Miksi miehet ovat minusta aluksi niin kiinnostuneita, mutta kiinnostuksensa lopahtaa 1-3 kuukaudessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se varmaan naisellekin mukavampaa olla alasti kauneinta mitä mies on nähnyt/kokenut kuin, että muistelee aina seksin aikana jotakuta toista kenen kanssa oli niin paljon kivempaa.

En itse (naisena) ole ikinä ajatellut asiaa noin - en vertaile mielessäni itseäni muihin naisiin enkä mieti, olenko kauniimpi vai onko joku muu minua kauniimpi. Jos itsetunto on kunnossa ja luottaa omaan suhteeseen ja kumppanin kiinnostukseen, ei tarvitse miettiä tuollaista. 

Täällä taas mies jonka jokainen naisystävä on kysynyt mielipidettä heidän omasta, tai kavereiden ulkonäöstä. Yksi kysymys on toistunut, ja aina johtanut pieneen suuttumiseen vastauksesta riippumatta. "Onko Tiina(hänen paras kaveri)mielestäsi kaunis, onko kauniimpi kuin minä?" Tähän vastaamalla "On todella kaunis nainen, mutta ei vedä vertoja sinun kauneudelle." Sai vastaukseksi vain huutoa: "Cosmopolitanista luin että yleisin miesten fantasia on puolison paras kaveri, haluat siis pettää minua hänen kanssaan!!??"

Toinen kysyi: "Onko Janita(hänen paras kaveri)mielestäsi kaunis, onko hän minua kauniimpi?

Tähän vastasin edellisestä oppineena "Hän on ihan nätti ei mitenkään erityisen kaunis. Sinä olet paljon kauniimpi."

Vastaukseksi sai vihaisen huudon: "Hän on kaunis! Miten kehtaat haukkua häntä vain nätiksi?!" Edelleen ihmetyttää miten tuohon kysymykseen voi edes vastata ilman että nainen suuttuu?

Tuntuu että naiset ei muuta mieti kuin kuka näyttää heitä paremmalta. Nuo kaksi pahimpia esimerkkejä, mutta on vastaavaa kyselyä kuullut monelta naiselta. Hyvin pinnallisia tuntuu suurin osa olevan.

Itselleni ihan tuntematonta tällainen. Olet löytänyt vääränlaisia naisia - itsestään epävarmoja, huonoitsetuntoisia, jotka kokevat muut naiset uhkana itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Jotain kolme kuukautta sitä jaksaa venata ja vongata anaalia. Jos ei heru, niin sitten syytä vaihtaa maisemaa. Fakta homma useimmalle tosimiehelle. Loput nössöjä.

Tämä keskustelu ei koske teitä homoja.

Aika väsynyt heitto, koska tiedetään jo, että 90% miehistä pitää tai haluaa naisen kakkosta, siinä missä vain 25% naisista haluaa kakkoseen.

No mitenpä mies meinaa ratkaista tuon ongelman? Kovasti kuulostaa, ettei kakkosta ole tiedossa kaikille halukkaille. 

Ruinaamalla ja vonkaamalla ja toivomalla että nainen antaa periksi, kuten tuo edellinen kirjoitti ;) Jos ei silti heru, niin vaihtaa toiveikkaana tyyppiä.

Tää on niin jännä juttu. Kun itse olin nuori 80-luvulla, ei kukaan mies puhunut peppupanoista mitään. Mikä on muuttunut? Aivan, pornoteollisuus. Kannattaa tajuta, että uudet keksityt himot ja toteutus on kaksi eri asiaa.  

Tästähän on ihan tutkimuskin, että pornoa runsaasti kuluttavat eivät pysty enää kiihottumaan 'normaalisti'. Siitähän siinä on kysymys -vagaina tuntuu paljon paremmalle, ihan kuulkaa anatomisista faktoista johtuen, mutta kinkiys auttaa kiihottumaan. Suosittelen pornotaukoa /vaihtamista female friendlyyn ja tantra-henkiseen kosketteluun tutustumista.

Juuri näin. Luin miehestä, joka oli ollut pokekoukussa ja hän sanoi, ettei viisari värähtänyt enää  alastoman tavallisen naisen vieressä :( Lähti terapiaan, vierottui pornosta ja sai potenssinsa takaisin.

