Kuka päättää siitä onko joku henkilö ateisti vai ei?
Olen aina ajatellut että henkilö voi imviduaalina yksilönä päättää itse siitä onko hän ateisti, mutta yhä enemmän olen törmännyt tapauksiin jossa minulle sanotaan että en ole oikea ateisti koska en ole heidän kanssaan kaikista asioista saamaa mieltä jolloin minä en ole itse saanut päättää asiasta ja määritellä itseäni vaan sen onkin jokin toinen ja minulle on annettu annettu lkopuolelta sellainen määritelmä joka ei ole minun omani. Ja usein näissä keskusteluissa kuulee sanottavan "oikea ateismi" tai "oikea ateisti" aivan kuin ateismi olisi jokin puhdasoppinen aate, vaikka useista pyynnöistä huolimatta kukaan ei avaudu selittämään ja avaamaan sitä että jos toinen voi kerran sanoa toisella että tämä ei ole oikea ateisti niin mikä sitten on oikeaa ateismia. Minusta jokaisella on oikeus päättää itse onko ateisti vai eikö ole eikä sitä voi toinen määrätä tai kieltää toisen puolesta
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei usko persoonalliseen jumalaan/jumaliin on ateisti.
Mä en usko, että Jumala on joku ukkeli pilven reunalla vaan uskon, että Jumala on eräänlainen tietoinen lähde-energia, joka virtaa kaikkien lävitsemme. Ateisti en ole vaan sanoisin spirituaalinen.
Oikea määritelmä taitaa olla, että ateisti kieltää jumalat, eli siis vahvasti uskoo että niitä ei ole olemassa. Itse olen agnostikko eli kantani on, että emme tiedä onko jumalia olemassa vai ei. Kuolemassa se sitten selviää vasta. Siihen asti voin olla uskomatta, mutta toisaalta myös ajatella että voihan olla että jumala on olemassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen omiin sanoihin ei voi luottaa sillä niin monet ihmiset valehtelevat jatkuvasti. Siksi ne sanomiset pitää olla todistettavissa. Jos ei pysty todistamaan väitteitään todeksi niin on valehtelija.
kuka päättää mikä on totta? enemmänkin asian pitää miellyttää vastapuolta jolloin se on hänelle "totuus".
Ei, vaan pitää haastaa riitaa, jos on pieninkin mahdollisuus. Ja jos sattuu olemaan itsellä semmoinen päivä.
Ei sitä kukaan päätä. Itse en usko jumalten olemassaoloon, olen siis ateisti. En ole sitä itse päättänyt, eikä kukaan muukaan. Tarkemmin määriteltynä agnostinen ateisti, koska mielestäni ihmiskunta ei voi koskaan todistaa sitä, että jumalia ei ole olemassa samaan tapaan, kuin ei voi todistaa myöskään yksisarvisten tai joulupukin olemassa olemattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Oikea määritelmä taitaa olla, että ateisti kieltää jumalat, eli siis vahvasti uskoo että niitä ei ole olemassa. Itse olen agnostikko eli kantani on, että emme tiedä onko jumalia olemassa vai ei. Kuolemassa se sitten selviää vasta. Siihen asti voin olla uskomatta, mutta toisaalta myös ajatella että voihan olla että jumala on olemassa
Väärin, väärin, väärin. Ateisti ei usko jumaliin, se on juuri noin yksinkertaista.
Minä olen agnostikko, koska olen sitä mieltä että varmaa tietoa suuntaan tai toiseen ei voi saada. Mutta olen myös ateisti, koska en usko minkään jumalan olemassaoloon. Olen siis agnostinen ateisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea määritelmä taitaa olla, että ateisti kieltää jumalat, eli siis vahvasti uskoo että niitä ei ole olemassa. Itse olen agnostikko eli kantani on, että emme tiedä onko jumalia olemassa vai ei. Kuolemassa se sitten selviää vasta. Siihen asti voin olla uskomatta, mutta toisaalta myös ajatella että voihan olla että jumala on olemassa
Väärin, väärin, väärin. Ateisti ei usko jumaliin, se on juuri noin yksinkertaista.
Minä olen agnostikko, koska olen sitä mieltä että varmaa tietoa suuntaan tai toiseen ei voi saada. Mutta olen myös ateisti, koska en usko minkään jumalan olemassaoloon. Olen siis agnostinen ateisti.
Juuri näin. Sanon yleensä vain ateisti. En koe tarpeelliseksi korostaa agnostisuutta.
Toisessa käsiteparissa on kyse uskosta, toisessa tiedosta. Ihminen voi olla samaan aikaan sekä agnostikko että ateisti, suurin osa maallistuneista on molempia.