Kerro jokin "outo" juttu itsestäsi!

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 21:33"][quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 21:19"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 20:55"]

Lapsena ja teininä olin aivan varma että sänkyni nousee yöllä pimeässä ilmaan ja kääntyy hiljalleen ympäri. Se tuntui niin todelliselta. Olen myös nähnyt suojelusenkelin huoneeni nurkassa, se ylsi kattoon asti.

[/quote]

Unihalvauksen aiheuttamia hallusinaatioita nuo sun kokemukset. Ovat super-realistisia ja elimistö onkin osittain hereillä, mutta usein lähes täysin paralysoituneena. 

Mulla on ollut useampi kymmenen, yleensä joku hahmo siinä huoneessa seisomassa lähistöllä, joskus mörkö repii peittoa hiljalleen päältäni sängyn alle, joskus kuulen kun koira kopistelee parkettia vasten (ei ole koiraa), yms. Lapsena noita oli useasti, aikuisena enää todella harvoin. Jotkut niistä aivan helvetillisen pelottavia. 

Monilla ilmeisesti unihalvauksessa esiintyy paineen tuntuna rintakehän päällä ja aiheeseen liittyvä hallusinaatio on, että joku paholainen istuskelee päälläsi (josta nimitys "painajainen" lienee peräisin). 

[/quote]

Sänkykääntyilijä ei maininnut, että fiilis olisi ollut ahdistava. Unihalvauksessa se ilmeisesti aina on.
[/quote]

Ei ollut ahdistava, lähinnä mielenkiintoinen. Ehkä johtuu siitä, että noita tuntemuksia oli niin nuoresta ettei kauhujutut olleet vielä tuttujs. Oli myös pari muuta vakio-unijuttua. Toinen oli loppumaton mäenlasku vuoristoratatyyliin jossain olemattomassa ympäristössä. Joko tyhjää täynnä, mustaa rai valkoista, tai hillitön sateenkaariväritys.
.
Toinen variaatio oli "nahkea hiekkapaperi", en pysty kuvaamaan sitä koska se ei ollut niinkään visuaaöinen kuin tinne. Kuin olisin ollut rypistyvä nahkea pinta, tai yhtä aikaa luistelija tuolla pinnalla. Rypistyä nahkeasti, kitkalla, oieta uudelleen.
.
Minulla on jotenkin ikävä noita unia. Loppuivat teini-iässä joslus.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 21:44"]

Erotan kontrastieroja paremmin kuin 99.9% ihmisistä. Todettu aikanaan laboratoriossa kun osallistuin erääseen kokeeseen ja tutkijalla oli vaikeuksia saada kokeen taso asetettua tarpeeksi vaikeaksi, kun kuulemma näin asioita joita oppikirjan mukaan ei olisi ihmisen pitänyt nähdä.

[/quote]

Millasia kontrastieroja? Ja mitä näit?

-Revin huultani, se on rentouttavaa. Olen tehnyt tätä jo pienestä pitäen.

-Olen todella kömpelö vieraitten seurassa. En saa ääntäni kuulumaan ja usein sen takia mumisenkin vain jotain.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 03:33"]

