Lue keskustelun säännöt.
Akateemisista kauppatieteilijöillä suurin työttömyys!
18.02.2015 |
Akateemisten työttömyys kasvaa nopeasti. Suurin työttömyys on kauppatieteilijöillä, myös yhteiskunta- ja valtiotieteilijät työllistyvät huonosta.
Enää ei kannata pyrkiä Kauppakorkeaan. Töitä ei löydy, eikä koulu edes valmista mihinkään ammattiin.
Parhaiten työllistyvät johonkin ammattiin valmistuvat, kuten lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, farmaseutit, opettajat, psykologit ym.
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1424229726299.html
http://yle.fi/uutiset/naissa_ammateissa_tyollistyt_takuulla/6441997
Kommentit (122)
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 04:29"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 23:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 22:32"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:37"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:34"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:24"] [/quote] Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;) [/quote] Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella? [/quote] Hahah, niimpä. Ei hyvä tutkija välttämättä ole hyvä opettaja. Eikä ne huippututkijat välttämättä itse ole koulutustaan sielä Helsingin yliopistossa saaneet, vaan kyllä heitä sinne ihan Suomen muistakin yliopistoista tulee. Ja jos nyt ajatellaan, että Aallosta valmistuneella maisterilla on parempi työllisyystilanne, niin johtuisikohan se nyt vaan enemmänkin siitä, että pääkaupunkiseudulla on enemmän niitä "oman alan" työpaikkoja tarjolla, kuin vaikka pohjoisempana. [/quote] Mitä kieltä on "niimpä"? Kannattaisi varmaan opiskella edes ala-asteen äidinkielen oppimäärä ennen kommentointia. LOL. [/quote] Sanoo hän, joka kirjoittaa lauseensa perään LOL. [/quote] Jep. LOL oli sana paikallaan ja täysin oikein. Toisin kuin "niimpä", joka ei ole suomea, vaan alakoulutasoinen kirjoitusvirhe jollaista ei odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvalta. "LOL on ääneen nauramista tarkoittava akronyymi eli lyhennesana, joka on muodostettu englannin kielen sanoista laughing out loud (suom. nauraa ääneen).Kuten monia muitakin nettislangi-ilmauksia, LOL-lyhennettä käytetään puheessa toisinaan tilkesanana tai mitään tarkoittamattomana kommenttina. Ilmauksella voidaan sarkastisesti myös vähätellä toisen saavutuksia." http://fi.wikipedia.org/wiki/LOL_%28lyhenne%29 [/quote] Kuten ei myöskään odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvan käyttävän lähteenään wikipediaa.
[/quote]
Joku digimaailmaan tottumaton mummoko se siellä kirjoittelee?
LOL oli tuntematon käsite ja nyt Wikipedia...
Perehdypä ensin kiihkottomasti siihen mikä se Wikipedia on ja kuinka luotettava se on, ennen kuin innostuksissasi vahingossa nielaiset tekarisi. ;)
"Englanninkielisen Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jo vuosia ja siitä on tehty monia akateemisia tutkimuksia ja muita selvityksiä.
Kuuluisin niistä on tiedelehti Naturen vuonna 2005 julkaisema selvitys, jossa vertailtiin Wikipediassa ja Encyclopedia Britannicassa olevien virheiden määrää. Aineistona oli 42 Wikipedia-artikkelia. Vertailun tulos oli, että Wikipedia oli lähes yhtä virheetön kuin maailman arvostetuimpiin kuuluva tietosanakirja Encyclopedia Britannica."
http://www.hs.fi/tiede/a1305754303586
Mummokin voisi tulla sieltä nykyaikaan, eikä kommentoida asiasisältöjä lillukanvarsilla. Sorry, jos et osaa kirjoittaa kuin "niimpä" ja siitä huomauttaminen kävi kovastikin hermoillesi.
Tosiasia kuitenkin on, että sanojen -pa- ja -pä-päätteiden käyttö opetetaan jo alakoulussa. Tuollaisten karkeiden ja alkeellisten kirjoitusvirheiden kuten "niimpä" tai "enään" käyttäminen kertoo paljonkin ihmisen koulutustasosta.
