Lue keskustelun säännöt.
Kysymyksiä tasoteoriasta
24.11.2021 |
Laitoin toiseen ketjuun tämän saman, mutta kysytään nyt ihan omassa ketjussaan, kun en tuota toista jaksa seurata.
Eli nykyään jotkut ihmiset (miehet?) arvottavat ihmisten haluttavuutta suhteeseen numeroasteikolla.
Miten tämä numero määräytyy?
Mistä tiedän oman numeroni?
Onko olemassa jotain taulukkoa ym. josta kuka hyvänsä voi tarkistaa joko oman tai naapurin numeron?
Saako esim. tason 8 nainen tapailla tason 5 miestä? Vai onko se jopa suotavaa?
Niin paljon olis kysymyksiä aiheesta. Eli voisiko joku asiaan paremmin perehtynyt opastaa ummikkoa?
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Tasoteoria unohtaa niin monta juttuja.
Esim. Sen, että tietynlaiset tyypit pyörii tietynlaisten tyyppien kanssa. Joko töiden, harrastusten tai tapahtumien takia. Leffatähti tapaa toisia leffatähtiä, harva levyseppähitsari on leffatähden kanssa 10 tuntisen työpäivän ja julkkaritilaisuuksissa. Maratoonari viettää aikaansa toisten maratoonareiden kanssa ainakin tapahtumissa, salimimmi ja salimikko kohtaavat todennäköisemmin kuin kotona istuva pelimarko. Akateeminen mirkku tapaa yliopistolla maisterimaurin, harvemmin amismakea. Samanlaiset ja samanhenkiset ihmiset kohtaa todennäköisimmin.
Ja se yksilöllisyys. Toki aina voidaan tehdä keskiarvoja, mutta harva niiden mukaan oikeasti puolisoa valitsee. Jokaiselle on erilaisia asioita joita kumppaniehdokkaassa ei siedä. Olkoot tasoteorian mukaan vaikka miten komea, rikas ja haluttu, mutta jos äänestää persuja tai ei vaikka tykkää koirista niin ei minua kiinnosta.
Leffatähdet tekee elokuva-alan duunareiden kanssa joka päivä töitä. Silti päätyvät yhteen toisten julkkisten kanssa. Ihan sattumaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteoria unohtaa niin monta juttuja.
Esim. Sen, että tietynlaiset tyypit pyörii tietynlaisten tyyppien kanssa. Joko töiden, harrastusten tai tapahtumien takia. Leffatähti tapaa toisia leffatähtiä, harva levyseppähitsari on leffatähden kanssa 10 tuntisen työpäivän ja julkkaritilaisuuksissa. Maratoonari viettää aikaansa toisten maratoonareiden kanssa ainakin tapahtumissa, salimimmi ja salimikko kohtaavat todennäköisemmin kuin kotona istuva pelimarko. Akateeminen mirkku tapaa yliopistolla maisterimaurin, harvemmin amismakea. Samanlaiset ja samanhenkiset ihmiset kohtaa todennäköisimmin.
Ja se yksilöllisyys. Toki aina voidaan tehdä keskiarvoja, mutta harva niiden mukaan oikeasti puolisoa valitsee. Jokaiselle on erilaisia asioita joita kumppaniehdokkaassa ei siedä. Olkoot tasoteorian mukaan vaikka miten komea, rikas ja haluttu, mutta jos äänestää persuja tai ei vaikka tykkää koirista niin ei minua kiinnosta.
Leffatähdet tekee elokuva-alan duunareiden kanssa joka päivä töitä. Silti päätyvät yhteen toisten julkkisten kanssa. Ihan sattumaa?
Minä muistan ainakin kaksi leffatähteä, jotka ovat aviossa tuotantopuolen tyyppien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteoria unohtaa niin monta juttuja.
Esim. Sen, että tietynlaiset tyypit pyörii tietynlaisten tyyppien kanssa. Joko töiden, harrastusten tai tapahtumien takia. Leffatähti tapaa toisia leffatähtiä, harva levyseppähitsari on leffatähden kanssa 10 tuntisen työpäivän ja julkkaritilaisuuksissa. Maratoonari viettää aikaansa toisten maratoonareiden kanssa ainakin tapahtumissa, salimimmi ja salimikko kohtaavat todennäköisemmin kuin kotona istuva pelimarko. Akateeminen mirkku tapaa yliopistolla maisterimaurin, harvemmin amismakea. Samanlaiset ja samanhenkiset ihmiset kohtaa todennäköisimmin.
Ja se yksilöllisyys. Toki aina voidaan tehdä keskiarvoja, mutta harva niiden mukaan oikeasti puolisoa valitsee. Jokaiselle on erilaisia asioita joita kumppaniehdokkaassa ei siedä. Olkoot tasoteorian mukaan vaikka miten komea, rikas ja haluttu, mutta jos äänestää persuja tai ei vaikka tykkää koirista niin ei minua kiinnosta.
Leffatähdet tekee elokuva-alan duunareiden kanssa joka päivä töitä. Silti päätyvät yhteen toisten julkkisten kanssa. Ihan sattumaa?
No kun edelleenkin samanlaiset ihmiset pariutuvat samanlaisten kanssa. Voit kutsua sitä tasoteoriaksi, jos haluat, mutta taustat määrittelevät ihmistä hyvin paljon. Kotitaustat, älykkyys, motivaatio ja tavoitteellisuus ohjaavat ihmisiä elämässä eteenpäin koulutuksen ja uran kautta. Näyttelijällä on enemmän yhteistä toisen näyttelijän kuin kameramiehen kanssa. Ei ole sattumaa.
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorian tarkoitus on selittää jokin ilmiö. Mitään tasoilmiötä ei ole havaittu joten em.teoria on humpuukia.
Ihan helposti voi havaita rikkaiden ja kauniiden pariutuvan useammin toistensa kanssa kuin täysin sattumanvaraisesti. Tällä palstallakin jatkuvasti valitetaan kun ei löydy saman koulutustason kumppania.
Eihän toi tasoteoria sen monimutkaisempi asia ole.
Tuo on tietenkin itsestäänselvyys. Mutta ei siis ole teoriaa joka voisi ennustaa ihan kenen tahansa pariutumista luotettavasti. Valtava enemmistö ihmisistä on taviksia ja heidän pariutumisensa on melko sattumanvaraista.
Onko? Ainakin voi huomata korkekoulussa opiskelleiden pariutuvan useammin keskenään. Samoin huomattavasti keskivertoa kauniimmat/komeammat tuntuu löytävän toisensa.
Samoin jos on joku "vika" kuten runsas ylipaino niin heti tippuu asteikolla pari pykälää alaspäin. Tavallinen pulliainen joka on vähän runsasmuotoisempi pulliainen ei helposti löydä itselleen tasoistaan parempaa puolisoa. Eikä siinä ole minusta mitään pahaa. Miksi sporttisen komean pitäisi valita joku siiderillä marinoitu sohvaperuna kumppanikseen?
