Lue keskustelun säännöt.
Minulla on kiintymyssuhteen trauma, joka vaikuttaa omaan vanhemmuuteeni
17.11.2021 |
Oma äitini on syypää tähän. Ja siis ymmärrän, ettei hän ole voinut ehkä valita ilkeää ja häijyä käyttäytymistään omaa lastaan kohtaan, mutta miten ei edes tunnista olleensa ilkeä ja häijy ja kanna siitä vastuuta?
Äitini on aina väittänyt, että MÄ keksin kaikki hänen itselleni aiheuttamat satuttamiset ja pahoinvoinnit. Kuka hullu lapsi nyt sellaisia keksisi? Minulla on ollut ymmärtävä isä ja hänen äitinsä, enkä ole koskaan sanonut heidän aiheuttaneen minulle pahoinvointia, surua tai satuttamista.
En ymmärrä sitä, että terapeutit ja muut vastaavat eivät ymmärrä, että jos asiakas kertoo, miten äiti ei suostu myöntämään syyllisyyttään, eli että hän on satuttanut minua ja minulla on siksi paha olo, eikä tämä terapiakaan auta mitään, ellei äitini syyllisyyttä käsitellä tässä, niin he eivät sano, että äidissäsi on jotain vialla!
Terapeuttien syy, etten ole saanut apua, he eivät ole osanneet auttaa.
Kommentit (314)
Ja joku tampio jaksaa taas alkaa terapoimaan Äitihullua. Niin turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja joku tampio jaksaa taas alkaa terapoimaan Äitihullua. Niin turhaa.
Just nää tyypit, jotka olevinaan "tunnistaa" milloin mitäkin joskus normaalejakin aloituksia muka provoiksi tai joksikin tietyksi tyypiksi, on ihan hirveän rasittava ilmiö palstalla. Aina välillä omatkin aloitukset saa kommentteja näiltä tietäjiltä. Mitä se teiltä on pois, kuka mitäkin aloitusta kommentoi ja miten, ihan tasan minun kommenttini oli sisällökkäin näistä kolmesta. Näitä keskusteluja kun voi lukea muutkin jostain aiheesta kiinnostuneet kuin se aloittaja.
Jätä se äitisi nyt ihan omaan arvoonsa. Et voi muuttaa äitiäsi. Hän ei pysty sinua tekemään hullua hurskaammaksi. Jos et itsekään pysty itseäsi muuttamaan niin pakko on hyväksyä tosiasiat. Elät sitten päivästä toiseen sellaisena kuin olet.
Ymmärtäisin, jos joku maallikko tai tyyliin ystävä, joka ei tiedä äitiäni suhtautuisi niin, ettei tuomitse häntä. Mutta miten terapeuteilla ei ole sen vertaa parempaa koulutusta, että siellä olisi opetettu ”vanhempansa traumatisoima potilas, toimi näin”?
Vai onko mukaan terapiaan tuleva VANHEMMAN traumatisoiva potilas muka jotenkin erikoisuus? Tirsk. Luulisi, että iso osa mt-ongelmista johtuu pahoista vanhemmista.
Ei kai niistä muuten syntyisi mt-ongelmia.
Jos vanhemman ilkeys ei traumatisoi, miksi ihminen edes menisi terapiaan? Olen vihainen sille, että kela makselee asiakkaiden täysin turhia terapioita, kun terapeutit eivät osaa edes parantaa.
Lisäksi palstalla ilkeät ihmiset ovat kiusanneet MINUA siitä, että minun äitini on ollut ilkeä minulle väittäen, että minussa on jotain vikaa! Ainoa vika minussa on trauma kiintymyssuhteessa, joka on äitini SYYTÄ, ja se vaikuttaa lapsiini saakka ja olen tämänkin kiusaajille sata kertaa sanonut. Että syyttäkää äitiäni! Miksi he minua syyttävät traumasta, joka on minulle aiheutettu?! Ja johon en ole saanut apua? Vaikka olen hakenut jo kohta 30 vuotta sitä apua.
