Minulla on kiintymyssuhteen trauma, joka vaikuttaa omaan vanhemmuuteeni

Ja äitini pointti on vielä se, että asia on fakta, koska mä en hyväksy sitä, koska se satuttaa minua!

Näitä oli tonneittain, melkein kaikki asiat olivat niin, että mä osoitin huonouteni olematta hyväksymättä hänen vääriä asioitaan tosiasioiksi, siksi se osoitti, että mä olen surkimus.

Ap

Minulla oli/on epävakaa/narsisti äiti. Terapeutit onneksi KAIKKI ottivat erittäin vakavasti sen kun kerroin, että minulla on vaikea äitisuhde ja kiintymyssuhteessa ongelmia. Auttoi tosi paljon, kun jokainen terapeutti uskoi ja ymmärsi ja piti tätä todella vakavana asiana. Etsi uusi terapeutti joka ymmärtää AP. Ja tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on myös hassua se, että äitini on itsekin joskus sanonut, että ”miksi sinä sitten välität siitä, mitä minä sanon”, meinaan jos siitä ei olisi tarvinnut välittää, miksi hän sitten huusi ja haukkui, jos ilmoitin, että en kuuntele, mitä hän puhuu tai että olen eri mieltä tai että hän on väärässä?

Se huuto ja haukkuminen oli nimenomaan sitä traumatisoimista.

Kun joku täällä ihmetteli, että miksi en vain viittaisi kintaalla? Mä kyllä YRITIN, mutta se trauma on nimenomaan se, että hän ei ollut sittn ihan että ok.

Ap

Kaiva netistä se Narsisti vs minä -kanava. Sun ihan OMALLA VASTUULLA on irrottautua äidistäsi. Ajatukset, toiveet, kaikki. Mikään tulevaisuudessasi ei riipu äidistäsi. Kaikki mitä teet tänään ja kaikki mitä teet huomenna, on omaa valintaasi. Sinun pitää luovuttaa ja surra se suru, että sinulla ei ole sellaista äitiä, jonka olisit halunnut ja jota olisit tarvinnut, eikä sellaista tule koskaan olemaankaan. ANNA PERIKSI JO!

Kyllähän se riippuu. Jos hän on sanonut surkeaa, vääristelevää, ilkeää mielipidettään faktaksi, jo se määrittelee minun huomistani.

Ap

Ei määrittele. Ja tämä on se juttu, mitä et ole vielä oppinut. Sinä olet rajaton. Ja mahdollisesti syy siihen on oman äitisi rajattomuus, mutta sinun pitää nyt oppia piirtämään ympärillesi kehä, jossa on omat rajasi ja sinun äitisi "fakta" tai mielipide kimmahtaa siitä kehästä takaisin eikä määritä elämääsi. 

Vierailija kirjoitti:

Ja minun äitini on sanonut lukemattomia surkeita, vääriä, ilkeitä, satuttavia, häijyjä ja loukkaavia kommenttejaan faktoiksi, ei ole suostunut myöntämään, että kyseessä on hänen oma mielipiteensä!!!!!

Minun on ollut pakko uskoa, että asiat ovat sitten niin ja se on luonut kaikki nämä traumat tai ainakin isoimman osan.

Ja siis kun niitä ei vielä kaikkia tunnista. Ei voi tietää, miksi joku väittää omaa ilkeää tyhmää ajatustaan faktaksi??????????????

Ap

Äitisi ei ehkä ole viisaimmista päästä.. hänellä on ilmeisesti tapana tuollainen keskustelutyyli, jossa ei anna tilaa muiden ajatuksille. Äitisikin on vain ihminen, joka tekee väärin. Ei mikään ylijumala, joka olisi oikeassa vaikka niin uskookin.

Vanhemman on helppo vääristellä lapselleen, että tästä sanottu satuttava kommentti on faktaa, mutta että lapsi ei vain pysty hyväksymään sitä ja siksi lapsi on paha ja huono.

Tällaista oli hänen kasvatuksensa koko ajan.

Jos hän olisikin koko ajan myöntänyt, että hän nyt vain on sitä mieltä, asia olisi ollut TÄYSIN TOINEN. Olisin jättänyt sellaisen tyhmän kommentin täysin huomioimatta.

