Lapsia hankkinut: Oletko salaa kateellinen VELA:ihmisille?

[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 01:55"][quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 01:51"]

Velat ovat säälittäviä. Onneksi huomaavat itsekin, että ovat liian itsekkäitä hankkimaan lapsia.

[/quote]

Ehkä sunkaan ei olisi kannattanut.

Päihdeongelmaisen äidin huostaanotetuilla lapsilla ei ole kovin ruusuinen tulevaisuus, olet jo pilannut ison osan lastesi elämästä tuolla juomisella.
[/quote]
Heijastatko sinä sitä omaa alkoholin käyttöäsi minuun? Sinulla on selkeitä harhakuvitelmia. Hae apua. Todellisuus ei nimittäin vastaa millään tavalla noita sinun kuvitelmiasi. En tiedä mistä olet ne keksinyt.
Joko olet provo tai sitten sinulla on vakava ongelma. Nuo kuvitelmasi eivät vastaa todellisuutta, kai ymmärrät sen itsekin? Ymmärräthän?

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:45"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 02:04"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 22:14"] Säälin salaa vapaaehtoisesti lapsettomia, eivät tiedä millaisesta pyyteettömäst rakkaudesta jäävät paitsi. [/quote] Mikä siinä pyyteettömässä rakkaudessa on niin hienoa, että sen vuoksi kannattaisi sietää valtava määrä lasten hankinnan huonoja puolia, joista pahimmat ovat todella huonoja? Kiinnostaisi ihan oikeasti tietää. Minulle on ainakin aina riittänyt ystävien rakkaus, seurustelukumppanin kanssa jakamani romanttinen rakkaus, eläinrakkaus, rakkaus minulle tärkeitä ei-inhimillisiä asioita kohtaan sekä opetajantyössäni lapsia kohtaan kokema ns. pedagoginen rakkaus. Mikä omaa lasta kohtaan tunnettavassa (vai oman lapsen osoittamassa?) rakkaudessa on niin hyvää, että sen vuoksi kannattaisi luopua nykyisestä elämästäni? [/quote] sitä on vaikea lapsettomalle selittää. Se pyyteetön rakkaus omaan lapseen pitää kokea!

[/quote]

Eli vaikka suunnilleen kaikki muu vanhemmuudessa ja lapsiperhe-elämässä tuntuisi jo ajatuksena kamalalta, sinusta silti pitäisi tehdä lapsia kokeakseen pyyteettömän rakkauden omaan lapseen?

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:16"]

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 00:04"]

Itseäni huvittaa nämä lapsettomien "säälijät", jotka katsovat tarpeelliseksi tuntea itsensä onnellisemmiksi vain koska ovat lisääntyneet. Ei minua tarvitse sääliä, koska en ole jäänyt mistään sellaisesta paitsi, mitä olisin halunnut. Tahtomattaan lapsettomiksi jääneitä onkin ihan loogista sääliä (vaikka sekin on vähän alentuvaa käytöstä), mutta jos olen itse valinnut lapsettoman elämän, miksi ihmeessä kahdehtisin sinun perhe-elämääsi? :D

Minulla on ollut itsetuntoa valita itselleni oikea ratkaisu. Lapsella on aina oikeus olla vanhemmilleen kaikki kaikessa enkä halua uhrata itseäni toiselle ihmiselle. Siksi jätän lapset kokonaan tekemättä. Olen surullinen lähinnä niiden puolesta, jotka tekevät lapsia vain sosiaalisen paineen ja tavan vuoksi.

[/quote] Sääliä aiheuttaakin juuri se, että ette voi tietää mistä jäätte paitsi.

[/quote]

Hmm.. Hassu ketju. Äitiys on sellainen ikiaikainen naisen tehtävä, joka yhä koetaan jopa pyhänä asiana. Onhan Suomessakin vielä uskonsuuntia, joissa ehkäisykin on lähes kiellettyä. Se, ettei sitten jostain syystä ole saanut lapsia, koetaan lähes epänormaalina juttuna tai siis osa kokee. Siihen kun sitten lisätään se, että ei ole ollenkaan halunnut lasta, on aivan käsittämätöntä. Minullakaan ei ole lapsia, mutta olisin kyllä ainakin yhden halunnut, mutta eipä onni suosinut. Oma harmitukseni koskee osaltaan aivan sitä, että geenini eivät jatka kiertokulkuaan tässä maailmassa. Mutta sitten tämä keskustelu mitä täällä käydään, on jotain mitä en käsitä. Miksi naiset eivät hyväksy toistensa valintoja ilman tälläistä tyhjänpäiväistä nokittelua? Miksi pitää vakuutella, rehvastella, piikitellä, vähätellä toisia jotka ovat tehneet toisenlaisen valinnan. Elämä on kaikenkaikkiaan hyvin monimuotoinen. Vaikka ei olisi omaa lasta, niin rakkautta ja tekemistä on jokaiselle tarjolla yllin kyllin. Mutta toisaalta oma lapsi on tietysti jotain aivan erityistä. Siksi ymmärrän äitien ajattelun siitä, että lapsettomat jäävät paitsi jostain tosi hienosta. Täällä vaan äidit osaavat tuoda sen esille aika rumalla tavalla. Se ei jotenkin singahda tänne onnen hellyttämä vaan jotenkin kylmäävästi, sellaiseen justiina-tyyliin. 

