Lue keskustelun säännöt.
Akateemisista kauppatieteilijöillä suurin työttömyys!
18.02.2015 |
Akateemisten työttömyys kasvaa nopeasti. Suurin työttömyys on kauppatieteilijöillä, myös yhteiskunta- ja valtiotieteilijät työllistyvät huonosta.
Enää ei kannata pyrkiä Kauppakorkeaan. Töitä ei löydy, eikä koulu edes valmista mihinkään ammattiin.
Parhaiten työllistyvät johonkin ammattiin valmistuvat, kuten lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, farmaseutit, opettajat, psykologit ym.
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1424229726299.html
http://yle.fi/uutiset/naissa_ammateissa_tyollistyt_takuulla/6441997
Kommentit (122)
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 09:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:14"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 01:11"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 12:13"]
"Tuollaisten karkeiden ja alkeellisten kirjoitusvirheiden kuten "niimpä" tai "enään" käyttäminen kertoo paljonkin ihmisen koulutustasosta. Jos et oppinut suomea alakoulussa, niin syytön minä siihen olen."
Kaks viimestä lausetta sopii niin hyvin yhteen. Mun mummoni sanois tähän, että pata kattilaa soimaa. Hyvä, että joku on suomea sielä alakoulussa oppinu, eiku...:D :D mut joo, jatkakaa vaan :D
[/quote]
Tämä sankari on malliesimerkki siitä, että tulisi yrittää päteä vain sellaisissa asioissa, jotka itse hallitsee. Toisaalta, voiko muuta odottaakaan, jos suomea on opittu alakoulussa, lauseen lopussa on LOL ja lähteenä Wikipedian artikkeli, jonka viimeisin kirjoittaja on ZacheBot. Olisihan artikkelin lopusta tietysti ihan kunnollisiakin lähteitä löytynyt, mutta ilmeisesti hänen akateemiset taitonsa eivät riittäneet sinne asti.
[/quote]
Tarvitsetko todella lähdeviitteitä alakoulutasoisten asioiden ymmärtämiseen ja tarkistamiseen?
Olisiko aika päivittää yleissivistystä?
[/quote]
"En ymmärrä eroa lähteen ja lähdeviitteen välillä. Ai lähdekritiikki, mitä se on?"
"Vetoan itse lähteeseen, josta minun täytyi asia tarkistaa, jotta voin päteä paremmin, mutta se on muiden vika, että ainut tietolähteeni on Wikipedia ja ZacheBot."
"Minun hokemani on "alakoulutasoisten asioiden ymmärtämäminen" ja "Alkeellinen virhe". Vähän niin kuin lempisarjani hokemat "Mitä jäbä duunaa" ja "Mie romahan."
"Hallitsen "niinpä" sanan oikeinkirjoituksen, mutta en koskaan oppinut kirjoittamaan suomen kieltä. Minun aikananani koulussa opittiin suomea. Ihan varmasti opittiin. No ei vaiskaan, se on vapaamuotoista nettikieltä. "
"Yleissivistystä on mielestäni se, että ymmärrän, mitä tarkoittaa LOL ja on ihan oikein kirjoittaa se lauseen loppuun. "Lähes Onneton Lassukka", Lähteiden käyttö On Luokatonta" eiku "Laughing Out Loud", sitä se on!" Se on sellainen kiva täytesana, jonka isot pojat minulle alakoulussa opettivat ja se on ehdottomasti kirjoitettava aina lauseen loppuun. "
" Mikähän voisi olla seuraava sana, jolla voisin viedä tätä keskustelua eteenpäin? Opettivathan ne isot pojat minulle toisenkin sanan, joka kuulemma tulee mieleen, kun lukee minun tekstejäni. Sana oli " Facepalm". Tarkoittaakohan se, että testini ovat erityisen ansiokkaita? Katsotaanpa, mitä Wikipediassa sanasta kerrotaan."
[/quote]
Niimpä niin. Nyt pistin sille pilkunviilaajalle luun kurkkuun. Olen tosi nokkela. Minun aikananani koulussa opetettiin, että hyökkäys on paras puolustus.
