Ongelma yhteenmuuttamisen suhteen - en halua avoliittoa
Minulla on takana yksi avoliitto, missä olin itse hyvin tosissani, olisin halunnut naimisiin ja lapsia, mutta kun olisi pitänyt edetä suunnitelmista tekoihin, exäni alkoi jarruttelemaan. Tuon vuoksi onkin ex, en vaan voinut jatkaa suhdetta ihmisen kanssa, jolle suhteen eteneminen ei ole luonteva jatko. En halua enää ikinä päätyä tilanteeseen, missä tajuan asuvani jonkun kanssa, jonka eteen olen valmis tekemään mitä vaan, mutta joka ei yhtäkkiä haluakaan sitoutua minuun. Tämän vuoksi olenkin päättänyt, että en aio enää muuttaa asumaan kenenkään miehen kanssa, jollei ole vähintäänkin hääpäivää varattuna.
Nyt uusi miesystäväni haluaisi muuttaa yhteen kanssani. Hänellä on takanaan useampia avoliittoja, pitää sitä siis ihan hyvänä mallina. Hän ei ole ollut naimisissa, mutta haluaa tulevaisuudessa mennä.
Onko minun jotenkin väärin esittää tätä ehdoksi miehelle yhteen muuttamiselle, vai ylireagoinko? Lisäksi haluaisin, että kosinta tulee miehen puolelta luontevasti, ei minkään "painostuksen" tuloksena.
Kommentit (73)
Mää en nyt oikein ymmärrä koko juttua. Kihlautuminen on sopimus siitä, että mennään avioon. Esim kihlajaispäivää ei voi sopia etukäteen, vaan se on se päivä kun sovitaan siitä. Toki voi juhlia sitten jälkeenpäin.
Miksi edes mennä kihloihin, jos ei ole mitään halua avioitua. Nää termit, käsitykset ja juhlimiset menee monilla suloisesti sekaisin. Edes sormusta ei tarvita, kun kihlaudutaan. Itse sovimme menevämme avioon. Päivä oli silloin 6.12. Seuraavalla viikolla ostimme kihlat ja kaiverrutimme siihen tuon päivämäärän.
Jos pari elää avoliitossa eikä ole tarkoitus avioitua, he EIVÄT ole kihloissa.
Minä niiiin ymmärrän ap:ta... Kun kirjoitat lisää.
avioliitto on symbolinen ele.
19
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:51"]Totta kai osa miehistä vakiintuu ja oppii rakastamaan avopuolisoaan. Mutta ap kertoi, ertä ko. miehellä on track record siitä, että hän on vaihtanut uuteen. Siksi veikkaan tätä skenaariota hänen kohdallaan.[/quote]
Miten avioliitto tuohon auttaisi? Siitä on käytännössä aivan yhtä helppo lähteä kuin avoliitostakin. Siinä on aivan yhtä helppo pettää kuin avoliitossakin.
[/quote]
Ymmärrät nyt väärin. Olen aivan samaa mieltä siitä, ettei avioliitto ole mikään take loppuelämän jatkuvasta onnesta. Mutta se HARKINTA, haluaako perustaa perheen jonkun kanssa, eikä pelkästään kämppistellä, se pitäisi nyt tehdä. Siksi kehoitin ap:ta panemaan miesystävänsä harkitsemaan ja tekemään valintansa nyt, eikä vasta muutaman vuoden päästä.
Totta kai ihminen voi silti muuttaa mieltään, mutta ainakin ap olisi saanut perheenperustamisen aluille ja mies olisi ainakin kerran jo valinnut hänet puolisokseen, ei pelkäksi kämppikseksi. Olisi ollut ap:n suhteen ainakin siinä vaiheessa tosissaan, eikä vaan sinnepäin...