Tästä vois puhua pojille enemmän. Mutta oma käsitykseni on, että pornon kulutus on laskusuunnassa uuden polven kanssa, eikä sitä edes saa enää niin helposti kuin hetki sitten. Pahin tilanne = pornoaddiktius on keskimäärin n. 30-miesten keskuudessa. He ovat eläneet sen vaiheen kun netti vapautui pornon suhteen ja mopo lähti käsistä.

Olen reilu kolmekymppinen mies, joka on pornolla tuhonnut kaiken kiinnostuksensa tavallisia naisia kohtaan. Voin vahvistaa että olet oikeassa.

Kai tuo on jotenkin purettavissa, jos vaan motivaatiota löytyy. 

Vähän kun yrittäisi löytää motivaatiota hernekeiton syömiselle, kun on saanut maistaa parempaakin. Muutenkin ihmetyttää tämä asenne, ettei seksissä saisi haluta erikoisuuksia. Mutta turha siitä on puhua, kun ensimmäinen lause jo laittoi teidät kykenemättömäksi keskustekemaan aiheesta.

Se se on aina jännä että ne erikoisuuksien tekeminen kohdistuu aina naiseen, ei mieheen. Jos naiset ehdottaisivat samantasoisia iljettävyyksiä ja julmuuksia miehille 'seksissä' niin en usko että yksikään suostuisi eikä pidäkään eikä pidä naistenkaan suostua. Seksissä kaiken pitää olla täysin vapaaehtoista ja molemmille nautintoa tuottavaa.

Naisetkin voivat haluta erikoisuuksia vaikka sellaisia että pipulia läiskitään kärpäslätkällä kovaa, kasseja vedetään kovaa nykivästi, käytetty tamponi dipataan miehen kurkkuun ja miehen an.aaliin survotaan marmorinen taikinakaulin. Kaikki nämä kovaa koska miehet tykkäävät kovista otteista.

Olen eri, mutta kyllä minä tunnen naisiakin jotka tykkää erikoisuuksista. Toiseksi anaalia ei minusta nykyaikana enää lasketa erikoisuudeksi.

Samaa mieltä, että anaalia ei tänä päivänä pidetä mitenkään erikoisuutena. Se on jotain mitä moni kokeilee ihan mielenkiinnosta. Ei sen kummempaa.

Nykypäivänä on myös yleistynyt parisuhteissa vapaus käydä tapaamassa jotain muuta ihmistä pelkästään seksin merkeissä. Minusta tuokin on ihan ok, jos kummallekin sopii. Se monella piristää omaa parisuhdetta.

Mutta tämäkin on asia josta pariskunnat eivät huutele moralisoivien asenteiden takia.

Seksi on vain seksiä. Ei kaikki tarvitse siihen tunteita.

Äläs nytten. Just yksi sanoi tänään tässä ketjussa, et peppu kiinnostaa koska se on "kielletty hedelmä ja tuhmaa". Ei siis olekaan? No nyt lässähti...

ps. Riippuu missä piireissä pyörii. Minun piireissäni ei todellakaan käydä testailemassa ketään, millään, vähiten seksin tasolla.

Aloitukseen kommentoin, että ei kannata olla heti kovin huumassa kun tapaa jonkun, vaan rauhassa tutustua ihmiseen, että olisimmeko toisillemme sopivia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Tiedätkö että ihminen on oppivainen? Jos on jo tutustunut toiseen ja hänestä välittää, niin ei luulisi olevan vaikea opastaa toista mistä itse tykkäät. Jos odotat ensikertalaiselta tajunnan räjäyttävää kokemusta ilman mitään ohjeita, olet narsku joka vaatii täydellisyyttä, muuten vaihtuu kumppani?

Jokainen yksilö on myös erilainen, joten ihmiset pitävät erilaisista asioista, mutta jos rakkaus on jo olemassa, niin into oppia toisesta uutta on valtava.

Kannattaa tottua olemaan yksin jos odotat tulevan kumppanisi osaavan 7 kierteen temput, 10 eri nopeudella tahti vaihtuen minuutin välein, samalla kun lelu pärisee pebulis ja suussa. Eräs kokenut tuttava nainen löysi ihanan miehen joka oli kokematon. Ei siinä mennyt montaa kuukautta niin oli jo kerinnyt opettamaan lelujen käytön joita hän vaati saadakseen, ja mies oppi nopeasti temput.