Harvoin, mutta joskus olen. Joskus kaipaisi vapautta perheestä. Onneksi harvoin kuitenkin.

Tiedän myös että jos minulla ei olisi perhettäni kaipaisin sitä suunnattomasti.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 14:34"]

Olen kokenut molemmat asiat, lapsettoman aikuisuuden ja perhe-elämän. En pystyisi luonnollisestikaan vertaamaan onnellisuuttani perheellisiin ilman että olisin tullut äidiksi. Siksi velojen kaikkitietävä asenne on välillä hulvattoman huvittava.

[/quote]

Sinä olet kokenut lapsettoman aikuisuuden jossa tunsit olosi tyhjäksi. Se on ihan eri kokemus kuin velan kokemus, jossa hän ei tunne oloaa tyhjäksi vaan on onnellinen eikä kaipaa elämäänsä mitään lisää (ainakaan lasta). Vertaat omenoita ja appelsiineja kultaseni.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:51"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:49"]

Ei sitä rakkautta pysty mitenkään sanoin kuvata. T:ohis

[/quote]

Toki pystyy. Onhan romanttista rakkauttakin kuvattu niin kirjallisuudessa, elokuvissa kuin maalaustaiteessakin.

[/quote]Oiskohan noissa jotakin eroa?

[/quote]

Eli et osaa eritellä etkä kuvata tunteitasi? 

[/quote] Sanoinkuvaamatonta. 

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:51"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:49"]

Ei sitä rakkautta pysty mitenkään sanoin kuvata. T:ohis

[/quote]

Toki pystyy. Onhan romanttista rakkauttakin kuvattu niin kirjallisuudessa, elokuvissa kuin maalaustaiteessakin.

[/quote]Oiskohan noissa jotakin eroa?

[/quote]

Eli et osaa eritellä etkä kuvata tunteitasi? 

[/quote] Sanoinkuvaamatonta. 

[/quote]

Eli et :)

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 16:23"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:55"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:51"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:49"]

Ei sitä rakkautta pysty mitenkään sanoin kuvata. T:ohis

[/quote]

Toki pystyy. Onhan romanttista rakkauttakin kuvattu niin kirjallisuudessa, elokuvissa kuin maalaustaiteessakin.

[/quote]Oiskohan noissa jotakin eroa?

[/quote]

Eli et osaa eritellä etkä kuvata tunteitasi? 

[/quote] Sanoinkuvaamatonta. 

[/quote]

Eli et :)

[/quote]
Miksi olet niin kiinnostunut? Joitakin asioita ei vaan pysty selittämään. Sanoinkuvaamaton lienee sulle tuntematon sana?

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 14:34"]

Olen kokenut molemmat asiat, lapsettoman aikuisuuden ja perhe-elämän. En pystyisi luonnollisestikaan vertaamaan onnellisuuttani perheellisiin ilman että olisin tullut äidiksi. Siksi velojen kaikkitietävä asenne on välillä hulvattoman huvittava.

[/quote]

Sinä olet kokenut lapsettoman aikuisuuden jossa tunsit olosi tyhjäksi. Se on ihan eri kokemus kuin velan kokemus, jossa hän ei tunne oloaa tyhjäksi vaan on onnellinen eikä kaipaa elämäänsä mitään lisää (ainakaan lasta). Vertaat omenoita ja appelsiineja kultaseni.

[/quote]

Miksi kullittelet alentuvasti sellaista ihmistä jota et tunne? En tuntenut elämääni tyhjäksi, ennen kuin lähestyin keski-ikää. Se oli yksilöllinen kokemus, en lähde yleistämään, että jokaiselle tulee tuo sama tunne. En lapsettomana kokenut myöskään tarvetta olla pätemässä omaa elämäntyyliäni perheellisille, varsinkaan vauvapalstalla. Pätemisen tarve kertoo aina kaipauksesta saada elämäntavalleen hyväksyntää. Mulla ei sellaista kaipausta ollut.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 13:58"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 13:02"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 12:58"]Aivan järkyttävää luettavaa!
ÄIDIT täällä kirjoittavat niin alentavaan sävyyn, että en tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa. Millaisia roolimalleja olette lapsillenne, kun haukutte ihmisiä, joiden valinta EI MILLÄÄN TAVALLA VAIKUTA _TEIDÄN_ ELÄMÄÄNNE?
Mitä se on muilta pois, jos joku ei halua lapsia?
Itse en ole vela, toivottavasti valmistuttuani yliopistosta SAAN lapsia, mutta kieltämättä nykyään päässäni pyörii ajatuksia siitä, että HALUANKO saada lapsia, sillä tämä nykyinen maailma on niin paska. En halua että lapseni kasvavat palstalla kirjoittelevien kaltaisten ihmisten lähellä. Aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin teinit?
Uskoni ihmiskuntaan horjuu päivä päivältä...
[/quote]

