Lue keskustelun säännöt.
Ongelma yhteenmuuttamisen suhteen - en halua avoliittoa
16.02.2015 |
Minulla on takana yksi avoliitto, missä olin itse hyvin tosissani, olisin halunnut naimisiin ja lapsia, mutta kun olisi pitänyt edetä suunnitelmista tekoihin, exäni alkoi jarruttelemaan. Tuon vuoksi onkin ex, en vaan voinut jatkaa suhdetta ihmisen kanssa, jolle suhteen eteneminen ei ole luonteva jatko. En halua enää ikinä päätyä tilanteeseen, missä tajuan asuvani jonkun kanssa, jonka eteen olen valmis tekemään mitä vaan, mutta joka ei yhtäkkiä haluakaan sitoutua minuun. Tämän vuoksi olenkin päättänyt, että en aio enää muuttaa asumaan kenenkään miehen kanssa, jollei ole vähintäänkin hääpäivää varattuna.
Nyt uusi miesystäväni haluaisi muuttaa yhteen kanssani. Hänellä on takanaan useampia avoliittoja, pitää sitä siis ihan hyvänä mallina. Hän ei ole ollut naimisissa, mutta haluaa tulevaisuudessa mennä.
Onko minun jotenkin väärin esittää tätä ehdoksi miehelle yhteen muuttamiselle, vai ylireagoinko? Lisäksi haluaisin, että kosinta tulee miehen puolelta luontevasti, ei minkään "painostuksen" tuloksena.
Kommentit (73)
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:55"]
Miehelläsi on jo takanaan USEAMPIA avoliittoja, joten kertoo siitä, että ei ole kyvykäs sitoutumaan pitkäksi aikaa samaan ihmiseen ja todennäköisesti muuttaa liian pian heidän kanssaan yhteen. Itse juoksisin jo lujaa karkuun, en moista huithapelia huolisi. Kyllä suhteiden ja varsinkin avoliittojen määrä kertoo paljon ihmisestä, että hakee ja hakee sitä "oikeaa", mutta nähtävästi kukaan ei kelpaa ja taas vaihdetaan uuteen. Vastuuttomalta vaikuttaa ja jotenkin saa kuvan, että haluaa yhteenmuutolla saada kotiorjan itselleen, ettei tarvitse yksinään huolehtia elämästä. Mutta vain hetkeksi ja uusi orja odottaa jo oven takana. Ei tuommoinen kelpaisi mulle. Tasokkaampi mies kiitos.
[/quote]
Mistä sä tiedät mistä mikäkin ero johtuu??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:12"]
Miten te kuvittelette että se avioliitto tekee siitä suhteesta pysyvämmän? Miten se paperi estää sen eron jos on tullakseen? Jos asutaan yhdessä niin normaalisti silloin ollaan sitouduttu siihen toiseen osapuoleen. Oli sit avioliittopaperi pöytälaatikossa tai ei. En nyt ymmärrä ollenkaan!!!
[/quote]
Ei kuvitella. Kukaan ei ole tässä ketjussa sanonut, etteikö avioeroja tapahtuisi koko ajan. Mutta se, mitä ap haluaa miehen sanovan on, onko mies ylipäätään tosissaan hänen kanssaan vai ei. NYt siis, tulevaisuudesta ja lopusta eliniästä nyt toki ei kukaan voi varmuudella sanoa mitään. Mies on kumminkin harrastellut avoliittoja tähän mennessä, joten mitä ilmeisimmin hänellekin se avIoliitto merkitsee syvempää sitoutumista.
Mutta jos mies jo nyt, suhteen alussa, on sitä mieltä, että suhde on vain kämppistelyä ja ap kelpaa paremman puutteessa, niin onhan se hyvä saada miehen suusta ulos nyt eikä vasta vuosien yhdesselon jälkeen. Ap on seukannut ko. miehen kanssa vuoden, joten miehen pitäisi voida päättää, haluaako perustaa perheen ap:n kanssa vai ei, se harkinta pitää tehdä nyt, eikä vasta sitten vuosien päästä sanoa (kun vaihtaa uuteen), että en mä sun suhteen ollut ajatellutkaan koskaan perhettä perustaa...