Ei se vaadi muuta kuin suun avaamista, keskustelua, opastusta mistä tykkää ja miten. Mykkäkoululla ei kukaan opi tuntemaan mistä toinen tykkää, kysy ja opasta. Älä oleta toisen tietävän mikä saa sinut kehräämään, vaan opeta jos hän ei vaikuta osaavan ja ole avoin ehdotuksille. Ainoastaan teini narsistit olettavat jokaisen silmää miellyttävän osaavan kaikki parhaat temput ja laittaa kiertoon heti jos jää pari kertaa oma O saamatta.

Täällä lukenut monesti miten mies pystyy helposti tyytymään omaan käteen jos naista ei haluta, koska kaikki toimii muuten hyvin. Mutta miehiä syytetään jatkuvasti huonoista taidoista syynä erolle. Onko miehet vaatimattomampia seksin suhteen kuin naiset, koska miehet voivat elää ilman sitä, mutta naisille jotka eivät ole valmiita opettamaan muuten unelma miestään, se on eron ehto?

Olen eri, mutta minä en usko sellaiseen rakkauteen joka syttyisi kahden mystisen sielun välille täysin riippumatta henkilöiden ominaisuuksista. Aina se kiinnostuksen herääminen ja syveneminen juontaa juurensa johonkin toisen ihmisen positiivisiksi koettuihin piirteisiin. Joku ihastuu toisen hauskuuteen, joku älykkyyteen, joku kauniisiin silmiin. Jollekin taas se toimiva sänkykemia on ykköskriteerien joukossa enkä minä keksi miten se olisi sen huonompi kuin muutkaan kriteerit. Ja ihmiselle, jolle seksuaalisuus on tärkeää on käsite "muuten unelma mies" täysi paradoksi. Kun ei se ole unelmamies sille seksistä tykkäävälle yhtään sen enempää kuin tylsä mies hauskuutta arvostavalle tai tyhmä juntti älykölle.

Tuohon opettamiseen taas. Harvalla kyse on yksittäisistä tempuista. Kyse on tavasta koskettaa, siitä miltä toisen iho tuntuu, siitä miten halut ja toiveet ja mieltymykset osuu yksiin. Seksi on kuin tanssia, toisen kanssa se sujuu kuin itsekseen ja toisen kanssa astutaan koko ajan varpaille. Puhumattakaan fyysisistä ominaisuuksista tai libidojen yhteensopivuudesta. Ei nämä kaikki ole opettelemalla korjattavissa.

Ajatellaan et olisit löytänyt miehen, jonka kanssa menit pian sänkyyn ja kaikki sujuu loistavasti. Sängyssä, mutta muuten toisesta tulee esiin asioita joiden osalta ette natsaa. Eikö harmita antaa pakkeja, kun seksi kuitenkin oli niin ihanaa?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan omasta puolestani. Pakkien antaminen on aina ikävää silloin, kun toinen on mukava ja ihanakin. Ja on ihan ok tuntea jättävänäkin osapuolena haikeutta ja jopa surua siitä, että juttu ei ollutkaan sitä, mitä oli toivonut. On ihan ok kokea, että suhteessa oli kuitenkin paljon hyvää - itse asiassa mielestäni on vain positiivista, jos niistä eroon päättyneistä suhteista muistaa hyviä asioita. Ja toisaalta niistä asioista, jotka olivat toimineet loistavasti (oli se sitten seksi tai jokin muu) oppii positiivisen kautta, mistä tykkää ja mikä on juuri sellaista, mitä haluaa. En itse näe tässä kuvaamassasi esimerkissä sen suurempaa ongelmaa, kuin jos vaikka henkisesti natsaa täydellisesti, mutta sitten tulee ilmi jotain, minkä vuoksi juttu ei voikaan jatkua. Kyllähän sekin harmittaisi. Mutta harmit, surut ja pettymykset ovat osa elämää. Niiden yli pääsee kyllä.

Kiitos! Eli toivoa on, että ihana seksi ei ole harvinaista, vaan voit kokea upeaa kemioiden räiskettä seuraavankin kanssa? Kiinnostaisi tietää, kuinka monen kanssa esim. sulla on ollut ihanaa seksiä, ja kuinka monen kanssa einiin -ihanaa?

