Lue keskustelun säännöt.
Olenko vauvalle velkaa sen, etten eroa isästä?
01.02.2015 |
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä noin 4 vuotta, joista pari vuotta naimisissa. Meillä on 1-vuotias lapsi.
*
Mieheni ei ole kiinnostunut viettämään aikaa minun kanssani. Mies on työtön, mutta opiskelee omaehtoisesti, joten tulee kotiin jo kello 3. Minä olen opiskelija, ja hoidan lasta kotona. Periaatteessa vuorokaudesta meillä olisi ppaljonkin aikaa yhdessä, mutta mies käyttää tuon ajan pelaten ja tietokoneella istuen. Tästä kärsii sekä meidän parisuhde, että opiskeluni. Opiskelen vaativaa alaa yliopistolla, mutta mies ei anna minulle opiskelurauhaa olemalla vauvan kkanssa tarpeeksi tms.
*
Meillä on suhteessa ongelmia, pahimpana miehen käytös, itsekkyys, ensin huvi, sitten hyöty -asenne ja temperamentti. Mies tulistuu hetkessä typeristä pikku jutuista, mm. tänään kun netti ei toiminut, mies nakkasi minun tekemän voileivän seinään. En voi uskoa että kyseessä on 30-vuotias, ei 3-vuotias. Tänä aamuna mies myös karjui miten idiootti minä olen, enkä edes muista miksi - en nimittäin mitään tehnyt.
*
On selvää, että ilman lasta en tuollaista ukkoa kkatsoisi. On hänessä hyviäkin puolia, mutta viime aikoina tämä suhde on ottanut enemmän kuin antanut. Erityisesti lapsen syntymä on tuonut esiin miehen oman lapsellisuuden. Mies ei halua erota, mutta ei myöskään halua ikinä selvittää meidän ongelmia tai muuttaa käytöstään. Jos minä sanon jotain miehelle, mies matkii (muka) ääntäni toistamalla sen ym. kuin pikkulapsi. Minusta tuntuu pahalta, että omassa kotonani minua ei kuunnella, joudun olemaan toisessa huoneessa kuin mies että mies saa rauhassa pelata (!!) ja joudun aina pidettämään hengitystäni että koska mies taas räjähtää. Lapselle mies on yleensä hyvä isä, mutta jos minä olen paikalla, lapsi on minun vastuulla.
*
Tunnen etten voi lapsen takia erota miehestäni. Aivan kuin olisin velkaa sen, että lapsi kasvaa ehjässä perheessä. Toivon että mieheni käytös muuttuisi ennen kuin lapsi siitä jotain ymmärtää ja ottaa mallia, vaikka ei se taida muuttua. Olin tyhmä kun en mieheni todellista luonnetta nähnyt heti, mutta lastani en kadu. Mitä minä teen? Jos emme eroa, miten saan miehen koulittua normaaliksi?
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 17:40"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 17:16"]
Äitini on ainut jolle olen kehdannut kertoa kaikista noista jjutuista. Hän yleensä vain toteaa että "ei kannata erota, on niitä paljon pahempiakin". Ehkä, mutta en jaksa jatkuvasti miehen aiheuttamaa stressiä . Kumma ettei edes yksi kauppareissu onnistu ilman raivokohtausta, vaan viimeistään paluumatkalla alkaa painavien kassien potkiminen ja kiroilu (meillä ei autoa).
[/quote]
Olen kuullut, että niitä löytyy mukavampiakin.
[/quote]
Ja minä olen kuullut että kun ukosta pääsee niin ei edes kaipaa ketään tilalle.
Lapselle olet velkaa sen että annat hänelle onnellisen äidin. Sitä lapsi ei tule saamaan jos jäät tuohon suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 18:41"]
Asumme toisella puolella Suomea molempien suvusta, ainakin aluksi tämä painoi miestä paljon. Käytännössä tukiverkostoa ei ole, eikä montaa kaveria tai harrastuksia tms. Työttömyyden aikana mies on passivoitunut ja hieman lihonut, minua ei haittaa, mutta häntä itseään kyllä. On kai syönyt itsetuntoa, eikä mies halua tehdä mitään tai mennä mihinkään. Tavatessamme mies oli töissä ja hyvässä kunnossa, oli myös leikkisyyttä ym., nyt ttuntuu eri ihmiseltä. Ei mies varmaan masentunut ole, mutta jotain lieveilmiöitä kyllä olisi havaittavissa. - AP
[/quote]
No kannattais ainakin yrittää olla tukena ja tsekata että onko mies saanut tarpeeksi ravintoa/vitamiineja/unta, voisko sen takia olla vähän hermot kireellä, mutta jos ei mikään auta niin sitten vasta miettiä sitä eroa.
Olet miehelle velkaa sen että päästät sen vapaaksi vauvasta.
Tähtiä on paljon mutta missä tähden selitys?
Laitoin tähtiä koska kirjoitan ppuhelimella, aina katoaa kappaleet. Anteeksi virheet, en tajua miksi tulee ylimääräisiä kirjaimia ym. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 18:55"]
Olet miehelle velkaa sen että päästät sen vapaaksi vauvasta.
[/quote]
Sorry, tuli yläpeukku vaikka piti painaa alapeukkua.
Ap, olet lapselle velkaa sen, että päästät hänet tuollaisesta isästä.
Enemmän se lapsi hyötyy siitä, että saa rauhallisen elämän ja onnellisen ja tasapainoisen vanhemman, kuin siitä että vanhemmat tappelee ja ilmapiiri on jatkuvasti kireä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten tohtori Phill aina sanoo, lapset ovat mielummin rikkinäisestä perheestä kuin asuvat sellaisessa. Minun mielestäni olet lapsellesi velkaa sen että lähdet pois tuosta kuviosta, eihän ero tarkoita sitä että lapselta häviäisi isä, isähän voi tavata lastaan normaalisti, ja teillä voi olla jopa yhteishuoltajuus, mutta tuollaista käytöstä sinua kohtaan ei voi hyväksyä. Kyllä lapsi kärsii tuosta stressaavasta ilmapiiristä vaikka ei sitä ymmärrä mikä sen aiheuttaa. Ei pikkulapsetkaan ole tyhmiä, vaan vaistoavat todella tarkkaan vanhempien tunnetiloja.
Et todellakaan ole vauvalle velkaa sitä, ettet eroa. Minä toivoin koko lapsuuteni, että vanhempani eroaisivat. Isäni oli ja on samanlainen ääliö kuin sinun miehesi. Kyllä se tulee esiin suhteessa lapseenkin. Eron jälkeen mies voi hoitaa isyyttään hänelle sopivina eli pieninä annoksina.