Se olisi tärkeämpää kuin koskaan, koska minulla on lapsia ja äitini käytös vaikuttaa heihin saakka minussa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jätä se äitisi nyt ihan omaan arvoonsa. Et voi muuttaa äitiäsi. Hän ei pysty sinua tekemään hullua hurskaammaksi. Jos et itsekään pysty itseäsi muuttamaan niin pakko on hyväksyä tosiasiat. Elät sitten päivästä toiseen sellaisena kuin olet.
Ei tämä ole totta. Eihän siihen tarvita kuin se, että ympäristö alkaa tuomita pahantekijän, eli äitini teot. Ja sen, miten hän ei suostu näkemään olleensa ilkeä ja miten hirveä hän on väittäessään, että mä olen tässä ainoa hankala. Niin, hänelle varmaan olenkin, koska en todellakaan suostu päästämään väärintekijää vapaaksi nauttimaan sen jälkeen, kun tuhosi mun elämääni (suhteessa muihin ihmisiin, mm. omiin lapsiini). En minä hänelle kostoa halua, vaan sitä, että hänestä sanotaan, että hän toimii hullun lailla, koska syyttää sitä, jota itse vahingoitti aiheuttaneen itselleen ne vahingot, joita hänen käytöksensä aiheutti. Miksi ei ota vastuuta toiminnastaan? Tai miksi te MUUT ette laita oikeaa ihmistä niistä vastuuseen? En mä ole vastuussa siitä, mitä hän teki minulle! Miksei sitä tunnusteta? Ja olla minua kohtaan empaattisia, koska seuraukset ovat olleet ihan hirveitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitihullu on itse narsisti. Ei äitinsä. Äiti käski siivoamaan huoneen ja antoi heppalehdet pois. Äitihullu itse on sairastuttanut omat lapsensa ja käyttää omaa lapsuuttaan oikeutuksena. Ei tälle ihmiselle sympatiaa kannata antaa, on pilannut lastensa elämän.
Täällä palstalla pyörivät kiusaajat (sitä te todellakin olette ja te tiedätte itse, keitä teistä tarkoitan) eivät tajua, että haukkuessaan satutettua trauman uhria TE JATKATTE SITÄ TRAUMAA. TE AIHEUTATTE SITÄ SAMAA PAHAA UHRILLE, KUIN SE ALKUPERÄINENKIN TEKIJÄ TEKI.
Olette muka hurskaasti ”huolissanne” minun lapsistani. Mitä olette,jos te OIKEASTI välittäisitte mun lapsistani, te olisitte hyviä sille, joka kaiksita täällä palstalla on heitä lähinnä! Eli mulle. Te ette ole lasteni lähellä. Te ette ole tehneet yhtä hyvää asiaa mun lasteni eteen.
Te olette sen sijaan tehneet kamalia asioita lapsilleni kiusatessanne minua. Koska kaikki, millä te täällä satutatte satutettuja, jatkuu siihen suuntaan, johon satutettu alunperinkin traumaansa kohdisti. Ja jos se ovat satutetun omat lapset, silloin kaikki teidän pahat tekonne uhreille menevät suoraan näiden lapsiin.
En kyllä kehtaisi ajatella itsestäni mitään hyvää, jos olisi ikinä kutsunut ketään äitinsä satuttamaa hulluksi!
Opetelkaa olemaan hyviä kaikille lapsille, ei vain sellaisille, joiden vanhemmista pidätte.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitihullu on itse narsisti. Ei äitinsä. Äiti käski siivoamaan huoneen ja antoi heppalehdet pois. Äitihullu itse on sairastuttanut omat lapsensa ja käyttää omaa lapsuuttaan oikeutuksena. Ei tälle ihmiselle sympatiaa kannata antaa, on pilannut lastensa elämän.
Eli et halua sympatiaa minulle? Haluat siis että saat jatkaa minun kiusaamisesi kautta lasteni satuttamista?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä palstalla pyörivät kiusaajat (sitä te todellakin olette ja te tiedätte itse, keitä teistä tarkoitan) eivät tajua, että haukkuessaan satutettua trauman uhria TE JATKATTE SITÄ TRAUMAA. TE AIHEUTATTE SITÄ SAMAA PAHAA UHRILLE, KUIN SE ALKUPERÄINENKIN TEKIJÄ TEKI.