Ihanaa seksiä kolmen kanssa, keskitasoista/keskivertoa kahden kanssa, ja yhden kanssa ei natsannut sillä osastolla lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Eli ei voi muutamaa kuukautta olla ilman. Jos on vahva henkinen yhteys ja kemia, niin seksikin sujuu. Ja mitä sitten jos ei sujuisi jos ei nyt vuotta ole tarvinnut odottaa. Seksuaalinen jännite vaan kasvaa ja itselle seksuaalisuus nimenomaan on erittäin tärkeä osa parisuhdetta , kun siihen on päästy on lakanoita heilutettu tosissaan. Miksi nykyään niin vaikea käsittää, että jos ei heti köyri lakanoissa on lähes aseksuaali. Vastatkaa toki mihin tämä järjettömyys perustuu.

Kai sitä nyt "voi" olla ilman, mutta en ainakaan itse näe mitään syytä pidättäytyä seksistä silloin, jos olen yhdessä ihmisen kanssa, jonka kanssa natsaa kaikin puolin ja kumpikin haluaa seksiä. Ei se odottelu ja pidättäytyminen minulle ainakaan antaisi yhtään mitään. Seksuaalinen jännite kasvaa silti, vaikka seksiä olisikin harrastettu - ja mikäli ei kasva, se tarkoittanee sitä, että jokin seksissä ja seksuaalisessa yhteensopivuudessa/vetovoimassa mättää juuri kyseisen henkilön kanssa. Eli jos odottelijat kokevat, että jännite pitää odottelulla saada mahdollisimman isoksi, koska sitten se lässähtää, niin tiedoksi vain, että lässähtäminen tarkoittaa sitä, että olette väärän tyypin kanssa.

- eri

Meissä on nyt se ero, että sinä menet suhteeseen seksi ja minä aivot edellä. Minulle tuo odottelu juuri antaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, haluan nimittäin tuntea ihmisen ensin eikä se tapahdu päivässä tai viikossa. En odota siksi, että jännite kasvaisi, vaan se kasvaa sivutuotteena. Tapailen vain ihmisiä, joiden kanssa sitä on automaattisesti. Olen ollut nyt 20 vuotta onnellisesti naimisissa, joten tiedän mistä puhun. En suosittele hyppäämään ensiksi sänkyyn, varsinkaan jos tavoittelee laadukasta materiaalia puolisokseen. Harvemmin laadukkaat miehet valitsevat vaimoksi näitä tapauksia. Sori jos sen sanominen saa vihastumaan.

Menen suhteeseen henkilökemiat edellä - kun jonkun kanssa synkkaa ja hänen kanssaan on hyvä olla, tekee mieli olla lähellä ja hän tuntuu persoonansa puolesta sovalta, hänen kanssaan on kipinää ja seksuaalista vetovoimaa. Nämä edellä menen suhteeseen.

Kyllä, ja tämän kemian huomaa jo paljon ennenkuin menee sänkyyn =)

Nimenomaan! ja juuri sen vuoksi tuntuukin luontevalta ja oikealta mennä sänkyyn. Sen vuoksi ei tarvitse arpoa ja vatvoa kuukausikaupalla, onko tyyppi nyt oikeanlainen vai ei.

Ahaa, eli jos kemiaa on, hän on sinulle "Se oikea"? Ei kun naimisiin vain! 

Anteeksi mutta itse jotenkin epäilen, että pelkkä kemia ei vielä kerro, onko tyyppi joka tasolla oikeanlainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Eli ei voi muutamaa kuukautta olla ilman. Jos on vahva henkinen yhteys ja kemia, niin seksikin sujuu. Ja mitä sitten jos ei sujuisi jos ei nyt vuotta ole tarvinnut odottaa. Seksuaalinen jännite vaan kasvaa ja itselle seksuaalisuus nimenomaan on erittäin tärkeä osa parisuhdetta , kun siihen on päästy on lakanoita heilutettu tosissaan. Miksi nykyään niin vaikea käsittää, että jos ei heti köyri lakanoissa on lähes aseksuaali. Vastatkaa toki mihin tämä järjettömyys perustuu.