Mutta äitiäni kiukutti, jos en valehdellut hänen paskoja mielipiteitään että ne ovat a) hyviä b) faktoja.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja minun äitini on sanonut lukemattomia surkeita, vääriä, ilkeitä, satuttavia, häijyjä ja loukkaavia kommenttejaan faktoiksi, ei ole suostunut myöntämään, että kyseessä on hänen oma mielipiteensä!!!!!

Minun on ollut pakko uskoa, että asiat ovat sitten niin ja se on luonut kaikki nämä traumat tai ainakin isoimman osan.

Ja siis kun niitä ei vielä kaikkia tunnista. Ei voi tietää, miksi joku väittää omaa ilkeää tyhmää ajatustaan faktaksi??????????????

Ap

Äitisi ei ehkä ole viisaimmista päästä.. hänellä on ilmeisesti tapana tuollainen keskustelutyyli, jossa ei anna tilaa muiden ajatuksille. Äitisikin on vain ihminen, joka tekee väärin. Ei mikään ylijumala, joka olisi oikeassa vaikka niin uskookin.

Niinpä! Miksi ei anna tilaa muiden ajatuksille??????????????????????? Et taida tajuta, ettei se ole sitten niin, että voit vain olla sanomatta ne, vaan se on niin, että niitä ei saa olla. Ja onhan lapsen voitava sanoa omat ajatuksensa. Ja vanhemman on kuultava ne. Eihän se ole muuten inhimillistä.

Ap

Narsistin kanssa ei voi elää eikä etenkään koskaan voittaa. Olet valinnut taistelun, jolle uhraat koko elämäsi etkä tule saavuttamaan koskaan mitään. Lopeta jo ja keskity itseesi. Sinulla on läheisriippuvainen suhde äitiisi ja se pitää saada katki, jotta voit elää. 

Anna äitisi olla väärässä. Voit vain todeta keskustelun lopetukseksi, että olemme erimieltä asioista ja sinulla on oikeus mielipiteeseesi aivan kuten minullakin. Teemme molemmat omat itsenäiset päätökset asioista.

AP, voisitko vastata lopultakin yhteen yksinkertaiseen kysymykseen.

Tajuatko sinä tekeväsi väärin omille lapsillesi? Siis sinä. Itse.

Koska jos sä väistät tai kierrät taas kerran tämän kysymyksen, se osoittaa ettei tätä keskustelua kannata jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on myös hassua se, että äitini on itsekin joskus sanonut, että ”miksi sinä sitten välität siitä, mitä minä sanon”, meinaan jos siitä ei olisi tarvinnut välittää, miksi hän sitten huusi ja haukkui, jos ilmoitin, että en kuuntele, mitä hän puhuu tai että olen eri mieltä tai että hän on väärässä?

Se huuto ja haukkuminen oli nimenomaan sitä traumatisoimista.

Kun joku täällä ihmetteli, että miksi en vain viittaisi kintaalla? Mä kyllä YRITIN, mutta se trauma on nimenomaan se, että hän ei ollut sittn ihan että ok.

Ap

Kaiva netistä se Narsisti vs minä -kanava. Sun ihan OMALLA VASTUULLA on irrottautua äidistäsi. Ajatukset, toiveet, kaikki. Mikään tulevaisuudessasi ei riipu äidistäsi. Kaikki mitä teet tänään ja kaikki mitä teet huomenna, on omaa valintaasi. Sinun pitää luovuttaa ja surra se suru, että sinulla ei ole sellaista äitiä, jonka olisit halunnut ja jota olisit tarvinnut, eikä sellaista tule koskaan olemaankaan. ANNA PERIKSI JO!

Kyllähän se riippuu. Jos hän on sanonut surkeaa, vääristelevää, ilkeää mielipidettään faktaksi, jo se määrittelee minun huomistani.

Ap

Ei määrittele. Ja tämä on se juttu, mitä et ole vielä oppinut. Sinä olet rajaton. Ja mahdollisesti syy siihen on oman äitisi rajattomuus, mutta sinun pitää nyt oppia piirtämään ympärillesi kehä, jossa on omat rajasi ja sinun äitisi "fakta" tai mielipide kimmahtaa siitä kehästä takaisin eikä määritä elämääsi. 

