Mikä sanojen väärinkäyttö ärsyttää sinua?
Itseäni ottaa kupoliin, kun sanaa 'paskoa' käytetään kuvaamaan asioiden rikkomista. Paskominenhan on... no paskomista. Eikä mitään muuta.
Kommentit (128)
Oma inhokkini, johon törmää yllättävän usein on, "kansankynttilä", joka siis tarkoittaa opettajaa, mutta jota käytetään selkeästi jonkin sorttisena "valopään" korvikkeena.
Pistäminen ja laittaminen kun pitäisi panna: "Pistetään/laitetaan haisemaan." Kyllä panna-sanaa voi käyttää, ei se tarkoita pelkästään nussimista. Se on ihan normaali salonkikelpoinen sana.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:25"]
Rakastaja kun tarkoitetaan rakastajatarta.
[/quote]
Kyllähän se vähän herättää epäilyksiä, kun mies ilmoittaa, että hänellä on rakastaja.
"Pinna palaa." Pinna ei pala, pinna katkeaa. Päreet palavat.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 15:31"]
Autisti. Varsinkin nuoret käyttävät tätä haukkumanimenä toisiaan kohtaan. Autistisen nuoren miehen siskona rasahtaa rusinat aina tämän kuullessani.
[/quote]
Tämä, kun jotain "humoristista" sanontaa käytetään väärin. Jos siskolla rasahtaisi rusinat, se olisi veli.
[/quote]
Minä taas tuumin, että veljellä liiskaantuisivat luumut.
Huonekalujen paskominen on aika kunnioitettava suoritus. Harva siihen pystyy.
Se, että jostakin ihmisestä käytetään termiä "parempi puolisko" tai "parempi puolikas". Kuvottavaa, mikä ihmeen puolikas ja miksi muka parempi?
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 19:46"]
Edukas, kun tarkoitetaan edullista.
[/quote]
Mutta sehän nimenomaan tarkoittaa edullista, siis merkityksessä etua tai voittoa tuottava, hyödyllinen. Olisit käyttänyt edullisen tilalla sanaa halpa. Edullisella on siis muitakin merkityksiä kuin halpa.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 20:21"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 19:39"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 16:32"]
Hämmästyttävän usein lehdissäkin puhutaan "nuorukaisesta" kun tarkoitetaan nuorta henkilöä yleensä. Aivan sama kuin tuo jo mainittu unisex-rakastaja.
Kieli köyhtyy, ei ymmärretä vivahteita.
[/quote]
Ja nuorukaisen "vastaparihan" on tietenkin nuorikko :) Hieman vanhahtava ilmaisu, tosin.
[/quote] Oikeastaanhan ´nuorikko´ tarkoittaa lähinnä vain ´nuorta morsianta´. Nuorukaista vastaava ilmaushan oli ´neitonen´
[/quote]
Eikö se ollut aiemman kommentoijan pointti, eli hän väitti sarkastisesti että nuorikko olisi nuorukaisen vastapari? Vai tulkitsinko nyt hymynaaman ja turhaan käytetyt sitaattimerkit virheellisesti sarkasmiksi?
[/quote]
Kävinpä Kotuksen sivuilla tsekkaamassa: nuorukainen voi myös tarkoittaa nuorta härkää tai hiehoa, nuorikko nuorta vaimoa tai kanaa. Kansanrunoissa ja Merikarvialla 1920 -luvulla nuorta neitoa on voitu nimittää nuorukaiseksi :)
Ehkä olin turhan jyrkkä... mutta entäs kun venakkoa käytetään venäläisen synonyyminä?
Sosiaaliturvatunnus SOTU
Se on henkilötunnus HETU
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 22:01"]
mutta entäs kun venakkoa käytetään venäläisen synonyyminä?
[/quote]
En ole tuollaiseen käyttöön törmännyt. Omien havaintojeni perusteella venakolla on aina viitattu nimenomaan naiseen (ja usein vielä vähän halventavasti).
Tasan tarkkaan. Yleensä tuota ilmausta käytetään yhteyksissä, joilla ei ole mitään tekemistä sen enempää tasan kuin tarkankaan kanssa.
Autisti. Varsinkin nuoret käyttävät tätä haukkumanimenä toisiaan kohtaan. Autistisen nuoren miehen siskona rasahtaa rusinat aina tämän kuullessani.
Näen joka päivä netissä kansallisuudet kirjoitettavan isolla alkukirjaimella. "Hän on Afrikkalainen. Tämä on Helsinkiläinen ravintola." Ei, niitä ei kirjoiteta isolla, vaikka englannin kielessä usein niin tehdäänkin. Kyllä ne ovat ihan vain "afrikkalainen" ja "helsinkiläinen".
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 14:05"][quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 13:29"]Englantiväännökset esim. blendata. Ihan voi sanoa suomeksi "sekoittaa". Eräässä blogissa ihan ärsytykseen asti näitä väännöksiä...
[/quote]
YleX:n uusi suosikkiverbi "reitata" on hyvä esimerkki tästä. Joskus katkeaa vielä verisuoni päästä siitä reittaamisesta.
[/quote]
Tai teinit ja Instagram. Follaa (seuraa) ja addaa (lisää)
Minä en ymmärrä, miksi ihmiset eivät osaa kirjoittaa päivämääriä oikein. Esim: tänään 17.2 on laskiaistiistai. ARGHHH!!!!!!!!!
Kuukauden jälkeen tulee AINA piste! Se on 17.2.!
Kaikista älyttömin väännös tästä oli työkaverin kirjoittama muoto 17.2 2015.
t. Pilkun___nusuttelija
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:06"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 15:56"] "Kuka" korvataan sanalla "ketä". Auts. [/quote] Usein mainitaan vain tuo kuka-sanan korvaaminen muodolla "ketä", mutta ketää käytetään todella usein virheellisesti myös silloin, kun pitäisi käyttää joko muotoa "keitä" tai "ketkä". Sekin ärsyttää. [/quote] Kuka -> ketä = erittäin huonoa suomea, antaa puhujasta juntin tai tyhmän kuvan. Keitä, ketkä -> ketä = tavallista (Helsinkiläistä?) puhekieltä.
[/quote]
Ihan yhtä tyhmää on käyttää sanaa "ketä", kun pitäisi käyttää joko muotoa "ketkä" tai "keitä". Ja helsinkiläinen kirjoitetaan muuten pienellä alkukirjaimella.