Lue keskustelun säännöt.
Akateemisista kauppatieteilijöillä suurin työttömyys!
18.02.2015 |
Akateemisten työttömyys kasvaa nopeasti. Suurin työttömyys on kauppatieteilijöillä, myös yhteiskunta- ja valtiotieteilijät työllistyvät huonosta.
Enää ei kannata pyrkiä Kauppakorkeaan. Töitä ei löydy, eikä koulu edes valmista mihinkään ammattiin.
Parhaiten työllistyvät johonkin ammattiin valmistuvat, kuten lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, farmaseutit, opettajat, psykologit ym.
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1424229726299.html
http://yle.fi/uutiset/naissa_ammateissa_tyollistyt_takuulla/6441997
Kommentit (122)
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:41"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
[/quote]
What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.
[/quote]
Oletko ihan sekaisin?
Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?
Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!
Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!
Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.
Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.
Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!
"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.
Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm
Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.
"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."
http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm
KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.
SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm
[/quote]
En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.
[/quote]
Helsingin yliopisto nyt vain sattuu olemaan Suomen suurin ja arvostetuin yliopisto. Ei sille tosiasialle mitään voi, vaikka maakuntayliopistosta valmistuneelle se tietenkin on kova paikka. Parhaimmisto opiskelee Helsingissä ja sinne on vaikein päästä.
[/quote] kannattaa hakea muualle kun Hkiin, vaikein päästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:29"]OT. Juttelin kerran erään kauppatieteilijämiehen kanssa. Hän oli suorittanut tutkintonsa aivan rimaa hipoen: gradu a, suurin osa opintokokonaisuuksista 1, vain pääaineesta 2, joka taisi olla markkinointi. Kertoi, ettei koskaan ole ollut ongelmia työllistymisen kanssa.
Ajat ovat varmasti muuttuneet...
[/quote]
Opintomenestys ei suoraan korreloi uramenestyksen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:03"]
Eikö ruotsinkieliseltä hankenilta valmistuneet ole ihan kohtuullisessa etulyöntiasemassa? Vai onko vain huhupuhetta?
[/quote]
Suhteet, suhteet. Ja pienet piirit. Lisäksi ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat etulyöntiasemassa kun kansainvälisiä töitä haetaan jo ihan kielitaitonsa puolesta.
Ruotsinkielisen vähemmistön korkeakoulutetut löytävät kyllä työtä kun pappa ja muu suku auttaa. Opiskeleehan se Harkimonkin vanhin poika "Hankenilla", hänen tapauksessaan tosin avoimessa yliopistossa kun ei ole vieläkään sisälle itse Hankenille päässyt yrityksistä huolimatta. Rahalla ja suhteilla ei voi näköjään ihan kaikkea hankkia. Mutta alan työtä on tällekin opiskelupaikkaa saavuttamattomalle ollut tarjolla jo kapaloikäisestä asti, siitä pitää huolen suvun ja isin verkosto.
[/quote]
Jep, jep.
Ja varmaan jokainen suomenruotsalainen on miljonääri-Harkimon lapsi?
Todella typerä kommentti.
Miljonäärejä on Suomessa todella harvassa ja varmasti jokainen miljonääri tasoittaa tietä omille omille sukulaisilleen.
Niinhän se on miljonääri-Juha Sipilän vaimokin joku puheenjohtaja jossain Sipilöiden perustamassa veronkiertosäätiössä ja pääomatuloja hänelle maksettiin vaatimattomat 300 000 euroa vuodessa, veroprosenttilla 30% ...
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423459008310.html
Kyllä rikkaat osaavat hoitaa hommansa. Kielestä riippumatta.
[/quote]
Tyypillinen tavis-mielipide. Ei haluta myöntää, että suomenruotsalaisilla (tuolla ylemmällä sivistyneistöllämme) vaan aikuisten oikeasti sattuu olemaan pienemmät piirit ja suhteessa helpommin hankittavat duunit. Vähemmän kilpailua koska määrällisesti tarjokkaita on jo lähtökohtaisesti vähemmän.
