Haluan pois tästä maailmasta.

Viikonloppu meni ja olotila ollut sellainen vaikeasti selitettävä, sekava suuntaan ja toiseen. Toisaalta ahdistaa ja ärsyttää kun ei voi tai ole tekemistä mutta toisaalta ei jaksa mitään ja siinä ristiriitaisessa tilanteessa aivot ja kroppa menee solmuun ja kun on monta stressaavaa asiaa tai oikeastaan miljoona miljoonaa stressaavaa asiaa niin joo. Tänäänkin nyt on jo kohta klo 2 ja mitään ei ole tehnyt tosin aamupäivä satoi ja toisekseen polvi kipuilee koska kysta niin pakko olla levossa tai tekemättä mitään ihmeellistä vaikka tuolla nyt olisi sitä ja tätä. Pieni työhommakin tässä olisi taas edessä ja sitä alkaa stressaamaan vaikka se on niin tuttua hommaa kun olla ja voi eikä siinä mene kuin ehkä 1-2 viikkoa tai pelkkä viikko mutta silti se stressaa, siihen kyllä menen kun rahaa tarvitsen mutta ei kyllä työkunto ole parempaan päin mennyt, huonompaan vain. Omia hommia jotenkin jaksaa mutta ulkopuoliset työt rajoittuu 1-2 hommaan ja kipuilee jo siinä että kun jos joku vaikka kyselee hommiin kun olisi työvoimalle tarvetta pakko vastata ei koska ei vaan pysty, olen niin väsynyt, uupunut ja henkisesti rikki ja fyysisestikin paikat rikki paikoin ettei kaikkia hommia voi tehdä et kiva.

Sitten kun youtubesta kattoo tietyn alan videoita niin niistä nousee vaan kateus ja katkeruus pintaan kun ei itse pääse niitä hommia tekemään ja vaikka joku nyt tässä sellaista työtä tarjoaisi en pystyisi ottamaan vastaan kun pää ja kroppa eikä pysty ja eniten on päästä kiinni, ei muista enää mitään ja kun ei ymmärrä mitä joku selittää "tee näin ja noin" esim niin siitä seuraa vaan huutoa jne. kun seisoo siinä aivot lamaantuneena kun ei tajua ja paniikki ja ahdistus päällä.

Mikä pointti tässä kaikessa oikein on, olla pelkästään elossa muttei pysty elämään vaan katselee kun elämä valuu ohi? ap

Vierailija kirjoitti:

No, nyt ei ole tarvinnut vettä laittaa linnuille kun satanut sen verran että yhteen monttuun kerääntyi vettä mihin ne pääsi pesulle ja juomaan.

Eilinen ilta meni katsellessa ja jännittäessä naisten seiväshyppyfinaalia, en muista milloin viimeksi ollut yhtä keskittynyt ja jännittänyt jotain kisaa. Siinä vaiheessa kun alkoi mitallitaistelu niin kyllä minulla alkoi taputukset aina kun Murto hyppäsi ja kyllä siinä "JES" huuto pääsi aina kun ylitys onnistui ja se viimeinen hyppy kun kulta oli jo varmistunut niin siinäkin kyllä tuli hurrattua. No veipähän edes muutamaksi tunniksi keskittymisen muuhun kuin tähän omaan soossiin.

Mutta tänäänkin paluu "arkeen" tyyliin eli jos eilen ei tullut mitään ihmeellistä turpaan omissa hommissa niin tänään sitten eilisenkin edestä, mikä siinä on että joka päivä tai jos päivä jää välistä seuraava korvaa niin tyyliin että jotain aina menee pieleen. En nyt ala selittään mitä meni mutta ottaa päähän ja kyllä teki mieli rikkoa jotain "korvaukseksi" No siis eihän se korvaa mitään mutta edes saa sen raivon johonkin purettua.

Minä en myöskään osaa ihmisten kanssa kohta puhua enää tai toimia mitenkään oli tilanne mikä tahansa vaikka jotain asiointia on silloin tällöin niin ei osaa toimia tai tehdä tai puhua tai tiedä mitä voi sanoa tai tehdä tai mitä ei jne. missäkin tilanteessa ja silloin minä jätän välistä lähes kaiken toiminnan jolloin välttyy nolaamasta itseään mutta kyky ja taito ihmisten kanssa toimimiseen hiipuu.

Minulle on todella iso asia se että EI NOLAA itseään missään tilanteessa jolloin sitä välttää tilanteita niin paljon kuin mahdollista ja vaikka se muille ei olisi iso asia tai ei asia ollenkaan jos sanon tai teen jonkin asian väärin minulle se on TODELLA ISO ASIA. Jos minua jälkikäteen ahdistaa pelkkä morjestus kaupassa jollekin tutulle jos koen että tein sen väärin ja sitten haukun ja prosessoin sitä seuraavat viikot ja ahdistun siitä niin silloin välttää ihmisiä mielellään kuin tapaa niitä.