Jos et oppinut suomea alakoulussa, niin syytön minä siihen olen.
[/quote]
Eikö tässä käynytkään niin, että sinä otit henkilökohtaisesti sen, että olin eri mieltä Helsingin yliopiston tasosta verrattuna muihin yliopistoihin ja sinulla ei vain ollut enää perusteluita omalle mielipiteellesi?
Käytä ihan rauhassa sitä Wikipediaa lähteenäsi, jos tiedonhankintataitosi eivät ole samalla tasolla kuin äidinkielen osaamisesi. Muista kuitenkin seuraavalla kerralla jättää se LOL sieltä lauseen lopusta pois, kun haluat äidinkielessä ja oikeinkirjoituksessa opastaa.
Sitten kun pääset joskus henkisesti yli siitä kirjoitusvirheestä ja jos elämäsi tarkoitus ei löydy Wikipediasta, jatketaan keskustelua alkuperäisestä aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:44"]
Piti ihan kurkkia tilastosta:
2014 joulukuussa löytyi tilastoista työttömänä 3383 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta liiketauden ja kaupan asiantuntijaa, 3600 opettajaa ja 4057 luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijaa. Samaan aikaan löytyi esimerkiksi 21324 rakennustyöntekijää, 10648 myyjää ja 14615 terveydenhuollon osaajaa ja 8139 AMK-tasoista liiketalouden osaajaa työttömänä.
Näiden lukujen perusteella nimenomaan kauppakorkeasta valmistuneista meidän tuleekin olla huolissamme.
Lähde: toimialaonline
[/quote]
Miksi postailet tänne joidenkin muiden kuin akateemisten työllisyyslukuja?
Tämä ketjuhan käsittelee vain ja ainoastaan akateemisia ja heidän työllistymistään.
Kauppa-, valtio- ja yhteiskuntatieteilijät työllistyvät akateemisista nyt kaikkein huonoimmin.
Siitä täällä keskusteltiin. Ei jostain ei-akateemisista.
Akateemisista kauppatieteilijöillä suurin työttömyys!
Mitä sitten? Olen akateeminen työtön ja edelleen ihan elävä ja hengittävä tavallinen ihminen.
Fiksu hakee tietenkin sinne minne on helpoin päästä...
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:29"]
OT. Juttelin kerran erään kauppatieteilijämiehen kanssa. Hän oli suorittanut tutkintonsa aivan rimaa hipoen: gradu a, suurin osa opintokokonaisuuksista 1, vain pääaineesta 2, joka taisi olla markkinointi. Kertoi, ettei koskaan ole ollut ongelmia työllistymisen kanssa.
Ajat ovat varmasti muuttuneet...
[/quote]
No eiköhän tuokin jo kerro sen, että työnhaussa ja työhönotossa on prioriteettilistalla korkeammalla muut asiat ja ominaisuudet, kuin opintojen arvosanat.
Ensimmäisenä noista asioista tulee mieleen muun muassa suhteet ja verkostot.
Ei tietenkään ole ongelmia työllistymisen kanssa, vaikka olisi päällään seisten suorittanut opinnot, jos suhteet ja verkostot ovat oikeisiin henkilöihin ja paikkoihin kunnossa. Ja koskee lähes alaa kuin alaa. Tämä on nähty niin monta kertaa.
[/quote]
Eiköhän tuo enemmänkin kerro, ettei kukaan ole koskaan vilkaissutkaan kyseisen tyypin tutkintopapereita.
Itsekin olen ollut aika monessa työpaikassa ja vain yhdessä on pyydetty tutkintopaperit nähtäväksi. Silloinkin vasta palkkaamisen jälkeen, jotta ne voitiin syöttää HR-järjestelmään.
Ystäväni, erikoislääkäri, totesi muutama vuosi sitten, ettei häneltä ole koskaan 20 vuoden aikana pyydetty papereita nähtäväksi. Yhtäkään työnantajaa ei ole todistukset kiinnostaneet.