Entäpä jos se komea sporttinen on virolainen raksamies ja se ylipainoinen nainen lääkäri tai juristi?
Mies on edelleen täysi 10 ja nainen on edelleen ehkä 5?
Raksamies ei voi olla 10.
9 mies on käytännössä joko julkkis tai poikkeuksellisen taitava pelimies. 10 on normaalisti tarpeeton arvosana tässä kuviossa.
Eräs tuntemani raksamies on pitkänjäntevä veijari jolta onnistuu mm. naisen iskeminen päiväpanolle ruokiksella. Numeroa en osaa (miehenä) hänelle antaa, mutta selvä alfa on kyseessä.
Siis 9 tason mies on julkkis tai taitava pelimies. Ja suurin osa palstan naisen puutteesta valittavista tavismiehistä ovat oman arvionsa mukaan 8 tason miehiä...
Ei tämä numerointikaan nyt kyllä täsmää yhtään. Siis onhan nyt naisettomien tavisten ja julkkistason hemmojen välillä kai oikeasti jotain? Esimerkiksi ne tavismiehet, jotka onnistuvat löytämään naisia? Tai ne matalan statuksen komeat miehet, jotka herättävät ulkonäöllään naisissa kiinnostusta?
Sinulla on hyviä kysymyksiä. Näin se teoria tarkentuu kuten tutkijaseminaarissa ikään :)
Paitsi että eihän se nyt yhtään tarkentunut. Lähinnä epätarkentui, kun ketjuun tuli taas uusi tasoteoreetikko ihan ikiomien arvoasteikkojensa kanssa. Vai pyyhkiytyikö niiden naisettomuudesta kärsivien kasin miesten tasomääritelmä pois, nyt kun opimme, että ysitasoiset ovat julkkiksia tai hyvin taitavia pelimiehiä?
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorian tarkoitus on selittää jokin ilmiö. Mitään tasoilmiötä ei ole havaittu joten em.teoria on humpuukia.
Ihan helposti voi havaita rikkaiden ja kauniiden pariutuvan useammin toistensa kanssa kuin täysin sattumanvaraisesti. Tällä palstallakin jatkuvasti valitetaan kun ei löydy saman koulutustason kumppania.
Eihän toi tasoteoria sen monimutkaisempi asia ole.
Tuo on tietenkin itsestäänselvyys. Mutta ei siis ole teoriaa joka voisi ennustaa ihan kenen tahansa pariutumista luotettavasti. Valtava enemmistö ihmisistä on taviksia ja heidän pariutumisensa on melko sattumanvaraista.
Onko? Ainakin voi huomata korkekoulussa opiskelleiden pariutuvan useammin keskenään. Samoin huomattavasti keskivertoa kauniimmat/komeammat tuntuu löytävän toisensa.
Samoin jos on joku "vika" kuten runsas ylipaino niin heti tippuu asteikolla pari pykälää alaspäin. Tavallinen pulliainen joka on vähän runsasmuotoisempi pulliainen ei helposti löydä itselleen tasoistaan parempaa puolisoa. Eikä siinä ole minusta mitään pahaa. Miksi sporttisen komean pitäisi valita joku siiderillä marinoitu sohvaperuna kumppanikseen?
Entäpä jos se komea sporttinen on virolainen raksamies ja se ylipainoinen nainen lääkäri tai juristi?
Mies on edelleen täysi 10 ja nainen on edelleen ehkä 5?
Raksamies ei voi olla 10.
9 mies on käytännössä joko julkkis tai poikkeuksellisen taitava pelimies. 10 on normaalisti tarpeeton arvosana tässä kuviossa.
Eräs tuntemani raksamies on pitkänjäntevä veijari jolta onnistuu mm. naisen iskeminen päiväpanolle ruokiksella. Numeroa en osaa (miehenä) hänelle antaa, mutta selvä alfa on kyseessä.
Siis 9 tason mies on julkkis tai taitava pelimies. Ja suurin osa palstan naisen puutteesta valittavista tavismiehistä ovat oman arvionsa mukaan 8 tason miehiä...
Ei tämä numerointikaan nyt kyllä täsmää yhtään. Siis onhan nyt naisettomien tavisten ja julkkistason hemmojen välillä kai oikeasti jotain? Esimerkiksi ne tavismiehet, jotka onnistuvat löytämään naisia? Tai ne matalan statuksen komeat miehet, jotka herättävät ulkonäöllään naisissa kiinnostusta?
Sinulla on hyviä kysymyksiä. Näin se teoria tarkentuu kuten tutkijaseminaarissa ikään :)
Paitsi että eihän se nyt yhtään tarkentunut. Lähinnä epätarkentui, kun ketjuun tuli taas uusi tasoteoreetikko ihan ikiomien arvoasteikkojensa kanssa. Vai pyyhkiytyikö niiden naisettomuudesta kärsivien kasin miesten tasomääritelmä pois, nyt kun opimme, että ysitasoiset ovat julkkiksia tai hyvin taitavia pelimiehiä?
Jep, eli naisten tasot:
4-5: Susiruma ja/tai läski
6: Pantava
7: Vaimomatskua
8: Perusnätti
9: Voi elättää itsensä ulkonäöllä
10: Ei ole olemassa
Miesten tasot:
4-7: Ei ole olemassa
8: Käytännössä kaikki miehet
9: Julkkikset ja pelimiehet
10: Normaalisti tarpeeton
On se kumma, etteivät tasot kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteoria unohtaa niin monta juttuja.
Esim. Sen, että tietynlaiset tyypit pyörii tietynlaisten tyyppien kanssa. Joko töiden, harrastusten tai tapahtumien takia. Leffatähti tapaa toisia leffatähtiä, harva levyseppähitsari on leffatähden kanssa 10 tuntisen työpäivän ja julkkaritilaisuuksissa. Maratoonari viettää aikaansa toisten maratoonareiden kanssa ainakin tapahtumissa, salimimmi ja salimikko kohtaavat todennäköisemmin kuin kotona istuva pelimarko. Akateeminen mirkku tapaa yliopistolla maisterimaurin, harvemmin amismakea. Samanlaiset ja samanhenkiset ihmiset kohtaa todennäköisimmin.
Ja se yksilöllisyys. Toki aina voidaan tehdä keskiarvoja, mutta harva niiden mukaan oikeasti puolisoa valitsee. Jokaiselle on erilaisia asioita joita kumppaniehdokkaassa ei siedä. Olkoot tasoteorian mukaan vaikka miten komea, rikas ja haluttu, mutta jos äänestää persuja tai ei vaikka tykkää koirista niin ei minua kiinnosta.
Leffatähdet tekee elokuva-alan duunareiden kanssa joka päivä töitä. Silti päätyvät yhteen toisten julkkisten kanssa. Ihan sattumaa?