Melkein kaikki outoudet on jääny lapsuuteen, mutta kerrotaan kuitenkin! -Tulin lapsena surulliseksi jos pienikään minulle tärkeältä ihmiseltä saatu esine/ruuanpala/muu turha juttu piti heittää pois, koska ajattelin, että sille ihmiselle tulee paha mieli. - Pelkäsin lapsena kuollakseni puhelinvastaajia. Inhosin jos minun piti soittaa ihmisille, koska pelkäsin etteivät he vastaa. Saatoin alkaa jopa itkemään, kun kuulin puhelinvastaajan äänen. Tätä jatkui monta vuotta, mutta väheni hiljalleen. myöhemmin olen ajatellut, että tähän liittyi nenettämisen pelko. Koska jos ei ihminen vastaa puhelimeen niin se on kuollut tms? :D - En lapsena halunnut jättää yksittäistä leivänpalaa leipäpussiin, mulle tuli paha mieli sen puolesta, kun se jäi sinne yksin.:D - Koin pienenä usein tietynlaista epämiellyttävää oloa. En osannut kuvailla sitä, joten keksin sille nimen "sieniolo"(mistä lie tuokin nimi tuli). Myöhemmin olen ajatellut, että kyse saattoi olla ahdistuksesta. - Lapsena minulla oli tapana räpsytellä silmiäni ihan vain sen takia, että minusta oli hauska katsella, kun näkökenttä "pimenee" sekunnin murto-osaksi. - Näen todella erikoisia unia, ja muistan ne lähes aina kun herään. Osaan/tykkään myös analysoida uniani. Jotkut kauan sitten näkemäni unet ovat jääneet mieleeni. - Kun lapsena kuulin kovaa hälinää, niin hymisin itsekseni niin kauan kunnes hälinä loppui. Tuntui hassulta, kun oma ääni alkoi "resonoimaan"(?) taustamelun kanssa hetkittäin. - Kuullessani puhuttavan oksentamisesta (tai jos kuulen jonkun oksentavan) tai ulosteesta/virtsasta, en voi pahoin. Mutta jos kuulen jonkun räkivän, tai kuulen puhuttavan sylkemisestä, niin alkaa etoa, hyi helvetti! - Omasin joskus reilusti pakko-oireita (myöhemmin minulla todettiin pakko-oireinen häiriö) ja omaan joitakin edelleen: *tiettyjä ajatuksia jotka tulivat väkipakolla päähän *nro 3 (koska puolet kutosesta ja osa lukua 13) nro 6 (osa lukua 666) ja kaikki luvut jossa oli numerot 3 tai 6 olivat pahoja. *alas oli "parempi" kuin ylös *ja täten en voinut koskea mihinkään tai tehdä mitään 3, 6 tai 13 (jne) kertaa - en monesti uskalla katsoa pimeällä ulos ikkunasta, koska pelkään, että joku katsoo sieltä minua takaisin - jos puhelimessa ollessani linjan toisessa päässä olevan henkilön ääni muuttuu oudoksi (linjahäiriön vuoksi), niin minua alkaa pelottaa

[/quote]

Mielenkiintoista, minulla on ollut hieman eri asioita (esim. numeropakkomielteitä minulla ei ole) mutta jotenkin koen että olet ehkä aika samantapainen persoonallisuus kuin minä. Esim. tuo "sieniolo" on itselleni tuttu lapsuudesta.

Onko sinun hyvin vaikea motivoitua tekemään asioita joista et ole kiinnostunut? Oletko koskaan kokenut kummittelun tapaisia ilmiöitä?

Mullakin on fotogeeninen aivastus ja kuvittelen tilanteita päässäni ja puhun niitä ääneen :D Jumitan usein johonkin yhteen tilanteeseen ja saatan toistaa sitä monta kertaa peräkkäin. Muutaman kerran olen ilveillyt tai puhunut ääneen julkisessa tilassa, liikennevalot on myös aika pahoja.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 21:20"][quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 20:52"]

Nyhdän joskus ripsiäni irti, puhallan ne sormenpäältä ja toivon jotain.

[/quote]Eikä? :D
[/quote] Miks revit ripsiä?

Harmaan eri sävyjä valkoisesta[quote author="ExoPol" time="20.02.2015 klo 21:55"][quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 21:44"]

Erotan kontrastieroja paremmin kuin 99.9% ihmisistä. Todettu aikanaan laboratoriossa kun osallistuin erääseen kokeeseen ja tutkijalla oli vaikeuksia saada kokeen taso asetettua tarpeeksi vaikeaksi, kun kuulemma näin asioita joita oppikirjan mukaan ei olisi ihmisen pitänyt nähdä.

[/quote]

Millasia kontrastieroja? Ja mitä näit?
[/quote]

Siinä kokeessa erisävyisiä harmaita viivoja harmaalla taustalla. Tehtävänä oli kertoa mihin päin ruutua viivat ilmestyvät.