12
Minusta on hiukan hassua asettaa avoliitolle sellaista ehtoa että hääpäivä pitää olla sovittuna. Jotenkin siitä itselleni jäisi vaikutelma että avioliitto on jopa tärkeämpää kuin se kenen kanssa haluaa elämänsä elää. Avioliitto ei takaa sitä että toinen sitoutuu vain yhteen ainoaan suhteeseen loppuelämäksi. Itselle tärkeämpää se miten hyvin sovimme muuten yhteen ja mitä tunnen toista ihmistä kohtaan. Ihmissuhteissa on aina se mahdollisuus olemassa että jälkeenpäin ajateltuna 'näit turhaa vaivaa toisen hyväksi'.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:20"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:51"]Totta kai osa miehistä vakiintuu ja oppii rakastamaan avopuolisoaan. Mutta ap kertoi, ertä ko. miehellä on track record siitä, että hän on vaihtanut uuteen. Siksi veikkaan tätä skenaariota hänen kohdallaan.[/quote]
Miten avioliitto tuohon auttaisi? Siitä on käytännössä aivan yhtä helppo lähteä kuin avoliitostakin. Siinä on aivan yhtä helppo pettää kuin avoliitossakin.
[/quote]
Ymmärrät nyt väärin. Olen aivan samaa mieltä siitä, ettei avioliitto ole mikään take loppuelämän jatkuvasta onnesta. Mutta se HARKINTA, haluaako perustaa perheen jonkun kanssa, eikä pelkästään kämppistellä, se pitäisi nyt tehdä. Siksi kehoitin ap:ta panemaan miesystävänsä harkitsemaan ja tekemään valintansa nyt, eikä vasta muutaman vuoden päästä.
Totta kai ihminen voi silti muuttaa mieltään, mutta ainakin ap olisi saanut perheenperustamisen aluille ja mies olisi ainakin kerran jo valinnut hänet puolisokseen, ei pelkäksi kämppikseksi. Olisi ollut ap:n suhteen ainakin siinä vaiheessa tosissaan, eikä vaan sinnepäin...
12
[/quote]
Sitä juuri. Ja kun mies vielä on asunut useampaan otteeseen avoliitossa, ihan omistusasunnossakin, minulla on ehkä väkisinkin sellainen ajatus, että kynnys avoliittoon on miehelle melko matala, ainakin sellaisessa tilanteessa, missä minä muuttaisin hänen omistamaansa asuntoon. Haluan, että yhdessäasuminen toteutuu siinä vaiheessa, kun molemmat ovat varmasti suhteessa sitoutuakseen toisiinsa loppuelämäksi, ei sillä ajatuksella, että kokeillaan yhteiseloa ja pääseehän siitä pois, jos ei toimi.
-AP
Kyllähän suhde ajan myötä arkistuu, oli avoliitossa tai aviossa. Kun arkistuminen tapahtuu avoliitossa, niin miksi sitä enää naimisiin haluais mennä?
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:28"]
Minusta on hiukan hassua asettaa avoliitolle sellaista ehtoa että hääpäivä pitää olla sovittuna. Jotenkin siitä itselleni jäisi vaikutelma että avioliitto on jopa tärkeämpää kuin se kenen kanssa haluaa elämänsä elää. Avioliitto ei takaa sitä että toinen sitoutuu vain yhteen ainoaan suhteeseen loppuelämäksi. Itselle tärkeämpää se miten hyvin sovimme muuten yhteen ja mitä tunnen toista ihmistä kohtaan. Ihmissuhteissa on aina se mahdollisuus olemassa että jälkeenpäin ajateltuna 'näit turhaa vaivaa toisen hyväksi'.
[/quote]
Miksi haluaisin elää elämääni miehen kanssa, joka ei ole mukana sillä ajatuksella, että haluaa sitoutua minuun tosissaan? Se oli ihan ok siinä alle 25-vuotiaana, ei siinä vaiheessa kun lähivuosien toiveena on perheen perustaminenkin.
