Lapsia hankkinut: Oletko salaa kateellinen VELA:ihmisille?

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:33"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:27"]

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:04"]Itseäni huvittaa nämä lapsettomien "säälijät", jotka katsovat tarpeelliseksi tuntea itsensä onnellisemmiksi vain koska ovat lisääntyneet. Ei minua tarvitse sääliä, koska en ole jäänyt mistään sellaisesta paitsi, mitä olisin halunnut. Tahtomattaan lapsettomiksi jääneitä onkin ihan loogista sääliä (vaikka sekin on vähän alentuvaa käytöstä), mutta jos olen itse valinnut lapsettoman elämän, miksi ihmeessä kahdehtisin sinun perhe-elämääsi? :D

Minulla on ollut itsetuntoa valita itselleni oikea ratkaisu. Lapsella on aina oikeus olla vanhemmilleen kaikki kaikessa enkä halua uhrata itseäni toiselle ihmiselle. Siksi jätän lapset kokonaan tekemättä. Olen surullinen lähinnä niiden puolesta, jotka tekevät lapsia vain sosiaalisen paineen ja tavan vuoksi. [/quote] Vaikka se sinusta tuntuu täysin turhalta sääliä veloja , niin toisissa lapsettomissa he aiheuttavat sellaisia tunteita. Toisissa ehkä kateutta ja toisissa välinpitämättömyyttä. Yritä nyt vain hyväksyä ja elää sen asian kanssa.

[/quote]

Nyt en tainnut ihan ymmärtää, mitä tarkoitit.
[/quote]
Ihmisillä on tunteita. Sääli on yksi niistä. Sekä lapsettomat että lapselliset kokevat sitä. Se voi kohdistua mihin tahansa kohteeseen. Kohde ei voi sille mitään, koska se on jokaisen sitä tuntevan päässä. Se voi olla aiheellista tai aiheetonta, mutta sinä et voi sille mitään, vaikka kuinka haluaisit. Säälin tuntijat voivat korkeintaan pitää suunsa kiinni tai valehdella asiasta.
Huomaatko kukaan lapsellinen ei ajattele, että vela kadehtii heitä. Vaan suurin osa ajattelee, ettei vela ymmärrä mistä jää paitsi, eikä siksi kadehdi. Jopa sellaiset jotka ovat aikanaan olleet veloja sanovat niin. Uskon kyllä, että olet onnellinen, etkä suostu uskomaan, että lapsellisena ihminen voisi olla onnellisempi. Kertoivat he kuinka paljon esimerkkejä ajasta ennen ja lasten syntymän jälkeisestä ajasta.
Mikä tahansa syy hankkia lapsia näyttää olevan sinulle väärä.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:03"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:53"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:28"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 09:14"]En. Sain esikoisen kun täytin 20, seuraaviin menikin sitten yli 14 vuotta. Ennen esikoista olin asunut jo vuosia omillani ja miehen kanssa avoliitossa. 16-vuotiaana kävin kapakoissa jonkun kerran, kokeilin humalaakin kerran, eikä miellyttänyt yhtään. Isäni on alkoholisti, mutta onneksi itse en saa viinasta mitään kiksejä.

Matkusteluhinkua ei ole koskaan ollut Tallinnaa tai Tukholmaa pidemmälle, lentokoneessa en ole koskaan ollut, ajatuskin pelottaa. Nyt nelikymppisenä tekisi mieli mennä jonnekin puutarhamatkalle, mutta eipä taida koskaan olla varaa kun olen ollut elämästäni niin ison osan työttömänä. Muutenkaan en kestä kuumaa, en voi sietää rannalla makaamista, en tykkää erikoisista ruuista, pelkään kaikkia ötököitä. Ja kun tosiaan se bilettäminen ei ole mun juttu..