Ristiriitaisesti tosin toivon että löytyisi tyttöystävä tässä pian niin on johonkin tutun morjestamisen ahdistumisesta niin täysin eri tasolla, välttää ihmisiä ettei ahdistu jos sanoo tai tekee jotain väärin mutta samalla toivoo tyttöystävää, sekavaa eikö? Mutta silti pitäisi löytyä pian, ei tässä enää paljoa aikaa ole.

Tuossa kun puita pinonnut ja laittanut liiteriin ja tehnyt inventaariota niin miettii riittääkö ne? Minulla on kahta eri laatua eli keittiön hellaan klapeja ja 99% varma että ne riittää mutta sitten on leivinuuniin halkoja ja niissä taas on 50/50 tilanne, jos leudompi talvi niin riittää mutta jos kuin viime talvi niin menee tiukille ja kun sähkö on kallista niin syksyllä pitäisi enemmän käyttää leivinuunia koska sillä saa hyvin taloa lämpöiseksi eikä tarvitse laittaa vesikiertoa pattereihin. Mutta jos käyttää halkoja syksyllä se on pois talvesta eli mieti siinä sitten mikä on paras vaihtoehto jee... ap

Tuttu tunne tuo, että jää miettimään omaa olemustaan, että tulinko nolanneeksi itteni jossakin tilanteessa. Iän myötä ja muutaman vakavan kriisin jälkeen (vanhempien kuolema) olen oppinut olemaan armeliaampi. Ei ole enää niitä huoltajia, jotka rypistivät otsaansa, kun kerroin omista toiveista tai ammattihaavesta.

En osannut elää heidän haaveita toteuttaen.

Opin häpeämään itseäni mutta kaiken lukemani filosofisen kirjallisuuden perusteella se ei voi olla elämän tarkoitus vaan virheellinen reaktio, kun alkuparametrit on lapsen päähän väärin ohjelmoitu.

Sanonpa siis, että seuraa rauhassa kun muut mokaavat isommissa piireissä, olet ihan noin täydellinen itsenäsi. Ainakin kirjoittelet fiksusti ja tunnet myötätuntoa. Aito ihminen, harvinainen suorastaan.

Joka päivä aina jotakin, nytkin hajosi tai kuulosti ja tuntui siltä yksi laite, pitää purkaa ja katsoa mitä sille tapahtui tai tiedän melko varmasti mitä siellä hajosi mutta purkaa niin näkee. Korjaaminen ei kannata, varaosat maksaa melkein saman verran mitä saa uuden, raivaussaha siis kyseessä millä pääasiassa siivoilen pihaa ja tonttia.

Uusi päivä ja uudet hajoamiset, mitähän seuraavaksi. Ongelmahan tämä ei olisi jos olisi työkykyinen ja työelämässä niin kävisi vaan hommaamassa uuden mutta kun ei ole niin jee kivaa mistä korvaava tilalle? Mikään halpisvehe eli tuollaiset pihatrimmerit ei käy koska niitä ei ole suuniteltu kuin kevyen heinän niittoon, yrittäppä sellaisella mennä paksua heinää ym kasvillisuutta raivaan niin koko trimmeri on mutkalla, tarvii olla järeä vehje että saa heinää nurin ja kestää ja on tehoja jne.

No puretaan ja katsotaan kuinka paljon sieltä putoaa osia ulos ja missä kunnossa. ap

Vika ilmeisesti paikannettu, ennen kytkintä akselissa kiinni oleva(?) rullalaakeri ilmeisesti sökö kun ei pyöri kunnolla, kytkin näyttää ehjältä. Toinen kysymys miten saan sen irti sieltä näytti hieman mielenkiintoiselta ottaa irti. Jotenkin sen on pakko irti, räjäytyskuvissa simppelin näköinen mutta miten sen saa irti sieltä on toinen kysymys kun irti ne saa mutta millä tavalla kun ei sitä tiedä vaan pitää päätä raapia sen suhteen. Näin paljon jo purkanut niin ei viitsisi korjaamollekaan viedä ja laakerikin noin 30e et jos itse saisi korjattua niin säästäisi siinäkin paljon.

Joo osaan jonkin verran korjata sitä ja tätä mutta jos minulle yrittää selittää tai sanoa että tee näin menen ihan solmuun, jos alan itse tekemään omaa juttua on paljon helpompi ja kun on omia laitteita ei ole paineita jos joutuu muiden laitteita korjaamaan. Kerran kun yritin yhtä ammattia opiskella niin näytettiin ja sanottiin tee näin jne. niin kun yritin tehdä menin ihan solmuun ja lamaannuin. Jos taas ihan omalla tahdilla omia juttua tekee tai korjaa aivot pysyy jotenkin kasassa. Mutta heti kun pitäisi muiden laitteita tai hommia tehdä menen ihan solmuun et kiva.

Sähköistä en ymmärrä paljoa mitään muutakuin että huomaan kyllä jos jokin laite ei toimi kunnolla esim huoneen lämpömittari näytti ihme lukemia ja otin pois ja huomasin että patteri alkanut sulaa. No pois se kokeili uudella niin edelleen mittari näytti väärää lukemaa eli mittari oikosulussa. No tuollainen pieni halpismittari, ei pitäisi semmoisia ostaa jos hajoavat noin, ei siinä säästä jos ostaa halpoja sähkölaitteita kun niitä pitää ostaa uusia vähän väliä.

