Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskomatonta mutta totta: oma koirani "kiusaa" kaverin koiraa!
07.04.2023 |
Omalla koirallani on iso ego, minkä suitsimisessa on ollut työtä heti pennusta saakka. Luonne on hyvin omapäinen ja huomionhakuinen. Olemme saaneet kovalla koulutuksella tätä kitkettyä hyvin, eikä arjessa ole mitään ongelmia.
Muutama viikko sitten olimme kaverin mökillä kutsuttuina, johon otimme koiran pyynnöstä mukaan. Kaverini oli saanut vasta oman koiran, jo täysi-ikäisen kodinvaihtajan, ja idea oli tutustuttaa nämä keskenään. Aluksi se menikin ihan hyvin, mutta sitten huomasin että oma koirani ikään kuin "kiusasi" tätä toista koiraa, joka on luonteeltaan pehmeämpi ja kiltimpi. Esim se ajoi toisen aina lepopaikaltaan pois. Ohimennessään se "valehyökkäsi" tätä toista kohtaan niin että toinen pakeni häntä koipien välissä. Jopa ruokaa annettaessa se yritti mennä ajamaan tämän toisen pois, mistä syystä laitoin oman koiran jäähylle toiseen huoneeseen. Se ei siis hyökännyt sitä kohtaan suoraan, mutta koko ajan härkki jotenkin. Ja tätä jatkui koko ajan, mikä alkoi jo stressata.
Kaverini oli alkuun sitä mieltä, että se on koirien keino osoittaa keskinäinen arvoasteikko. Mutta toinen alistui heti ja väisti, eli asia oli sillä selvä. Mutta oma koirani vaan jatkoi ja jatkoi sitä härkkimistä, mikä ei ollut enää normaalia. Kyseessä ei ole helppo koira, mutta olin silti yllättynyt. Loppuaika mökillä meni sitten siihen, että minä olin karjumassa koiralleni kun se yritti kiusata sitä toista koiraa. Selvää on, että en vie sitä toista kertaa eikä varmaan kaverikaan halua tätä.
Onko tällainen käytös "normaalia", siis sen jälkeenkin kun arvoasteikko on osoitettu? Että huvikseen härkitään jo alistunutta yksilöä. Vai onko kyse siitä, että huomionhakuinen koirani ei kestänyt toista koiraa ja sen aiheuttamaa huomiota. Olisin oikeastaan toivonut, että se toinen koira olisi edes ärähtänyt vastaan, mutta kun ei ärähtänyt. Jotenkin tämä hävetti itseäkin, että koirani käyttäytyi noin. En sano rotua, mutta kyseessä ei ole siis mikään "tappajakoira-rotu".
Kommentit (32)
Koirilla on hierarkiansa. Jotkut koirat vaan ovat tuollaisia kun toinen ei pane hanttiin. Mun ystävän mäyräkoira oli just noin v.....mainen, ei enää pystytty yhdessä mökkeileen tämän takia kun liian iso stressi mun koiralle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koirilla on hierarkiansa. Jotkut koirat vaan ovat tuollaisia kun toinen ei pane hanttiin. Mun ystävän mäyräkoira oli just noin v.....mainen, ei enää pystytty yhdessä mökkeileen tämän takia kun liian iso stressi mun koiralle.
Olen itse käsittänyt, että kun koirat saa hierarkiansa selville, molemmat hyväksyy asian. Mutta harvemmin kai menee näin, että toinen vaan jatkaa sitä "kiusaamista" vaikka toinen on jo alistunut.
Tuollaiselta koiralta puuttuu laumanjohtaja eli koira on pikkupomo. :)
Koirissa on k-päitä jotka kyykyttää toisia huvikseen.
Ihminen on velvollinen huolehtimaan yhteen laittamiensa eläinten hyvinvoinnista ja luomaan olosuhteet joissa kaikilla on turvallinen ja stressitön olo. Yleensä muuten ne pehmeämmät ja alistuvammat yksilöt stressaantuvat myös toisiin suunnatusta komentamisesta, silloin täytyy jatkuvan huutamisen sijasta erottaa koirat ja estää tilanteet.