Olette muka hurskaasti ”huolissanne” minun lapsistani. Mitä olette,jos te OIKEASTI välittäisitte mun lapsistani, te olisitte hyviä sille, joka kaiksita täällä palstalla on heitä lähinnä! Eli mulle. Te ette ole lasteni lähellä. Te ette ole tehneet yhtä hyvää asiaa mun lasteni eteen.
Te olette sen sijaan tehneet kamalia asioita lapsilleni kiusatessanne minua. Koska kaikki, millä te täällä satutatte satutettuja, jatkuu siihen suuntaan, johon satutettu alunperinkin traumaansa kohdisti. Ja jos se ovat satutetun omat lapset, silloin kaikki teidän pahat tekonne uhreille menevät suoraan näiden lapsiin.
En kyllä kehtaisi ajatella itsestäni mitään hyvää, jos olisi ikinä kutsunut ketään äitinsä satuttamaa hulluksi!
Opetelkaa olemaan hyviä kaikille lapsille, ei vain sellaisille, joiden vanhemmista pidätte.
Ap
Anna se miehesi osoite, niin teen lapsistasi lasun. Pääsisivät pois vaikutuspiiristäsi ja se tekisi heille kyllä hyvää. Sairionrannassako he asuivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitihullu on itse narsisti. Ei äitinsä. Äiti käski siivoamaan huoneen ja antoi heppalehdet pois. Äitihullu itse on sairastuttanut omat lapsensa ja käyttää omaa lapsuuttaan oikeutuksena. Ei tälle ihmiselle sympatiaa kannata antaa, on pilannut lastensa elämän.
Eiköhän sinun – ja peukuttajiesi – olisi jo aika kohdata se tosiasia, miten kohdellaan kiintymyssuhdetrauman uhria. Jos meinaan näkemyksesi itsestäsi on olla hyvä ihminen tms. Jos koetkin olevasi kurja suunsoittaja, niin silloin roolisi ymmärtää. Tosin sieltäkin voi nousta!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet ap vaatuussa itsestäsi. Se vastuu ei katoa mihinkään ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä palstalla pyörivät kiusaajat (sitä te todellakin olette ja te tiedätte itse, keitä teistä tarkoitan) eivät tajua, että haukkuessaan satutettua trauman uhria TE JATKATTE SITÄ TRAUMAA. TE AIHEUTATTE SITÄ SAMAA PAHAA UHRILLE, KUIN SE ALKUPERÄINENKIN TEKIJÄ TEKI.
Olette muka hurskaasti ”huolissanne” minun lapsistani. Mitä olette,jos te OIKEASTI välittäisitte mun lapsistani, te olisitte hyviä sille, joka kaiksita täällä palstalla on heitä lähinnä! Eli mulle. Te ette ole lasteni lähellä. Te ette ole tehneet yhtä hyvää asiaa mun lasteni eteen.
Te olette sen sijaan tehneet kamalia asioita lapsilleni kiusatessanne minua. Koska kaikki, millä te täällä satutatte satutettuja, jatkuu siihen suuntaan, johon satutettu alunperinkin traumaansa kohdisti. Ja jos se ovat satutetun omat lapset, silloin kaikki teidän pahat tekonne uhreille menevät suoraan näiden lapsiin.
En kyllä kehtaisi ajatella itsestäni mitään hyvää, jos olisi ikinä kutsunut ketään äitinsä satuttamaa hulluksi!
Opetelkaa olemaan hyviä kaikille lapsille, ei vain sellaisille, joiden vanhemmista pidätte.
ApAnna se miehesi osoite, niin teen lapsistasi lasun. Pääsisivät pois vaikutuspiiristäsi ja se tekisi heille kyllä hyvää. Sairionrannassako he asuivat?