Eihän virheiden myöntämisestä mitään opi - parempi vain hyökätä, jos joku huomaa virheen. Minähän en virheitä tee, en tee, en tee, en. Tätä kun hoen, niin kuu muuttuu juustoksi. Vain hokeminen on tärkeää, ei virheistä oppiminen.
Eipä tule tuo pilkunviilaaja enään minulle ulisemaan. Ei vaiskaan. Tuo oli vähättelyä. Olen ihan Kingi, kuten lempihahmoni televisiossa.
------------
Ihan kiva tyylikikka, mutta vähän ontuu.
Kun lainaat omia ajatuksiasi, et tarvitse lainausmerkkejä. Ei omia ajatuksia kirjoitettaessa tarvita lainausmerkkejä, mutta sitäkään et tietenkään oppinut siellä alakoulussa. Hyvä, että kuitenkin kehityt. Kappalejako on jo kehitystä.
Kauanko henkiseltä mummolta kesti tuon viestin rustaaminen? Lähdeviitteet muuten unohtuivat. ;o)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 09:42"]
Siinä vaiheessa, kun ei osaa enää argumentoida asiansa puolesta, aletaan nillittämään kielioppivirheistä. Tuskin kukaan jäi miettimään, mitä "niimpä" tarkoittaa.
P.S. "LOL" voisi jättää teinien tekstareihin
[/quote]
Hän kirjoitti aikaisemmin, että ei ole kyennyt osallistumaan keskusteluun muuten kuin hupsun "niinpä" sanan kirjoitusvirheen osalta. Ei hän tietenkään kyennyt valistamaan oppimatonta siitä, että "niimpä" sana lausutaan "niimpä", mutta kirjoitetaan "niinpä" ja laittanut lähteeksi kielitoimiston nettisivua, josta oppimaton olisi voinut asian tarkistaa. Sen sijaan hän etsii Wikipediasta tietoa siitä, mitä tarkoittaa LOL ja yrittää vielä löytää tutkimustuloksia Wikipediasta löytyvän tiedon luotettavuudesta. Mites se keskustelun alkuperäinen aihe? Sen kommentointiin ei ihan ajattelukyky riittänyt.
"Niimpä niin. Nyt pistin sille pilkunviilaajalle luun kurkkuun. Olen tosi nokkela. Minun aikananani koulussa opetettiin, että hyökkäys on paras puolustus.
Eihän virheiden myöntämisestä mitään opi - parempi vain hyökätä, jos joku huomaa virheen. Minähän en virheitä tee, en tee, en tee, en. Tätä kun hoen, niin kuu muuttuu juustoksi. Vain hokeminen on tärkeää, ei virheistä oppiminen.
Eipä tule tuo pilkunviilaaja enään minulle ulisemaan. Ei vaiskaan. Tuo oli vähättelyä. Olen ihan Kingi, kuten lempihahmoni televisiossa.
------------
Ihan kiva tyylikikka, mutta vähän ontuu.
Kun lainaat omia ajatuksiasi, et tarvitse lainausmerkkejä. Ei omia ajatuksia kirjoitettaessa tarvita lainausmerkkejä, mutta sitäkään et tietenkään oppinut siellä alakoulussa. Hyvä, että kuitenkin kehityt. Kappalejako on jo kehitystä.
Kauanko henkiseltä mummolta kesti tuon viestin rustaaminen? Lähdeviitteet muuten unohtuivat. ;o)"
*Facepalm*
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 04:46"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 23:36"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 22:40"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:44"]
Piti ihan kurkkia tilastosta:
2014 joulukuussa löytyi tilastoista työttömänä 3383 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta liiketauden ja kaupan asiantuntijaa, 3600 opettajaa ja 4057 luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijaa. Samaan aikaan löytyi esimerkiksi 21324 rakennustyöntekijää, 10648 myyjää ja 14615 terveydenhuollon osaajaa ja 8139 AMK-tasoista liiketalouden osaajaa työttömänä.
Näiden lukujen perusteella nimenomaan kauppakorkeasta valmistuneista meidän tuleekin olla huolissamme.
Lähde: toimialaonline
[/quote]
Miksi postailet tänne joidenkin muiden kuin akateemisten työllisyyslukuja?
Tämä ketjuhan käsittelee vain ja ainoastaan akateemisia ja heidän työllistymistään.