Eläimet voi olla ilkeitä, vaikka niitä pidetään tahdottomina luontokappaleina. Tuttavan kissa synnytti neljä pentua joista yhden se hylkäsi ilman mitään syytä. Muut sai maitoa, mutta tämän yhden se ajoi pois. Ihmiset sitten pelasti sen ja siitä tuli sellainen omituinen katti, joka tykkäsi kovasti ihmisistä, eikä välittänyt muista eläimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koirista en tiedä mitään, mutta mun kahdella kissalla on samanlainen tilanne. Vanhempi on 7 kg kolli, joka jatkuvasti vähän kiusaa itseään yli puolta pienempää ja nuorempaa narttua. Koskaan eivät varsinaisesti tappele, mutta koko ajan on kollin taholta sellaista yrmyilyä, vaikka narttu on alistunut jo heti silloin muutama vuosi sitten, kun taloon tuli. Valta-asetelman pitäisi siis ymmärtääkseni olla selvä, joten kai tuo on kollilta vaan veemäisyyttä, vaikka meitä ihmisiä kohtaan on mitä mainioin kissa.
Luulisi, ettei eläimillä pitäisi olla jatkuvasti tuollaista arvojärjestyksen osoittamista, jos toinen on jo alistunut. Eihän siinä olisi mitään järkeä. Kiinnostaisi kyllä kuulla, jos jollain on ihan oikeaa tietoa asioista, vaikkei kaikilla maailman roduilla oletettavasti käytös ja tunteet samoin kuljekaan 😁
Kodinvaihtajani oli samanlainen kusipää perheen tavalliselle, kiltille perhekoiralle.
Kodinvaihtaja lensi niskaperseotteella kylppäriin jos se kiusasi kiltimpäänsä, ja kun se alkoi ymmärtää omaa etuaan, pelkkä oma aavistus ja kodinvaihtajan mulkaisu lopetti perseilyn alkutekijöihinsä.
Muutama viikko riitti. Nykyään nämä ovat parhaat kaverit.
Olisi kiva, jos kilttien elämää ei pilattaisi jotta kusipäät saisivat nauttia elämästään täysin mitoin. Ei tuo minunkaan kusipääni mennyt rikki vaikka sille jouduttiin pitämään alussa todella kovaa kuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne eläinten arvojärjestykset ole sellaisia suoraviivaisia loogisia hierarkioita kuin ihmiset kuvittelee, niihin vaikuttaa niin moni tekijä joista me ei tiedetä mitään että niiden motiivien inhimillistäminen ja ylianalysointi on vähän turhaa. Kannattaa keskittyä järjestämään eläinten olosuhteet niin että turhia konflikteja ei tule. Ja kaikki ei vaan tule toimeen keskenään.
Ja sun koiralla todennäköisesti ei ole mikään "iso ego" vaan se on epävarma ja sen takia jatkuvasti pullistelee ja päsmäröi. Tää on suurimpia ihmisten arviointivirheitä koirien kanssa, halutaan nähdä oma koira suurena johtajana eikä pelkorähisijänä.
Kiusaamisella on eläimellinen pohjansa. Oma etu edellä mennään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisilläkin kiusaamalla osoitetaan arvoasteikkoa. Ihan kuin sinun koirasi teki, ap. Vahvempi ja röyhkeämpi voittaa...
Vierailija kirjoitti:
Koirista en tiedä mitään, mutta mun kahdella kissalla on samanlainen tilanne. Vanhempi on 7 kg kolli, joka jatkuvasti vähän kiusaa itseään yli puolta pienempää ja nuorempaa narttua. Koskaan eivät varsinaisesti tappele, mutta koko ajan on kollin taholta sellaista yrmyilyä, vaikka narttu on alistunut jo heti silloin muutama vuosi sitten, kun taloon tuli. Valta-asetelman pitäisi siis ymmärtääkseni olla selvä, joten kai tuo on kollilta vaan veemäisyyttä, vaikka meitä ihmisiä kohtaan on mitä mainioin kissa.
Luulisi, ettei eläimillä pitäisi olla jatkuvasti tuollaista arvojärjestyksen osoittamista, jos toinen on jo alistunut. Eihän siinä olisi mitään järkeä. Kiinnostaisi kyllä kuulla, jos jollain on ihan oikeaa tietoa asioista, vaikkei kaikilla maailman roduilla oletettavasti käytös ja tunteet samoin kuljekaan 😁
Kissaasi v.tutti kun toit muukalaisen hänen reviirille jakamaan resursseja. Ei siinä sen kummempaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ne eläinten arvojärjestykset ole sellaisia suoraviivaisia loogisia hierarkioita kuin ihmiset kuvittelee, niihin vaikuttaa niin moni tekijä joista me ei tiedetä mitään että niiden motiivien inhimillistäminen ja ylianalysointi on vähän turhaa. Kannattaa keskittyä järjestämään eläinten olosuhteet niin että turhia konflikteja ei tule. Ja kaikki ei vaan tule toimeen keskenään.