Tämä mainittu "miljonääri-Harkimo" on vielä pieni peluri moneen muuhun suomenruotsalaiseen yrityspomoon verrattuna. Ja sillä pomolla tietysti on lapsia ja lastenlapsia, kummilapsia, puolison sukulaisia, naapurin lapsia, purjehdusseuran serkun kaiman kummipoikia joille tasoitetaan tietä hyväveli-verkoston motivoimina. Sama juttu toki natiivisuomenkielisilläkin, mutta pelikenttä on eri.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:29"]
OT. Juttelin kerran erään kauppatieteilijämiehen kanssa. Hän oli suorittanut tutkintonsa aivan rimaa hipoen: gradu a, suurin osa opintokokonaisuuksista 1, vain pääaineesta 2, joka taisi olla markkinointi. Kertoi, ettei koskaan ole ollut ongelmia työllistymisen kanssa.
Ajat ovat varmasti muuttuneet...
[/quote]
Kaupallisella alalla liian hyvä todistus voi olla jopa riippakivi. Toki kansainvälisiin huippuharjoitteluihin vaaditaan hyvää opintomenestystä, mutta Suomessa erinomaiset arvosanat eivät ole mikään tae työpaikasta. Varsinkin nainen, jolla ei ole valmistuessa relevanttia kokemusta ja opintorekisteri täynnä viitosia, leimataan erittäin helposti "kympin tytöksi", joka ei osaa käytännön tasolla yhtään mitään. On ihan hyvä, että todistuksessa on edes muutama vähän huonompi arvosana tuomassa vähän särmää.
[/quote]
Tämä on minun mielestäni aivan uskomatonta idiotismia, jos pitää paikkansa. Olen kuullut vastaavaa usealta alalta. Minulla nyt ei ole vaaraa leimautua kympin tytöksi omalla rivilläni, joka muistuttaa lähinnä konekielen bittejä, mutta tuo ajatusmaailma tuntuu lähinnä taas yhdeltä tavalta lytätä naisia. Vitosen tyttö sentään on osoittanut ahkeruutta ja mielenkiintoa alaansa.
Jutussa sanotaan että ammatikorkeasta valmistuneilla tilanne vielä heikompi?! Arvelisin että tradenomi tutkinnolla enemmän työttömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:03"]
Eikö ruotsinkieliseltä hankenilta valmistuneet ole ihan kohtuullisessa etulyöntiasemassa? Vai onko vain huhupuhetta?
[/quote]
Suhteet, suhteet. Ja pienet piirit. Lisäksi ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat etulyöntiasemassa kun kansainvälisiä töitä haetaan jo ihan kielitaitonsa puolesta.
Ruotsinkielisen vähemmistön korkeakoulutetut löytävät kyllä työtä kun pappa ja muu suku auttaa. Opiskeleehan se Harkimonkin vanhin poika "Hankenilla", hänen tapauksessaan tosin avoimessa yliopistossa kun ei ole vieläkään sisälle itse Hankenille päässyt yrityksistä huolimatta. Rahalla ja suhteilla ei voi näköjään ihan kaikkea hankkia. Mutta alan työtä on tällekin opiskelupaikkaa saavuttamattomalle ollut tarjolla jo kapaloikäisestä asti, siitä pitää huolen suvun ja isin verkosto.
[/quote]
Jep, jep.
Ja varmaan jokainen suomenruotsalainen on miljonääri-Harkimon lapsi?
Todella typerä kommentti.
Miljonäärejä on Suomessa todella harvassa ja varmasti jokainen miljonääri tasoittaa tietä omille omille sukulaisilleen.
Niinhän se on miljonääri-Juha Sipilän vaimokin joku puheenjohtaja jossain Sipilöiden perustamassa veronkiertosäätiössä ja pääomatuloja hänelle maksettiin vaatimattomat 300 000 euroa vuodessa, veroprosenttilla 30% ...
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423459008310.html
Kyllä rikkaat osaavat hoitaa hommansa. Kielestä riippumatta.