No jaa tämmöistä höpinää. ap

Ja nyt ollaan sitten jossain adhd:n tai add:n tai mikälie oiremaastossa kun keskittyminen muihin asioihin on toissijaista ja haluaisi korjata tuon raivurin ja mennä tekemään siimaukset loppuun kun ärsyttää että ne jäi kesken, niin keskittyminen siinä että syöminenkin vähän meinasi tuossa unohtua että ja vähän ylivilkas olo että nyt mentävä tekemään eikä pysty rauhoittumaan paikalleen vaan on "ei ei nyt tuonne tekemään" jne.

Tosin tämä aina osuu vaan yhteen asiaan eli minulla on monta asiaa kesken tai aloittamatta ja nytkin kiinnostus niihin on no jaa ei jaksa. Leivänpaahdinkin ollut korjaus ja putsausoperaationa jonkun yli kuukauden ja siltikään ei ole päässyt aloittamaan vaan se seisoo tuolla ja kiinnostus aloittaa sitä projektia on nolla. Sen aloitti sillä että otti lehteä pöydälle suojaksi ja paahdin siihen jotta ei sotke pöytää ja pääsee aloittamaan ja siihen se jäi.

Osin aloittaa jonkin homman mikä jää kesken ja toisia ei aloita koskaan, liiterinkin korjaus ja uusimisoperaatio jäännyt tauolle varmaan 8-9 vuotta sitten, aloitti ja sitten jäi eikä ole intoa tai muuta motivaatiota ollut jatkaa eli jää hommia vuosiksi kesken tai niitä ei koskaan aloita. Ja sitten taas jokin homma vedetään niin överiksi ettei muista syödä tai juoda tai levätä kun niin on fokus siinä että nyt tämä tehdään loppuun jne.

Tai sitten käy niin että hirveällä energialla tekee jotain ja yhtäkkiä se energia loppuu ja homma jää siihen. Tai toinen että keskittyy johonkin täysin turhaan eli vaikka katsoo nettiä puolen yön yli vaikkei siellä ole mitään katsomista tai katsoo samoja asioita jotka ei edes kiinnosta mutta katsoo vaan, siis jos jokin ei kiinnosta miksi sitä katsoo??? Tai toinen katsoo jotain kiinnostavaa samalla tavalla yli puolen yön. Tosin jos ei aamulla kiire mihinkään ja eihän minulla olekaan nykyään yhtään mihinkään niin miksi ei mutta kai sitä olisi mieluiten nukkumassa siinä puoleen yöhön mennessä kuin että puoli yksi vasta laittaa maate.

Nytkin olisi muutama asia joka pitäisi tehdä mutta mieli sanoo "ei kiire tee huomenna" ja tätä tapahtuu aina ja sitten huomaa että nyt asialla on kiire ja tulee paniikki jne.

Jep jep. ap

Onko tässä kaikessa enää yhtään mitään järkeä kun kroppa väsyy pahasti pienestäkin poistumisesta turvalliselta vyöhykkeeltään tai väsyy jo sillä pysymisessä? Pää täysin jumissa ja se johtaa siihen että kroppa menee yhä enemmän ja nopeammin jumiin ja sitä pitäisi käydä kokoajan hierojalla avaamassa jumeja joita syntyy jo viikossa ja kuukaudessa on jo niin jumissa että pitää käydä useampaan kertaan että saa jumit auki mutta millä rahalla????

Ei tarvitse kuin jokin pieni asia joka poikkeaa normipäivästä niin kroppa huutaa kivusta jollakin tavalla ja pääkin niin väsynyt että ei tarvitse kun jonkun biisin soida niin sitä ei enää jaksa vaan alkaa itkeä.

Ei tarvitse kuin valita biisi ajalta jolloin asiat oli paremmin ja sitten kun vielä ajatukset menee sinne niin alkaa itkemään kun tietää että sitä aikaa ei enää saa takaisin ja nykyelämä on vaan hlvettiä ja pahempaan suuntaan vaan mennään joka asiassa.

Epäilen kyllä ettei enää mikään paranna minun oloa, vaikka voittaisin lotossa niin edes sillä en saisi elämää enää parannettua ja minun tuurilla heti kun voitan seuraavana päivänä kaadun ja halvaannun koska universumi vihaa minua ja minä vihaan sitä ja toivon sen hajoavan totaaliseen tyhjyyteen. ap

Tänä kesänä olisi ollut monta päivää jolloin käydä uimassa kun oli lämmintä mutta kävin uimassa vain kerran viime tiistainako se oli ja nyt kun lämpötilat laskee jää uimiset pois. En tiedä miten jäännyt pois uiminen, sama asia joka asiassa, kaikki jää hiljalleen pois ja kohta ei enää tee tai ole mitään, sama vaikka ottaisi sähköstä kunnon tällin ja näkemiin, mieliala onnistunut menemään jopa vielä alemmas mitä löytyy eli ollaan niin olemattomissa kuin voi olla, tässä ollaan kohta täysi zombi eli elossa mutta ei tunne enää yhtään mitään.