Valelääkärikohujen jälkeen toivottavasti edes lääkäreiden tutkintotodistukset kiinnostavat työnantajia. Monilla aloilla niitä ei tarvitse edelleenkään näyttää lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 22:32"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:37"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:24"]
[/quote]
Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;)
[/quote]
Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella?
[/quote]
Hahah, niimpä. Ei hyvä tutkija välttämättä ole hyvä opettaja. Eikä ne huippututkijat välttämättä itse ole koulutustaan sielä Helsingin yliopistossa saaneet, vaan kyllä heitä sinne ihan Suomen muistakin yliopistoista tulee. Ja jos nyt ajatellaan, että Aallosta valmistuneella maisterilla on parempi työllisyystilanne, niin johtuisikohan se nyt vaan enemmänkin siitä, että pääkaupunkiseudulla on enemmän niitä "oman alan" työpaikkoja tarjolla, kuin vaikka pohjoisempana.
[/quote]
Mitä kieltä on "niimpä"?
Kannattaisi varmaan opiskella edes ala-asteen äidinkielen oppimäärä ennen kommentointia. LOL.
[/quote]
Sanoo hän, joka kirjoittaa lauseensa perään LOL.
[/quote]
Jep. LOL oli sana paikallaan ja täysin oikein.
Toisin kuin "niimpä", joka ei ole suomea, vaan alakoulutasoinen kirjoitusvirhe jollaista ei odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvalta.
"LOL on ääneen nauramista tarkoittava akronyymi eli lyhennesana, joka on muodostettu englannin kielen sanoista laughing out loud (suom. nauraa ääneen).Kuten monia muitakin nettislangi-ilmauksia, LOL-lyhennettä käytetään puheessa toisinaan tilkesanana tai mitään tarkoittamattomana kommenttina. Ilmauksella voidaan sarkastisesti myös vähätellä toisen saavutuksia."
http://fi.wikipedia.org/wiki/LOL_%28lyhenne%29
[/quote]
Kuten ei myöskään odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvan käyttävän lähteenään wikipediaa.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 22:40"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:44"]
Piti ihan kurkkia tilastosta:
2014 joulukuussa löytyi tilastoista työttömänä 3383 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta liiketauden ja kaupan asiantuntijaa, 3600 opettajaa ja 4057 luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijaa. Samaan aikaan löytyi esimerkiksi 21324 rakennustyöntekijää, 10648 myyjää ja 14615 terveydenhuollon osaajaa ja 8139 AMK-tasoista liiketalouden osaajaa työttömänä.
Näiden lukujen perusteella nimenomaan kauppakorkeasta valmistuneista meidän tuleekin olla huolissamme.
Lähde: toimialaonline
[/quote]
Miksi postailet tänne joidenkin muiden kuin akateemisten työllisyyslukuja?
Tämä ketjuhan käsittelee vain ja ainoastaan akateemisia ja heidän työllistymistään.
Kauppa-, valtio- ja yhteiskuntatieteilijät työllistyvät akateemisista nyt kaikkein huonoimmin.
Siitä täällä keskusteltiin. Ei jostain ei-akateemisista.
[/quote]
Meillä akateemisilla kun on paha tapa asettaa uutiset laajempaan kontekstiin ja siten hieman valottaa sitä toista puolta, jonka uutiset jättävät kertomatta. Ensinnäkin kauppatieteilijöillä ei ole akateemisten suurimpia työttömyyslukuja (kuten tilastot osoittavat) ja vaikka akateemisia on työttömänä, niin se on kuitenkin hyvin pieni määrä verrattuna monen muun alan työttömyyteen.
Tietysti voisi uutisoida myös niin, että kauppatietelijät työllistyvät huomattavasti paremmin kuin pelkän peruskoulutodistuksne turvin työelämään yrittävät. Tai voisi kertoa senkin tosiseikan, että kauppatieteilijöiden työttömyys on paljon lyhytkestoisempaa kuin vaikka taidetta opiskelleiden.