[/quote]
Tyypillinen tavis-mielipide. Ei haluta myöntää, että suomenruotsalaisilla (tuolla ylemmällä sivistyneistöllämme) vaan aikuisten oikeasti sattuu olemaan pienemmät piirit ja suhteessa helpommin hankittavat duunit. Vähemmän kilpailua koska määrällisesti tarjokkaita on jo lähtökohtaisesti vähemmän.
Tämä mainittu "miljonääri-Harkimo" on vielä pieni peluri moneen muuhun suomenruotsalaiseen yrityspomoon verrattuna. Ja sillä pomolla tietysti on lapsia ja lastenlapsia, kummilapsia, puolison sukulaisia, naapurin lapsia, purjehdusseuran serkun kaiman kummipoikia joille tasoitetaan tietä hyväveli-verkoston motivoimina. Sama juttu toki natiivisuomenkielisilläkin, mutta pelikenttä on eri.
[/quote]
Laitatko tilastotietoa mutu-hörinöidesi tueksi.
Jos ei sitä löydy, niin voit lopettaa turhan länkytyksesi.
Suomenkielisiä on n. 95% väestöstä ja ylivoimaisesti suurin osa verkostoista on siten suomenkielisten hallussa.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:41"]
Helsingin yliopisto nyt vain sattuu olemaan Suomen suurin ja arvostetuin yliopisto. Ei sille tosiasialle mitään voi, vaikka maakuntayliopistosta valmistuneelle se tietenkin on kova paikka. Parhaimmisto opiskelee Helsingissä ja sinne on vaikein päästä.
[/quote] kannattaa hakea muualle kun Hkiin, vaikein päästä
[/quote]
http://yle.fi/uutiset/paras_tyollistyminen_paras_palkka__nain_korkeakoulutus_kannattaa/7113383
Itse asiassa esim. vuonna 2013 Helsinkiin oli prosentuaalisesti helpompi päästä kuin Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Joensuuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:41"]
Helsingin yliopisto nyt vain sattuu olemaan Suomen suurin ja arvostetuin yliopisto. Ei sille tosiasialle mitään voi, vaikka maakuntayliopistosta valmistuneelle se tietenkin on kova paikka. Parhaimmisto opiskelee Helsingissä ja sinne on vaikein päästä.
[/quote] kannattaa hakea muualle kun Hkiin, vaikein päästä
[/quote]
http://yle.fi/uutiset/paras_tyollistyminen_paras_palkka__nain_korkeakoulutus_kannattaa/7113383
Itse asiassa esim. vuonna 2013 Helsinkiin oli prosentuaalisesti helpompi päästä kuin Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Joensuuhun.
[/quote]
Paitsi että ei olekaan. Tuossa listassa on hakijat/päässeet ja siitä laskettu prosentti. Todellisuudessa hakijamäärä ei kerro mitään, pitäisi olla pääsykokeisiin osallistuneiden määrä ja sen mukaan laskettu prosentti. Esimerkiksi Tampereelle, Vaasaan ja Helsinkiin oli kauppakorkeaan yhteiset pääsykokeet ja Vaasaan päässeistä ei 80% olisi päässyt pisteillään Helsinkiin.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:41"]
Helsingin yliopisto nyt vain sattuu olemaan Suomen suurin ja arvostetuin yliopisto. Ei sille tosiasialle mitään voi, vaikka maakuntayliopistosta valmistuneelle se tietenkin on kova paikka. Parhaimmisto opiskelee Helsingissä ja sinne on vaikein päästä.
[/quote] kannattaa hakea muualle kun Hkiin, vaikein päästä
[/quote]
http://yle.fi/uutiset/paras_tyollistyminen_paras_palkka__nain_korkeakoulutus_kannattaa/7113383
Itse asiassa esim. vuonna 2013 Helsinkiin oli prosentuaalisesti helpompi päästä kuin Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Joensuuhun.
[/quote]
Paitsi että ei olekaan. Tuossa listassa on hakijat/päässeet ja siitä laskettu prosentti. Todellisuudessa hakijamäärä ei kerro mitään, pitäisi olla pääsykokeisiin osallistuneiden määrä ja sen mukaan laskettu prosentti. Esimerkiksi Tampereelle, Vaasaan ja Helsinkiin oli kauppakorkeaan yhteiset pääsykokeet ja Vaasaan päässeistä ei 80% olisi päässyt pisteillään Helsinkiin.