Tämä ihmisrotu ei ole kuin pelkkä kasvain, saa vain tuskaa, tuhoa ja kuolemaa aikaan. ap

Joo kesä mennyt taas ohi kohta parin päivän sisällä, eipä mitään juurikaan saannut aikaiseksi, pari viikkoa tässäkin ollut lähinnä paikallaan suurelta osin mitä jotain tehnyt nurmikkoa leikannut ym. siivonnut tänään vaikka hieno päivä eli päivä mennyt ohi kun joutui siivoamaan. Pari viikkoa mennyt myös sen takia kun tuo prkeleen kysta taas vaivaa polvessa ja kun koko kroppa jumissa pitäisi hierojalla käydä mutta odottaa paria laskua ensin mitä ne on ja mitä tässä saa että uskaltaa mennä että on rahaa. Ei ole päässyt kunnolla kävelyillä käymään kun jos sitä polvea tärisyttää liikaa se kysta ärsyyntyy. Ärsyttävä vaiva ja kun se vaivaa välillä enemmän ja välillä siitä ei kuulu mitään. No ensi viikolla töihin niin saa taas vaivata sitä polvea ja senkin takia ollut liikkumatta liikaa että vähän antanut sen rauhoittua että voi töissä mennä tai otetaan särkylääkettä niin menee silloin.

Ärsyttävän ahdistavaa myös tuo miten minun kroppa menee todella helposti jumiin vaikka sitä kävi muutamaan kertaan hierojalla ja sitten yrittänyt tehdä kaikenlaisia liikkeitä jne. mutta kun ei auta vaan yhä nopeammin tulee jumiin ja taas pitäisi hierojalla käydä. Ahdistus lienee yksi merkittävä tekijä mikä jumittaa kropan eli kun ahdistunut kokoajan niin menee myös jumiin ja ahdistukseen nyt ei auta mikään kun pelkkä maailmanmeno saa pään sekaisin kun se menee jo omista asioista ahdistukseen niin se että uutiset huutaa tyyliin maailmanlopusta jne. ei auta yhtään.

Joo älä katso uutisia jne. mutta vähän vaikeata nykymaailmassa olla erossa uutisista ym. ellei totaalisesti laita itseään tynnyriin.

Lisäksi haistatan pitkät noille valtion sähkön säästöjutuille jne. Minulla jo muutenkin käy säästöliekillä koko elämä ja vielä pitäisi loputkin sammuttaa niin haistakoot pitkät. Valtionjohto bilettää ja kokouksissa vedellään joka sorttia viinaa ym herkkuja kun samalla kansalaisten pitäisi tyytyä veteen ja leip ainiin kohta ei ole leipää ja kun sähköt katkee ei tule vettäkään. Menkööt ja kävelkööt päättäjät lietesäiliöön niin olette edes jotenkin hyödyksi biomassana. ap

Vielä on västäräkit olleet pihalla pyörimässä ja niitä on aika paljonkin, pääskyjäkin oli mutta en ole nähnyt sitten tiistain tai keskiviikon niitä et ovatko jo sitten lähteneet. Varpusiakin tässä oli mutta ovatko pelloilla syömässä vai missä, joitain niitä jää talveksi tähän ja tiasia mutta kohta lähtee västäräkit niin vähenee pihassakin touhu ja lintujen ääni.

Yritin tuossa käydä pyöriikö lepakoita kuinka mutta en nähnyt yhtään, kyllä niitä tässä on ollut aikaisempina vuosina, tänä vuonna en ole aiemmin katsellut mitä nyt on joku lepakonbongausviikonloppu niin ajattelin katsella näkyykö mitään.

Hemmetti tätä jatkuvaa jumia koko kropassa. Jokunen vuosi sitten alkoi tämä ja kokoajan yhä enemmän ja enemmän jumii kroppa, aikaisemmin ollut mitään ongelmia, liikkunut olen ja venytellyt kumminkin ja enemmän venyttelyä mitä aikaisemmin jolloin ei ollut mitään jumiongelmaa. Ahdistusta on miljoona kertaa enemmän mikä varmasti suurin syy miksi jumissa paikat mutta kun tuolle ahdistukselle saa yhtään loppua. Siinä ole mitään järkeä jos pitää parin viikon välein käydä hierojalla avaamassa jumit ahdistuksen takia eikä varaakaan. Stanan putlerit ym maailmantuhoajat saavat maksaa tästä!! Nämä kaikki eliittipaskat ym vaan saa riehua ja toimia miten huvittaa molemmilla puolilla ja välissä, kaikki sekopää rahapaskat ja diktatuurit pitäisi upottaa meren pohjaan, eivät aiheuta mitään muuta kuin tuhoa tällä planeetalla. Mutta jos minä asun maalla ja lämmitän taloa puilla olen se suurin rikollinen, en ole edes lentänyt mihinkään, pisimmällä missä olen käynnyt on Ruotsi ja Tukholma laivalla pariin kertaan ja viime kerrastakin yli 20 vuotta joten joo olen pahin ympäristörikollinen, Thaimaassa tai Dubaissa 500 kertaa käynneet somettajat taas ovat inspiroivia vaikuttajia jotka saavat sitten taas ihailua.