Kyllä olisi elämä ollut tyhjää, tylsää ja yksinäistä ilman lapsia. On mulla toki harrastukset, ja tykkään olla välillä yksinkin, on vähän erityisherkän piirteitä, mutta kyllä olen saanut aina olla yksinkin, pikkuvauva-ajat joita on ollut kaksi kertaa on toki pitänyt olla vähän tiiviimmin lapsen/lasten kanssa, mutta ei mua kukaan kotiin ole kahlehtinut.

Yleensä ne on perheettömiä jotka valittaa yksinäisyyttään koko ajan, kyllä minäkin joskus kärsin siitä kun ei ole kavereita tarpeeksi, mutta ei sillä ole mitään tekemistä lasten kanssa, vaan elämän yleensä kun tie on vienyt satojen kilometrejen päähän lähtöpisteestä ja taas seuraavaan paikkaan.

Suurimmat ongelmat elämässä on aiheuttanut ex-mies ja työttömyys.

Velojen elämä ei aiheuta mitään erikoista tunnetta minussa, joskin joskus on tullu pieni säälin tunne ihmistä kohtaan jolla ei ole ketään, ja olen ajatellut että olisi kannattanut tehdä lapsi aikoinaan niin olisi edes se.
[/quote] Viimeinen lause oli kuvottava.
[/quote] Te jotka miinustatte, perustelkaa, miksi teidän mielestänne todella olisi hyvä hankkia lapsi varta vasten yksinäisyyden varalle? Oikeasti, joskus järkyttää tietynlaisten ihmisten typeryys, itsekkyys ja ajattelemattomuus.
[/quote]
Ensiksi haukut typeräksi, itsekkääksi ja ajatelemattomaksi ja sitten odotat, että joku vielä sinulle selittäisi ja perustelisi jotain. On aika selvää, että sinulle kelpaa vain yksi mielipide. Muut ovat joko vääriä tai jopa kuvottavia tai ilkeitä. Jos edustat tyypillistä velaa et ole ainoastaan säälittävä, vaan myös harvinaisen itsekäs, omahyväinen ja päällepäsmäri. Onneksi sinulla ei ole lapsia. Olisit aivan liian keskittynyt itseesi ja omiin tarpeisiisi. Mutta aika hyvinhän sinä sen jo olet itsekin omalla kohdallasi tiedostanut. Nyt vaan et ymmärrä miten muut eivät ole yhtä itsekkäitä ja valitse sitä elämän tapaa, jossa ajatellaan ainoastaan itseään. Et voi ymmärtää miten joku ei kadehdi tai säälii ihmistä, joka voi keskittyä pelkästään itseensä.

Voit kysyä myös samalla miksi joku haluaa puolison, jotta ei olisi yksin. Tai miksi haluaa puolison, koska itse on rakastunut.
[/quote] Tässä vaiheessa olisi hyvä kertoa että olet provo, muuten moni menettää uskonsa ihmisiin tämän ketjun myötä. Ja jos sattuukin niin että olet oikea ihminen ja vain vähän hakoteillä tästä tietystä aihealueesta niin ole kiltti äläkä opeta lapsellesi tuota asennetta.
[/quote]
Ei, en ole. Tuollaisen kuvan te velat annatte itsestänne. Säälittäviä ja itsekkäitä, joiden on vaikea hyväksyä muita ajattelutapoja. Kuka teitä edes huomaisi, jollette olisi itse jatkuvasti jauhamassa, kuinka muut eivät ajattele kuten te. Kuinka teidän olemistanne häiritään, kuinka teistä ajatellaan väärin jne.

En todellakaan!! Lapset on ihania ja on aivan upeaa olla äiti. 

Onneksi velat ei tiedä mitä menettävät! 

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:29"]

Onneksi velat ei tiedä mitä menettävät! 

[/quote]

Kyllä minä ainakin tiedän. Sen vuoksi minulla ei lapsia olekaan.