Mutta tässä ketjussahan puhutaan vain siitä, että kauppatieteilijöillä on tiettynä hetkenä ollut suurin työttömyys kaikkien akateemisten joukossa. Vaikka tilasto väittää, että opettajia oli määrällisesti enemmän työttömänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tuollaisten karkeiden ja alkeellisten kirjoitusvirheiden kuten "niimpä" tai "enään" käyttäminen kertoo paljonkin ihmisen koulutustasosta.
Jos et oppinut suomea alakoulussa, niin syytön minä siihen olen."
Kaks viimestä lausetta sopii niin hyvin yhteen. Mun mummoni sanois tähän, että pata kattilaa soimaa. Hyvä, että joku on suomea sielä alakoulussa oppinu, eiku...:D :D mut joo, jatkakaa vaan :D
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 23:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 22:32"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:37"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:34"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:24"] [/quote] Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;) [/quote] Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella? [/quote] Hahah, niimpä. Ei hyvä tutkija välttämättä ole hyvä opettaja. Eikä ne huippututkijat välttämättä itse ole koulutustaan sielä Helsingin yliopistossa saaneet, vaan kyllä heitä sinne ihan Suomen muistakin yliopistoista tulee. Ja jos nyt ajatellaan, että Aallosta valmistuneella maisterilla on parempi työllisyystilanne, niin johtuisikohan se nyt vaan enemmänkin siitä, että pääkaupunkiseudulla on enemmän niitä "oman alan" työpaikkoja tarjolla, kuin vaikka pohjoisempana. [/quote] Mitä kieltä on "niimpä"? Kannattaisi varmaan opiskella edes ala-asteen äidinkielen oppimäärä ennen kommentointia. LOL. [/quote] Sanoo hän, joka kirjoittaa lauseensa perään LOL. [/quote] Jep. LOL oli sana paikallaan ja täysin oikein. Toisin kuin "niimpä", joka ei ole suomea, vaan alakoulutasoinen kirjoitusvirhe jollaista ei odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvalta. "LOL on ääneen nauramista tarkoittava akronyymi eli lyhennesana, joka on muodostettu englannin kielen sanoista laughing out loud (suom. nauraa ääneen).Kuten monia muitakin nettislangi-ilmauksia, LOL-lyhennettä käytetään puheessa toisinaan tilkesanana tai mitään tarkoittamattomana kommenttina. Ilmauksella voidaan sarkastisesti myös vähätellä toisen saavutuksia." http://fi.wikipedia.org/wiki/LOL_%28lyhenne%29 [/quote] Kuten ei myöskään odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvan käyttävän lähteenään wikipediaa.
[/quote]
Joku digimaailmaan tottumaton mummoko se siellä kirjoittelee?
LOL oli tuntematon käsite ja nyt Wikipedia...
Perehdypä ensin kiihkottomasti siihen mikä se Wikipedia on ja kuinka luotettava se on, ennen kuin innostuksissasi vahingossa nielaiset tekarisi. ;)
"Englanninkielisen Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jo vuosia ja siitä on tehty monia akateemisia tutkimuksia ja muita selvityksiä.
Kuuluisin niistä on tiedelehti Naturen vuonna 2005 julkaisema selvitys, jossa vertailtiin Wikipediassa ja Encyclopedia Britannicassa olevien virheiden määrää. Aineistona oli 42 Wikipedia-artikkelia. Vertailun tulos oli, että Wikipedia oli lähes yhtä virheetön kuin maailman arvostetuimpiin kuuluva tietosanakirja Encyclopedia Britannica."
http://www.hs.fi/tiede/a1305754303586
Mummokin voisi tulla sieltä nykyaikaan, eikä kommentoida asiasisältöjä lillukanvarsilla. Sorry, jos et osaa kirjoittaa kuin "niimpä" ja siitä huomauttaminen kävi kovastikin hermoillesi.