-AP
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:04"]
Minulla on takana yksi avoliitto, missä olin itse hyvin tosissani, olisin halunnut naimisiin ja lapsia, mutta kun olisi pitänyt edetä suunnitelmista tekoihin, exäni alkoi jarruttelemaan. Tuon vuoksi onkin ex, en vaan voinut jatkaa suhdetta ihmisen kanssa, jolle suhteen eteneminen ei ole luonteva jatko. En halua enää ikinä päätyä tilanteeseen, missä tajuan asuvani jonkun kanssa, jonka eteen olen valmis tekemään mitä vaan, mutta joka ei yhtäkkiä haluakaan sitoutua minuun. Tämän vuoksi olenkin päättänyt, että en aio enää muuttaa asumaan kenenkään miehen kanssa, jollei ole vähintäänkin hääpäivää varattuna.
Nyt uusi miesystäväni haluaisi muuttaa yhteen kanssani. Hänellä on takanaan useampia avoliittoja, pitää sitä siis ihan hyvänä mallina. Hän ei ole ollut naimisissa, mutta haluaa tulevaisuudessa mennä.
Onko minun jotenkin väärin esittää tätä ehdoksi miehelle yhteen muuttamiselle, vai ylireagoinko? Lisäksi haluaisin, että kosinta tulee miehen puolelta luontevasti, ei minkään "painostuksen" tuloksena.
[/quote]
No ei ole väärin,varsinkin kun sinulla on perustelu(pettymys edellisessä avoliitossa).Itse aina ahdistun,kun miesystävä puhuu yhteenmuutosta,mielestäni kaksi kämppää on ihan hyvä systeemi.Hän taas kokee painostuksena,jos mainitsenkin sanan häät.Niimpä jatkamme seurustelua samoin kuin tähänkin asti.Isoissa asioissa ei pidä tehdä päätöksiä,jotka eivät itsestä tunnu hyvältä.
Ymmärrän kyllä tunteesi, mutta itse ehkä etenisin kuitenkin niin, että kertoisin miehelle (en sanelisi/"kiristäisi") tunteeni avioliiton suhteen ja jos hän olisi samaa mieltä niin muuttaisin yhteen. Laittaisin itselleni jonkun takarajan kosinnan suhteen ja jos sitä ei olisi kuulunut siihen mennessä niin sitten suhde harkintaan. Näin siis jos kummallakaan ei ole lapsia joihin yhteenmuutto vaikuttaa.
Avoliitto ilman kihlausta on kuitenkin normi nyky-yhteiskunnassa, joten hyvin ankara vaatimus erilaisesta etenemisestä voi antaa miehelle väärän kuvan sinusta.
Etkö voi sanoa, ettet halua muuttaa yhteen ennen naimisiinmenoa? Minä sanoin ja se oli miehelle ihan ok. Ei hän kyllä muistaakseni mitään yhteenmuuttoa ehdottanutkaan, vaan kosi kun asuttiin vielä erillään. Muutin sitten hänen luokseen häitä edeltävänä päivänä, kun hääpäivänä ei oikein olisi onnistunut.
Joo, kannattaa ehdottomasti asua yhdessä ennen avioliittoa. Muuten ostat vähän niin kuin sian säkissä. Ajattele asia niin päin, että eihän se avioliittokaan kaikille välttämättä tarkoita sitä, että ollaan vuorenvarmasti loppuelämä yhdessä. Voihan mies tehdä hätäisen päätöksen ja päättää kosia puolisoaan, mutta myöhemmin huomaa, että suhde ei toimikaan. Avioero on helppo saada. Ihmissuhteissa on se riski, että sattuu. Se riski on vain otettava. Itse tietysti ehtosi määrittelet, mutta muista että ei se avioliittokaan mitään takaa.
mikä ongelma se on sitten? mies haluaa sitä et?
tee asiat selviksi hälle ennenkun muutatte yhteen!!!
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:33"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:28"]
Minusta on hiukan hassua asettaa avoliitolle sellaista ehtoa että hääpäivä pitää olla sovittuna. Jotenkin siitä itselleni jäisi vaikutelma että avioliitto on jopa tärkeämpää kuin se kenen kanssa haluaa elämänsä elää. Avioliitto ei takaa sitä että toinen sitoutuu vain yhteen ainoaan suhteeseen loppuelämäksi. Itselle tärkeämpää se miten hyvin sovimme muuten yhteen ja mitä tunnen toista ihmistä kohtaan. Ihmissuhteissa on aina se mahdollisuus olemassa että jälkeenpäin ajateltuna 'näit turhaa vaivaa toisen hyväksi'.