En usko että "normaalielämässä" labran ulkopuolella näkyy mitään eroa suhteessa normaaliväestöön, kuulemma jonkinlainen korrelaatio asialla on sen kanssa että pimeänäköni (ja nimenomaan pimeänäkö, ei hämärä) on vähän parempi suhteessa normaaliväestöön. Mutta niinkun sanottu, ei mitään oikeasti mullistavaa :)

Tai mistä sitä tietää kun ei oo koskaan nähnyt asioita muiden silmillä. Se vasta olisikin kiinnostavaa niin voisi verrata!

-53

Hitsi. Puhelin pilaa kappalejaot. Pahoittelut.

-53

Kun tulee finni niin se on maailman ihanin tunne kun sitä puristaa ja se räjähtää ja joskus finnin sisältö purskahtaa vessan peilejä pitkin ja se on minusta hauskaa, mutta mä vaan nautin suunnattomasti kun se sillä tavalla räjähtää.

Olen jatkuvasti vihainen kun kävelen ihmistungoksessa kaupungilla. Asun Englannissa ja täällä sitä porukkaa riittää. Mutta kun olen ulkona, pääni pitää yllä kommentointia, tyyliin "No mene nyt siitä helvetin kananperse, pakkoko tämä koko tie on tukkia, helvetin mammat sotavaunuineen, mitä sinäkin pirinisti tuijotat, sun pitäis jo tietää että multa et rahaa saa... No onpas siinä nätti tyttö ja myös tietoinen siitä, jestas mikä pelle, hirveät tuulilasinpyyhkijät silmissä. Mitä setä tuijottaa? Hyi mene pois ruma mies" ...ja tämä vaan jatkuu ja jatkuu kunnes pääsen pois pahimmasta tungoksesta. Arkielämässä olen oikein kiltti ja mukava ihminen :D

Olen oikeakätinen, mutta jos kirjoitan jotain niin pystyn kirjoittamaan saman tekstin samanaikaisesti täysin peilikuvana vasemmalla kädellä. Sama juttu piirtämisen kanssa. 

Rakastan tunnetta kun saa nyppäistä nenäkarvan pinseteillä. Etsin joka päivä pinseteillä uusia nenäkarvoja.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 20:35"]Välillä pureskelen/revin varpaankynsiä. Ja joo olen siis tosi notkea ja ikää 37. Ikinä en kehtaisi tuota kenellekään kertoa.
[/quote] Minäpä pistän paremmaksi: olen suunnilleen saman ikäinen kuin sinä ja puren varpaitteni ja kuivien kohtien nahkaa irti.

Nää on hauskoja :)

[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 00:06"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 23:52"]

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 23:40"]Ei hitsi, minulla lapsuudessa oli juurikin samantyylisiä tuntemuksia kun mitä viestissä 120 ja ylenpänä kuvataan. Välillä siis nukahtamisen ja valveen rajamailla lapsena tuntui kun sormet turposivat jättiläisen sormiksi, tämä aiheutti tietysti paniikin ja juoksin ja itkin ympäri asuntoa ravistellellen käsiä. Tätä tuntui tapahtuvan kausittain. Vanhemmat olivat alkuun ihan kauhuissaan tästä. Mistään unissakävelystä/ yöllisistä kauhukohtauksista ei ollut kyse, koska muistan edelleen sen paniikin tunteen mitä tästä aiheutui, tuntemukset olivat niin todellisen oloisia. Kohtaukset loppuivat lapsuudessa, mutta muistan näitä tulleen hieman vanhempanakin juurikin kuumeessa. [/quote] Tätä on tapahtunu myös mulle!!! Välillä tuntu myös, että katto laskeutu alemmaksi...