Ap on itse vela.... Mutta vastaan kuitenkin, en ole kade. Lapset eivät ole pieniä ikuisesti. Lapseni ovat jo niin isoja, että minulla on käytännössä sama vapaus kuin lapsettomilla.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:31"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:29"]

Onneksi velat ei tiedä mitä menettävät! 

[/quote]

Kyllä minä ainakin tiedän. Sen vuoksi minulla ei lapsia olekaan.
[/quote] Et voi tietää millaista on rakastaa omaa lasta, jos sinulla ei ole lasta. Piste.

Täällä puhutaan paljon rakkaudesta, mutta kai kuitenkin tiedätte, että kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan? Minun äitini ei rakastanut minua lainkaan ja sen näki kaikesta. Suurin pettymys pienen lapsen elämässä oli se, kun äitini ilmoitti, että hänen syöpänsä johtuu minusta ja että minun pitäisi kuolla hänen sijastaan. Hyvä, jos te, tässä ketjussa kirjoitelleet lapselliset rakastatte jälkeläisiänne. On kuitenkin huomattava, ettei se rakkaus lapseen aina syty kuin nappia painamalla eikä se välttämättä herää koskaan. Siinäpähän sitten ollaan, lapsen kanssa joka aiheuttaa enemmän inhoa kuin rakkautta. En tiedä, miettivätkö nämä "sanoinkuvaamattomasta äidin rakkaudesta" vaahtoavat ihmiset ollenkaan sitä, että tunteet ovat usein sattuman varassa olevia asioita. Eivät kaikki tuollaista pyyteetöntä rakkautta tunne koskaan.

En tosiaankaan keksi mitä voisin kadehtia lapsettoman elämässä eli vastaan: en kadehdi. Lapset ja perhe yleensäkin on minulle todella ihana ja arvokas asia.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:42"]Täällä puhutaan paljon rakkaudesta, mutta kai kuitenkin tiedätte, että kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan? Minun äitini ei rakastanut minua lainkaan ja sen näki kaikesta. Suurin pettymys pienen lapsen elämässä oli se, kun äitini ilmoitti, että hänen syöpänsä johtuu minusta ja että minun pitäisi kuolla hänen sijastaan. Hyvä, jos te, tässä ketjussa kirjoitelleet lapselliset rakastatte jälkeläisiänne. On kuitenkin huomattava, ettei se rakkaus lapseen aina syty kuin nappia painamalla eikä se välttämättä herää koskaan. Siinäpähän sitten ollaan, lapsen kanssa joka aiheuttaa enemmän inhoa kuin rakkautta. En tiedä, miettivätkö nämä "sanoinkuvaamattomasta äidin rakkaudesta" vaahtoavat ihmiset ollenkaan sitä, että tunteet ovat usein sattuman varassa olevia asioita. Eivät kaikki tuollaista pyyteetöntä rakkautta tunne koskaan.
[/quote] Sellainen ihminen on viallinen (jo ihan evolutiivisesta näkökulmasta), joka ei lastaan rakasta, eikä heitä pitäisi verrata siltä osin normaaleihin ja terveisiin.

En ole. Lapseni on parasta elämässäni!

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:35"]

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:31"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:29"] Onneksi velat ei tiedä mitä menettävät!  [/quote] Kyllä minä ainakin tiedän. Sen vuoksi minulla ei lapsia olekaan. [/quote] Et voi tietää millaista on rakastaa omaa lasta, jos sinulla ei ole lasta. Piste.

[/quote]

Totta kai tiedän, niin kuin tiedän paljon muutakin sellaista, mitä en ole itse suoraan kokenut. Äidin ja lapsen välisestä suhteesta minulla on myös monen vuoden henkilökohtainen kokemus. Mutta en luonnollisesti viitannut komentillani mihinkään rakkauksiin vaan kaikenlaiseen muuhun, mitä ei-vanhempana menettää: köyhtyvän pankkitilin, uuden perheenjäsenen, parisuhteen kuormittamisen, oman ajan menettämisen, vuosikausien velvoitteet, vapaan elämäntavan ja niin edelleen. Nuo ovat ainakin minulle paljon tärkeämpiä asioita kuin mahdollisuus rakastaa omaa lasta.