Samaa mieltä. Kaikki kai saavat päättää itse lisääntymisestään tai lisääntymättömyydestään. Täähän on vähän verrattavissa uskonnon tuputtamiseen. En tiedä millaista on olla äiti, enkä haluakaan. Miksi äitejä kiinnostaa noin paljon muiden vapaaehtoinen lapsettomuus? Olette todella ilkeitä ja pidätte omaa tapaanne elää parempana kuin muiden. Todella ahdasmielistä.
[/quote]
Ei meitä kiinnosta. Tämäkin ketju on tehty väittäen, että äidit ovat kateellisia. Eivät ole. Ehkä tilanteita, joissa muilla on kaikki helppoa. Mutta sekin on hetkellistä eikä kestä edes montaa vuotta. Lapset ovat vanhempiensa elämässä vuosikymmeniä. Ja kyllä se on todella harva kuin siellä kuolinvuoteellaan sanoo katuneensa tehneensä lapsia, koska ei päässyt jumppaan tai elokuviin parina vuotena elämänsä aikana. Harmittelevat pikemmin etteivät viettäneet jopa enemmän aikaa heidän kanssaan.

Rakkaussuhde omiin lapsiin on jotain, mitä vela ei vaan voi ymmärtää. Sitä kuvaa hyvin se, että jumpan ja lapsen välillä, he valitsevat jumpan. Sellaista yksikään vanhempi jolla on lapsia ei tekisi, vaikka olisi kuinka kiva jumppa ope. Sellaisen jumppa valinnan voi tehdä ainoastaan henkilö, jolla ei ole omia lapsia.
Näitä vela aloituksia tekevät velat, eivät äidit. Äidit korkeintaan vastaavat korjatakseen velojen vääriä oletuksia, perustuen heidän omiin kokemuksiin.

[/quote] No eihän ole tehty. Ap kysyy otsikossaan että ONKO täällä niitä jotka kadehtivat lapsettomia, lue uudelleen jos et ymmärtänyt ekalla kerralla

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 17:02"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:43"][quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 14:01"]Kuolinvuoteelle on kuulemma yleistä katua sitä, ettri aikoinaan tehnyt omannäköisiään elämänvalintoja... [/quote] Mutta kuinka moni sitä, että se oma lapsi on siinä kuolinvuoteella pitämässä kädestä kiinni?

[/quote]

Kun usein se ei vaan mene niin, että lapset olisivat pitelemässä vanhemman kättä hänen kuolinhetkellään. Lapsilla on siinä vaiheessa omat elämät, eivät he välitä sairaaloissa makaavista vanhemmistaan yhtään. Surraan vasta, kun on jo myöhäistä. Itse en ainakaan ymmärrä sitä, että lasten tekemistä perustellaan vanhuuden turvalla. Uskon, että me velat JA lastensa hylkäämät vanhat vanhemmat voimme pitää toisillemme seuraa sitten harmaahapsina. Eiköhän äitienkin silmät ole avautuneet viimeistään siinä vaiheessa huomaamaan, että ne lapset eivät sittenkään välitä ihan niin paljon kuin itse toivoisi.
[/quote]
Puhutko itsestäsi ja kuinka vähän välität äidistäsi? Vai kerrotko kuinka vähän äitisi on välittänyt sinusta ja pitänyt sinua vain esteenä ja rasitteena omille menoilleen? Harmi, jos teidän välillänne ei ole ollut rakkautta tai sinä et ole sitä nähnyt.

Joidenkin vanhempien lapset eivät tule hoitamaan heitä. Toisten tulee. Veloilla ne omat nyt ei ainakaan tule hoitamaan Joko heitä hoitaa vieraat tai sitten heitä ei hoida ketään. Omiin lapsiin tai lapselapsiin he eivät nyt ainakaan voi toivoaan laittaa. Velojen kannattaa toivoa, että tilillä on tarpeeksi rahaa tai valtio maksaa.
[/quote] Jaa. Minä ainakin hoidan erästä mummelia vanhainkodissa, päädyin sinne hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta ja voi että kun meillä on aina hauskaa yhdessä! Käyn hänen luonaan pari kertaa viikossa, niin ja me emme siis entuudestaan tunne toisiamme ollenkaan. Helga on yhdeksänkymmentä ja hänen lapsensa asuvat toisella puolella Suomea ja lapsenlapsetkin muualla, käyvät kaksi kertaa vuodessa katsomassa. Samoin myös hoidin lapsetonta isotätiäni hänen viimeisinä vuosinaan.