Minä muistan ainakin kaksi leffatähteä, jotka ovat aviossa tuotantopuolen tyyppien kanssa.
Kaksi noin 10 tuhannesta ei ole kovin paljon.
Mielestäni ei ole hyötyä ajatella tasoja jonkun arvosana-asteikon kautta, koska numerot ovat hyvin subjektiivisia ja jäykkiä. Ihminen vain jollain tasolla tiedostaa mihin itse asettuu suhteessa muihin esimerkiksi ulkonäön suhteen. Minkänäköisiä kumppaneita voi saada ja minkänäköisiä ei itse kelpuuta ja niin edespäin. Kaikki tietävät koulussa kuka on se luokan kaunotar ja niin edelleen. Ei se ole monimutkaista, mutta omituisen vastenmielistä joillekin kohdata ja tunnustaa tietoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorian tarkoitus on selittää jokin ilmiö. Mitään tasoilmiötä ei ole havaittu joten em.teoria on humpuukia.
Ihan helposti voi havaita rikkaiden ja kauniiden pariutuvan useammin toistensa kanssa kuin täysin sattumanvaraisesti. Tällä palstallakin jatkuvasti valitetaan kun ei löydy saman koulutustason kumppania.
Eihän toi tasoteoria sen monimutkaisempi asia ole.
Tuo on tietenkin itsestäänselvyys. Mutta ei siis ole teoriaa joka voisi ennustaa ihan kenen tahansa pariutumista luotettavasti. Valtava enemmistö ihmisistä on taviksia ja heidän pariutumisensa on melko sattumanvaraista.
Onko? Ainakin voi huomata korkekoulussa opiskelleiden pariutuvan useammin keskenään. Samoin huomattavasti keskivertoa kauniimmat/komeammat tuntuu löytävän toisensa.
Samoin jos on joku "vika" kuten runsas ylipaino niin heti tippuu asteikolla pari pykälää alaspäin. Tavallinen pulliainen joka on vähän runsasmuotoisempi pulliainen ei helposti löydä itselleen tasoistaan parempaa puolisoa. Eikä siinä ole minusta mitään pahaa. Miksi sporttisen komean pitäisi valita joku siiderillä marinoitu sohvaperuna kumppanikseen?
Entäpä jos se komea sporttinen on virolainen raksamies ja se ylipainoinen nainen lääkäri tai juristi?
Mies on edelleen täysi 10 ja nainen on edelleen ehkä 5?
Raksamies ei voi olla 10.
9 mies on käytännössä joko julkkis tai poikkeuksellisen taitava pelimies. 10 on normaalisti tarpeeton arvosana tässä kuviossa.
Eräs tuntemani raksamies on pitkänjäntevä veijari jolta onnistuu mm. naisen iskeminen päiväpanolle ruokiksella. Numeroa en osaa (miehenä) hänelle antaa, mutta selvä alfa on kyseessä.
Nyt enää tarvitsisi tietää, kuinka tämä toisten miesten numerointi (miehenä!) tekee sinun elämästäsi parempaa tai jäsentyneempää.
Olen eri kommentoija, mutta miksi jonkun teorian pitäisi tehdä elämästä parempaa? Toisaalta itse lasken elämän parantuvan sillä kun ymmärrän tai yritän ymmärtää asioita ja ilmiöitä paremmin. Kuten sitä miksi monilla naisilla on niin hirveä vimma hyökätä tasoteoreetikkojen kimppuun. Olkoonkin, että jotkut heistä tekevät parhaansa, että niin tapahtuisi eli trollaavat.
Tällä palstalla äkäinen vastaanotto johtuu siitä, että tänne tullaan tekemään aloitus tähän malliin: "Miksi tasoteoria on teille naisille niin kova pala?" tai "Miksi te naiset vihaatte tasoteoriaa?"
Kun vastaus on, että ei meitä oikein kiinnosta, riidanhaastaja katsoo pelin aloitetuksi. Siitedes mikään kommentti ei enää kelpaa hänelle. Vimma on yksinomaan riidanhaastajan itsensä käytöksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteoria unohtaa niin monta juttuja.
Esim. Sen, että tietynlaiset tyypit pyörii tietynlaisten tyyppien kanssa. Joko töiden, harrastusten tai tapahtumien takia. Leffatähti tapaa toisia leffatähtiä, harva levyseppähitsari on leffatähden kanssa 10 tuntisen työpäivän ja julkkaritilaisuuksissa. Maratoonari viettää aikaansa toisten maratoonareiden kanssa ainakin tapahtumissa, salimimmi ja salimikko kohtaavat todennäköisemmin kuin kotona istuva pelimarko. Akateeminen mirkku tapaa yliopistolla maisterimaurin, harvemmin amismakea. Samanlaiset ja samanhenkiset ihmiset kohtaa todennäköisimmin.
Ja se yksilöllisyys. Toki aina voidaan tehdä keskiarvoja, mutta harva niiden mukaan oikeasti puolisoa valitsee. Jokaiselle on erilaisia asioita joita kumppaniehdokkaassa ei siedä. Olkoot tasoteorian mukaan vaikka miten komea, rikas ja haluttu, mutta jos äänestää persuja tai ei vaikka tykkää koirista niin ei minua kiinnosta.
Leffatähdet tekee elokuva-alan duunareiden kanssa joka päivä töitä. Silti päätyvät yhteen toisten julkkisten kanssa. Ihan sattumaa?
Minä muistan ainakin kaksi leffatähteä, jotka ovat aviossa tuotantopuolen tyyppien kanssa.
Iki-ihana Robert Carlyle on naimisissa maskeeraajansa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorian tarkoitus on selittää jokin ilmiö. Mitään tasoilmiötä ei ole havaittu joten em.teoria on humpuukia.
Ihan helposti voi havaita rikkaiden ja kauniiden pariutuvan useammin toistensa kanssa kuin täysin sattumanvaraisesti. Tällä palstallakin jatkuvasti valitetaan kun ei löydy saman koulutustason kumppania.
Eihän toi tasoteoria sen monimutkaisempi asia ole.
Tuo on tietenkin itsestäänselvyys. Mutta ei siis ole teoriaa joka voisi ennustaa ihan kenen tahansa pariutumista luotettavasti. Valtava enemmistö ihmisistä on taviksia ja heidän pariutumisensa on melko sattumanvaraista.
Onko? Ainakin voi huomata korkekoulussa opiskelleiden pariutuvan useammin keskenään. Samoin huomattavasti keskivertoa kauniimmat/komeammat tuntuu löytävän toisensa.