No jaa, mitäpä minä tiedän, minäkin olen ilmeisesti jo boomeri z-sukupolven mielestä joka on kasvanut älypuhelin käteen kiinni ja tuijottaa sitä 24/7/365.

No jaa mitäpä minä tiedän mistään mitään kuten edellisessä lauseessa tokaisin. ap

Pitäisi huomenna töihin mennä, otin pienen työhomman vaikka työkunto ei ole juuri minkäänlainen mutta tarvitsen rahaa, ainoa syy töille. Siinä ei pitäisi viikkoa kauemmin mennä. Aikataulua ei sillai ole et omaan tahtiin voi tehdä eli ei tarvitse kellolleen tehdä et sinällään helpottaa muttei paljoa kun ahdistaa miten tuostakin työmaasta nyt selviää. Ei minulla työkuntoa ole mutta pakko vaikka repiä mielenterveyden rippeistä sitä että saa tämän tehtyä kuten sanoin siitä saa rahaa ja sitä tarvitsee. Tosin jos tämän työn tekeminen tuottaa tuskaa joka on helpoimmasta päästä niin ei toivoakaan työelämään paluusta muuten.

Ahdistaa myös että kesä loppu, vaikka sitä on ennen elänyt ja tykkää eri vuodenajoista niin psyyke on niin rikki tai oikeastaan tuhoutunut että kaikesta ahdistuu ja mieli menee tolaltaan. Ei siitä kauan ole kun tähän aikaan oli vielä valoisaa jne. Syksy ja talvi kivoja mutta tuo että joutuu lämmityksen laittamaan päälle ahdistaa kun tuo prkleen sähkö! Aina kun tulee muutos tai asiat vaihtuu niin ahdistuu.

Ei minun kesästä oikein mitään kerrottavaa jäännyt, lähinnä ahdistusta ym paskaa. Alkoi sillä että joutui jo kesäkuun alussa viemään kissan lopetettavaksi kun takajalat ei enää kantaneet eli kesä alkoi pelkällä tuskalla. Ei minun elämästä ole pian 20 vuoteen ollut mitään kerrottavaa, lähinnä vaan elämä mennyt ohi ja todennut että vttu stana prkele.

En minä myöskään täytä ihmisen kriteereitä. Jos vaikka joku ihminen esim sukulainen kuolee niin on jaa eikä tunnu missään mutta lähes kaikesta muusta sitten liikuttuu tai alkaa itkemään ja rajusti. Yhdestäkin kalasääksi videosta alkaa itkemään ihan kunnolla ja pelkkä ajattelu siitä saa melkein saman aikaan ja monta muutakin pientä asiaa mistä alkaa itkemään mutta ei ihmisistä. Fiktiiviset hahmot kyllä saa jonkin verran itkua aikaan mutta niiden pitää olla riittävän erilaisia esim. normaalit ihmiset tästä maailmasta ei siihen riitä, jos on Star Wars ym vastaavia niin sitten kyllä mutta tämän maailman ihmiset ei liikuta. Olen ilmeisesti tunnekylmä ja en siis ihminen, toivomus myös on ettei minulle koskaan mitään hautajaisia järjestetä kun en niitä tarvitse tai ansaitse, muissa olokin tuntuu minusta jotenkin vaivaannuttavalta tai jotain. No kuten sanoin en täytä ihmisen kriteerejä, olen pelkkä vammainen olio ihmisen kuorissa. ap

Vierailija kirjoitti:

No, nyt ei ole tarvinnut vettä laittaa linnuille kun satanut sen verran että yhteen monttuun kerääntyi vettä mihin ne pääsi pesulle ja juomaan.

Eilinen ilta meni katsellessa ja jännittäessä naisten seiväshyppyfinaalia, en muista milloin viimeksi ollut yhtä keskittynyt ja jännittänyt jotain kisaa. Siinä vaiheessa kun alkoi mitallitaistelu niin kyllä minulla alkoi taputukset aina kun Murto hyppäsi ja kyllä siinä "JES" huuto pääsi aina kun ylitys onnistui ja se viimeinen hyppy kun kulta oli jo varmistunut niin siinäkin kyllä tuli hurrattua. No veipähän edes muutamaksi tunniksi keskittymisen muuhun kuin tähän omaan soossiin.

Mutta tänäänkin paluu "arkeen" tyyliin eli jos eilen ei tullut mitään ihmeellistä turpaan omissa hommissa niin tänään sitten eilisenkin edestä, mikä siinä on että joka päivä tai jos päivä jää välistä seuraava korvaa niin tyyliin että jotain aina menee pieleen. En nyt ala selittään mitä meni mutta ottaa päähän ja kyllä teki mieli rikkoa jotain "korvaukseksi" No siis eihän se korvaa mitään mutta edes saa sen raivon johonkin purettua.