Kai sitä nyt "voi" olla ilman, mutta en ainakaan itse näe mitään syytä pidättäytyä seksistä silloin, jos olen yhdessä ihmisen kanssa, jonka kanssa natsaa kaikin puolin ja kumpikin haluaa seksiä. Ei se odottelu ja pidättäytyminen minulle ainakaan antaisi yhtään mitään. Seksuaalinen jännite kasvaa silti, vaikka seksiä olisikin harrastettu - ja mikäli ei kasva, se tarkoittanee sitä, että jokin seksissä ja seksuaalisessa yhteensopivuudessa/vetovoimassa mättää juuri kyseisen henkilön kanssa. Eli jos odottelijat kokevat, että jännite pitää odottelulla saada mahdollisimman isoksi, koska sitten se lässähtää, niin tiedoksi vain, että lässähtäminen tarkoittaa sitä, että olette väärän tyypin kanssa.

- eri

Meissä on nyt se ero, että sinä menet suhteeseen seksi ja minä aivot edellä. Minulle tuo odottelu juuri antaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, haluan nimittäin tuntea ihmisen ensin eikä se tapahdu päivässä tai viikossa. En odota siksi, että jännite kasvaisi, vaan se kasvaa sivutuotteena. Tapailen vain ihmisiä, joiden kanssa sitä on automaattisesti. Olen ollut nyt 20 vuotta onnellisesti naimisissa, joten tiedän mistä puhun. En suosittele hyppäämään ensiksi sänkyyn, varsinkaan jos tavoittelee laadukasta materiaalia puolisokseen. Harvemmin laadukkaat miehet valitsevat vaimoksi näitä tapauksia. Sori jos sen sanominen saa vihastumaan.

Menen suhteeseen henkilökemiat edellä - kun jonkun kanssa synkkaa ja hänen kanssaan on hyvä olla, tekee mieli olla lähellä ja hän tuntuu persoonansa puolesta sovalta, hänen kanssaan on kipinää ja seksuaalista vetovoimaa. Nämä edellä menen suhteeseen.

Kyllä, ja tämän kemian huomaa jo paljon ennenkuin menee sänkyyn =)

Nimenomaan! ja juuri sen vuoksi tuntuukin luontevalta ja oikealta mennä sänkyyn. Sen vuoksi ei tarvitse arpoa ja vatvoa kuukausikaupalla, onko tyyppi nyt oikeanlainen vai ei.

Ahaa, eli jos kemiaa on, hän on sinulle "Se oikea"? Ei kun naimisiin vain! 

Anteeksi mutta itse jotenkin epäilen, että pelkkä kemia ei vielä kerro, onko tyyppi joka tasolla oikeanlainen. 

Puhuinko naimisiin menosta jotain? En mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se varmaan naisellekin mukavampaa olla alasti kauneinta mitä mies on nähnyt/kokenut kuin, että muistelee aina seksin aikana jotakuta toista kenen kanssa oli niin paljon kivempaa.

En itse (naisena) ole ikinä ajatellut asiaa noin - en vertaile mielessäni itseäni muihin naisiin enkä mieti, olenko kauniimpi vai onko joku muu minua kauniimpi. Jos itsetunto on kunnossa ja luottaa omaan suhteeseen ja kumppanin kiinnostukseen, ei tarvitse miettiä tuollaista. 

Täällä taas mies jonka jokainen naisystävä on kysynyt mielipidettä heidän omasta, tai kavereiden ulkonäöstä. Yksi kysymys on toistunut, ja aina johtanut pieneen suuttumiseen vastauksesta riippumatta. "Onko Tiina(hänen paras kaveri)mielestäsi kaunis, onko kauniimpi kuin minä?" Tähän vastaamalla "On todella kaunis nainen, mutta ei vedä vertoja sinun kauneudelle." Sai vastaukseksi vain huutoa: "Cosmopolitanista luin että yleisin miesten fantasia on puolison paras kaveri, haluat siis pettää minua hänen kanssaan!!??"

Toinen kysyi: "Onko Janita(hänen paras kaveri)mielestäsi kaunis, onko hän minua kauniimpi?

Tähän vastasin edellisestä oppineena "Hän on ihan nätti ei mitenkään erityisen kaunis. Sinä olet paljon kauniimpi."