12
[/quote]
Voisitkohan lakata puhumasta avoliitosta "kämppistelynä"? Se on aika loukkaavaa. Sinulle ja miehellesi (ja varmasti monille muille) avioliitto on se oikean sitoutumisen merkki. Monelle taas ei ole. He asuvat avoliitossa sitoutuneina ja rakastuneina. Eivät kämppistele paremman puutteessa.
Jos ap itse arvostaa erityisesti avioliittoa eikä halua olla varsinkaan avoliitto nro 6, niin minusta on ihan perustelua moinen sanoa miehelle.
Mutta voisiko tässä keskustelussa keskittyä siihen, eikä esittää väheksyviä ja loukkaavia mielipitetiä avoliitosta kokonaisuutena?
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:05"]Ei toista voi tuntea vuoden yhdessäolon perusteella, ainakaan jos ei olla oikeasti asuttu yhdessä (viikonloput toisen luona eivät ole sama asia). Minusta mies on fiksu, kun haluaa varmistua, että ap on hänelle se oikea ennenkuin ryntää suinpäin kihloihin. Ap:sta pikemminkin tulee sellainen kuva, että melkein kuka tahansa kelpaa, kunhan saisi sormuksen sormeen (anteeksi ap jos tämä kuva on väärä).
Toki on sitten niitäkin miehiä/naisia, jotka eivät halua ollenkaan naimisiin, joten tämä asia täytyy tietysti puhua selväksi jo suhteen alussa että molemmat tietävät toisen toiveista. Jos sitten lupauksista huolimatta kosintaa ei tule tai siihen ei suostuta, on aika vetää johtopäätökset ja siirtyä elämässä eteenpäin. Mutta tässä vaiheessa naimisiinmenolla painostaminen on vain ahdistavaa.
[/quote]
En missään nimessä halua painostaa, vaan toivoisin miehen olevan samoilla linjoilla kanssani. Tämä aloitus oli lähinnä asian spekulointia ennen kuin keskustelee miehen kansaa asiasta enemmän. En todellakaan kelpuuta ketä tahansa, vaan olen miesten suhteen jopa hyvinkin nirso. Miesystäväni vaan tuntuu kaikin puolin olevan täydellinen minulle ja olen hyvin onnellinen hänen kanssaan. Myös hän kertoo sanoin ja teoin arvostavansa minua.
Ja on kovin kritisoitu tuota, että mainitsin viikonloput ja arjen samassa lauseessa. Selvennyksenä sen verran, että vietämme kyllä ihan viikkoarkeakin yhdessä, missä toinen saattaa esim. välillä käydä yksin salilla tai kaupassa, olen viettänyt paljon aikaa yksinkin miehen kotona, suhde on tasainen, eikä eletä missään ensihuumassa, missä tapaillaan romanttisten illallisten tai leffailtojen merkeissä, vaikka niitäkin meillä on. Ollaan ihan käsitelty toistemme pyykkejä ym :) Toivottavasti selventää asiaa.
-AP
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]Minä ajattelen samoin kuin ap. Kun miesystäväni halusi kihloihin sanoin, etten arvosta kihloja pätkääkään, naimisiin voin mennä, mutta kihloihin en mene... Muutaman kuun jälkeen mies kosi. Ja väänsimme kihloista puoli vuotta, kunnes luovutin... Olemme siis kihloissa, ja kesäkuusa on häät.
asumme yhdessä joka toisen viikon. Sen toisen viikon olen lapsieni kanssa, ja mies käy ehkä 1-2 kertaa sinä aikna. Emme muuta vielä yhteen edes häiden jälkeenkään.
[/quote]
Liuta suhteen ulkopuolisia penikoita väännettynä ja silti pitää päästä naimisiin. Tilanteesi ei todellakaan ole lähellekään sama kuin ap:lla, sinullehan sitoutuminen nimenomaan on vain nimi paperissa, jolla voi vaikka hätätilanteessa pyyhkiä pennun perseen.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]Minä ajattelen samoin kuin ap. Kun miesystäväni halusi kihloihin sanoin, etten arvosta kihloja pätkääkään, naimisiin voin mennä, mutta kihloihin en mene... Muutaman kuun jälkeen mies kosi. Ja väänsimme kihloista puoli vuotta, kunnes luovutin... Olemme siis kihloissa, ja kesäkuusa on häät. asumme yhdessä joka toisen viikon. Sen toisen viikon olen lapsieni kanssa, ja mies käy ehkä 1-2 kertaa sinä aikna. Emme muuta vielä yhteen edes häiden jälkeenkään. [/quote] Liuta suhteen ulkopuolisia penikoita väännettynä ja silti pitää päästä naimisiin. Tilanteesi ei todellakaan ole lähellekään sama kuin ap:lla, sinullehan sitoutuminen nimenomaan on vain nimi paperissa, jolla voi vaikka hätätilanteessa pyyhkiä pennun perseen.