Minä en myöskään osaa ihmisten kanssa kohta puhua enää tai toimia mitenkään oli tilanne mikä tahansa vaikka jotain asiointia on silloin tällöin niin ei osaa toimia tai tehdä tai puhua tai tiedä mitä voi sanoa tai tehdä tai mitä ei jne. missäkin tilanteessa ja silloin minä jätän välistä lähes kaiken toiminnan jolloin välttyy nolaamasta itseään mutta kyky ja taito ihmisten kanssa toimimiseen hiipuu.

Minulle on todella iso asia se että EI NOLAA itseään missään tilanteessa jolloin sitä välttää tilanteita niin paljon kuin mahdollista ja vaikka se muille ei olisi iso asia tai ei asia ollenkaan jos sanon tai teen jonkin asian väärin minulle se on TODELLA ISO ASIA. Jos minua jälkikäteen ahdistaa pelkkä morjestus kaupassa jollekin tutulle jos koen että tein sen väärin ja sitten haukun ja prosessoin sitä seuraavat viikot ja ahdistun siitä niin silloin välttää ihmisiä mielellään kuin tapaa niitä.

Ristiriitaisesti tosin toivon että löytyisi tyttöystävä tässä pian niin on johonkin tutun morjestamisen ahdistumisesta niin täysin eri tasolla, välttää ihmisiä ettei ahdistu jos sanoo tai tekee jotain väärin mutta samalla toivoo tyttöystävää, sekavaa eikö? Mutta silti pitäisi löytyä pian, ei tässä enää paljoa aikaa ole.

Tuossa kun puita pinonnut ja laittanut liiteriin ja tehnyt inventaariota niin miettii riittääkö ne? Minulla on kahta eri laatua eli keittiön hellaan klapeja ja 99% varma että ne riittää mutta sitten on leivinuuniin halkoja ja niissä taas on 50/50 tilanne, jos leudompi talvi niin riittää mutta jos kuin viime talvi niin menee tiukille ja kun sähkö on kallista niin syksyllä pitäisi enemmän käyttää leivinuunia koska sillä saa hyvin taloa lämpöiseksi eikä tarvitse laittaa vesikiertoa pattereihin. Mutta jos käyttää halkoja syksyllä se on pois talvesta eli mieti siinä sitten mikä on paras vaihtoehto jee... ap

Hei mies, sinähän olet tulevana talvena ykköskastia miesmarkkinoilla... kun ajatellaan, että olet tuollainen näppärä, maanläheinen ihminen, jolla on vielä polttopuut talveksi! Oletko miettinyt koskaan vanhanajan kirjeenvaihtoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, nyt ei ole tarvinnut vettä laittaa linnuille kun satanut sen verran että yhteen monttuun kerääntyi vettä mihin ne pääsi pesulle ja juomaan.

Eilinen ilta meni katsellessa ja jännittäessä naisten seiväshyppyfinaalia, en muista milloin viimeksi ollut yhtä keskittynyt ja jännittänyt jotain kisaa. Siinä vaiheessa kun alkoi mitallitaistelu niin kyllä minulla alkoi taputukset aina kun Murto hyppäsi ja kyllä siinä "JES" huuto pääsi aina kun ylitys onnistui ja se viimeinen hyppy kun kulta oli jo varmistunut niin siinäkin kyllä tuli hurrattua. No veipähän edes muutamaksi tunniksi keskittymisen muuhun kuin tähän omaan soossiin.

Mutta tänäänkin paluu "arkeen" tyyliin eli jos eilen ei tullut mitään ihmeellistä turpaan omissa hommissa niin tänään sitten eilisenkin edestä, mikä siinä on että joka päivä tai jos päivä jää välistä seuraava korvaa niin tyyliin että jotain aina menee pieleen. En nyt ala selittään mitä meni mutta ottaa päähän ja kyllä teki mieli rikkoa jotain "korvaukseksi" No siis eihän se korvaa mitään mutta edes saa sen raivon johonkin purettua.

Minä en myöskään osaa ihmisten kanssa kohta puhua enää tai toimia mitenkään oli tilanne mikä tahansa vaikka jotain asiointia on silloin tällöin niin ei osaa toimia tai tehdä tai puhua tai tiedä mitä voi sanoa tai tehdä tai mitä ei jne. missäkin tilanteessa ja silloin minä jätän välistä lähes kaiken toiminnan jolloin välttyy nolaamasta itseään mutta kyky ja taito ihmisten kanssa toimimiseen hiipuu.

Minulle on todella iso asia se että EI NOLAA itseään missään tilanteessa jolloin sitä välttää tilanteita niin paljon kuin mahdollista ja vaikka se muille ei olisi iso asia tai ei asia ollenkaan jos sanon tai teen jonkin asian väärin minulle se on TODELLA ISO ASIA. Jos minua jälkikäteen ahdistaa pelkkä morjestus kaupassa jollekin tutulle jos koen että tein sen väärin ja sitten haukun ja prosessoin sitä seuraavat viikot ja ahdistun siitä niin silloin välttää ihmisiä mielellään kuin tapaa niitä.

