Lue keskustelun säännöt.
Akateemisista kauppatieteilijöillä suurin työttömyys!
18.02.2015 |
Akateemisten työttömyys kasvaa nopeasti. Suurin työttömyys on kauppatieteilijöillä, myös yhteiskunta- ja valtiotieteilijät työllistyvät huonosta.
Enää ei kannata pyrkiä Kauppakorkeaan. Töitä ei löydy, eikä koulu edes valmista mihinkään ammattiin.
Parhaiten työllistyvät johonkin ammattiin valmistuvat, kuten lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, farmaseutit, opettajat, psykologit ym.
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1424229726299.html
http://yle.fi/uutiset/naissa_ammateissa_tyollistyt_takuulla/6441997
Kommentit (122)
[/quote]
Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;)
[/quote]
Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella?
[/quote]
Hahah, niimpä. Ei hyvä tutkija välttämättä ole hyvä opettaja. Eikä ne huippututkijat välttämättä itse ole koulutustaan sielä Helsingin yliopistossa saaneet, vaan kyllä heitä sinne ihan Suomen muistakin yliopistoista tulee. Ja jos nyt ajatellaan, että Aallosta valmistuneella maisterilla on parempi työllisyystilanne, niin johtuisikohan se nyt vaan enemmänkin siitä, että pääkaupunkiseudulla on enemmän niitä "oman alan" työpaikkoja tarjolla, kuin vaikka pohjoisempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä, miksi joku jaksaa jauhaa tälläistä keskustelua. Todennäköisesti nämä "mun yliopisto on parempi kuin sun" tyypit ovat jotain perustutkinto-opiskelijoita, joilla on niukasti tai ei lainkaan kunnon työkokemusta. Työelämässä muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen ketään ei kiinnosta mistä olet valmistunut, vaan mitä olet tehnyt opintojen jälkeen ratkaisee.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.
[/quote]
Psykologia ei ole humanistisessa tiedekunnassa.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:29"]
OT. Juttelin kerran erään kauppatieteilijämiehen kanssa. Hän oli suorittanut tutkintonsa aivan rimaa hipoen: gradu a, suurin osa opintokokonaisuuksista 1, vain pääaineesta 2, joka taisi olla markkinointi. Kertoi, ettei koskaan ole ollut ongelmia työllistymisen kanssa.
Ajat ovat varmasti muuttuneet...
[/quote]
No eiköhän tuokin jo kerro sen, että työnhaussa ja työhönotossa on prioriteettilistalla korkeammalla muut asiat ja ominaisuudet, kuin opintojen arvosanat.
Ensimmäisenä noista asioista tulee mieleen muun muassa suhteet ja verkostot.
Ei tietenkään ole ongelmia työllistymisen kanssa, vaikka olisi päällään seisten suorittanut opinnot, jos suhteet ja verkostot ovat oikeisiin henkilöihin ja paikkoihin kunnossa. Ja koskee lähes alaa kuin alaa. Tämä on nähty niin monta kertaa.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 09:13"]
Nyt on lama, joten kauppatieteilijöitä on työttömänä. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Jutussa sanottiin, että ammattikorkeasta valmistuneita on vielä enemmän työttömänä. Viiden vuoden kuluttua tilanne voi taas olla toinen.
[/quote]
Maistereita on työttömänä koko maassa noin 20 000 ja AMK-tutkinnon suorittaneita yli 30 000. Ja keskiasteen (ammattikoulu) tutkinnon suorittaneista työttömänä on yli 170 000.
Aivan oikein: maistereiden työttömyys on ihan hurjaa, ammattikoulusta sentään pääsee töihin Eikun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:24"]
[/quote]
Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;)
[/quote]
Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella?
[/quote]
Hahah, niimpä. Ei hyvä tutkija välttämättä ole hyvä opettaja. Eikä ne huippututkijat välttämättä itse ole koulutustaan sielä Helsingin yliopistossa saaneet, vaan kyllä heitä sinne ihan Suomen muistakin yliopistoista tulee. Ja jos nyt ajatellaan, että Aallosta valmistuneella maisterilla on parempi työllisyystilanne, niin johtuisikohan se nyt vaan enemmänkin siitä, että pääkaupunkiseudulla on enemmän niitä "oman alan" työpaikkoja tarjolla, kuin vaikka pohjoisempana.
[/quote]
Mitä kieltä on "niimpä"?
Kannattaisi varmaan opiskella edes ala-asteen äidinkielen oppimäärä ennen kommentointia. LOL.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:24"]
[/quote]
Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;)
[/quote]
Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella?
[/quote]
Hahah, niimpä. Ei hyvä tutkija välttämättä ole hyvä opettaja. Eikä ne huippututkijat välttämättä itse ole koulutustaan sielä Helsingin yliopistossa saaneet, vaan kyllä heitä sinne ihan Suomen muistakin yliopistoista tulee. Ja jos nyt ajatellaan, että Aallosta valmistuneella maisterilla on parempi työllisyystilanne, niin johtuisikohan se nyt vaan enemmänkin siitä, että pääkaupunkiseudulla on enemmän niitä "oman alan" työpaikkoja tarjolla, kuin vaikka pohjoisempana.
[/quote]
Mitä kieltä on "niimpä"?
Kannattaisi varmaan opiskella edes ala-asteen äidinkielen oppimäärä ennen kommentointia. LOL.