Kauppa-, valtio- ja yhteiskuntatieteilijät työllistyvät akateemisista nyt kaikkein huonoimmin.
Siitä täällä keskusteltiin. Ei jostain ei-akateemisista.
[/quote]
Meillä akateemisilla kun on paha tapa asettaa uutiset laajempaan kontekstiin ja siten hieman valottaa sitä toista puolta, jonka uutiset jättävät kertomatta. Ensinnäkin kauppatieteilijöillä ei ole akateemisten suurimpia työttömyyslukuja (kuten tilastot osoittavat) ja vaikka akateemisia on työttömänä, niin se on kuitenkin hyvin pieni määrä verrattuna monen muun alan työttömyyteen.
Tietysti voisi uutisoida myös niin, että kauppatietelijät työllistyvät huomattavasti paremmin kuin pelkän peruskoulutodistuksne turvin työelämään yrittävät. Tai voisi kertoa senkin tosiseikan, että kauppatieteilijöiden työttömyys on paljon lyhytkestoisempaa kuin vaikka taidetta opiskelleiden.
Mutta tässä ketjussahan puhutaan vain siitä, että kauppatieteilijöillä on tiettynä hetkenä ollut suurin työttömyys kaikkien akateemisten joukossa. Vaikka tilasto väittää, että opettajia oli määrällisesti enemmän työttömänä.
[/quote]
Itse asiassa jos luet tarkasti AP:n linkittämän uutisen, niin kyse on PK-seudun akateemisista työttömistä, joista tilanne on pahin nimenomaan kauppa-, yhteiskunta- ja valtiotieteilijöillä.
"Maistereista työttöminä on pääkaupunkiseudulla ely-keskuksen tilastojen mukaan eniten kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja valtiotieteilijöitä."
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1424229726299.html
Kaikki nuo luettelemasi itsestäänselvyydet - kuten että akateemisilla on pienin työttömyys - on kaikkien tiedossa ja lisäksi mainittu myös tuossa artikkelissa, joten niitä on ihan turha tässä keskustelussa toistaa.
Ketjun aihehan on rajattu nimenomaan akateemisiin ja heidän työttömyyteensä. Aiheena ei ole työttömyys yleensä eri aloilla.
[/quote]
Niinpä. Pitäydytään nyt noissa kolmessa akateemisessa alassa ja unohdetaan, että Iltasanomat on lukenut tilastoja hieman valikoivasti. Mutta kun se on palstalle totuus, niin pidetään sitä sitten totuutena, vaikka tilasto mitä osoittaisi.
"Niimpä niin. Nyt pistin sille pilkunviilaajalle luun kurkkuun. Olen tosi nokkela. Minun aikananani koulussa opetettiin, että hyökkäys on paras puolustus.
Eihän virheiden myöntämisestä mitään opi - parempi vain hyökätä, jos joku huomaa virheen. Minähän en virheitä tee, en tee, en tee, en. Tätä kun hoen, niin kuu muuttuu juustoksi. Vain hokeminen on tärkeää, ei virheistä oppiminen.
Eipä tule tuo pilkunviilaaja enään minulle ulisemaan. Ei vaiskaan. Tuo oli vähättelyä. Olen ihan Kingi, kuten lempihahmoni televisiossa."
Kun lainaat omia ajatuksiasi, et tarvitse lainausmerkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 12:31"]
"Niimpä niin. Nyt pistin sille pilkunviilaajalle luun kurkkuun. Olen tosi nokkela. Minun aikananani koulussa opetettiin, että hyökkäys on paras puolustus.
Eihän virheiden myöntämisestä mitään opi - parempi vain hyökätä, jos joku huomaa virheen. Minähän en virheitä tee, en tee, en tee, en. Tätä kun hoen, niin kuu muuttuu juustoksi. Vain hokeminen on tärkeää, ei virheistä oppiminen.
Eipä tule tuo pilkunviilaaja enään minulle ulisemaan. Ei vaiskaan. Tuo oli vähättelyä. Olen ihan Kingi, kuten lempihahmoni televisiossa."
Kun lainaat omia ajatuksiasi, et tarvitse lainausmerkkejä.
[/quote]
:D:D Mitäpä tähän lisäämään :D
Hui kauheaa!