Ja sun koiralla todennäköisesti ei ole mikään "iso ego" vaan se on epävarma ja sen takia jatkuvasti pullistelee ja päsmäröi. Tää on suurimpia ihmisten arviointivirheitä koirien kanssa, halutaan nähdä oma koira suurena johtajana eikä pelkorähisijänä.
Kyllä koiralla voi olla "iso ego" eikä se tarkoita välttämättä että se on pelkorähisijä. Olen omistanut tällaisen isoegoisen koiran, eikä se mitään pelännyt. Se vain piti itseään parempana. Minua se totteli kyllä, mutta ymmärrän hyvin että se olisi voinut olla juurikin "kiusaaja". Ja ei ihmiset voi koko ajan olla vahtimassa vieressä, esim jos samassa perheessä on kaksi koiraa ja toinen kiusaa toista, niin tilanne voi olla hyvinkin kelju. Ihmiset käy töissä yms, eli koirien on pakko olla joskus keskenäänkin. Ja jos toinen koko ajan vainoaa toista, niin eihän siitä mitään tule.
"Kodinvaihtaja lensi niskaperseotteella kylppäriin jos se kiusasi kiltimpäänsä, ja kun se alkoi ymmärtää omaa etuaan, pelkkä oma aavistus ja kodinvaihtajan mulkaisu lopetti perseilyn alkutekijöihinsä."
Meillä ihmiselämilläkin menee tuo asia juuri noin. Ellei kiusaamiseen puututa, kiusaaja ei sitä omaehtoisesti lopeta, koska se toimii hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kiusaamisellakin on todella syvällä olevia eläimellisiä perusteitaan...
Ilmankos sitä ei ole saatu loppumaan kouluissa eikä työpaikoillakaan...
Kumpuaa se tarve niin syvältä...
Kiusaaja saa syvää tyydytystä siitä...
Vierailija kirjoitti:
"Kodinvaihtaja lensi niskaperseotteella kylppäriin jos se kiusasi kiltimpäänsä, ja kun se alkoi ymmärtää omaa etuaan, pelkkä oma aavistus ja kodinvaihtajan mulkaisu lopetti perseilyn alkutekijöihinsä."
Meillä ihmiselämilläkin menee tuo asia juuri noin. Ellei kiusaamiseen puututa, kiusaaja ei sitä omaehtoisesti lopeta, koska se toimii hänelle.
Toisaalta miten sitten kun se ihminen ei ole paikalla?
Kyllä se on niin, että koirista huomaa jos ne ei tule toimeen tai toinen kiusaa. Silloin näitä ei pidä pitää samassa paikassa. Harmihan se on, mutta pitää sitä heikompaa yksilöä sen verran sääliä, että ei jätä toisen näykittäväksi. Hyvän elämän oikeus se silläkin on.
Meillä on kans kiusaajakoira mutta sillä on kaveri, joka on samanlainen kuspää.
Vierailija kirjoitti:
Eli kiusaamisellakin on todella syvällä olevia eläimellisiä perusteitaan...
Ilmankos sitä ei ole saatu loppumaan kouluissa eikä työpaikoillakaan...
Kumpuaa se tarve niin syvältä...
Kiusaaja saa syvää tyydytystä siitä...
Oletko itse kiusaaja vai mistä sen syvän tyydytyksen tiedät? Käsittääkseni kokevat velvollisuudekseen koska ymmärtävät mielestään paremmin kokonaisuuden ja kiusattavaksi joutuva on jotenkin poikkiteloin siinä.
Mullakin on koira joka ikävästi suhtautuu lajitovereihinsa, erityisesti uroksiin kun on uros itsekin. Jos menemme koiran kanssa vieraisille, pidän sen hihnassa ja kontrollissa ettei pääse aloittamaan tappelua. Älä anna koirallesi tuollaista vapautta osoittaa dominanssia! Kyläpaikassa ei kukkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kans kiusaajakoira mutta sillä on kaveri, joka on samanlainen kuspää.
Pahikset kimpassa.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuuteni mummolassa oli häijy sekarotuinen piski, joka suoraan sanottuna oli ilkeä luonteeltaan. Isoisäkin sanoi, että luonnevikainenhan tuo on, mutta siellä maalla se räksytti pihamaalla eikä sitä oikein sen enempää ajateltu. Mutta se esim saattoi näykätä ohimennen ja jatkaa sitten muina koirina matkaansa. Ainoa jota se ei uskaltanut haastaa oli isoisä. Ärisi jopa mummollekin. Eläimillä kuten ihmisillä on luonteensa, toiset on ilkeitä ja hankalia.