Samoin jos on joku "vika" kuten runsas ylipaino niin heti tippuu asteikolla pari pykälää alaspäin. Tavallinen pulliainen joka on vähän runsasmuotoisempi pulliainen ei helposti löydä itselleen tasoistaan parempaa puolisoa. Eikä siinä ole minusta mitään pahaa. Miksi sporttisen komean pitäisi valita joku siiderillä marinoitu sohvaperuna kumppanikseen?
Entäpä jos se komea sporttinen on virolainen raksamies ja se ylipainoinen nainen lääkäri tai juristi?
Mies on edelleen täysi 10 ja nainen on edelleen ehkä 5?
Raksamies ei voi olla 10.
9 mies on käytännössä joko julkkis tai poikkeuksellisen taitava pelimies. 10 on normaalisti tarpeeton arvosana tässä kuviossa.
Eräs tuntemani raksamies on pitkänjäntevä veijari jolta onnistuu mm. naisen iskeminen päiväpanolle ruokiksella. Numeroa en osaa (miehenä) hänelle antaa, mutta selvä alfa on kyseessä.
Siis 9 tason mies on julkkis tai taitava pelimies. Ja suurin osa palstan naisen puutteesta valittavista tavismiehistä ovat oman arvionsa mukaan 8 tason miehiä...
Ei tämä numerointikaan nyt kyllä täsmää yhtään. Siis onhan nyt naisettomien tavisten ja julkkistason hemmojen välillä kai oikeasti jotain? Esimerkiksi ne tavismiehet, jotka onnistuvat löytämään naisia? Tai ne matalan statuksen komeat miehet, jotka herättävät ulkonäöllään naisissa kiinnostusta?
Sinulla on hyviä kysymyksiä. Näin se teoria tarkentuu kuten tutkijaseminaarissa ikään :)
Paitsi että eihän se nyt yhtään tarkentunut. Lähinnä epätarkentui, kun ketjuun tuli taas uusi tasoteoreetikko ihan ikiomien arvoasteikkojensa kanssa. Vai pyyhkiytyikö niiden naisettomuudesta kärsivien kasin miesten tasomääritelmä pois, nyt kun opimme, että ysitasoiset ovat julkkiksia tai hyvin taitavia pelimiehiä?
Jep, eli naisten tasot:
4-5: Susiruma ja/tai läski
6: Pantava
7: Vaimomatskua
8: Perusnätti
9: Voi elättää itsensä ulkonäöllä
10: Ei ole olemassaMiesten tasot:
4-7: Ei ole olemassa
8: Käytännössä kaikki miehet
9: Julkkikset ja pelimiehet
10: Normaalisti tarpeetonOn se kumma, etteivät tasot kohtaa.
Kosketit just mun sydäntä 😃 Juuri näin, näihin tasoihin aika-ajoin viitataan jonain kovinkin eksaktina tieteenä, vaikka joka toisella on teoriasta oma määritelmänsä, ja sisältö pahimmillaan kun hölmöimmän sitcomin dialogista.
Ja siis kyllä, lika barn leka bäst, mutta tämän tarkemmaksi tai ennustettavammaksi ette saa sitä sorvattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorian tarkoitus on selittää jokin ilmiö. Mitään tasoilmiötä ei ole havaittu joten em.teoria on humpuukia.
Ihan helposti voi havaita rikkaiden ja kauniiden pariutuvan useammin toistensa kanssa kuin täysin sattumanvaraisesti. Tällä palstallakin jatkuvasti valitetaan kun ei löydy saman koulutustason kumppania.
Eihän toi tasoteoria sen monimutkaisempi asia ole.
Tuo on tietenkin itsestäänselvyys. Mutta ei siis ole teoriaa joka voisi ennustaa ihan kenen tahansa pariutumista luotettavasti. Valtava enemmistö ihmisistä on taviksia ja heidän pariutumisensa on melko sattumanvaraista.
Onko? Ainakin voi huomata korkekoulussa opiskelleiden pariutuvan useammin keskenään. Samoin huomattavasti keskivertoa kauniimmat/komeammat tuntuu löytävän toisensa.
Samoin jos on joku "vika" kuten runsas ylipaino niin heti tippuu asteikolla pari pykälää alaspäin. Tavallinen pulliainen joka on vähän runsasmuotoisempi pulliainen ei helposti löydä itselleen tasoistaan parempaa puolisoa. Eikä siinä ole minusta mitään pahaa. Miksi sporttisen komean pitäisi valita joku siiderillä marinoitu sohvaperuna kumppanikseen?
Entäpä jos se komea sporttinen on virolainen raksamies ja se ylipainoinen nainen lääkäri tai juristi?
Mies on edelleen täysi 10 ja nainen on edelleen ehkä 5?
Raksamies ei voi olla 10.
9 mies on käytännössä joko julkkis tai poikkeuksellisen taitava pelimies. 10 on normaalisti tarpeeton arvosana tässä kuviossa.
Eräs tuntemani raksamies on pitkänjäntevä veijari jolta onnistuu mm. naisen iskeminen päiväpanolle ruokiksella. Numeroa en osaa (miehenä) hänelle antaa, mutta selvä alfa on kyseessä.
Nyt enää tarvitsisi tietää, kuinka tämä toisten miesten numerointi (miehenä!) tekee sinun elämästäsi parempaa tai jäsentyneempää.
Olen eri kommentoija, mutta miksi jonkun teorian pitäisi tehdä elämästä parempaa? Toisaalta itse lasken elämän parantuvan sillä kun ymmärrän tai yritän ymmärtää asioita ja ilmiöitä paremmin. Kuten sitä miksi monilla naisilla on niin hirveä vimma hyökätä tasoteoreetikkojen kimppuun. Olkoonkin, että jotkut heistä tekevät parhaansa, että niin tapahtuisi eli trollaavat.
Tällä palstalla äkäinen vastaanotto johtuu siitä, että tänne tullaan tekemään aloitus tähän malliin: "Miksi tasoteoria on teille naisille niin kova pala?" tai "Miksi te naiset vihaatte tasoteoriaa?"
Kun vastaus on, että ei meitä oikein kiinnosta, riidanhaastaja katsoo pelin aloitetuksi. Siitedes mikään kommentti ei enää kelpaa hänelle. Vimma on yksinomaan riidanhaastajan itsensä käytöksessä.
Eihän se riita jatkuisi, jos kommentteja ei tulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole hyötyä ajatella tasoja jonkun arvosana-asteikon kautta, koska numerot ovat hyvin subjektiivisia ja jäykkiä. Ihminen vain jollain tasolla tiedostaa mihin itse asettuu suhteessa muihin esimerkiksi ulkonäön suhteen. Minkänäköisiä kumppaneita voi saada ja minkänäköisiä ei itse kelpuuta ja niin edespäin. Kaikki tietävät koulussa kuka on se luokan kaunotar ja niin edelleen. Ei se ole monimutkaista, mutta omituisen vastenmielistä joillekin kohdata ja tunnustaa tietoisesti.