Miksi ihmeessä olisin? Lapsen hankkiminen oli toki oma tahtoni ja päätökseni. Siitä seurasi elämäni suurin ilo ja onni! =)

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:48"]

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:42"]Täällä puhutaan paljon rakkaudesta, mutta kai kuitenkin tiedätte, että kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan? Minun äitini ei rakastanut minua lainkaan ja sen näki kaikesta. Suurin pettymys pienen lapsen elämässä oli se, kun äitini ilmoitti, että hänen syöpänsä johtuu minusta ja että minun pitäisi kuolla hänen sijastaan. Hyvä, jos te, tässä ketjussa kirjoitelleet lapselliset rakastatte jälkeläisiänne. On kuitenkin huomattava, ettei se rakkaus lapseen aina syty kuin nappia painamalla eikä se välttämättä herää koskaan. Siinäpähän sitten ollaan, lapsen kanssa joka aiheuttaa enemmän inhoa kuin rakkautta. En tiedä, miettivätkö nämä "sanoinkuvaamattomasta äidin rakkaudesta" vaahtoavat ihmiset ollenkaan sitä, että tunteet ovat usein sattuman varassa olevia asioita. Eivät kaikki tuollaista pyyteetöntä rakkautta tunne koskaan. [/quote] Sellainen ihminen on viallinen (jo ihan evolutiivisesta näkökulmasta), joka ei lastaan rakasta, eikä heitä pitäisi verrata siltä osin normaaleihin ja terveisiin.

[/quote]

No true scotsman.... :D

Voi mamiäityleitä.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:51"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:35"]

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:31"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 01:29"] Onneksi velat ei tiedä mitä menettävät!  [/quote] Kyllä minä ainakin tiedän. Sen vuoksi minulla ei lapsia olekaan. [/quote] Et voi tietää millaista on rakastaa omaa lasta, jos sinulla ei ole lasta. Piste.

[/quote]

Totta kai tiedän, niin kuin tiedän paljon muutakin sellaista, mitä en ole itse suoraan kokenut. Äidin ja lapsen välisestä suhteesta minulla on myös monen vuoden henkilökohtainen kokemus. Mutta en luonnollisesti viitannut komentillani mihinkään rakkauksiin vaan kaikenlaiseen muuhun, mitä ei-vanhempana menettää: köyhtyvän pankkitilin, uuden perheenjäsenen, parisuhteen kuormittamisen, oman ajan menettämisen, vuosikausien velvoitteet, vapaan elämäntavan ja niin edelleen. Nuo ovat ainakin minulle paljon tärkeämpiä asioita kuin mahdollisuus rakastaa omaa lasta.
[/quote]
Tässä tulee hyvin esille kuinka velalle on tärkeämpää jopa oma pankkitili, kuin se että elämässä on rakkaussuhde toiseen ihmiseen. Hänestä ei kannata hankkia lapsia, lapsi vie velalta jopa rahat, ne joilla vela voi omaa itseään ja halujaan tyydyttää. Vela ei muille jaa, eikä ainakaan lapsille.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 02:18"]

Tässä tulee hyvin esille kuinka velalle on tärkeämpää jopa oma pankkitili, kuin se että elämässä on rakkaussuhde toiseen ihmiseen. Hänestä ei kannata hankkia lapsia, lapsi vie velalta jopa rahat, ne joilla vela voi omaa itseään ja halujaan tyydyttää. Vela ei muille jaa, eikä ainakaan lapsille.

[/quote]

Enemmän tulee kyllä sun kuvauksesta mieleen suomalaiset vanhemmat, jotka eivät anna edes perintöä lapsilleen, eivät avusta opiskeluissa, eivät anna edes henkistä tukea sille lapselle, potkivat lapsensa ulos kotoa 16v jne.