Vastaukseksi sai vihaisen huudon: "Hän on kaunis! Miten kehtaat haukkua häntä vain nätiksi?!" Edelleen ihmetyttää miten tuohon kysymykseen voi edes vastata ilman että nainen suuttuu?

Tuntuu että naiset ei muuta mieti kuin kuka näyttää heitä paremmalta. Nuo kaksi pahimpia esimerkkejä, mutta on vastaavaa kyselyä kuullut monelta naiselta. Hyvin pinnallisia tuntuu suurin osa olevan.

En kiellä kokemustasi tai väitä sinua valehtelijaksi, mutta kuulostaa tosi kaukaiselta (ellei teinitytöistä puhuta) tuo kuvauksesi. Varsinkin tuo "luin Cosmosta/naistenlehdestä)" kuulostaa miesten karikatyyriltä naisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se varmaan naisellekin mukavampaa olla alasti kauneinta mitä mies on nähnyt/kokenut kuin, että muistelee aina seksin aikana jotakuta toista kenen kanssa oli niin paljon kivempaa.

En itse (naisena) ole ikinä ajatellut asiaa noin - en vertaile mielessäni itseäni muihin naisiin enkä mieti, olenko kauniimpi vai onko joku muu minua kauniimpi. Jos itsetunto on kunnossa ja luottaa omaan suhteeseen ja kumppanin kiinnostukseen, ei tarvitse miettiä tuollaista. 

Täällä taas mies jonka jokainen naisystävä on kysynyt mielipidettä heidän omasta, tai kavereiden ulkonäöstä. Yksi kysymys on toistunut, ja aina johtanut pieneen suuttumiseen vastauksesta riippumatta. "Onko Tiina(hänen paras kaveri)mielestäsi kaunis, onko kauniimpi kuin minä?" Tähän vastaamalla "On todella kaunis nainen, mutta ei vedä vertoja sinun kauneudelle." Sai vastaukseksi vain huutoa: "Cosmopolitanista luin että yleisin miesten fantasia on puolison paras kaveri, haluat siis pettää minua hänen kanssaan!!??"

Toinen kysyi: "Onko Janita(hänen paras kaveri)mielestäsi kaunis, onko hän minua kauniimpi?

Tähän vastasin edellisestä oppineena "Hän on ihan nätti ei mitenkään erityisen kaunis. Sinä olet paljon kauniimpi."

Vastaukseksi sai vihaisen huudon: "Hän on kaunis! Miten kehtaat haukkua häntä vain nätiksi?!" Edelleen ihmetyttää miten tuohon kysymykseen voi edes vastata ilman että nainen suuttuu?

Tuntuu että naiset ei muuta mieti kuin kuka näyttää heitä paremmalta. Nuo kaksi pahimpia esimerkkejä, mutta on vastaavaa kyselyä kuullut monelta naiselta. Hyvin pinnallisia tuntuu suurin osa olevan.

Tulin just sanomaan, et miksi ihmeessä seurustelet noin pinnallisten kanssa? Löytyis ihan normityttöjäkin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Tiedätkö että ihminen on oppivainen? Jos on jo tutustunut toiseen ja hänestä välittää, niin ei luulisi olevan vaikea opastaa toista mistä itse tykkäät. Jos odotat ensikertalaiselta tajunnan räjäyttävää kokemusta ilman mitään ohjeita, olet narsku joka vaatii täydellisyyttä, muuten vaihtuu kumppani?

Jokainen yksilö on myös erilainen, joten ihmiset pitävät erilaisista asioista, mutta jos rakkaus on jo olemassa, niin into oppia toisesta uutta on valtava.

Kannattaa tottua olemaan yksin jos odotat tulevan kumppanisi osaavan 7 kierteen temput, 10 eri nopeudella tahti vaihtuen minuutin välein, samalla kun lelu pärisee pebulis ja suussa. Eräs kokenut tuttava nainen löysi ihanan miehen joka oli kokematon. Ei siinä mennyt montaa kuukautta niin oli jo kerinnyt opettamaan lelujen käytön joita hän vaati saadakseen, ja mies oppi nopeasti temput.