Minustakin käsitteet ATM, KTM ja YTM ovat parempia. En tiedä miksi ne on hylätty näissä keskusteluissa. Jokainen ymmärtää, että on olemassa ne joilla on hyvin vähän suosiota, keskitaso ja ylempi taso. Siis naisissa vastaava on ATN, KTN ja YTN, ja ne olivat luokitukset käytössä, kun ekan kerran teoriasta kuulin.
Minä en oikein tajua miksi tätä niin kovin vastustetaan, kun jokainen kuitenkin ilmiön periaatteessa tunnistaa. Että jotkut nyt vain ovat suositumpia kuin toiset. Sitten voi pähkäillä miksi ja ehkä löytää joitakin määrääviä tekijöitä, jotka liittyvät ulkonäköön ja muihin asioihin. Naisilla ulkonäkö on tärkein, miehet ovat sikäli pinnallisia. Kauniilla naisella on haloefekti, hän on hyvin helposti lähes enkeli, kun hymyilee vain nätisti. Toisaalta se on liikuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teorian tarkoitus on selittää jokin ilmiö. Mitään tasoilmiötä ei ole havaittu joten em.teoria on humpuukia.
Ihan helposti voi havaita rikkaiden ja kauniiden pariutuvan useammin toistensa kanssa kuin täysin sattumanvaraisesti. Tällä palstallakin jatkuvasti valitetaan kun ei löydy saman koulutustason kumppania.
Eihän toi tasoteoria sen monimutkaisempi asia ole.
Tuo on tietenkin itsestäänselvyys. Mutta ei siis ole teoriaa joka voisi ennustaa ihan kenen tahansa pariutumista luotettavasti. Valtava enemmistö ihmisistä on taviksia ja heidän pariutumisensa on melko sattumanvaraista.
Onko? Ainakin voi huomata korkekoulussa opiskelleiden pariutuvan useammin keskenään. Samoin huomattavasti keskivertoa kauniimmat/komeammat tuntuu löytävän toisensa.
Samoin jos on joku "vika" kuten runsas ylipaino niin heti tippuu asteikolla pari pykälää alaspäin. Tavallinen pulliainen joka on vähän runsasmuotoisempi pulliainen ei helposti löydä itselleen tasoistaan parempaa puolisoa. Eikä siinä ole minusta mitään pahaa. Miksi sporttisen komean pitäisi valita joku siiderillä marinoitu sohvaperuna kumppanikseen?
Entäpä jos se komea sporttinen on virolainen raksamies ja se ylipainoinen nainen lääkäri tai juristi?
Mies on edelleen täysi 10 ja nainen on edelleen ehkä 5?
Raksamies ei voi olla 10.
9 mies on käytännössä joko julkkis tai poikkeuksellisen taitava pelimies. 10 on normaalisti tarpeeton arvosana tässä kuviossa.
Eräs tuntemani raksamies on pitkänjäntevä veijari jolta onnistuu mm. naisen iskeminen päiväpanolle ruokiksella. Numeroa en osaa (miehenä) hänelle antaa, mutta selvä alfa on kyseessä.
Nyt enää tarvitsisi tietää, kuinka tämä toisten miesten numerointi (miehenä!) tekee sinun elämästäsi parempaa tai jäsentyneempää.
Olen eri kommentoija, mutta miksi jonkun teorian pitäisi tehdä elämästä parempaa? Toisaalta itse lasken elämän parantuvan sillä kun ymmärrän tai yritän ymmärtää asioita ja ilmiöitä paremmin. Kuten sitä miksi monilla naisilla on niin hirveä vimma hyökätä tasoteoreetikkojen kimppuun. Olkoonkin, että jotkut heistä tekevät parhaansa, että niin tapahtuisi eli trollaavat.
Tällä palstalla äkäinen vastaanotto johtuu siitä, että tänne tullaan tekemään aloitus tähän malliin: "Miksi tasoteoria on teille naisille niin kova pala?" tai "Miksi te naiset vihaatte tasoteoriaa?"
Kun vastaus on, että ei meitä oikein kiinnosta, riidanhaastaja katsoo pelin aloitetuksi. Siitedes mikään kommentti ei enää kelpaa hänelle. Vimma on yksinomaan riidanhaastajan itsensä käytöksessä.
Eihän se riita jatkuisi, jos kommentteja ei tulisi.
Tämä palsta ei ole koskaan niin tyhjillään, ettei riitakumppania löytyisi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että "te naiset" olisi isompi kuin yhden tai kahden hengen joukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole hyötyä ajatella tasoja jonkun arvosana-asteikon kautta, koska numerot ovat hyvin subjektiivisia ja jäykkiä. Ihminen vain jollain tasolla tiedostaa mihin itse asettuu suhteessa muihin esimerkiksi ulkonäön suhteen. Minkänäköisiä kumppaneita voi saada ja minkänäköisiä ei itse kelpuuta ja niin edespäin. Kaikki tietävät koulussa kuka on se luokan kaunotar ja niin edelleen. Ei se ole monimutkaista, mutta omituisen vastenmielistä joillekin kohdata ja tunnustaa tietoisesti.
Minustakin käsitteet ATM, KTM ja YTM ovat parempia. En tiedä miksi ne on hylätty näissä keskusteluissa. Jokainen ymmärtää, että on olemassa ne joilla on hyvin vähän suosiota, keskitaso ja ylempi taso. Siis naisissa vastaava on ATN, KTN ja YTN, ja ne olivat luokitukset käytössä, kun ekan kerran teoriasta kuulin.
Minä en oikein tajua miksi tätä niin kovin vastustetaan, kun jokainen kuitenkin ilmiön periaatteessa tunnistaa. Että jotkut nyt vain ovat suositumpia kuin toiset. Sitten voi pähkäillä miksi ja ehkä löytää joitakin määrääviä tekijöitä, jotka liittyvät ulkonäköön ja muihin asioihin. Naisilla ulkonäkö on tärkein, miehet ovat sikäli pinnallisia. Kauniilla naisella on haloefekti, hän on hyvin helposti lähes enkeli, kun hymyilee vain nätisti. Toisaalta se on liikuttavaa.
Siitä ei oikein voi olla eri mieltä, että toiset ovat suositumpia kuin toiset. Näin asia on.