Ristiriitaisesti tosin toivon että löytyisi tyttöystävä tässä pian niin on johonkin tutun morjestamisen ahdistumisesta niin täysin eri tasolla, välttää ihmisiä ettei ahdistu jos sanoo tai tekee jotain väärin mutta samalla toivoo tyttöystävää, sekavaa eikö? Mutta silti pitäisi löytyä pian, ei tässä enää paljoa aikaa ole.

Tuossa kun puita pinonnut ja laittanut liiteriin ja tehnyt inventaariota niin miettii riittääkö ne? Minulla on kahta eri laatua eli keittiön hellaan klapeja ja 99% varma että ne riittää mutta sitten on leivinuuniin halkoja ja niissä taas on 50/50 tilanne, jos leudompi talvi niin riittää mutta jos kuin viime talvi niin menee tiukille ja kun sähkö on kallista niin syksyllä pitäisi enemmän käyttää leivinuunia koska sillä saa hyvin taloa lämpöiseksi eikä tarvitse laittaa vesikiertoa pattereihin. Mutta jos käyttää halkoja syksyllä se on pois talvesta eli mieti siinä sitten mikä on paras vaihtoehto jee... ap

Hei mies, sinähän olet tulevana talvena ykköskastia miesmarkkinoilla... kun ajatellaan, että olet tuollainen näppärä, maanläheinen ihminen, jolla on vielä polttopuut talveksi! Oletko miettinyt koskaan vanhanajan kirjeenvaihtoa?

Enpä oikein tiedä mihin kastiin sitä tässä oikein kuulutaan, pohjakastiin varmaan. Joo joo pitäisi osata ajatella positiivisesti ja hyvää itsestään mutta ei oikein onnistu ja kun tänäänkin töihin meno tökki pahasti ja ei kroppakaan tuntunut yhtään tykkäävän touhusta vaikka samaa hommaa teki viimeksi kesäkuussa niin siitä niin pitkä aika ole ja kun keväällä aloitti ei kroppa näin pahasti valittanut vaikka silloin edellisestä kerrasta samassa hommassa oli vuosi aikaa, keväällä alkoi vasta parin päivän jälkeen viikonloppuna tuntua mutta rauhoittui parin päivän päästä. Nyt tuntuu että joka hommassa tökkii. No kroppa on pahasti jumissa mutta miten se voi mennä näin pahasti jumiin lyhyessä ajassa kun muutaman kerran hierojalla kävi.

En tiedä kuinka näppärä tässä enää on kun liikaa on masennus tuhonnut aivosoluja ettei ajatus enää kulje, maanläheinen joo tosin ei saannut itseään edes mustikkametsälle ja eikä varmasti myöskään puolukkaan, ei osaa enää. Kävellä tykkään luonnossa jos tuo polvi/polvet ym kroppa sitä jaksaa ja en tiedä miten tässä on niin väsynyt. Joo menee nukkumaan vasta klo 00.30 mutta kun herää siinä 9 aikaan niin ei sen pitäisi tuntua mutta joka aamu kroppa tuntuu siltä kun se ei olisi saannut unta ollenkaan, varmasti unissa ahdistaa niin ettei saa lepoa kunnolla kun unet huonontuneet samaa tahtia mitä ahdistus pahentunut.

Taisin löytää viimeiset metsämansikat pihasta, niitä tämä kesänä ei paljoa ollut kiitos kuivuuden ja kuumuuden väärään aikaan tai aina on väärä aika kuumuudelle ja kuivuudelle, sanotaan mieluummin poutasää kuin hellesää, vihaan helteitä.

Mieluiten sitä ensin näkisi kenen kanssa kirjoittaa ja ei siinä paljoa tarvitse itsestään kertoa niin toinen lähtee meneen, on kyllä sen verran säälittävää tämä minun elämä ja minä itse. Jos vaan tietäisitte. ap

Onko siellä pakko tulla heti helteiden perään lähes yöpakkasia ja vain 10 asteen päivälämpötiloja? Onko aina pakko mennä sään ääripäästä toiseen? Kiva yrittää työskennellä kun vaatetus pitää olla niin ettei tule kylmä tai kuuma ja hiki ja sitten on taas kylmä ja hikinen ja tuulee ja sitten ei tuule ja paistaa ja ei paista. Lisäksi täällä sisällä ei voi lämmittää hellaa kun tuulee liikaa väärästä suunnasta, huonoa suunnitelua piippu kiva. ap

Aika joka ei koskaan enää palaa eikä koskaan enää pääse tekemään sitä mistä piti, tykkäsi ja osasi. Se kaikki vietiin ja tilalle lähinnä pelkkää paskaa. Haista sinä universumi paska, kun kuolen niin tuhoan sinut ja järjestän uudestaan sellaiseen kuntoon missä ei koskaan tapahdu paskaa kenellekään vaan kaikilla on pelkästään kivaa. Ei ole olemassa paskoja tyyppejä pilaamassa toisten elämää jne. ja jos yrittää olla hajoavat heti atomeiksi. Minun maailma, minun säännöt. ap