Suomalaisista vanhemmista noin 80% ei anna yhtään mitään lapsilleen, ei mitään, mieti sitä hetken aikaa.

Teillä vanhemmilla ei ihan oikeasti ole varaa projisoida teidän puutteita ihmisinä veloihin, jotka eivät kuitenkaan ole velkaa toisille, toisin kuin te, jotka teette viattomia lapsia tänne ja jätätte ne tyhjän päälle.

Kateelliset velat heittämässä omia turhanpäiväisiä selityksiään =D voi rakkaat, kun ette ymmärrä mistä jäätte paitsi, eikö ole miestä rinnalla, joka lasta haluaisi kanssanne? no ei mikään ihme että ovat epäröiviä ja huolissaan. Kyllä se sitten joskus korkeintaan viiden vuoden päästä kirpaisee, kun nuori neitonen laukkaa paikalle ja antaa lapsen miehellenne.Nauttikaa nyt harrastustenne kanssa ja muistakaa olla kilttejä miehillenne=D

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 03:03"]

Kateelliset velat heittämässä omia turhanpäiväisiä selityksiään =D voi rakkaat, kun ette ymmärrä mistä jäätte paitsi, eikö ole miestä rinnalla, joka lasta haluaisi kanssanne? no ei mikään ihme että ovat epäröiviä ja huolissaan. Kyllä se sitten joskus korkeintaan viiden vuoden päästä kirpaisee, kun nuori neitonen laukkaa paikalle ja antaa lapsen miehellenne.Nauttikaa nyt harrastustenne kanssa ja muistakaa olla kilttejä miehillenne=D

[/quote]

Vähän heikkoa provoa.

Taitaa olla sun ekoja kertoja?

Jos muiden mielipiteet vaikuttavat sinun perheesi perustamiseen/perustamatta jättämiseen, voidaan perustellusti kysyä seuraavaa; Elätkö omaa elämääsi itsellesi, vai miellyttääksesi muita? jos jälkimmäinen, pyydätkö hyväksyntää myös lapsesi nimelle? missä raja kulkee?

Lapsi ei ole mikään meriitti, se on tunteva ihminen joka tulee kasvattaa mahdollisimman hyvin. On vastuullista huolehtia lapsestaan, mutta on samassa suhteessa yhtä vastuullista olla hankkimatta lapsia jos ymmärtää oman tilanteensa, ja näkee että lapsi ei saisi niin hyvää elämää kuin pystyt tarjoamaan.

sä et ole yhtään sen parempi ihminen valitsemalla jotenkin toisin. Kaikki on suhteellista juuri SINUN tilanteesi huomioiden.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 03:03"]

Kateelliset velat heittämässä omia turhanpäiväisiä selityksiään =D voi rakkaat, kun ette ymmärrä mistä jäätte paitsi, eikö ole miestä rinnalla, joka lasta haluaisi kanssanne? no ei mikään ihme että ovat epäröiviä ja huolissaan. Kyllä se sitten joskus korkeintaan viiden vuoden päästä kirpaisee, kun nuori neitonen laukkaa paikalle ja antaa lapsen miehellenne.Nauttikaa nyt harrastustenne kanssa ja muistakaa olla kilttejä miehillenne=D

[/quote]

Miksi miehet sitten jättävät niin usein perheensä, jos se kerran on jokaisen miehen unelma saada mamiäitylin kanssa vauveli?

Eihän sen pitäisi olla mahdollista, mutta siltikin suomen jättimäärä yh-äitejä todistaa ihan toista.

Mitä te teitte väärin, että se mies jätti teidät ja teidän yhteiset lapset?

Veloilla taitaa olla nyt joku oma taka-ajatus, kun tänne asti tullaan todistelemaan lapsettomuuttaan.