Huvittavaa puolestaan on se, että joku tosissaan kirjoittaa ”olen 8, miksi kelpaan vain vitosille ja kutosille?” Huomattavaa myös se, että esimerkiksi Suomen kuuluisin miesasiamies usein kirjoituksissaan viittasi näihin asteikoihin, ikään kuin olisivat oikeasti mitattavia asioita, ja vuosi toisensa perään opetuslapset seuraavat perässä. ” Teorian” määritelmä vaihtelee sen mukaan kuka vastaa: joskus tason määrää kysyntä, ja erityisesti se, moniko huolisi henkilön pysyvään parisuhteeseen, toisinaan se sitten onkin jokin objektiivista, jonka voi tietyistä ominaisuuksista mitata. Koko asteikko vaikuttaa ” kumman kaa” - tasoiselta seuraleikiltä, ja jos joku tosissaan vetoaa tällaisiin ” mutta minä olen kasi, miksi Tinder on rikki” - juttuihin, hän lähinnä osoittaa oman yksinkertaisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole hyötyä ajatella tasoja jonkun arvosana-asteikon kautta, koska numerot ovat hyvin subjektiivisia ja jäykkiä. Ihminen vain jollain tasolla tiedostaa mihin itse asettuu suhteessa muihin esimerkiksi ulkonäön suhteen. Minkänäköisiä kumppaneita voi saada ja minkänäköisiä ei itse kelpuuta ja niin edespäin. Kaikki tietävät koulussa kuka on se luokan kaunotar ja niin edelleen. Ei se ole monimutkaista, mutta omituisen vastenmielistä joillekin kohdata ja tunnustaa tietoisesti.
Minustakin käsitteet ATM, KTM ja YTM ovat parempia. En tiedä miksi ne on hylätty näissä keskusteluissa. Jokainen ymmärtää, että on olemassa ne joilla on hyvin vähän suosiota, keskitaso ja ylempi taso. Siis naisissa vastaava on ATN, KTN ja YTN, ja ne olivat luokitukset käytössä, kun ekan kerran teoriasta kuulin.
Minä en oikein tajua miksi tätä niin kovin vastustetaan, kun jokainen kuitenkin ilmiön periaatteessa tunnistaa. Että jotkut nyt vain ovat suositumpia kuin toiset. Sitten voi pähkäillä miksi ja ehkä löytää joitakin määrääviä tekijöitä, jotka liittyvät ulkonäköön ja muihin asioihin. Naisilla ulkonäkö on tärkein, miehet ovat sikäli pinnallisia. Kauniilla naisella on haloefekti, hän on hyvin helposti lähes enkeli, kun hymyilee vain nätisti. Toisaalta se on liikuttavaa.
Siitä ei oikein voi olla eri mieltä, että toiset ovat suositumpia kuin toiset. Näin asia on.
Huvittavaa puolestaan on se, että joku tosissaan kirjoittaa ”olen 8, miksi kelpaan vain vitosille ja kutosille?” Huomattavaa myös se, että esimerkiksi Suomen kuuluisin miesasiamies usein kirjoituksissaan viittasi näihin asteikoihin, ikään kuin olisivat oikeasti mitattavia asioita, ja vuosi toisensa perään opetuslapset seuraavat perässä. ” Teorian” määritelmä vaihtelee sen mukaan kuka vastaa: joskus tason määrää kysyntä, ja erityisesti se, moniko huolisi henkilön pysyvään parisuhteeseen, toisinaan se sitten onkin jokin objektiivista, jonka voi tietyistä ominaisuuksista mitata. Koko asteikko vaikuttaa ” kumman kaa” - tasoiselta seuraleikiltä, ja jos joku tosissaan vetoaa tällaisiin ” mutta minä olen kasi, miksi Tinder on rikki” - juttuihin, hän lähinnä osoittaa oman yksinkertaisuutensa.
Mikä ketäkin huvittaa. Kyllä minustakin pariutuminen on vakava asia, jos ei onnistu, vaikka haluaisi. Ihminen alkaa kiinnostua selityksistä ja teorioista siinä vaiheessa.
Tummennettu asia ei pidä paikkansa. Niin kauan kun olen teoriasta lukenut on tason määrännyt kysyntä ja naisten tason määrää se minkä tasoisen pystyvät sitouttamaan parisuhteeseen (ei irtoseksipartnerit). Miehillä taas päinvastoin kyvykkyys saada irtoseksiä nostaa pisteitä. Kokonaiskysyntä eroaa tällä tavalla sukupuolen mukaan.
Minusta se on hupaisaa, että naiset jotka täällä väittävät tasoteoriaa vastaan käyvät yhä uudelleen kamppailua itsekeksimäänsä vihollista vastaan kuten nämä väitteet, että koska minä en pidä miehestä x, niin tasoteoria ei pidä paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole hyötyä ajatella tasoja jonkun arvosana-asteikon kautta, koska numerot ovat hyvin subjektiivisia ja jäykkiä. Ihminen vain jollain tasolla tiedostaa mihin itse asettuu suhteessa muihin esimerkiksi ulkonäön suhteen. Minkänäköisiä kumppaneita voi saada ja minkänäköisiä ei itse kelpuuta ja niin edespäin. Kaikki tietävät koulussa kuka on se luokan kaunotar ja niin edelleen. Ei se ole monimutkaista, mutta omituisen vastenmielistä joillekin kohdata ja tunnustaa tietoisesti.
Minustakin käsitteet ATM, KTM ja YTM ovat parempia. En tiedä miksi ne on hylätty näissä keskusteluissa. Jokainen ymmärtää, että on olemassa ne joilla on hyvin vähän suosiota, keskitaso ja ylempi taso. Siis naisissa vastaava on ATN, KTN ja YTN, ja ne olivat luokitukset käytössä, kun ekan kerran teoriasta kuulin.
Minä en oikein tajua miksi tätä niin kovin vastustetaan, kun jokainen kuitenkin ilmiön periaatteessa tunnistaa. Että jotkut nyt vain ovat suositumpia kuin toiset. Sitten voi pähkäillä miksi ja ehkä löytää joitakin määrääviä tekijöitä, jotka liittyvät ulkonäköön ja muihin asioihin. Naisilla ulkonäkö on tärkein, miehet ovat sikäli pinnallisia. Kauniilla naisella on haloefekti, hän on hyvin helposti lähes enkeli, kun hymyilee vain nätisti. Toisaalta se on liikuttavaa.
Siitä ei oikein voi olla eri mieltä, että toiset ovat suositumpia kuin toiset. Näin asia on.
Huvittavaa puolestaan on se, että joku tosissaan kirjoittaa ”olen 8, miksi kelpaan vain vitosille ja kutosille?” Huomattavaa myös se, että esimerkiksi Suomen kuuluisin miesasiamies usein kirjoituksissaan viittasi näihin asteikoihin, ikään kuin olisivat oikeasti mitattavia asioita, ja vuosi toisensa perään opetuslapset seuraavat perässä. ” Teorian” määritelmä vaihtelee sen mukaan kuka vastaa: joskus tason määrää kysyntä, ja erityisesti se, moniko huolisi henkilön pysyvään parisuhteeseen, toisinaan se sitten onkin jokin objektiivista, jonka voi tietyistä ominaisuuksista mitata. Koko asteikko vaikuttaa ” kumman kaa” - tasoiselta seuraleikiltä, ja jos joku tosissaan vetoaa tällaisiin ” mutta minä olen kasi, miksi Tinder on rikki” - juttuihin, hän lähinnä osoittaa oman yksinkertaisuutensa.