Mun rajat olivat aina vääriä. Muita satuttavia jne. Nämä siis äitini sanoja. Havaitsetko, taas? Tämä oli fakta, ei mikään mielipide. Mulla on nolla kokemusta, että se ei satuta muita, jos mulla ois rajat? Äitini ei ole mitään muuta tehnytkään, kuin parjannut, että se on niin kamalaa, ettei kukaan halua olla mun ystäväni sitten!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli/on epävakaa/narsisti äiti. Terapeutit onneksi KAIKKI ottivat erittäin vakavasti sen kun kerroin, että minulla on vaikea äitisuhde ja kiintymyssuhteessa ongelmia. Auttoi tosi paljon, kun jokainen terapeutti uskoi ja ymmärsi ja piti tätä todella vakavana asiana. Etsi uusi terapeutti joka ymmärtää AP. Ja tsemppiä.

Moniko terapeutti on sanonut sinulle, että on mahdollista saada äitisi toimimaan normaalin ihmisen tapaan ja korjaamaan sinulle tekemänsä vahingon? Mitä ohjeita sinulle on annettu ja mihin hoito on keskittynyt?

Vierailija kirjoitti:

Anna äitisi olla väärässä. Voit vain todeta keskustelun lopetukseksi, että olemme erimieltä asioista ja sinulla on oikeus mielipiteeseesi aivan kuten minullakin. Teemme molemmat omat itsenäiset päätökset asioista.

Miten? Hän sanoo, että asia on fakta. Se miten hän sen näkee.

Et taida tajuta, että kun suu maailmankuvaltaan tuollaisen henkilön kanssa, missä sulle muodostuu se erillinen maailmankuva?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja minun äitini on sanonut lukemattomia surkeita, vääriä, ilkeitä, satuttavia, häijyjä ja loukkaavia kommenttejaan faktoiksi, ei ole suostunut myöntämään, että kyseessä on hänen oma mielipiteensä!!!!!

Minun on ollut pakko uskoa, että asiat ovat sitten niin ja se on luonut kaikki nämä traumat tai ainakin isoimman osan.

Ja siis kun niitä ei vielä kaikkia tunnista. Ei voi tietää, miksi joku väittää omaa ilkeää tyhmää ajatustaan faktaksi??????????????

Ap

Äitisi ei ehkä ole viisaimmista päästä.. hänellä on ilmeisesti tapana tuollainen keskustelutyyli, jossa ei anna tilaa muiden ajatuksille. Äitisikin on vain ihminen, joka tekee väärin. Ei mikään ylijumala, joka olisi oikeassa vaikka niin uskookin.

Niinpä! Miksi ei anna tilaa muiden ajatuksille??????????????????????? Et taida tajuta, ettei se ole sitten niin, että voit vain olla sanomatta ne, vaan se on niin, että niitä ei saa olla. Ja onhan lapsen voitava sanoa omat ajatuksensa. Ja vanhemman on kuultava ne. Eihän se ole muuten inhimillistä.

Ap

Oon sun kanssa samaa mieltä, ei lapsia kuulu retuuttaa ja hallita mielipuolisesti vaan heilläkin on ihmisarvo ja omat tunteet ja mielipiteet. Todellakin lapsia täytyy kuunnella, vaikka vanhempana joutuisi tekemään lapsille epämieluisia ratkaisuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on myös hassua se, että äitini on itsekin joskus sanonut, että ”miksi sinä sitten välität siitä, mitä minä sanon”, meinaan jos siitä ei olisi tarvinnut välittää, miksi hän sitten huusi ja haukkui, jos ilmoitin, että en kuuntele, mitä hän puhuu tai että olen eri mieltä tai että hän on väärässä?

Se huuto ja haukkuminen oli nimenomaan sitä traumatisoimista.

Kun joku täällä ihmetteli, että miksi en vain viittaisi kintaalla? Mä kyllä YRITIN, mutta se trauma on nimenomaan se, että hän ei ollut sittn ihan että ok.