Ei kun tämä keskustelu käydään nyt tässä palstalla, ei missään lasussa. Onko sinussa naista keskustelemaan järkevästi?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ap vaatuussa itsestäsi. Se vastuu ei katoa mihinkään ikinä.
Tietenkin olen, mitä sitten? Jos olen kiintymyssuhdetrauman saanut, en ole siitä vastuussa. Se on minussa, vaikka miten kiukuttelisit.
Ap
Mitä kukaan vieras voi sille jos äitisi on toiminut hullun lailla jos läheisesikään ei ole voineet. Auttaako sinua se jos sanon, että äitisi on tehnyt väärin ja syy on hänen sinun ongelmiisi. Ei varmaan auta. Tiedät sen itsekin.
Noudata Raamatun käskyjä ja voit unohtaa terapeutit.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kukaan vieras voi sille jos äitisi on toiminut hullun lailla jos läheisesikään ei ole voineet. Auttaako sinua se jos sanon, että äitisi on tehnyt väärin ja syy on hänen sinun ongelmiisi. Ei varmaan auta. Tiedät sen itsekin.
No kyllä se auttaisi! Sehän on nimenomaan myötätuntoa ja asioiden oikeaa näkemistä. Minun äitini on syyttänyt minua siitä, mitä se, mitä hän on tehnyt minulle on aiheuttanut. Et ehkä ymmärrä, millainen lisätaakka se on ja varmaan 60% ongelmasta.
Se, etteivät ihmiset näe sitä, satuttaa kähes saman verran, kuin äitini käytös ja väärät teot.
Ap
Vaadit sellaista asiaa, mitä et voi vaatimalla saada.
Monesti myös, jos käyttäytyy toista kohtaan katkerasti ja syyttelevästi, voi toisella mennä defenssit päälle. Jos et ota ollenkaan hänen näkökulmaansa huomioon tai anna mitään armoa vaatimisissasi, niin toinen ei osaa muuta tehdä kuin puolustautua hyökkäystäsi vastaan kieltämällä sinun näkökantasi.
Eikö sulle merkitse sun oma mielipide mitään ? Jos koet tämän asian tuolla tavalla, että äitisi on tehnyt väärin ja ollut ilkeä, niin silloin se sinun näkökulmastasi on niin vaikka kuinka äitisi tai muut sanoisivat muuta.
Kaikilla on omat mielipiteensä ja ne ovat saman arvosia keskenään.
Arvosta itseäsi sen verran että sinun on mielipiteesi riittää sinulle.
Jos toinen ei ymmärrä pyytää anteeksi, se ei ole sinun ongelmasi pohjimmiltaan, vaan sen toisen.
Joita hän siis ei myönnä. Sen vielä ymmärtää, että toimii väärin, mutta ei sitä, että syyttää sitten minua kun on aiheuttanut mulle niillä haittaa. Esim. jos mä ärisen siksi, että hän on kohdellut mua epäreilusti, hän syyttää minua ärisevästä käytöksestä. Vaikka hänen pitäisi ymmärtää, että satutettu ihminen on vihainen jne.
Ap
Lyöt päätäsi seinään, kun odotat pahoinpitelijältä anteeksipyyntöä tai syyllisyyden myöntämistä. Esimerkki omasta elämästäni: Oma vanhempani ei suostu myöntämään edes sellaista arkijärjellä pääteltävää asiaa, kuten että hänen oma valehtelunsa on syy sille, että en enää luota häneen. Hänen mielestään ongelma on siinä, että minä olen vain ilkeä ja myös mielenterveysongelmainen. Tämän tyyppiset ihmiset ovat päättäneet, että vika on kaikissa muissa kuin heissä itsessään, eikä mikään määrä perusteluja tai järjen puhumista horjuta heidän vakaumustaan pysyä kannassaan.
Psykologi on sillä tavalla hankalassa asemassa ottaa kantaa, kun hän ei tunne teitä (tai tuntee korkeintaan toisen teista) henkilökohtaisesti ja on kuullut tarinasta vain toisen puolen. Älä ota sitä niin, että sinun kokemuksesi ei siksi olisi validi. Se on.