Tosiasia kuitenkin on, että sanojen -pa- ja -pä-päätteiden käyttö opetetaan jo alakoulussa. Tuollaisten karkeiden ja alkeellisten kirjoitusvirheiden kuten "niimpä" tai "enään" käyttäminen kertoo paljonkin ihmisen koulutustasosta.
Jos et oppinut suomea alakoulussa, niin syytön minä siihen olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 22:40"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:44"]
Piti ihan kurkkia tilastosta:
2014 joulukuussa löytyi tilastoista työttömänä 3383 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta liiketauden ja kaupan asiantuntijaa, 3600 opettajaa ja 4057 luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijaa. Samaan aikaan löytyi esimerkiksi 21324 rakennustyöntekijää, 10648 myyjää ja 14615 terveydenhuollon osaajaa ja 8139 AMK-tasoista liiketalouden osaajaa työttömänä.
Näiden lukujen perusteella nimenomaan kauppakorkeasta valmistuneista meidän tuleekin olla huolissamme.
Lähde: toimialaonline
[/quote]
Miksi postailet tänne joidenkin muiden kuin akateemisten työllisyyslukuja?
Tämä ketjuhan käsittelee vain ja ainoastaan akateemisia ja heidän työllistymistään.
Kauppa-, valtio- ja yhteiskuntatieteilijät työllistyvät akateemisista nyt kaikkein huonoimmin.
Siitä täällä keskusteltiin. Ei jostain ei-akateemisista.
[/quote]
Meillä akateemisilla kun on paha tapa asettaa uutiset laajempaan kontekstiin ja siten hieman valottaa sitä toista puolta, jonka uutiset jättävät kertomatta. Ensinnäkin kauppatieteilijöillä ei ole akateemisten suurimpia työttömyyslukuja (kuten tilastot osoittavat) ja vaikka akateemisia on työttömänä, niin se on kuitenkin hyvin pieni määrä verrattuna monen muun alan työttömyyteen.
Tietysti voisi uutisoida myös niin, että kauppatietelijät työllistyvät huomattavasti paremmin kuin pelkän peruskoulutodistuksne turvin työelämään yrittävät. Tai voisi kertoa senkin tosiseikan, että kauppatieteilijöiden työttömyys on paljon lyhytkestoisempaa kuin vaikka taidetta opiskelleiden.
Mutta tässä ketjussahan puhutaan vain siitä, että kauppatieteilijöillä on tiettynä hetkenä ollut suurin työttömyys kaikkien akateemisten joukossa. Vaikka tilasto väittää, että opettajia oli määrällisesti enemmän työttömänä.
[/quote]
Itse asiassa jos luet tarkasti AP:n linkittämän uutisen, niin kyse on PK-seudun akateemisista työttömistä, joista tilanne on pahin nimenomaan kauppa-, yhteiskunta- ja valtiotieteilijöillä.
"Maistereista työttöminä on pääkaupunkiseudulla ely-keskuksen tilastojen mukaan eniten kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja valtiotieteilijöitä."
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1424229726299.html
Kaikki nuo luettelemasi itsestäänselvyydet - kuten että akateemisilla on pienin työttömyys - on kaikkien tiedossa ja lisäksi mainittu myös tuossa artikkelissa, joten niitä on ihan turha tässä keskustelussa toistaa.
Ketjun aihehan on rajattu nimenomaan akateemisiin ja heidän työttömyyteensä. Aiheena ei ole työttömyys yleensä eri aloilla.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 12:31"]
"Niimpä niin. Nyt pistin sille pilkunviilaajalle luun kurkkuun. Olen tosi nokkela. Minun aikananani koulussa opetettiin, että hyökkäys on paras puolustus.
Eihän virheiden myöntämisestä mitään opi - parempi vain hyökätä, jos joku huomaa virheen. Minähän en virheitä tee, en tee, en tee, en. Tätä kun hoen, niin kuu muuttuu juustoksi. Vain hokeminen on tärkeää, ei virheistä oppiminen.