Ap

Kaiva netistä se Narsisti vs minä -kanava. Sun ihan OMALLA VASTUULLA on irrottautua äidistäsi. Ajatukset, toiveet, kaikki. Mikään tulevaisuudessasi ei riipu äidistäsi. Kaikki mitä teet tänään ja kaikki mitä teet huomenna, on omaa valintaasi. Sinun pitää luovuttaa ja surra se suru, että sinulla ei ole sellaista äitiä, jonka olisit halunnut ja jota olisit tarvinnut, eikä sellaista tule koskaan olemaankaan. ANNA PERIKSI JO!

Kyllähän se riippuu. Jos hän on sanonut surkeaa, vääristelevää, ilkeää mielipidettään faktaksi, jo se määrittelee minun huomistani.

Ap

Ei määrittele. Ja tämä on se juttu, mitä et ole vielä oppinut. Sinä olet rajaton. Ja mahdollisesti syy siihen on oman äitisi rajattomuus, mutta sinun pitää nyt oppia piirtämään ympärillesi kehä, jossa on omat rajasi ja sinun äitisi "fakta" tai mielipide kimmahtaa siitä kehästä takaisin eikä määritä elämääsi. 

Mun rajat olivat aina vääriä. Muita satuttavia jne. Nämä siis äitini sanoja. Havaitsetko, taas? Tämä oli fakta, ei mikään mielipide. Mulla on nolla kokemusta, että se ei satuta muita, jos mulla ois rajat? Äitini ei ole mitään muuta tehnytkään, kuin parjannut, että se on niin kamalaa, ettei kukaan halua olla mun ystäväni sitten!

Ap

Anna sattua. Ne on sun rajat. Jos joku kertoo, että häntä satuttaa sun rajat, anna sattua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna äitisi olla väärässä. Voit vain todeta keskustelun lopetukseksi, että olemme erimieltä asioista ja sinulla on oikeus mielipiteeseesi aivan kuten minullakin. Teemme molemmat omat itsenäiset päätökset asioista.

Miten? Hän sanoo, että asia on fakta. Se miten hän sen näkee.

Et taida tajuta, että kun suu maailmankuvaltaan tuollaisen henkilön kanssa, missä sulle muodostuu se erillinen maailmankuva?

Ap

Hän jää elämään sen oman faktansa kanssa ja sinä omasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on myös hassua se, että äitini on itsekin joskus sanonut, että ”miksi sinä sitten välität siitä, mitä minä sanon”, meinaan jos siitä ei olisi tarvinnut välittää, miksi hän sitten huusi ja haukkui, jos ilmoitin, että en kuuntele, mitä hän puhuu tai että olen eri mieltä tai että hän on väärässä?

Se huuto ja haukkuminen oli nimenomaan sitä traumatisoimista.

Kun joku täällä ihmetteli, että miksi en vain viittaisi kintaalla? Mä kyllä YRITIN, mutta se trauma on nimenomaan se, että hän ei ollut sittn ihan että ok.

Ap

Kaiva netistä se Narsisti vs minä -kanava. Sun ihan OMALLA VASTUULLA on irrottautua äidistäsi. Ajatukset, toiveet, kaikki. Mikään tulevaisuudessasi ei riipu äidistäsi. Kaikki mitä teet tänään ja kaikki mitä teet huomenna, on omaa valintaasi. Sinun pitää luovuttaa ja surra se suru, että sinulla ei ole sellaista äitiä, jonka olisit halunnut ja jota olisit tarvinnut, eikä sellaista tule koskaan olemaankaan. ANNA PERIKSI JO!

Kyllähän se riippuu. Jos hän on sanonut surkeaa, vääristelevää, ilkeää mielipidettään faktaksi, jo se määrittelee minun huomistani.

Ap

Ei määrittele. Ja tämä on se juttu, mitä et ole vielä oppinut. Sinä olet rajaton. Ja mahdollisesti syy siihen on oman äitisi rajattomuus, mutta sinun pitää nyt oppia piirtämään ympärillesi kehä, jossa on omat rajasi ja sinun äitisi "fakta" tai mielipide kimmahtaa siitä kehästä takaisin eikä määritä elämääsi. 

