Lastensuojelusta äidin suojeluun ja äitiyden pelastamiseen
Opettaja teki perheestämme lastensuojeluilmoituksen. Syynä oli, että olisin hakannut ja riepotellut lastani, silloin 9- vuotiasta tytärtäni. Opettaja oli havainnut tilanteen tytön oppimispäiväkirjasta jonne hän oli kirjassa esiintyneen ikävän pahoinpitelyä kuvaavan tilanteen jälkeen muistanut tilanteen syyskuulta.
Syyskuinen juttu meni siis niin, että tyttäreni lähti jumppatreeneihin. Isänsä heitti hänet sinne autolla ja pois piti tulla bussilla. Taskussa oli kännykkä ja bussilippu. Bussilipussa oli kuulemma rahaa. No, treenit loppuivat klo 20 ja aloitin heti soittelun tyttärelleni, onko kaikki kunnossa? En saanut vastausta. Aikaa kului ja kului. olin jo aivan kauhuissani ja paniikissa. Viimein tyttö tuli kotiin ja oli kävellyt koko matkan kotiin. Noin 6 kilomertriä iltamyöhällä! Kauhea tilanne. Bussilippu oli siis kadonnut mystisesti jonnekin jumpan aikana. Kotona tyttö käyttäytyi uhmakkaasti ja minua huitoen. Käytimme tuolloin raivoavan tyttäremme rauhoittelemiseksi tiukkaan sylissä pitämistä, jossa hän yleensä ennen pitkää rauhoittui. Nyt tyttönen kuitenkin kieppui ja keikkui vaikka miten mutta viimein siis tyyntyi. Kunnes kieltäytyi uhmakkaasti eteisen lattialla menemästä sänkyyn. Nostin hänet kerrossänkynsä yläsänkyyn.
Sylissä pitämisen ja huitomisen yms. lapsi oli siis kokenut pahoinpitelynä. Ja sänkyyn nostamisen riepotteluna. Opelle kertomansa mukaan hänellä oli ollut kuhmuja ja mustelmia, jotka oli peittänyt puuterilla. Lääkärissä tai terkkarilla käyntejä ei asian tiimoilta ole.
Lastensuojeluilmoitus tehtiin syyskuussa tapahtuneesta jutusta marraskuun 18. Silloin sossut kävivät meillä tuoden lapsen kotiin. Juttelivat tuolloin isän kanssa. Eilen perjantaina, siis 6.2 kävivät juttelemassa minun kanssani ja tyttären kanssa uudelleen. Keskustelu oli mukava ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän mukaan sosiaalihuollon asiakkuutta ei tarvitse jatkaa, koska hänellä ei ole huolta perheen tilanteesta ja olin kertonut tapahtumien etenemisen loogisesti ja uskottavasti.
Kuitenkin sossut laittavat paperit eteenpäin jonnekin poliisin esitutkintaan(?) koska lapsi kokee, että olisin häntä pahoinpidellyt. Missä menee raja? Miten pitkälle äitiä voi rääkätä? Olen ollut jo ihan murtumispisteessä tämän tilanteen takia koska en todellekaan halua lapselleni mitään pahaa. Lisäksi olemme lapseni kanssa hyvissä väleissä, juttelemme paljon ja teemme asioita yhdessä. Missä on minun oikeusturvani?
Kommentit (36)
Sinä teit väärin. Toivottavasti tilannetta seurataan edelleen tarkasti. Myötätunto lapselle
Oletko nyt ihan varma ettet kaunistellut aloitusta vakuuttaaksesi myös itseäsi siitä, että toimit ihan oikein etkä oikeasti pahoinpidellyt tai ollut itse hermostunut tai turhan kovakourainen?
Joka tapauksessa jos tyttö sen kokee pahoinpitelyksi, olisi korkea aika katsoa peiliin ja tutkailla omia metodeja. Lapsen ei kuulu ajatella noin radikaalisti, tai oikeammin vanhemman ei kuulu antaa lapselle syytä ajatella noin.
Olet kyllä toiminut väärin. Lapsi on varmasti ollut paniikissa jouduttuaan tulemaan kotiin yksin kävellen pitkän matkan. Kotona saa lohdutuksen ja empatian sijaan huutoa, kiinnipitoa ja sänkyyn hylkäämisen.
Suosittelen perheneuvolan asiakkuutta teille.
Sinun sanasi lapsen sanaa vastaan. Eikö ole vain hyvä, että asia tutkitaan kunnolla?
Kauhean pelottava tilanne varmasti lapselle. Mitä mieltä sosiaalityöntekijät olivat tuosta "sylissä pitämisestä" kuten asiaa kuvaat? Neuvoivatko jatkamaan tuollaista toimintaa vai saitko ajattelemisen aihetta?
Kiinnostaa myös, että miksi ette lähteneet etsimään tyttöänne ja miten käyttäydyitte, kun hän viimein saapui kotiin?
Kun kuvittelen tuon illan lapsen näkökulmasta, tuntuu ihan kauhealta :( Olisin niin monessa kohtaa toiminut täysin eri tavalla kuin sinä ap :( Olet kamala äiti.
Ymmärrän huolesi. Jos omaa lasta ei saa edes sylissä pitäen rauhoittaa, niin miten tilanne olisi pitänyt hoitaa? Jos lapsi ei vastaa puhelimeen ja tulee myöhään kotiin, kyllä vanhemmalla on oikeus saada tietää mitä on tapahtunut. Jos lapsi alkaa asiasta riehumaan, häntä tulee voida rauhoittaa. Ja jos/kun sanat ei auta, en tiedä hellempää tapaa rauhoittaa kuin pitää sylissä.