[/quote]
Miksi haluaisin elää elämääni miehen kanssa, joka ei ole mukana sillä ajatuksella, että haluaa sitoutua minuun tosissaan?
-AP
[/quote]
Kertooko avioliitto tosissaan nykyisin siitä että haluaa sitotua sinuun enemmän kuin muuten?
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:33"]
Ymmärrän kyllä tunteesi, mutta itse ehkä etenisin kuitenkin niin, että kertoisin miehelle (en sanelisi/"kiristäisi") tunteeni avioliiton suhteen ja jos hän olisi samaa mieltä niin muuttaisin yhteen. Laittaisin itselleni jonkun takarajan kosinnan suhteen ja jos sitä ei olisi kuulunut siihen mennessä niin sitten suhde harkintaan. Näin siis jos kummallakaan ei ole lapsia joihin yhteenmuutto vaikuttaa.
Avoliitto ilman kihlausta on kuitenkin normi nyky-yhteiskunnassa, joten hyvin ankara vaatimus erilaisesta etenemisestä voi antaa miehelle väärän kuvan sinusta.
[/quote]
Millä tavalla väärän kuvan? Tai millaisen kuvan? Ihan mielenkiinnolla siis kysyn, ei mitenkään pahalla. Tiedän että minulla on tiukka näkemys asiasta. En ole itsekään ollut aina näin ehdoton, mutta valitettavasti se on tullut kokemuksen myötä. Lisäksi täältäkin saa aina lukea tarinoita siitä, että yhdessä on asuttu vuosikaudet, mutta yhtäkkiä mies ei suostukaan menemään naimisiin, vaikka parhaassa tapauksessa on jo yhteisiä lapsiakin. En ikinä haluaisi tuollaiseen tilanteeseen, vaan haluan vakautta elämääni. Mietin sopivaa vertausta tälle, ja mielestäni voisi verrata vaikka työsuhteeseen, mikä olisi periaatteessa vakituinen, mutta olisi kuitenkin jatkuvalla koeajalla. Voi sitten purkaa puolin tai toisin vaikka saman tien, eikä ole mikään iso juttu.
-AP
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:33"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:28"] Minusta on hiukan hassua asettaa avoliitolle sellaista ehtoa että hääpäivä pitää olla sovittuna. Jotenkin siitä itselleni jäisi vaikutelma että avioliitto on jopa tärkeämpää kuin se kenen kanssa haluaa elämänsä elää. Avioliitto ei takaa sitä että toinen sitoutuu vain yhteen ainoaan suhteeseen loppuelämäksi. Itselle tärkeämpää se miten hyvin sovimme muuten yhteen ja mitä tunnen toista ihmistä kohtaan. Ihmissuhteissa on aina se mahdollisuus olemassa että jälkeenpäin ajateltuna 'näit turhaa vaivaa toisen hyväksi'. [/quote] Miksi haluaisin elää elämääni miehen kanssa, joka ei ole mukana sillä ajatuksella, että haluaa sitoutua minuun tosissaan? -AP [/quote] Kertooko avioliitto tosissaan nykyisin siitä että haluaa sitotua sinuun enemmän kuin muuten?
[/quote]
Kyllä, minulle kertoo. Tiedän olevani vanhanaikainen tässä, mutta kukin tyylillään.
-AP
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:30"]Kun arkistuminen tapahtuu avoliitossa, niin miksi sitä enää naimisiin haluais mennä?