[/quote]
Paitsi että yliopistoilla on poikkeavat hakumenettelyt. Toiset ottaa suuremman osan yo-todistuksen perusteella. Tässä mielessä hakijat/päässeet on parempi mittari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törmäsin kerran aivan kamalaan kauppatieteilijään. Hän vähätteli muiden koulutuksia ja uhosi, kuinka hän on tulevaisuudessa tyyliin Nokian pääjohtaja. On hän päässyt kesätöihin järjestelemään jotain mappeja jonnekin verovirastoon, mutta ei hän ole missään kunnollisissa oman alansa töissä koskaan ollut. Uskon, että hyville johtajille ja kauppatieteilijöille on paikkansa työelämässä, mutta kauppikseen hakeutuu myös ikävän paljon noita pöyhkeitä wannabe-porvareita.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:41"]
Helsingin yliopisto nyt vain sattuu olemaan Suomen suurin ja arvostetuin yliopisto. Ei sille tosiasialle mitään voi, vaikka maakuntayliopistosta valmistuneelle se tietenkin on kova paikka. Parhaimmisto opiskelee Helsingissä ja sinne on vaikein päästä.
[/quote] kannattaa hakea muualle kun Hkiin, vaikein päästä
[/quote]
http://yle.fi/uutiset/paras_tyollistyminen_paras_palkka__nain_korkeakoulutus_kannattaa/7113383
Itse asiassa esim. vuonna 2013 Helsinkiin oli prosentuaalisesti helpompi päästä kuin Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Joensuuhun.
[/quote]
Paitsi että ei olekaan. Tuossa listassa on hakijat/päässeet ja siitä laskettu prosentti. Todellisuudessa hakijamäärä ei kerro mitään, pitäisi olla pääsykokeisiin osallistuneiden määrä ja sen mukaan laskettu prosentti. Esimerkiksi Tampereelle, Vaasaan ja Helsinkiin oli kauppakorkeaan yhteiset pääsykokeet ja Vaasaan päässeistä ei 80% olisi päässyt pisteillään Helsinkiin.
[/quote]
Paitsi että yliopistoilla on poikkeavat hakumenettelyt. Toiset ottaa suuremman osan yo-todistuksen perusteella. Tässä mielessä hakijat/päässeet on parempi mittari.
[/quote]
Kauppakorkean yhteisvalinnassa näytti 2013 olevan Tampereella, Vaasassa ja Helsingissä ihan samat kriteerit. Toki Vaasaan otettiin vähemmän väkeä kuin Helsinkiin, mutta käytännössä porukka laitettiin samalle listalle ja siitä alusta alkaen jaettiin eri paikkoihin sen mukaan, mikä oli ensisijainen hakuvaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
[/quote]
What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.
[/quote]
Heh. 11 kouluttamatonta AV-mammaa on yläpeukuttanut tätä hölmöläiskommenttia. Kertoo aika paljon täällä kirjoittavien yleissivistyksestä....
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
[/quote]
What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.
[/quote]
Oletko ihan sekaisin?
Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?
Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!
Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!
Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.
Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.
Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!
"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.
Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm
Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.
"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."
http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm
KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.
SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm
[/quote]
En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että osa aineenopettajista valmistuu humanistisesta tiedekunnata, ei kuitenkaan tarkoita (niinkuin aloituksessa väitettiin), että yleisesti kaikki opettajat valmistuisivat sielä. Saati että psykologit olisivat muka humanisteja
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 04:29"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 23:14"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 22:32"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:37"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:34"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:24"] [/quote] Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;) [/quote] Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella? [/quote] Hahah, niimpä. Ei hyvä tutkija välttämättä ole hyvä opettaja. Eikä ne huippututkijat välttämättä itse ole koulutustaan sielä Helsingin yliopistossa saaneet, vaan kyllä heitä sinne ihan Suomen muistakin yliopistoista tulee. Ja jos nyt ajatellaan, että Aallosta valmistuneella maisterilla on parempi työllisyystilanne, niin johtuisikohan se nyt vaan enemmänkin siitä, että pääkaupunkiseudulla on enemmän niitä "oman alan" työpaikkoja tarjolla, kuin vaikka pohjoisempana. [/quote] Mitä kieltä on "niimpä"? Kannattaisi varmaan opiskella edes ala-asteen äidinkielen oppimäärä ennen kommentointia. LOL. [/quote] Sanoo hän, joka kirjoittaa lauseensa perään LOL. [/quote] Jep. LOL oli sana paikallaan ja täysin oikein. Toisin kuin "niimpä", joka ei ole suomea, vaan alakoulutasoinen kirjoitusvirhe jollaista ei odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvalta. "LOL on ääneen nauramista tarkoittava akronyymi eli lyhennesana, joka on muodostettu englannin kielen sanoista laughing out loud (suom. nauraa ääneen).Kuten monia muitakin nettislangi-ilmauksia, LOL-lyhennettä käytetään puheessa toisinaan tilkesanana tai mitään tarkoittamattomana kommenttina. Ilmauksella voidaan sarkastisesti myös vähätellä toisen saavutuksia." http://fi.wikipedia.org/wiki/LOL_%28lyhenne%29 [/quote] Kuten ei myöskään odottaisi yliopistokirjoitteluun osallistuvan käyttävän lähteenään wikipediaa. [/quote] Joku digimaailmaan tottumaton mummoko se siellä kirjoittelee? LOL oli tuntematon käsite ja nyt Wikipedia... Perehdypä ensin kiihkottomasti siihen mikä se Wikipedia on ja kuinka luotettava se on, ennen kuin innostuksissasi vahingossa nielaiset tekarisi. ;) "Englanninkielisen Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jo vuosia ja siitä on tehty monia akateemisia tutkimuksia ja muita selvityksiä. Kuuluisin niistä on tiedelehti Naturen vuonna 2005 julkaisema selvitys, jossa vertailtiin Wikipediassa ja Encyclopedia Britannicassa olevien virheiden määrää. Aineistona oli 42 Wikipedia-artikkelia. Vertailun tulos oli, että Wikipedia oli lähes yhtä virheetön kuin maailman arvostetuimpiin kuuluva tietosanakirja Encyclopedia Britannica." http://www.hs.fi/tiede/a1305754303586 Mummokin voisi tulla sieltä nykyaikaan, eikä kommentoida asiasisältöjä lillukanvarsilla. Sorry, jos et osaa kirjoittaa kuin "niimpä" ja siitä huomauttaminen kävi kovastikin hermoillesi. Tosiasia kuitenkin on, että sanojen -pa- ja -pä-päätteiden käyttö opetetaan jo alakoulussa. Tuollaisten karkeiden ja alkeellisten kirjoitusvirheiden kuten "niimpä" tai "enään" käyttäminen kertoo paljonkin ihmisen koulutustasosta. Jos et oppinut suomea alakoulussa, niin syytön minä siihen olen. [/quote] Eikö tässä käynytkään niin, että sinä otit henkilökohtaisesti sen, että olin eri mieltä Helsingin yliopiston tasosta verrattuna muihin yliopistoihin ja sinulla ei vain ollut enää perusteluita omalle mielipiteellesi? Käytä ihan rauhassa sitä Wikipediaa lähteenäsi, jos tiedonhankintataitosi eivät ole samalla tasolla kuin äidinkielen osaamisesi. Muista kuitenkin seuraavalla kerralla jättää se LOL sieltä lauseen lopusta pois, kun haluat äidinkielessä ja oikeinkirjoituksessa opastaa. Sitten kun pääset joskus henkisesti yli siitä kirjoitusvirheestä ja jos elämäsi tarkoitus ei löydy Wikipediasta, jatketaan keskustelua alkuperäisestä aiheesta.
[/quote]
Käyttänet kappalejakoa? Sellainenkin sujuvaan kirjoittamiseen liittyvä asia kuin kappalejako opetettiin viimeistään yläasteella.