Ulkona on 2 astetta, 2 päivä syyskuuta. Ei hyvää päivää, viikko sitten hellettä ja nyt mennää pakkaselle, mitä hlvettiä???? ap

Taas olin tyhmä idiootti monessa asiassa, vihaan itseäni. ap

Niin en tiedä onko se sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja jännittämistä vai mitä kun se ei välttämättä vaikuta siltä esim jos käy jossain kylässä missä muutama ihminen ja tilanne ei siinä jännitä mutta sitten tämän jälkeen on jotenkin epätodellinen olo ym esim tuntuu että ajasta puuttuu pala kun oli siinä tilanteessa ja jotenkin on sellainen ihmeellinen olo jota ei pysty selittämään. Sukulaisilla jos käy niin sama juttu että palaa kotia ja on epätodellinen olo jne.

No jos yli 90% ajastaan on yksin niin en tiedä onko tähän tilaan niin tottunut ja nämä harvat muut tilanteet niin saa sitten mielen tuosta vaan pahasti sekaisin ja tolaltaan.

Onneksi tuo tuuli lakkasi riehumasta ettei ole samanlaista kuin alkuviikosta kun ei voinnut ollenkaan hellaa lämmittää niin nyt sentään voi.

Tämä helteistä suoraan syksyyn siirtyminen myös ahdistaa ja tuottaa mielelle ongelmia, pehmeä siirtyminen olisi ollut parempi ja normaalia eikä tuollainen 25 ja parin päivän päästä 10-12 astetta vaan. Kyllä sitä on ollut syntymästä asti herkkä ym mutta nykyään ja jo aiemminkin niin herkästi hajoaa pää pienestäkin asiasta.

Huomenna taas töihin ja vaikka siis oman tahdin mukaan menen niin silti ahdistaa et tekisi mieli vaan jäädä nukkumaan, no onneksi tätä ei kauaa kestä tosin siinäkin on se että pidemmästä työhommasta saisi enemmän rahaa mutta mielenterveys ei kestä et se on jatkuvaa pohdintaa rahat vai mielenterveys tosin ilman rahaa mielenterveys hajoaisi jokatapauksessa mutta joo. ap

Hyvä juttu, että oot ottanu töitä vastaan, vaikka vaan lyhyenkin pätkän. Tiedän, että ei oo helppoa mennä töihin jos on ollu pidemmän aikaa kotona. Se on itsensä ylittämistä ja tekee hyvää. T. R

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, että oot ottanu töitä vastaan, vaikka vaan lyhyenkin pätkän. Tiedän, että ei oo helppoa mennä töihin jos on ollu pidemmän aikaa kotona. Se on itsensä ylittämistä ja tekee hyvää. T. R

No eipä se ollut kuin viikon homma, riittävän pitkä. Tosin sekin jotenkin vaikuttaa jos yksin on työmaalla et tavallaan pienesti motivoi jos muita myös paikalla mutta ei paljoa. Aamulla on aina niin kohmeessa että kestää ennenkuin pääsee vauhtiin. Omiin hommiin mitä mitä niitä on sitä ja tätä jotenkin enemmän riittää virtaa.

En tiedä kuinka pahasti siinä edellisessä työssä missä oli pitkään lähes kokopäivätyössä niin hajotti itsensä niin henkisesti ja fyysisesti kun tuntuu että siitä lähtien ollut työkunto huono ja senkin homman lopettamisesta on jo 4 vuotta kun sen jälkeen sitä aikaisemmat hommat missä olin ollut ja ollut tuon jälkeen niin ollut pahoja vaikeuksia kun aiemmin niissä hommissa kesti paremmin. Ei pitäisi mennä töihin jossa psyyke ei kestä mutta tarvitsi rahaa ja kun yhteiskunta tavallaan painostaa "ota työtä kuin työtä vastaan äläkä valita" No lopputulos on sitten henkisesti hajonnut ihmisraunio sen jälkeen mutta ketäpä se kiinnostaa kun täälläkin paikallisessa mielenterveystyössä on ilmeisesti säästöt menossa vaikka asian pitäisi olla päinvastoin, no turha yhteiskunnan ihmetellä kun ihmisiä putoaa töistä ym. pois kun säästetään väärästä paikasta mutta poliitikko tietysti löytää sen syylisen siitä ihmisestä eikä itsestään koskaan, eihän poliitikot koskaan väärässä ole. ap

Miksi minä olen täällä, siis tässä maailmassa? Istun katsomassa televisiota ja katson ympärilleni olenko täällä vai en ja jos olen miksi? Miksi olen täällä ja onko minulla edes vapaata tahtoa?

Riittää hämmentämään elämää jo se että kaupassa ei ole sitä juustoa mitä normaalisti käyttää vaan joutuu ostamaan toista.

Juupa juu. ap