[/quote]
Vaikkapa siksi että suhteeseen syntyy lapsia tai omaisuus kuviot muuttuu sellaiseksi että avioliittosopimus helpottaa asioiden hoitamista tms.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:36"]
Joo, kannattaa ehdottomasti asua yhdessä ennen avioliittoa. Muuten ostat vähän niin kuin sian säkissä. Ajattele asia niin päin, että eihän se avioliittokaan kaikille välttämättä tarkoita sitä, että ollaan vuorenvarmasti loppuelämä yhdessä. Voihan mies tehdä hätäisen päätöksen ja päättää kosia puolisoaan, mutta myöhemmin huomaa, että suhde ei toimikaan. Avioero on helppo saada. Ihmissuhteissa on se riski, että sattuu. Se riski on vain otettava. Itse tietysti ehtosi määrittelet, mutta muista että ei se avioliittokaan mitään takaa.
[/quote]
Miten ostan sian säkissä, kun kuitenkin vietän miehen kanssa jo kaikki viikonloput todella tiiviisti ja muutenkin näemme lähes päivittäin? Toki aina välillä jotain erikoisempaakin, mutta pääsääntöisesti yhdessäolo on ihan arjen elämistä toisen kanssa, sisältäen myös kotitöitä.
-AP
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:44"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:33"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:28"] Minusta on hiukan hassua asettaa avoliitolle sellaista ehtoa että hääpäivä pitää olla sovittuna. Jotenkin siitä itselleni jäisi vaikutelma että avioliitto on jopa tärkeämpää kuin se kenen kanssa haluaa elämänsä elää. Avioliitto ei takaa sitä että toinen sitoutuu vain yhteen ainoaan suhteeseen loppuelämäksi. Itselle tärkeämpää se miten hyvin sovimme muuten yhteen ja mitä tunnen toista ihmistä kohtaan. Ihmissuhteissa on aina se mahdollisuus olemassa että jälkeenpäin ajateltuna 'näit turhaa vaivaa toisen hyväksi'. [/quote] Miksi haluaisin elää elämääni miehen kanssa, joka ei ole mukana sillä ajatuksella, että haluaa sitoutua minuun tosissaan? -AP [/quote] Kertooko avioliitto tosissaan nykyisin siitä että haluaa sitotua sinuun enemmän kuin muuten?
[/quote]
Kyllä, minulle kertoo. Tiedän olevani vanhanaikainen tässä, mutta kukin tyylillään.
-AP
[/quote]
Lähinnä ajattelinkin että takaako se sen että se kertoo sen myös sille parisuhteen toiselle osapuolelle tai haluaako hän solmia avioliiton jostakin muusta syystä ajatuksella 'voihan sitä aina erota, jos...'.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:47"]
Suhde on kestänyt alle vuoden. Olemme siis viettäneet kyllä huomattavan paljon aikaa yhdessä, varsinkin viikonloput eläneet ihan normaalia arkea. Sinänsä siis voisi sanoa, että minulla on melko hyvä käsitys siitä, millaista elämä miehen kanssa on, joten ihan mihinkään tuntemattomaan en olisi hyppäämässä.
-AP
[/quote]
VIIKONLOPUT eivät ole ARKEA...
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:51"]Totta kai osa miehistä vakiintuu ja oppii rakastamaan avopuolisoaan. Mutta ap kertoi, ertä ko. miehellä on track record siitä, että hän on vaihtanut uuteen. Siksi veikkaan tätä skenaariota hänen kohdallaan.[/quote]
Miten avioliitto tuohon auttaisi? Siitä on käytännössä aivan yhtä helppo lähteä kuin avoliitostakin. Siinä on aivan yhtä helppo pettää kuin avoliitossakin.
[/quote]
No ihan ainakin sen, että siinä vaiheessa tiedän miehen viimeistään olevan täysin tosissani kanssani, suhtautuu avioliittoon kuitenkin vakavasti. Ja mielestäni avioliitosta lähteminen on hyvin eri asia kuin avoliitosta lähteminen tai pidemmän seurustelusuhteen päättäminen. Miesystäväni on muutenkin ollut aktiivinen etenemään suhteessamme, kutsunut mukaansa sukujuhliin ja ehdotti vanhempieni tapaamista ennen kuin olin itse ehtinyt sitä hänelle ehdottaa. Kaikin puolin siis suhteessa kaikki hyvin, en vain halua päätyä miksikään "Avoliitto numero X:ksi".
-AP