Ei se vaadi muuta kuin suun avaamista, keskustelua, opastusta mistä tykkää ja miten. Mykkäkoululla ei kukaan opi tuntemaan mistä toinen tykkää, kysy ja opasta. Älä oleta toisen tietävän mikä saa sinut kehräämään, vaan opeta jos hän ei vaikuta osaavan ja ole avoin ehdotuksille. Ainoastaan teini narsistit olettavat jokaisen silmää miellyttävän osaavan kaikki parhaat temput ja laittaa kiertoon heti jos jää pari kertaa oma O saamatta.

Täällä lukenut monesti miten mies pystyy helposti tyytymään omaan käteen jos naista ei haluta, koska kaikki toimii muuten hyvin. Mutta miehiä syytetään jatkuvasti huonoista taidoista syynä erolle. Onko miehet vaatimattomampia seksin suhteen kuin naiset, koska miehet voivat elää ilman sitä, mutta naisille jotka eivät ole valmiita opettamaan muuten unelma miestään, se on eron ehto?

Olen eri, mutta minä en usko sellaiseen rakkauteen joka syttyisi kahden mystisen sielun välille täysin riippumatta henkilöiden ominaisuuksista. Aina se kiinnostuksen herääminen ja syveneminen juontaa juurensa johonkin toisen ihmisen positiivisiksi koettuihin piirteisiin. Joku ihastuu toisen hauskuuteen, joku älykkyyteen, joku kauniisiin silmiin. Jollekin taas se toimiva sänkykemia on ykköskriteerien joukossa enkä minä keksi miten se olisi sen huonompi kuin muutkaan kriteerit. Ja ihmiselle, jolle seksuaalisuus on tärkeää on käsite "muuten unelma mies" täysi paradoksi. Kun ei se ole unelmamies sille seksistä tykkäävälle yhtään sen enempää kuin tylsä mies hauskuutta arvostavalle tai tyhmä juntti älykölle.

Tuohon opettamiseen taas. Harvalla kyse on yksittäisistä tempuista. Kyse on tavasta koskettaa, siitä miltä toisen iho tuntuu, siitä miten halut ja toiveet ja mieltymykset osuu yksiin. Seksi on kuin tanssia, toisen kanssa se sujuu kuin itsekseen ja toisen kanssa astutaan koko ajan varpaille. Puhumattakaan fyysisistä ominaisuuksista tai libidojen yhteensopivuudesta. Ei nämä kaikki ole opettelemalla korjattavissa.

Ajatellaan et olisit löytänyt miehen, jonka kanssa menit pian sänkyyn ja kaikki sujuu loistavasti. Sängyssä, mutta muuten toisesta tulee esiin asioita joiden osalta ette natsaa. Eikö harmita antaa pakkeja, kun seksi kuitenkin oli niin ihanaa?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan omasta puolestani. Pakkien antaminen on aina ikävää silloin, kun toinen on mukava ja ihanakin. Ja on ihan ok tuntea jättävänäkin osapuolena haikeutta ja jopa surua siitä, että juttu ei ollutkaan sitä, mitä oli toivonut. On ihan ok kokea, että suhteessa oli kuitenkin paljon hyvää - itse asiassa mielestäni on vain positiivista, jos niistä eroon päättyneistä suhteista muistaa hyviä asioita. Ja toisaalta niistä asioista, jotka olivat toimineet loistavasti (oli se sitten seksi tai jokin muu) oppii positiivisen kautta, mistä tykkää ja mikä on juuri sellaista, mitä haluaa. En itse näe tässä kuvaamassasi esimerkissä sen suurempaa ongelmaa, kuin jos vaikka henkisesti natsaa täydellisesti, mutta sitten tulee ilmi jotain, minkä vuoksi juttu ei voikaan jatkua. Kyllähän sekin harmittaisi. Mutta harmit, surut ja pettymykset ovat osa elämää. Niiden yli pääsee kyllä.

Kiitos! Eli toivoa on, että ihana seksi ei ole harvinaista, vaan voit kokea upeaa kemioiden räiskettä seuraavankin kanssa? Kiinnostaisi tietää, kuinka monen kanssa esim. sulla on ollut ihanaa seksiä, ja kuinka monen kanssa einiin -ihanaa?

Ihanaa seksiä kolmen kanssa, keskitasoista/keskivertoa kahden kanssa, ja yhden kanssa ei natsannut sillä osastolla lainkaan.