[/quote]
Mitä avioliittosopimus sinulle tarkoittaa? Että voit pyyhkiä sillä oman perseesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]
Minä ajattelen samoin kuin ap. Kun miesystäväni halusi kihloihin sanoin, etten arvosta kihloja pätkääkään, naimisiin voin mennä, mutta kihloihin en mene... Muutaman kuun jälkeen mies kosi. Ja väänsimme kihloista puoli vuotta, kunnes luovutin... Olemme siis kihloissa, ja kesäkuusa on häät.
asumme yhdessä joka toisen viikon. Sen toisen viikon olen lapsieni kanssa, ja mies käy ehkä 1-2 kertaa sinä aikna. Emme muuta vielä yhteen edes häiden jälkeenkään.
[/quote]
Mitä tämä edes tarkoittaa? Ymmärätkö näitä käsitteitä ollenkaan? Mies kosi ja suostuit häihin ja väänsit kihloja vastaan puoli vuotta? Olit kihloissa sillä sekunnilla kun suostuit kosintaan eli mitä tappelit vastaan? Sitäpaitsi mieshän kosi jo pari kuukautta ennen "kosintaa" kun sanoi että haluaa kihloihin. Älkää pliide lisääntykö!
[/quote]
niin, ostimme sormukset joulukuussa, mutta sormuksessa on 1.6. Tappelin sormusta vastaan. Eli minulle ei riitä pelkkä sormus - se ei ole minule mikään muu kuin sormus.
Eli tilanne oli meillä sama kuin ap:lla: mies ollut elämässään jo kolme kertaa iihloissa. Minä en halunnut olla kihlakumppani nro x. Jos menen kihloihin, menen myös naimisiin. Mies ei ollut edes halunnut nuorempana naimisiin, eli oli "vain" kihloissa.
Juu, ei lisäännytä :-).
[/quote]
Kyllä miehen avoliitot ovat pientä verrattuna sinun menneisyyteesi, edes poikiminen ei tehnyt sinusta vastuullista naista. Älä viitsi verrata itseäsi naiseen, jolla on moraali, sinä olet pelkkä viiden sentin huora, avioliitto ei sitä tosiasiaa muuta.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:47"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:36"]
Joo, kannattaa ehdottomasti asua yhdessä ennen avioliittoa. Muuten ostat vähän niin kuin sian säkissä. Ajattele asia niin päin, että eihän se avioliittokaan kaikille välttämättä tarkoita sitä, että ollaan vuorenvarmasti loppuelämä yhdessä. Voihan mies tehdä hätäisen päätöksen ja päättää kosia puolisoaan, mutta myöhemmin huomaa, että suhde ei toimikaan. Avioero on helppo saada. Ihmissuhteissa on se riski, että sattuu. Se riski on vain otettava. Itse tietysti ehtosi määrittelet, mutta muista että ei se avioliittokaan mitään takaa.
[/quote]
Miten ostan sian säkissä, kun kuitenkin vietän miehen kanssa jo kaikki viikonloput todella tiiviisti ja muutenkin näemme lähes päivittäin? Toki aina välillä jotain erikoisempaakin, mutta pääsääntöisesti yhdessäolo on ihan arjen elämistä toisen kanssa, sisältäen myös kotitöitä.