Perheväkivaltatapaukset tutkitaan aina poliisin toimesta, mutta koska näyttöä ei ole, ja tarinasi on looginen, en usko että sinulle seuraa siitä toimenpiteitä. Lapsi ehkä tarvitsee ammattitukea, ja teidän yhteinen käynti perheneuvolassa ei varmaan olisi pahitteeksi. Saisitte asian ja tunteet selvitettyä ammattilaisen kanssa yhdessä.
Jos kertomasi on totuudenmukainen, en katso että olet varsinaisesti syyllistynyt mihinkään. Mutta hälyytyskellojen pitäisi jo soida, jos joudut 9-vuotiasta pitelemään holding-otteella. Kannattaisi nyt ottaa yhteys terveysaseman lääkäriin, joka voi laittaa lähetteen lastenpsykiatriaan.
Edelleen jos lapsi kävelee monta tuntia pitkän matkan illalla kotiin, olisi syytä ymmärtää tilanne myös hänen näkövinkkelistään. Väsyneenä ja ehkä itsekin hädissään matkakortin katoamisesta hän ei kaipaa moraalisarnaa tai aikuisen "kiukuttelua" ja syyttelyä tilanteesta.
Muakin kiinnostaa, että lähtikö kukaan edes etsimään tyttöä vai keräsitkö vain kiukkua kotona ja sitten aloit raivoamaan, kun lapsi tuli kotiin?
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 09:25"]Kuulostaa kyllä pahoinpitelyltä. Et voi sylissäpitämisellä pakottaa tuonikäistä (etkä nuorempaakaan) lasta. Saati häntä setuuttaa sänkyyn. Lapsella on ehdoton fyysinen koskemattomuus. Psyykkistäkin pahoinpitelyä tuossa on saattanut olla. Olisin hyvin huolissani tyttärestänne. Lapsi raukka
Miksi ihmeessä laitoit otsikkoon Lastensuojelusta äidin suojeluun ja äitiyden pelastamiseen? Miksi? Koetko, että sinua on tässä kohdeltu väärin. Olisit mielummin huolissasi lapsestanne. Miten saat luottamuksen takaisin, miten hänelle käy seuraavaksi
[/quote]
Juuri näin. Kuvitellaan, että 9-vuotiasta panikiissa olevaa pidetään väkisin sylissä. Lapsella on voimaa, siinä joutuu käyttämään väkivaltaa. Lapsi riuhtoo ja itkee. Mustelmat on vääjämättömiä. Mikä tämä on = pahoinpitely
Joudun usein rauhoittamaan poikaani noin. Hänellä tosin on muutenkin impulsiivista käytöstä ja aggressioita, rikkoo tavaroita ja lyö minua lähes viikoittain. Odotamme pääsyä lastenpsykiatriselle poliklinikalle.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 09:47"]Joudun usein rauhoittamaan poikaani noin. Hänellä tosin on muutenkin impulsiivista käytöstä ja aggressioita, rikkoo tavaroita ja lyö minua lähes viikoittain. Odotamme pääsyä lastenpsykiatriselle poliklinikalle.
[/quote]
.. Poika täyttää ensi viikolla 9v.
Mistä ihmeestä on keksitty, että väkisin sylissä pitäminen olisi hyvä asia? Sitä käytetään ammatillisisesti joissain ääritilanteissa, muttei se todellakaan ole hellävarainen tapa auttaa lasta. Eikä missään tapauksessa 9-vuotiasta. Miettikää omalle kohdalle, jos raivotilanteessa joku alkaa väkisin pitämään kiinni
Voi apua. Tuon ikäinen viedään ja haetaan aina treeneistä kun matka on noin pitkä. Ja aina joku muu vanhempi jää viimeiseksi ja katsoo että kaikki pääsevät kotiinsa. Miksi lasta ei ole ohjeistettu soittamaan ja pyytämään apua?
Miksi ihmeessä tässä pitäisi äitiä suojella?
Äitiys on ihan hukassa
"Opelle kertomansa mukaan hänellä oli ollut kuhmuja ja mustelmia, jotka oli peittänyt puuterilla. "
Kuka 9-vuotias osaa peittää mustelmansa puuterilla? Vai onko ihan kokemusta hänellä?
Kuulostaa kummalta, että tuo lapsen rankka kävely iltamyöällä johti riehumiseen. Miksei se sitten soittanut puhelimellaan. Eikö uskaltanut. Arvasiko, että.raivotaan.
Mikä hullu tilanne tuo on ollut miksi pitää ottaa väkisin kiinni ja viedä sänkyyn? Miten olisi ollut iltapala ja suihku, mistä tuo hysteria.
Kuulostaa kyllä pahoinpitelyltä. Et voi sylissäpitämisellä pakottaa tuonikäistä (etkä nuorempaakaan) lasta. Saati häntä setuuttaa sänkyyn. Lapsella on ehdoton fyysinen koskemattomuus. Psyykkistäkin pahoinpitelyä tuossa on saattanut olla. Olisin hyvin huolissani tyttärestänne. Lapsi raukka
Miksi ihmeessä laitoit otsikkoon Lastensuojelusta äidin suojeluun ja äitiyden pelastamiseen? Miksi? Koetko, että sinua on tässä kohdeltu väärin. Olisit mielummin huolissasi lapsestanne. Miten saat luottamuksen takaisin, miten hänelle käy seuraavaksi