Mun rajat olivat aina vääriä. Muita satuttavia jne. Nämä siis äitini sanoja. Havaitsetko, taas? Tämä oli fakta, ei mikään mielipide. Mulla on nolla kokemusta, että se ei satuta muita, jos mulla ois rajat? Äitini ei ole mitään muuta tehnytkään, kuin parjannut, että se on niin kamalaa, ettei kukaan halua olla mun ystäväni sitten!

Ap

Anna sattua. Ne on sun rajat. Jos joku kertoo, että häntä satuttaa sun rajat, anna sattua. 

Jos se on mun itselleni ajattelema ystävä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna äitisi olla väärässä. Voit vain todeta keskustelun lopetukseksi, että olemme erimieltä asioista ja sinulla on oikeus mielipiteeseesi aivan kuten minullakin. Teemme molemmat omat itsenäiset päätökset asioista.

Miten? Hän sanoo, että asia on fakta. Se miten hän sen näkee.

Et taida tajuta, että kun suu maailmankuvaltaan tuollaisen henkilön kanssa, missä sulle muodostuu se erillinen maailmankuva?

Ap

Hän jää elämään sen oman faktansa kanssa ja sinä omasi. 

Mun faktahan on se, että hänen sanomansa oli faktaa. Hän opetti näin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna äitisi olla väärässä. Voit vain todeta keskustelun lopetukseksi, että olemme erimieltä asioista ja sinulla on oikeus mielipiteeseesi aivan kuten minullakin. Teemme molemmat omat itsenäiset päätökset asioista.

Miten? Hän sanoo, että asia on fakta. Se miten hän sen näkee.

Et taida tajuta, että kun suu maailmankuvaltaan tuollaisen henkilön kanssa, missä sulle muodostuu se erillinen maailmankuva?

Ap

Hän jää elämään sen oman faktansa kanssa ja sinä omasi. 

Aika jännä, miten missasit sen, ettei hänenlaisensa kanssa lapselle synny erillistä kuvaa maailmasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna äitisi olla väärässä. Voit vain todeta keskustelun lopetukseksi, että olemme erimieltä asioista ja sinulla on oikeus mielipiteeseesi aivan kuten minullakin. Teemme molemmat omat itsenäiset päätökset asioista.

Miten? Hän sanoo, että asia on fakta. Se miten hän sen näkee.

Et taida tajuta, että kun suu maailmankuvaltaan tuollaisen henkilön kanssa, missä sulle muodostuu se erillinen maailmankuva?

Ap

Se maailmankuva pitää rakentaa uudestaan. Paras olisi olla mahdollisimman vähän äitisi "vallan" läheisyydessä. Hänellä näyttää olevan suhun ihan valtava henkinen kontrolli, jota vastaan yrität taistella, mutta silti et pääse siitä eroon itsenäiseen ajatteluun.

Annat hänen vaan uskoa omiin hulluihin faktoihinsa ja mielessäsi ajattelet, että minä en ole tuota mieltä. Turhaa lähteä taistelemaan vastaan ja yrittää muuttaa äitisi uskomuksia. Pärjäät hyvin ilman niitäkin, luultavasti paljon paremmin.

Jos sanot äidillesi että olet erimieltä jostain niin vaatiko hän sinulta mielipiteen muuttamista ? Vai kunnioittaako hän niitä ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna äitisi olla väärässä. Voit vain todeta keskustelun lopetukseksi, että olemme erimieltä asioista ja sinulla on oikeus mielipiteeseesi aivan kuten minullakin. Teemme molemmat omat itsenäiset päätökset asioista.

Miten? Hän sanoo, että asia on fakta. Se miten hän sen näkee.

Et taida tajuta, että kun suu maailmankuvaltaan tuollaisen henkilön kanssa, missä sulle muodostuu se erillinen maailmankuva?

Ap

Hän jää elämään sen oman faktansa kanssa ja sinä omasi. 

Aika jännä, miten missasit sen, ettei hänenlaisensa kanssa lapselle synny erillistä kuvaa maailmasta.

Ap

Mulla on narsisti isä. Minä säälin häntä. Minä tiedän, että minulla on terveempi kuva maailmasta kuin hänellä. Ei hän pysty taivuttamaan minua oman tahtonsa alle.