-AP
[/quote]
Trust me, elin vuoden miehen kanssa niin, että käytännössä asuimme yhdessä eli olimme aina jomman kumman luona. Silti se yhteenmuutto muutti asioita. On se vaan eri asia aikuisten oikeasti asua yhdessä ja tehdä niitä päätöksiä yhteisestä taloudesta ja huushollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:42"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]Minä ajattelen samoin kuin ap. Kun miesystäväni halusi kihloihin sanoin, etten arvosta kihloja pätkääkään, naimisiin voin mennä, mutta kihloihin en mene... Muutaman kuun jälkeen mies kosi. Ja väänsimme kihloista puoli vuotta, kunnes luovutin... Olemme siis kihloissa, ja kesäkuusa on häät. asumme yhdessä joka toisen viikon. Sen toisen viikon olen lapsieni kanssa, ja mies käy ehkä 1-2 kertaa sinä aikna. Emme muuta vielä yhteen edes häiden jälkeenkään. [/quote] Liuta suhteen ulkopuolisia penikoita väännettynä ja silti pitää päästä naimisiin. Tilanteesi ei todellakaan ole lähellekään sama kuin ap:lla, sinullehan sitoutuminen nimenomaan on vain nimi paperissa, jolla voi vaikka hätätilanteessa pyyhkiä pennun perseen.
[/quote]
Mitä avioliittosopimus sinulle tarkoittaa? Että voit pyyhkiä sillä oman perseesi?
[/quote]
Lupaus yhteisestä loppuelämästä, päätös, joka tehdään vain kerran elämässä. Vaan mistäpä minä tiedän, ehkä pennut on väännetty baaripanoille ja näin ollen loistoäiti voi leuhkia olevansa nyt elämänsä ensimmäisessä parisuhteessa. Vaan samapa tuo, minulle riittää, että oma elämäni on mallillaan.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:49"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:42"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:33"] [quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]Minä ajattelen samoin kuin ap. Kun miesystäväni halusi kihloihin sanoin, etten arvosta kihloja pätkääkään, naimisiin voin mennä, mutta kihloihin en mene... Muutaman kuun jälkeen mies kosi. Ja väänsimme kihloista puoli vuotta, kunnes luovutin... Olemme siis kihloissa, ja kesäkuusa on häät. asumme yhdessä joka toisen viikon. Sen toisen viikon olen lapsieni kanssa, ja mies käy ehkä 1-2 kertaa sinä aikna. Emme muuta vielä yhteen edes häiden jälkeenkään. [/quote] Liuta suhteen ulkopuolisia penikoita väännettynä ja silti pitää päästä naimisiin. Tilanteesi ei todellakaan ole lähellekään sama kuin ap:lla, sinullehan sitoutuminen nimenomaan on vain nimi paperissa, jolla voi vaikka hätätilanteessa pyyhkiä pennun perseen. [/quote] Mitä avioliittosopimus sinulle tarkoittaa? Että voit pyyhkiä sillä oman perseesi? [/quote] Lupaus yhteisestä loppuelämästä, päätös, joka tehdään vain kerran elämässä. Vaan mistäpä minä tiedän, ehkä pennut on väännetty baaripanoille ja näin ollen loistoäiti voi leuhkia olevansa nyt elämänsä ensimmäisessä parisuhteessa. Vaan samapa tuo, minulle riittää, että oma elämäni on mallillaan.
[/quote]
Käypä ottamassa lääkkeesi...
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:53"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:49"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:42"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:33"] [quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]Minä ajattelen samoin kuin ap. Kun miesystäväni halusi kihloihin sanoin, etten arvosta kihloja pätkääkään, naimisiin voin mennä, mutta kihloihin en mene... Muutaman kuun jälkeen mies kosi. Ja väänsimme kihloista puoli vuotta, kunnes luovutin... Olemme siis kihloissa, ja kesäkuusa on häät. asumme yhdessä joka toisen viikon. Sen toisen viikon olen lapsieni kanssa, ja mies käy ehkä 1-2 kertaa sinä aikna. Emme muuta vielä yhteen edes häiden jälkeenkään. [/quote] Liuta suhteen ulkopuolisia penikoita väännettynä ja silti pitää päästä naimisiin. Tilanteesi ei todellakaan ole lähellekään sama kuin ap:lla, sinullehan sitoutuminen nimenomaan on vain nimi paperissa, jolla voi vaikka hätätilanteessa pyyhkiä pennun perseen. [/quote] Mitä avioliittosopimus sinulle tarkoittaa? Että voit pyyhkiä sillä oman perseesi? [/quote] Lupaus yhteisestä loppuelämästä, päätös, joka tehdään vain kerran elämässä. Vaan mistäpä minä tiedän, ehkä pennut on väännetty baaripanoille ja näin ollen loistoäiti voi leuhkia olevansa nyt elämänsä ensimmäisessä parisuhteessa. Vaan samapa tuo, minulle riittää, että oma elämäni on mallillaan.