….lisään vielä, että hyvällä syyllä voi sanoa Tinderin olevan viallinen ja eriarvoistava, mutta yksinkertaista numerojärjestystä ei saa kaivettua sieltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole hyötyä ajatella tasoja jonkun arvosana-asteikon kautta, koska numerot ovat hyvin subjektiivisia ja jäykkiä. Ihminen vain jollain tasolla tiedostaa mihin itse asettuu suhteessa muihin esimerkiksi ulkonäön suhteen. Minkänäköisiä kumppaneita voi saada ja minkänäköisiä ei itse kelpuuta ja niin edespäin. Kaikki tietävät koulussa kuka on se luokan kaunotar ja niin edelleen. Ei se ole monimutkaista, mutta omituisen vastenmielistä joillekin kohdata ja tunnustaa tietoisesti.
Minustakin käsitteet ATM, KTM ja YTM ovat parempia. En tiedä miksi ne on hylätty näissä keskusteluissa. Jokainen ymmärtää, että on olemassa ne joilla on hyvin vähän suosiota, keskitaso ja ylempi taso. Siis naisissa vastaava on ATN, KTN ja YTN, ja ne olivat luokitukset käytössä, kun ekan kerran teoriasta kuulin.
Minä en oikein tajua miksi tätä niin kovin vastustetaan, kun jokainen kuitenkin ilmiön periaatteessa tunnistaa. Että jotkut nyt vain ovat suositumpia kuin toiset. Sitten voi pähkäillä miksi ja ehkä löytää joitakin määrääviä tekijöitä, jotka liittyvät ulkonäköön ja muihin asioihin. Naisilla ulkonäkö on tärkein, miehet ovat sikäli pinnallisia. Kauniilla naisella on haloefekti, hän on hyvin helposti lähes enkeli, kun hymyilee vain nätisti. Toisaalta se on liikuttavaa.
Siitä ei oikein voi olla eri mieltä, että toiset ovat suositumpia kuin toiset. Näin asia on.
Huvittavaa puolestaan on se, että joku tosissaan kirjoittaa ”olen 8, miksi kelpaan vain vitosille ja kutosille?” Huomattavaa myös se, että esimerkiksi Suomen kuuluisin miesasiamies usein kirjoituksissaan viittasi näihin asteikoihin, ikään kuin olisivat oikeasti mitattavia asioita, ja vuosi toisensa perään opetuslapset seuraavat perässä. ” Teorian” määritelmä vaihtelee sen mukaan kuka vastaa: joskus tason määrää kysyntä, ja erityisesti se, moniko huolisi henkilön pysyvään parisuhteeseen, toisinaan se sitten onkin jokin objektiivista, jonka voi tietyistä ominaisuuksista mitata. Koko asteikko vaikuttaa ” kumman kaa” - tasoiselta seuraleikiltä, ja jos joku tosissaan vetoaa tällaisiin ” mutta minä olen kasi, miksi Tinder on rikki” - juttuihin, hän lähinnä osoittaa oman yksinkertaisuutensa.
….lisään vielä, että hyvällä syyllä voi sanoa Tinderin olevan viallinen ja eriarvoistava, mutta yksinkertaista numerojärjestystä ei saa kaivettua sieltäkään.
Käsittääkseni tasoteoria on keksitty jo ennen Tinderiä. Sikäli sitä ei edes pitäisi käyttää selittämään Tinderiä. Eikä muutenkaan ole johdonmukaista poiketa tasoteorian perusperiaatteesta eli siitä, että kukaan ei määritä omaa kysyntäänsä (ja sitä kuvaavaa numeroa tai määrettä) itse, vaan sen tekevät saadut kontaktit, matchit, lähestymiset jne. Ne kuvastavat itse kunkin todellisuutta parisuhdemarkkinoilla. Tätä eivät kuitenkaan tasomiehet näissä keskusteluissa tunnusta, vaan jatkavat saman asian jaanaamista. He eivät siis uskokaan tasoteoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole hyötyä ajatella tasoja jonkun arvosana-asteikon kautta, koska numerot ovat hyvin subjektiivisia ja jäykkiä. Ihminen vain jollain tasolla tiedostaa mihin itse asettuu suhteessa muihin esimerkiksi ulkonäön suhteen. Minkänäköisiä kumppaneita voi saada ja minkänäköisiä ei itse kelpuuta ja niin edespäin. Kaikki tietävät koulussa kuka on se luokan kaunotar ja niin edelleen. Ei se ole monimutkaista, mutta omituisen vastenmielistä joillekin kohdata ja tunnustaa tietoisesti.
Minustakin käsitteet ATM, KTM ja YTM ovat parempia. En tiedä miksi ne on hylätty näissä keskusteluissa. Jokainen ymmärtää, että on olemassa ne joilla on hyvin vähän suosiota, keskitaso ja ylempi taso. Siis naisissa vastaava on ATN, KTN ja YTN, ja ne olivat luokitukset käytössä, kun ekan kerran teoriasta kuulin.
Minä en oikein tajua miksi tätä niin kovin vastustetaan, kun jokainen kuitenkin ilmiön periaatteessa tunnistaa. Että jotkut nyt vain ovat suositumpia kuin toiset. Sitten voi pähkäillä miksi ja ehkä löytää joitakin määrääviä tekijöitä, jotka liittyvät ulkonäköön ja muihin asioihin. Naisilla ulkonäkö on tärkein, miehet ovat sikäli pinnallisia. Kauniilla naisella on haloefekti, hän on hyvin helposti lähes enkeli, kun hymyilee vain nätisti. Toisaalta se on liikuttavaa.
Siitä ei oikein voi olla eri mieltä, että toiset ovat suositumpia kuin toiset. Näin asia on.
Huvittavaa puolestaan on se, että joku tosissaan kirjoittaa ”olen 8, miksi kelpaan vain vitosille ja kutosille?” Huomattavaa myös se, että esimerkiksi Suomen kuuluisin miesasiamies usein kirjoituksissaan viittasi näihin asteikoihin, ikään kuin olisivat oikeasti mitattavia asioita, ja vuosi toisensa perään opetuslapset seuraavat perässä. ” Teorian” määritelmä vaihtelee sen mukaan kuka vastaa: joskus tason määrää kysyntä, ja erityisesti se, moniko huolisi henkilön pysyvään parisuhteeseen, toisinaan se sitten onkin jokin objektiivista, jonka voi tietyistä ominaisuuksista mitata. Koko asteikko vaikuttaa ” kumman kaa” - tasoiselta seuraleikiltä, ja jos joku tosissaan vetoaa tällaisiin ” mutta minä olen kasi, miksi Tinder on rikki” - juttuihin, hän lähinnä osoittaa oman yksinkertaisuutensa.