Eipä tule tuo pilkunviilaaja enään minulle ulisemaan. Ei vaiskaan. Tuo oli vähättelyä. Olen ihan Kingi, kuten lempihahmoni televisiossa."
Kun lainaat omia ajatuksiasi, et tarvitse lainausmerkkejä.
[/quote]
:D:D Mitäpä tähän lisäämään :D
[/quote]
Esimerkiksi tämän: https://www.youtube.com/watch?v=2_Dd6FSzy88
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:29"]
OT. Juttelin kerran erään kauppatieteilijämiehen kanssa. Hän oli suorittanut tutkintonsa aivan rimaa hipoen: gradu a, suurin osa opintokokonaisuuksista 1, vain pääaineesta 2, joka taisi olla markkinointi. Kertoi, ettei koskaan ole ollut ongelmia työllistymisen kanssa.
Ajat ovat varmasti muuttuneet...
[/quote]
Mitä sitten, täyspätevä on vaikka kaikista olisi 1.
[/quote]
No ei todellakaan ole täyspätevä, jos kaikesta on 1. 1 tarkoittaa, että opiskelija on mennyt kaikesta läpi rimaa hipoen eli ei tiedä oikein mistään mitään. Se kertoo myös asenteesta eli mistään ei mitään tarvitse tietääkään. Tai se kertoo siitä, että tällä opiskelijalla ei ole kyvykkyyttä selviytyä paremmin kuin 1 arvoisesti. Suoraan sanoen en palkkaisi mihinkään vähänkään vaativampaan tehtävään.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:40"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:59"]
Se, että osa aineenopettajista valmistuu humanistisesta tiedekunnata, ei kuitenkaan tarkoita (niinkuin aloituksessa väitettiin), että yleisesti kaikki opettajat valmistuisivat sielä. Saati että psykologit olisivat muka humanisteja
[/quote]
Osaatko lukea?
Ei tuossa aloituskommentissa millään tavalla väitetty, että kaikki opettajat valmistuvat humanistisesta tiedekunnasta.
Vaan, että humanistisesta tiedekunnasta valmistuvilla opettajilla on parempi työllistymisaste kuin kauppakorkeasta valmistuvilla. Joka on puhdas fakta tänä päivänä.
Ja suurin osa Helsingistä koskaan valmistuneista psykologeista on valmistunut nimenomaan humanistisesta tiedekunnasta. Psykologia siirrettiin humanistisesta tiedekunnasta käyttäytymistieteelliseen vasta 10 vuotta sitten.
[/quote]
Niin Helsingissä. Edelleen psykologiaa voi opiskella muuallakin. Mm. Treella ja Jyväskylässä. Missään psykologit eivät tiemmä ole humanisteja.
[/quote]
Eivät psykologit ainakaan mitään yhteiskuntatieteilijöitä ole, vaikka Tampereella opetus olisikin tässä tiedekunnassa. Psykologit ovat käyttäytymistieteilijöitä.
t. Helsingin humanistisesta tiedekunnasta valmistunut psykologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 12:31"]
"Niimpä niin. Nyt pistin sille pilkunviilaajalle luun kurkkuun. Olen tosi nokkela. Minun aikananani koulussa opetettiin, että hyökkäys on paras puolustus.
Eihän virheiden myöntämisestä mitään opi - parempi vain hyökätä, jos joku huomaa virheen. Minähän en virheitä tee, en tee, en tee, en. Tätä kun hoen, niin kuu muuttuu juustoksi. Vain hokeminen on tärkeää, ei virheistä oppiminen.
Eipä tule tuo pilkunviilaaja enään minulle ulisemaan. Ei vaiskaan. Tuo oli vähättelyä. Olen ihan Kingi, kuten lempihahmoni televisiossa."
Kun lainaat omia ajatuksiasi, et tarvitse lainausmerkkejä.
[/quote]
:D:D Mitäpä tähän lisäämään :D
[/quote]
Voisi lisätä vaikka, että henkiset mummot eivät ymmärrä sarkasmia.