[/quote]

ei hitto, nyt kun mainitsit, niin itse joskus yöllä havahduin myös tuohon tunteeseen lapsena. Olisipa hyvä muistaa oliko jotain muitakin samantyyppisiä oireita, mitä tuli "koettua". -tuo edellinen
[/quote]
Depersonalisaatio- ja derealisaatio-oireisiin kuuluu joukko tuntemuksia, joille on yhteistä oman kehon ja henkisten prosessien (depersonalisaatio) tai ympäröivän maailman (derealisaatio) hahmottamisen häiriöt. Henkilöstä saattaa tuntua, että hän on itsestään irrallaan, elää unessa tai ”lasin takana”, ympäröivä maailma kasvaa (makropsia) tai kutistuu (mikropsia) tai, että kaikki hänessä ja hänen ympärillään on epätodellista.

Dissosiaatiohäiriöiden kehittymisen syynä on käytännössä aina lapsuusiän vakava trauma, joka on alkanut herkässä kehitysvaiheessa, yleensä ennen 5-8 vuoden ikää, ja jatkuu pitkään, yleensä useiden vuosien ajan. Tyypillisiä tällaisia traumoja ovat
Fyysinen pahoinpitely, emotionaalinen laiminlyönti ja/tai seksuaalinen hyväksikäyttö
Perheväkivalta
Sota
Kidnappaus, kidutus
Toistuvat lääketieteelliset toimenpiteet, jotka jatkuvat pitkään ja joihin lasta ei ole valmisteltu

http://traumajadissosiaatio.fi/vakavat-dissosiaatiohairiot/

lisaatiohäiriön tärkein hoitomuoto on psykoterapia. Koska häiriön taustalla on yleensä trauma, sen työstäminen terapiassa parantaa usein tilannetta huomattavasti. Myös kypsempien, ei-dissosiaatioon perustuvien psyykkisten puolustuskeinojen harjoittelusta sekä depersonalisaatiokokemuksen laukaisevi-
en tekijöiden selvittelystä on monesti apua. Joitakin tukee eri rentoutustekniikoiden opettelu erityisesti, jos potilas kokee depersonalisaatiokokemuksen kovin ahdistavaksi ja hätääntymisellään pahentaa oireita.

Samoin

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 21:19"][quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 20:55"]

Lapsena ja teininä olin aivan varma että sänkyni nousee yöllä pimeässä ilmaan ja kääntyy hiljalleen ympäri. Se tuntui niin todelliselta. Olen myös nähnyt suojelusenkelin huoneeni nurkassa, se ylsi kattoon asti.

[/quote]

Unihalvauksen aiheuttamia hallusinaatioita nuo sun kokemukset. Ovat super-realistisia ja elimistö onkin osittain hereillä, mutta usein lähes täysin paralysoituneena. 

Mulla on ollut useampi kymmenen, yleensä joku hahmo siinä huoneessa seisomassa lähistöllä, joskus mörkö repii peittoa hiljalleen päältäni sängyn alle, joskus kuulen kun koira kopistelee parkettia vasten (ei ole koiraa), yms. Lapsena noita oli useasti, aikuisena enää todella harvoin. Jotkut niistä aivan helvetillisen pelottavia. 

Monilla ilmeisesti unihalvauksessa esiintyy paineen tuntuna rintakehän päällä ja aiheeseen liittyvä hallusinaatio on, että joku paholainen istuskelee päälläsi (josta nimitys "painajainen" lienee peräisin). 
[/quote]

Mulla on myös näitä. Ollut lapsesta saakka enkä ole koskaan kehdannut niistä kertoa kenellekään, koska oikeasti luulin olevani hereillä ja halvaantunut, kun näin tapahtui. Vasta vähän aikaa sitten kerroin asiasta työkaverille, jolla on myös unihalvauksia.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 01:50"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 20:31"]Mun näkö on -4,5, ilman laseja elämä mahdotonta. [/quote] Mulla toisessa silmässä -7 ja toisessa -6,5...

[/quote]

Mitä, oliko täällä joku kilpailu kenellä on eniten miinusta? Minulla on toisessa silmässä -10 ja toisessa -9, mutta en todellakaan koe sitä mitenkään oudoksi seikaksi.

Mulla on kolme munuaista (kaksi omaa ja yksi luovutettu).