[/quote]
Käypä ottamassa lääkkeesi...
ohis
[/quote]
Mömmöjen mättäminen ei ole ratkaisu mihinkään.Yritä sinäkin kultamussu rajoittaa.
Elän ihan pitkässä avioliitossa ja ihmettelen näitä ap:n arvostelijoita. Eiköhän hän miesystävänsä ihan tarpeeksi hyvin tunne, jos itse niin kokee. Mielestäni enemmän ihailtavaa, että jollain on periaatteita, eikä suostu mihin tahansa sen vuoksi, että "saa" miehen muuttamaan kanssaan saman katon alle. Enemmän kyseenalaistaisin ap:n miesystävän aikaisempia suhteita, mikä niissä on johtanut siihen, etteivät ole kestäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:19"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:05"]Ei toista voi tuntea vuoden yhdessäolon perusteella, ainakaan jos ei olla oikeasti asuttu yhdessä (viikonloput toisen luona eivät ole sama asia). Minusta mies on fiksu, kun haluaa varmistua, että ap on hänelle se oikea ennenkuin ryntää suinpäin kihloihin. Ap:sta pikemminkin tulee sellainen kuva, että melkein kuka tahansa kelpaa, kunhan saisi sormuksen sormeen (anteeksi ap jos tämä kuva on väärä).
Toki on sitten niitäkin miehiä/naisia, jotka eivät halua ollenkaan naimisiin, joten tämä asia täytyy tietysti puhua selväksi jo suhteen alussa että molemmat tietävät toisen toiveista. Jos sitten lupauksista huolimatta kosintaa ei tule tai siihen ei suostuta, on aika vetää johtopäätökset ja siirtyä elämässä eteenpäin. Mutta tässä vaiheessa naimisiinmenolla painostaminen on vain ahdistavaa.
[/quote]
En missään nimessä halua painostaa, vaan toivoisin miehen olevan samoilla linjoilla kanssani. Tämä aloitus oli lähinnä asian spekulointia ennen kuin keskustelee miehen kansaa asiasta enemmän. En todellakaan kelpuuta ketä tahansa, vaan olen miesten suhteen jopa hyvinkin nirso. Miesystäväni vaan tuntuu kaikin puolin olevan täydellinen minulle ja olen hyvin onnellinen hänen kanssaan. Myös hän kertoo sanoin ja teoin arvostavansa minua.
Ja on kovin kritisoitu tuota, että mainitsin viikonloput ja arjen samassa lauseessa. Selvennyksenä sen verran, että vietämme kyllä ihan viikkoarkeakin yhdessä, missä toinen saattaa esim. välillä käydä yksin salilla tai kaupassa, olen viettänyt paljon aikaa yksinkin miehen kotona, suhde on tasainen, eikä eletä missään ensihuumassa, missä tapaillaan romanttisten illallisten tai leffailtojen merkeissä, vaikka niitäkin meillä on. Ollaan ihan käsitelty toistemme pyykkejä ym :) Toivottavasti selventää asiaa.
-AP
[/quote]
Nyt tekisi mieli kysyä ikääsi...
Ei toista voi tuntea vuoden yhdessäolon perusteella, ainakaan jos ei olla oikeasti asuttu yhdessä (viikonloput toisen luona eivät ole sama asia). Minusta mies on fiksu, kun haluaa varmistua, että ap on hänelle se oikea ennenkuin ryntää suinpäin kihloihin. Ap:sta pikemminkin tulee sellainen kuva, että melkein kuka tahansa kelpaa, kunhan saisi sormuksen sormeen (anteeksi ap jos tämä kuva on väärä).
Toki on sitten niitäkin miehiä/naisia, jotka eivät halua ollenkaan naimisiin, joten tämä asia täytyy tietysti puhua selväksi jo suhteen alussa että molemmat tietävät toisen toiveista. Jos sitten lupauksista huolimatta kosintaa ei tule tai siihen ei suostuta, on aika vetää johtopäätökset ja siirtyä elämässä eteenpäin. Mutta tässä vaiheessa naimisiinmenolla painostaminen on vain ahdistavaa.