Onko se akateeminen työttömyys todella niin suuri mörkö? Tai ylipäätään työttömyys? Kannattaisiko asennetta muuttaa positiivisempaan suuntaan? Miettiä, mitä hyvää työttömyydestä (hetkellisestä sellaisesta) on henkilölle itselleen? Voisiko sen työttömyysajan käyttää vaikka itsensä kehittämiseen? Henkiseen kasvuun? Oppimiseen? Kouluttautumiseen? Harrastuksiin? Että kerrankin on aikaa hengähtää ja miettiä asioita? Mikään ei kuitenkaan kestä ikuisesti, tilanteet muuttuvat!
Mä ainakin olen omasta tahdostani pätkätyöläinen varmaan loppuelämäni ajan. En voisi kuvitellakaan olevani sidottu johonkin yhteen ja ainoaan yritykseen. Kaikki tulevat ja menneet työttömyysjaksot otan vastaan ilolla ja vahvistan niiden aikana itseäni. Kerrankin on aikaa elää oman aikataulun mukaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:59"]
Se, että osa aineenopettajista valmistuu humanistisesta tiedekunnata, ei kuitenkaan tarkoita (niinkuin aloituksessa väitettiin), että yleisesti kaikki opettajat valmistuisivat sielä. Saati että psykologit olisivat muka humanisteja
[/quote]
Osaatko lukea?
Ei tuossa aloituskommentissa millään tavalla väitetty, että kaikki opettajat valmistuvat humanistisesta tiedekunnasta.
Vaan, että humanistisesta tiedekunnasta valmistuvilla opettajilla on parempi työllistymisaste kuin kauppakorkeasta valmistuvilla. Joka on puhdas fakta tänä päivänä.
Ja suurin osa Helsingistä koskaan valmistuneista psykologeista on valmistunut nimenomaan humanistisesta tiedekunnasta. Psykologia siirrettiin humanistisesta tiedekunnasta käyttäytymistieteelliseen vasta 10 vuotta sitten.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:59"]
Se, että osa aineenopettajista valmistuu humanistisesta tiedekunnata, ei kuitenkaan tarkoita (niinkuin aloituksessa väitettiin), että yleisesti kaikki opettajat valmistuisivat sielä. Saati että psykologit olisivat muka humanisteja
[/quote]
Osaatko lukea?
Ei tuossa aloituskommentissa millään tavalla väitetty, että kaikki opettajat valmistuvat humanistisesta tiedekunnasta.
Vaan, että humanistisesta tiedekunnasta valmistuvilla opettajilla on parempi työllistymisaste kuin kauppakorkeasta valmistuvilla. Joka on puhdas fakta tänä päivänä.
Ja suurin osa Helsingistä koskaan valmistuneista psykologeista on valmistunut nimenomaan humanistisesta tiedekunnasta. Psykologia siirrettiin humanistisesta tiedekunnasta käyttäytymistieteelliseen vasta 10 vuotta sitten.
[/quote]
Niin Helsingissä. Edelleen psykologiaa voi opiskella muuallakin. Mm. Treella ja Jyväskylässä. Missään psykologit eivät tiemmä ole humanisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:59"]
Se, että osa aineenopettajista valmistuu humanistisesta tiedekunnata, ei kuitenkaan tarkoita (niinkuin aloituksessa väitettiin), että yleisesti kaikki opettajat valmistuisivat sielä. Saati että psykologit olisivat muka humanisteja
[/quote]
Just näin. Koittakaa nyt rauhoittua. Lisäksi ne aineenopettajatkin tekevät ne opettajaopintonsa kasvatus-/käyttäytymistieteellisessä, ei humanistisessa. Ja psyka on Turussa ja Tampereella yhteiskuntatieteellisessä, Hgissä käyttäytymistieteellisessä.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
[/quote]
What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.
[/quote]
Oletko ihan sekaisin?
Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?
Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!
Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!
Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.
Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.
Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!
"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.
Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm
Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.
"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."
http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm
KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.
SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm
[/quote]
En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.
[/quote]
Helsingin yliopisto nyt vain sattuu olemaan Suomen suurin ja arvostetuin yliopisto. Ei sille tosiasialle mitään voi, vaikka maakuntayliopistosta valmistuneelle se tietenkin on kova paikka. Parhaimmisto opiskelee Helsingissä ja sinne on vaikein päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:41"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
[/quote]
What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.