Eivätkä myöskään nettislangihymiöiden viljelijät, joille LOL on kauhistus, mutta oma ":D :D :D :D :D :D :D" -nettislangi on tosi cool. ;)
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:41"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:59"]
Se, että osa aineenopettajista valmistuu humanistisesta tiedekunnata, ei kuitenkaan tarkoita (niinkuin aloituksessa väitettiin), että yleisesti kaikki opettajat valmistuisivat sielä. Saati että psykologit olisivat muka humanisteja
[/quote]
Just näin. Koittakaa nyt rauhoittua. Lisäksi ne aineenopettajatkin tekevät ne opettajaopintonsa kasvatus-/käyttäytymistieteellisessä, ei humanistisessa. Ja psyka on Turussa ja Tampereella yhteiskuntatieteellisessä, Hgissä käyttäytymistieteellisessä.
[/quote]
Missaat koko pointin. Kasvatustieteellisestä ei voi valmistua aineenopettajaksi. Humanistisesta tiedekunnasta voi. Ja sieltä myös valmistuu suurin osa aineenopettajista.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 12:31"]
"Niimpä niin. Nyt pistin sille pilkunviilaajalle luun kurkkuun. Olen tosi nokkela. Minun aikananani koulussa opetettiin, että hyökkäys on paras puolustus.
Eihän virheiden myöntämisestä mitään opi - parempi vain hyökätä, jos joku huomaa virheen. Minähän en virheitä tee, en tee, en tee, en. Tätä kun hoen, niin kuu muuttuu juustoksi. Vain hokeminen on tärkeää, ei virheistä oppiminen.
Eipä tule tuo pilkunviilaaja enään minulle ulisemaan. Ei vaiskaan. Tuo oli vähättelyä. Olen ihan Kingi, kuten lempihahmoni televisiossa."
Kun lainaat omia ajatuksiasi, et tarvitse lainausmerkkejä.
[/quote]
:D:D Mitäpä tähän lisäämään :D
[/quote]
Voisi lisätä vaikka, että henkiset mummot eivät ymmärrä sarkasmia.
Eivätkä myöskään nettislangihymiöiden viljelijät, joille LOL on kauhistus, mutta oma ":D :D :D :D :D :D :D" -nettislangi on tosi cool. ;)
[/quote]
Missä mainitaan LOL?;D Henkiset mummot ymmärtää sarkasmia tasan yhtä paljon ku sä osaat sitä kirjottaa :D
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:13"]
Siis mita ihmeen "pomosukua"? En ole yhtaan ihmista urallani palkannut minkaan sukutaulun tai suosituksen perusteella enka ole koskaan itse saanut paikkaa vanhempien suvun mukaan. Ihme landelegendaa. Vanhempani kylla opettivat maailmankatsomusta, kykya keskustella vieraiden aikuisten kanssa seka muodostamaan omia mielipiteita ja kriittisen ajattelun perusteet. Kannustivat opiskelemaan ja hankkimaan laajalti kokemusta niin tyoelamasta kun matkustamalla ja harrastamalla. Mutta sukunimi tai sukutausta ei ole naytellyt mitaan osaa omassa urakehityksessa.
[/quote]
Turha selittää. Kesätyöt ja harjoittelut firmoissa jaetaan usein esim. sukulaislapsille. Onhan selvää, että tuttu henkilö palkataan mieluiten. Opiskelijoilla on vielä niukasti merkityksellisiä työelämäyhteyksiä, joten sukulaisuudella on iso rooli. Tottakai myös ilman suhteita voi päästä etenemään, mutta vaikeampaa se on ja huonolla tuurilla jää jokeri käteen.
[/quote]
Joo, eräs sukulaistyttö, joka kauppatieteiden opiskelijana haki harjoittelupaikkaa erääseen ministeriöön, kertoi, että suurin osa muista harjoittelijoista oli sellaisia, joilla oli sukulaisia ollut avittamassa senkin kesäharjoittelupaikan saantia. Voiko olla totta, että kaverille annetaan ihan ministeriöissäkin ;) Sukulaistyttöni on tavallista fiksumpi (ja kauniimpi), liekö sillä merkitystä kuitenkin kun pääsi ohi ilman avittavia sukulaisia?