[/quote]
Sanoo hän, joka kirjoittaa lauseensa perään LOL.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti ihan kurkkia tilastosta:
2014 joulukuussa löytyi tilastoista työttömänä 3383 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta liiketauden ja kaupan asiantuntijaa, 3600 opettajaa ja 4057 luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijaa. Samaan aikaan löytyi esimerkiksi 21324 rakennustyöntekijää, 10648 myyjää ja 14615 terveydenhuollon osaajaa ja 8139 AMK-tasoista liiketalouden osaajaa työttömänä.
Näiden lukujen perusteella nimenomaan kauppakorkeasta valmistuneista meidän tuleekin olla huolissamme.
Lähde: toimialaonline
Ei mitään uutta. Tämä on ollut trendi jo muutaman vuoden. Kauppikseen ei kannata pyrkiä, jollei halua pätkätyöläiseksi tekemään omaan alaansa liittymättömiä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]
Enää ei kannata pyrkiä Kauppakorkeaan. Töitä ei löydy, eikä koulu edes valmista mihinkään ammattiin.
[/quote]
Verkostot, verkostot
Sano joku kaupunki missä ei kouluteta kauppatieteilijöitä... liika on liikaa. Varsinkin kun päälle tulevat vielä tradenomit jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvähän se, että sellaisille, jotka eivät osaa mitään, ei löydy töitä.
No mutta hyvä että kauppatieteilijöiden aloitusmääriä yliopstoissa lisättiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauppakorkeassa opiskelevat tai sinne pyrkivät kieltäytyvät näköjään hyväksymästä puhtaita faktoja. Tilastot eivät valehtele, joten kannattaa vain hyväksyä tosiasiat.
Tämä on seurausta kaikenmaailman kauppatieteellistä koulutusta tarjoavien oppilaitostensa lisääntymisestä. Vaasa, Lappeenranta ja Jyväskylä nyt esimerkkeinä. Oikeat kauppatieteilijät tulevat edelleen Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluista.
Kieltämättä aika raadollinen on tilanne sellaisella kauppatieteilijällä, jolla isi tai kummisetä ei ole auraamassa tietä työmaailmaan hyvien suhteidensa ja verkostojen kautta.... Ja tämän sanon alemmasta keskiluokasta ponnistaneena työläisperheen kasvattina, joka olen perheeni ja sukuni ensimmäinen akateeminen - eipä ole kukaan pedannut harjoittelupaikkoja tai auttanut urakehityksessä. Petetty olo työhaastatteluissa kun molemmilta puolilta kiilaa ohi vastavalmistuneita TJ:n kössi- tai golfkavereiden lapsia ilman minkään maailman työkokemusta.
Ihan looginen seuraus siitä että yrityselämällä menee kehnosti. Parhaiten työllistävät alat ovat tällä hetkellä julkisella sektorilla.
Minä halusin kauppiksen käydä ja kävin. Ei minusta hammaslääkäriä tule. Myös kauppiksen käynyt voi ryhtyä opettajaksi vaikka amk:iin. Tai vaikka yrittäjäksi. Vaihtoehtoja on onneksi paljon.
Nyt on lama, joten kauppatieteilijöitä on työttömänä. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Jutussa sanottiin, että ammattikorkeasta valmistuneita on vielä enemmän työttömänä. Viiden vuoden kuluttua tilanne voi taas olla toinen.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 09:13"]
Nyt on lama, joten kauppatieteilijöitä on työttömänä. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Jutussa sanottiin, että ammattikorkeasta valmistuneita on vielä enemmän työttömänä. Viiden vuoden kuluttua tilanne voi taas olla toinen.
[/quote]
Tämä taantuma kestää ainakin 10 vuotta vielä.
Sinä aikana valmistuneilla kauppatieteilijöillä on aika huonot näkymät, koska jos ja kun talous alkaa taas kasvaa ja kauppatieteilijöiden työllisyys parantua, eivät ensimmäisenä työllisty vuosikausia työttömänä olleet tai silppuhommia oman alansa ulkopuolella tehneet kauppatieteilijät, vaan vastavalmistuneet.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 17:13"]
Siis mita ihmeen "pomosukua"? En ole yhtaan ihmista urallani palkannut minkaan sukutaulun tai suosituksen perusteella enka ole koskaan itse saanut paikkaa vanhempien suvun mukaan. Ihme landelegendaa. Vanhempani kylla opettivat maailmankatsomusta, kykya keskustella vieraiden aikuisten kanssa seka muodostamaan omia mielipiteita ja kriittisen ajattelun perusteet. Kannustivat opiskelemaan ja hankkimaan laajalti kokemusta niin tyoelamasta kun matkustamalla ja harrastamalla. Mutta sukunimi tai sukutausta ei ole naytellyt mitaan osaa omassa urakehityksessa.
[/quote]
Turha selittää. Kesätyöt ja harjoittelut firmoissa jaetaan usein esim. sukulaislapsille. Onhan selvää, että tuttu henkilö palkataan mieluiten. Opiskelijoilla on vielä niukasti merkityksellisiä työelämäyhteyksiä, joten sukulaisuudella on iso rooli. Tottakai myös ilman suhteita voi päästä etenemään, mutta vaikeampaa se on ja huonolla tuurilla jää jokeri käteen.