Enkä minä ole täällä kommentoinut muuta kuin tuota huvittavaa yksityiskohtaa, että yliopistokirjoittelua kommentoi ihminen, joka ei osaa omaa äidinkieltään edes alakoulutasoisesti. Päivittämistä kaipaavista mielipiteistäsi huolimatta myös LOL on täysin pätevää nettikieltä. Ymmärtänet eron vaikkapa sanomalehtiartikkelin kielen ja vapaamuotoisen nettikirjoittelun kielen tyylilajien välillä? :P
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 12:13"]
"Tuollaisten karkeiden ja alkeellisten kirjoitusvirheiden kuten "niimpä" tai "enään" käyttäminen kertoo paljonkin ihmisen koulutustasosta. Jos et oppinut suomea alakoulussa, niin syytön minä siihen olen."
Kaks viimestä lausetta sopii niin hyvin yhteen. Mun mummoni sanois tähän, että pata kattilaa soimaa. Hyvä, että joku on suomea sielä alakoulussa oppinu, eiku...:D :D mut joo, jatkakaa vaan :D
[/quote]
Tämä sankari on malliesimerkki siitä, että tulisi yrittää päteä vain sellaisissa asioissa, jotka itse hallitsee. Toisaalta, voiko muuta odottaakaan, jos suomea on opittu alakoulussa, lauseen lopussa on LOL ja lähteenä Wikipedian artikkeli, jonka viimeisin kirjoittaja on ZacheBot. Olisihan artikkelin lopusta tietysti ihan kunnollisiakin lähteitä löytynyt, mutta ilmeisesti hänen akateemiset taitonsa eivät riittäneet sinne asti.
"Enkä minä ole täällä kommentoinut muuta kuin tuota huvittavaa yksityiskohtaa, että yliopistokirjoittelua kommentoi ihminen, joka ei osaa omaa äidinkieltään edes alakoulutasoisesti. "
Hehhee. Tuo alku kertookin kaiken oleellisen tästä kirjoittajasta. :D :D
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 01:11"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 12:13"]
"Tuollaisten karkeiden ja alkeellisten kirjoitusvirheiden kuten "niimpä" tai "enään" käyttäminen kertoo paljonkin ihmisen koulutustasosta. Jos et oppinut suomea alakoulussa, niin syytön minä siihen olen."
Kaks viimestä lausetta sopii niin hyvin yhteen. Mun mummoni sanois tähän, että pata kattilaa soimaa. Hyvä, että joku on suomea sielä alakoulussa oppinu, eiku...:D :D mut joo, jatkakaa vaan :D
[/quote]
Tämä sankari on malliesimerkki siitä, että tulisi yrittää päteä vain sellaisissa asioissa, jotka itse hallitsee. Toisaalta, voiko muuta odottaakaan, jos suomea on opittu alakoulussa, lauseen lopussa on LOL ja lähteenä Wikipedian artikkeli, jonka viimeisin kirjoittaja on ZacheBot. Olisihan artikkelin lopusta tietysti ihan kunnollisiakin lähteitä löytynyt, mutta ilmeisesti hänen akateemiset taitonsa eivät riittäneet sinne asti.
[/quote]
Tarvitsetko todella lähdeviitteitä alakoulutasoisten asioiden ymmärtämiseen ja tarkistamiseen?
Olisiko aika päivittää yleissivistystä?
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 08:14"]
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 01:11"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 12:13"]
"Tuollaisten karkeiden ja alkeellisten kirjoitusvirheiden kuten "niimpä" tai "enään" käyttäminen kertoo paljonkin ihmisen koulutustasosta. Jos et oppinut suomea alakoulussa, niin syytön minä siihen olen."
Kaks viimestä lausetta sopii niin hyvin yhteen. Mun mummoni sanois tähän, että pata kattilaa soimaa. Hyvä, että joku on suomea sielä alakoulussa oppinu, eiku...:D :D mut joo, jatkakaa vaan :D
[/quote]
Tämä sankari on malliesimerkki siitä, että tulisi yrittää päteä vain sellaisissa asioissa, jotka itse hallitsee. Toisaalta, voiko muuta odottaakaan, jos suomea on opittu alakoulussa, lauseen lopussa on LOL ja lähteenä Wikipedian artikkeli, jonka viimeisin kirjoittaja on ZacheBot. Olisihan artikkelin lopusta tietysti ihan kunnollisiakin lähteitä löytynyt, mutta ilmeisesti hänen akateemiset taitonsa eivät riittäneet sinne asti.