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:40"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:59"]
Se, että osa aineenopettajista valmistuu humanistisesta tiedekunnata, ei kuitenkaan tarkoita (niinkuin aloituksessa väitettiin), että yleisesti kaikki opettajat valmistuisivat sielä. Saati että psykologit olisivat muka humanisteja
[/quote]
Osaatko lukea?
Ei tuossa aloituskommentissa millään tavalla väitetty, että kaikki opettajat valmistuvat humanistisesta tiedekunnasta.
Vaan, että humanistisesta tiedekunnasta valmistuvilla opettajilla on parempi työllistymisaste kuin kauppakorkeasta valmistuvilla. Joka on puhdas fakta tänä päivänä.
Ja suurin osa Helsingistä koskaan valmistuneista psykologeista on valmistunut nimenomaan humanistisesta tiedekunnasta. Psykologia siirrettiin humanistisesta tiedekunnasta käyttäytymistieteelliseen vasta 10 vuotta sitten.
[/quote]
Niin Helsingissä. Edelleen psykologiaa voi opiskella muuallakin. Mm. Treella ja Jyväskylässä. Missään psykologit eivät tiemmä ole humanisteja.
[/quote]
Eivät psykologit ainakaan mitään yhteiskuntatieteilijöitä ole, vaikka Tampereella opetus olisikin tässä tiedekunnassa. Psykologit ovat käyttäytymistieteilijöitä.
t. Helsingin humanistisesta tiedekunnasta valmistunut psykologi
[/quote]
Hei humanisti. Tässä kohtaa on ihan sama, onko kyse käyttäytymistieteistä vai yhteikuntatieteistä. Tampereella ja Jyväskylässä psykologit valmistuvat yhteiskuntatieteistä, missään he eivät tällä hetkellä valmistu humanisteina (eikä kai Hkiä lukuunottamatta ole edes ollut), toisin kuin ap väitti. Ja hän puhui nimenomaan valmistuvista opiskelijoista, ihan sama millä nimikkeellä sinä valmistuit yli 10 vuotta sitten.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:37"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:24"]
[/quote]
Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;)
[/quote]
Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella?
[/quote]
Hahah, niimpä. Ei hyvä tutkija välttämättä ole hyvä opettaja. Eikä ne huippututkijat välttämättä itse ole koulutustaan sielä Helsingin yliopistossa saaneet, vaan kyllä heitä sinne ihan Suomen muistakin yliopistoista tulee. Ja jos nyt ajatellaan, että Aallosta valmistuneella maisterilla on parempi työllisyystilanne, niin johtuisikohan se nyt vaan enemmänkin siitä, että pääkaupunkiseudulla on enemmän niitä "oman alan" työpaikkoja tarjolla, kuin vaikka pohjoisempana.
[/quote]
Mitä kieltä on "niimpä"?
Kannattaisi varmaan opiskella edes ala-asteen äidinkielen oppimäärä ennen kommentointia. LOL.
[/quote]
Sanoo hän, joka kirjoittaa lauseensa perään LOL.
[/quote]
Jep. LOL oli sana paikallaan ja täysin oikein.
Toisin kuin "niimpä", joka ei ole suomea, vaan alakoulutasoinen kirjoitusvirhe jollaista ei odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvalta.
"LOL on ääneen nauramista tarkoittava akronyymi eli lyhennesana, joka on muodostettu englannin kielen sanoista laughing out loud (suom. nauraa ääneen).Kuten monia muitakin nettislangi-ilmauksia, LOL-lyhennettä käytetään puheessa toisinaan tilkesanana tai mitään tarkoittamattomana kommenttina. Ilmauksella voidaan sarkastisesti myös vähätellä toisen saavutuksia."
http://fi.wikipedia.org/wiki/LOL_%28lyhenne%29