[/quote]
Oletko ihan sekaisin?
Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?
Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!
Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!
Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.
Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.
Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!
"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.
Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm
Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.
"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."
http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm
KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.
SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm
[/quote]
En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.
[/quote]
Helsingin yliopisto nyt vain sattuu olemaan Suomen suurin ja arvostetuin yliopisto. Ei sille tosiasialle mitään voi, vaikka maakuntayliopistosta valmistuneelle se tietenkin on kova paikka. Parhaimmisto opiskelee Helsingissä ja sinne on vaikein päästä.
[/quote]
Haha, provoilija. Monella alalla ei todellakaan ole vaikeinta päästä Hgin yliopistoon ja on lisäksi aloja, joita Helsingissä ei edes opeteta.
Höps, kaikki lahjakkaat opiskelijat eivät todellakaan hae Helsinkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
[/quote]
What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.
[/quote]
Oletko ihan sekaisin?
Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?
Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!
Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!
Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.
Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.
Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!
"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.
Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm
Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.
"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."
http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm
KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.
SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm
[/quote]
En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.
[/quote]
Huh, mitä puppua.
Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon!
Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella.
"Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76.
Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."
http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html
Huolestuttavaa on se, että vain julkinen sektori työllistää. Pitäisiköhän vihdoin oikein reippaasti leikata esim. sosiaali- ja terveydenhuollosta ja apteekkien katteista, jotta rahaa saadaan veronkevennyksiin, vauhdittamaan talouden kasvua.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]
Huolestuttavaa on se, että vain julkinen sektori työllistää. Pitäisiköhän vihdoin oikein reippaasti leikata esim. sosiaali- ja terveydenhuollosta ja apteekkien katteista, jotta rahaa saadaan veronkevennyksiin, vauhdittamaan talouden kasvua.
[/quote]
Leikattaisiin nyt ensiksi vaikka siitä maahanmuutosta ja kehitysavusta ennen kuin aletaan romuttamaan hyvinvointivaltiota.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]
Huolestuttavaa on se, että vain julkinen sektori työllistää. Pitäisiköhän vihdoin oikein reippaasti leikata esim. sosiaali- ja terveydenhuollosta ja apteekkien katteista, jotta rahaa saadaan veronkevennyksiin, vauhdittamaan talouden kasvua.
[/quote]
Esim. Saksassa on pulaa insinööreistä. Suomessa taas lääkäreistä, jotka tahkoavatkin rahaa keikkalääkärifirmoissa, hyväksikäyttäen työvoimapulaa.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
[/quote]
What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.
[/quote]
Oletko ihan sekaisin?
Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?
Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!
Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!
Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.
Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.
Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!
"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.
Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm
Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.
"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."
http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm
KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.
SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm
[/quote]
En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.
[/quote]
Huh, mitä puppua.
Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon!
Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella.
"Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76.
Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."
http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html
[/quote]
Et nähtävästi ymmärrä, mistä noissa yliopistovertailuissa on kyse? Kertoo kaiken HY:n opiskelija-aineksesta.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:59"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]
Huolestuttavaa on se, että vain julkinen sektori työllistää. Pitäisiköhän vihdoin oikein reippaasti leikata esim. sosiaali- ja terveydenhuollosta ja apteekkien katteista, jotta rahaa saadaan veronkevennyksiin, vauhdittamaan talouden kasvua.
[/quote]
Leikattaisiin nyt ensiksi vaikka siitä maahanmuutosta ja kehitysavusta ennen kuin aletaan romuttamaan hyvinvointivaltiota.
[/quote]
Mitä ihmeen hyvinvointia tuottaa joku apteekki? Apteekkiverkostoa voisi karsia rankalla kädellä, jos kunnassa ei ole enää terveyskeskusta, niin sen apteekinkin tarve on aika kyseenalainen. Itsehoitolääkkeet voisi laittaa K-marketteihin myyntiin.
Siinä vaiheessa, kun ei osaa enää argumentoida asiansa puolesta, aletaan nillittämään kielioppivirheistä. Tuskin kukaan jäi miettimään, mitä "niimpä" tarkoittaa.
P.S. "LOL" voisi jättää teinien tekstareihin