Mikä ketäkin huvittaa. Kyllä minustakin pariutuminen on vakava asia, jos ei onnistu, vaikka haluaisi. Ihminen alkaa kiinnostua selityksistä ja teorioista siinä vaiheessa.
Tummennettu asia ei pidä paikkansa. Niin kauan kun olen teoriasta lukenut on tason määrännyt kysyntä ja naisten tason määrää se minkä tasoisen pystyvät sitouttamaan parisuhteeseen (ei irtoseksipartnerit). Miehillä taas päinvastoin kyvykkyys saada irtoseksiä nostaa pisteitä. Kokonaiskysyntä eroaa tällä tavalla sukupuolen mukaan.
Minusta se on hupaisaa, että naiset jotka täällä väittävät tasoteoriaa vastaan käyvät yhä uudelleen kamppailua itsekeksimäänsä vihollista vastaan kuten nämä väitteet, että koska minä en pidä miehestä x, niin tasoteoria ei pidä paikkansa.
Silti teoria ei edelleenkään kykene ennakoimaan mitään. Pysyvää määritelmää ei ole, ja perusteita esim sille mikä on ero 7 ja 8 välillä ei voida esittää. Mies joka kokee nostaneensa tasoaan 6:sta 8:aan on vihainen, kun mokomat hypergamistit ei noteeraa. Selityksenä sille miksi pariutuminen ei onnistu, se on edelleen kehnonlainen.
Se tietysti on ja pysyy, että jotkut ovat suositumpia kuin toiset, mutta onko tämä oikea työkalu sen ymmärtämiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole hyötyä ajatella tasoja jonkun arvosana-asteikon kautta, koska numerot ovat hyvin subjektiivisia ja jäykkiä. Ihminen vain jollain tasolla tiedostaa mihin itse asettuu suhteessa muihin esimerkiksi ulkonäön suhteen. Minkänäköisiä kumppaneita voi saada ja minkänäköisiä ei itse kelpuuta ja niin edespäin. Kaikki tietävät koulussa kuka on se luokan kaunotar ja niin edelleen. Ei se ole monimutkaista, mutta omituisen vastenmielistä joillekin kohdata ja tunnustaa tietoisesti.
Minustakin käsitteet ATM, KTM ja YTM ovat parempia. En tiedä miksi ne on hylätty näissä keskusteluissa. Jokainen ymmärtää, että on olemassa ne joilla on hyvin vähän suosiota, keskitaso ja ylempi taso. Siis naisissa vastaava on ATN, KTN ja YTN, ja ne olivat luokitukset käytössä, kun ekan kerran teoriasta kuulin.
Minä en oikein tajua miksi tätä niin kovin vastustetaan, kun jokainen kuitenkin ilmiön periaatteessa tunnistaa. Että jotkut nyt vain ovat suositumpia kuin toiset. Sitten voi pähkäillä miksi ja ehkä löytää joitakin määrääviä tekijöitä, jotka liittyvät ulkonäköön ja muihin asioihin. Naisilla ulkonäkö on tärkein, miehet ovat sikäli pinnallisia. Kauniilla naisella on haloefekti, hän on hyvin helposti lähes enkeli, kun hymyilee vain nätisti. Toisaalta se on liikuttavaa.
Siitä ei oikein voi olla eri mieltä, että toiset ovat suositumpia kuin toiset. Näin asia on.
Huvittavaa puolestaan on se, että joku tosissaan kirjoittaa ”olen 8, miksi kelpaan vain vitosille ja kutosille?” Huomattavaa myös se, että esimerkiksi Suomen kuuluisin miesasiamies usein kirjoituksissaan viittasi näihin asteikoihin, ikään kuin olisivat oikeasti mitattavia asioita, ja vuosi toisensa perään opetuslapset seuraavat perässä. ” Teorian” määritelmä vaihtelee sen mukaan kuka vastaa: joskus tason määrää kysyntä, ja erityisesti se, moniko huolisi henkilön pysyvään parisuhteeseen, toisinaan se sitten onkin jokin objektiivista, jonka voi tietyistä ominaisuuksista mitata. Koko asteikko vaikuttaa ” kumman kaa” - tasoiselta seuraleikiltä, ja jos joku tosissaan vetoaa tällaisiin ” mutta minä olen kasi, miksi Tinder on rikki” - juttuihin, hän lähinnä osoittaa oman yksinkertaisuutensa.
Mikä ketäkin huvittaa. Kyllä minustakin pariutuminen on vakava asia, jos ei onnistu, vaikka haluaisi. Ihminen alkaa kiinnostua selityksistä ja teorioista siinä vaiheessa.
Tummennettu asia ei pidä paikkansa. Niin kauan kun olen teoriasta lukenut on tason määrännyt kysyntä ja naisten tason määrää se minkä tasoisen pystyvät sitouttamaan parisuhteeseen (ei irtoseksipartnerit). Miehillä taas päinvastoin kyvykkyys saada irtoseksiä nostaa pisteitä. Kokonaiskysyntä eroaa tällä tavalla sukupuolen mukaan.
Minusta se on hupaisaa, että naiset jotka täällä väittävät tasoteoriaa vastaan käyvät yhä uudelleen kamppailua itsekeksimäänsä vihollista vastaan kuten nämä väitteet, että koska minä en pidä miehestä x, niin tasoteoria ei pidä paikkansa.
Silti teoria ei edelleenkään kykene ennakoimaan mitään. Pysyvää määritelmää ei ole, ja perusteita esim sille mikä on ero 7 ja 8 välillä ei voida esittää. Mies joka kokee nostaneensa tasoaan 6:sta 8:aan on vihainen, kun mokomat hypergamistit ei noteeraa. Selityksenä sille miksi pariutuminen ei onnistu, se on edelleen kehnonlainen.
Se tietysti on ja pysyy, että jotkut ovat suositumpia kuin toiset, mutta onko tämä oikea työkalu sen ymmärtämiseen?
Eikö todella? Minusta se tekee minkä väittääkin tekevänsä eli ennustavansa tiettyjen kriteerien perusteella kuka on suosittu ja kuka ei. Jokaiselle muodostuu myös kokemuksen kautta näkemys siitä kuka on suosittu ja kuka ei eli katsoisin sen olevan jonkinasteista itsepetostelua, jos teorian perusperiaatteita väittää fuulaksi. Miehen pituus ja status ja vastaavasti naisen kauneus on tutkitustikin asia mikä vaikuttaa siihen miten viehättävinä ja haluttavina heitä pidetään.
Se taas mitä jotkut miehet täällä tasoteoriaan liittyen väittävät (naisen saaminen on vaikeaa, vaikka ovat itse korkeatasoisia) on hitusen eri asia kuin itse tasoteoria. Silti keskustelu käännetään jatkuvasti heihin.
Eiku naisen, korjaan.