[/quote]
Tarvitsetko todella lähdeviitteitä alakoulutasoisten asioiden ymmärtämiseen ja tarkistamiseen?
Olisiko aika päivittää yleissivistystä?
[/quote]
"En ymmärrä eroa lähteen ja lähdeviitteen välillä. Ai lähdekritiikki, mitä se on?"
"Vetoan itse lähteeseen, josta minun täytyi asia tarkistaa, jotta voin päteä paremmin, mutta se on muiden vika, että ainut tietolähteeni on Wikipedia ja ZacheBot."
"Minun hokemani on "alakoulutasoisten asioiden ymmärtämäminen" ja "Alkeellinen virhe". Vähän niin kuin lempisarjani hokemat "Mitä jäbä duunaa" ja "Mie romahan."
"Hallitsen "niinpä" sanan oikeinkirjoituksen, mutta en koskaan oppinut kirjoittamaan suomen kieltä. Minun aikananani koulussa opittiin suomea. Ihan varmasti opittiin. No ei vaiskaan, se on vapaamuotoista nettikieltä. "
"Yleissivistystä on mielestäni se, että ymmärrän, mitä tarkoittaa LOL ja on ihan oikein kirjoittaa se lauseen loppuun. "Lähes Onneton Lassukka", Lähteiden käyttö On Luokatonta" eiku "Laughing Out Loud", sitä se on!" Se on sellainen kiva täytesana, jonka isot pojat minulle alakoulussa opettivat ja se on ehdottomasti kirjoitettava aina lauseen loppuun. "
" Mikähän voisi olla seuraava sana, jolla voisin viedä tätä keskustelua eteenpäin? Opettivathan ne isot pojat minulle toisenkin sanan, joka kuulemma tulee mieleen, kun lukee minun tekstejäni. Sana oli " Facepalm". Tarkoittaakohan se, että testini ovat erityisen ansiokkaita? Katsotaanpa, mitä Wikipediassa sanasta kerrotaan."
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:03"]
Eikö ruotsinkieliseltä hankenilta valmistuneet ole ihan kohtuullisessa etulyöntiasemassa? Vai onko vain huhupuhetta?
[/quote]
Suhteet, suhteet. Ja pienet piirit. Lisäksi ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat etulyöntiasemassa kun kansainvälisiä töitä haetaan jo ihan kielitaitonsa puolesta.
Ruotsinkielisen vähemmistön korkeakoulutetut löytävät kyllä työtä kun pappa ja muu suku auttaa. Opiskeleehan se Harkimonkin vanhin poika "Hankenilla", hänen tapauksessaan tosin avoimessa yliopistossa kun ei ole vieläkään sisälle itse Hankenille päässyt yrityksistä huolimatta. Rahalla ja suhteilla ei voi näköjään ihan kaikkea hankkia. Mutta alan työtä on tällekin opiskelupaikkaa saavuttamattomalle ollut tarjolla jo kapaloikäisestä asti, siitä pitää huolen suvun ja isin verkosto.
[/quote]
Jep, jep.
Ja varmaan jokainen suomenruotsalainen on miljonääri-Harkimon lapsi?
Todella typerä kommentti.
Miljonäärejä on Suomessa todella harvassa ja varmasti jokainen miljonääri tasoittaa tietä omille omille sukulaisilleen.
Niinhän se on miljonääri-Juha Sipilän vaimokin joku puheenjohtaja jossain Sipilöiden perustamassa veronkiertosäätiössä ja pääomatuloja hänelle maksettiin vaatimattomat 300 000 euroa vuodessa, veroprosenttilla 30% ...
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423459008310.html
Kyllä rikkaat osaavat hoitaa hommansa. Kielestä riippumatta.