Ok, kiitos! Eli fifty-fifty :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Kyllä se keppi sinne koloon menee, luonto on niin tarkoittanut ja harjoitus tekee mestarin. Ymmärrän kyllä jos on tottunut paneskelemaan pitkin kyliä, niin on paljon helpompi pettyä siihen kumppaniin, jota ei ole kokeillut, mutta jos odotetaan avioliittoon asti, eikä aiempaa vertailukohtaa ole, niin varmasti ihan tyytyväisinä sitä tutustutaan toiseen ja omaan seksuaalisuuteen toisen kanssa. Kun ikää tulee lisää, niin seksi menettää muutenkin merkitystään, muut asiat ja arvot tulevat tärkeämmäksi.

Eli vapaasti suomennettuna huono seksi ei niin haittaa jos ei paremmasta tiedä, ja senkin voi muutaman vuoden päästä lopettaa ja keskittyä tärkeämpiin juttuihin. Näin voi kirjoittaa vain ihminen jolle seksuaalisuus ei ole kovin tärkeää ja joka ei ymmärrä ihmisiä joille se on. Minulle kun ei riitä "keppi koloon" -tason seksi ja toisaalta, seksi ei vielä 50-vuotiaana ole menettänyt merkitystään - oikeastaan päinvastoin. Olisi aika surullista jos puoliso olisi näistä jutuista täysin eri linjoilla. Onneksi sekin tykkää edelleen seksistä.

-eri

Voihan tuon viestin noinkin lukea. Itse luen sen niin, että ei rakastelu ole mitään kvanttifysiikkaa josta vain harva kykenee selviytymään . Harvalla myöskään on niin epämuodostuneet sp-elimet että eivät sopisi yhteen. Kemian huomaa jo paljon ennen genitaalien kosketusta, eli jos ei tee mieli toista, seksi tuskin on mukavaa harjoittelun jälkeenkään. Mutta sitä ei tarvitse testata ymmärtääkseen asian. 

Sitten on erikseen he, joille upea, jollei täydellinen seksi on elämässä 1. prioriteetti. Heille olisi painajainen "ostaa sikä säkissä", eivätkä he totisesti niin teekään. Suurimmalle osalle rakkaus toiseen on tärkeämpää, ja loput hoituu puhumalla, harjoittelemalla ja sillä kemialla.

Jaa, minä olen kyllä osittain eri mieltä siitä että seksuaalikemian huomaa ennen sänkypuuhia. Minusta puheissa ja eleissä näkyvä flirttailukemia on eri asia eikä välttämättä kerro siitä miltä toisen kosketus tuntuu sängyssä. Kavereiden kanssa keskustellessani olen saanut vaikutelman etten ole lainkaan ainut jolla se menee näin.

Eikä se että seksi on tärkeää tarkoita sitä ettei rakkaus olisi. Minusta rakkaus on jotain mikä rakennetaan pitkän ajan kuluessa. Ei se niin mene, että torpataan se jo syttynyt elämän rakkaus koska se ei ollut riittävän hyvä sängyssä. Vaan että joillakin perusteilla valitaan se ihminen jonka kanssa suhde pääsee edes syvenemään sille tasolle jolla voidaan puhua rakkaudesta. Jotkut ottavat seksuaalisen yhteensopivuuden mukaan yhdeksi päätöksentekokriteeriksi. Jotkut eivät ota, mutta kyllä hekin kumppaninsa jollakin perusteella valitsevat eikä ne kriteerit ole välttämättä sen ylevämpiä.

Sä puhut flirttailusta, lainaamasti kirjoittaja kemiasta. Kaksi eri asiaa.

Ei, minä puhuin kahdesta eri kemiasta jotka ei välttämättä kerro toisistaan mitään tai ainakaan riittävästi. Käytin termiä "flirttailukemia" kuvatakseni sitä kemiaa, joka parin välillä on ennen seksiä. Joskus tällainen kemia voi olla voimakasta hyvinkin voimakasta ja tosipaikan tullen seksuaalikemia silti puuttua.

Mistä tämä sinusta johtuu? Miten selität noin oudon ilmiön?

Onko se outo? Ei se ainakaan harvinainen ole, jos ystävieni puheisiin on uskominen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Tiedätkö että ihminen on oppivainen? Jos on jo tutustunut toiseen ja hänestä välittää, niin ei luulisi olevan vaikea opastaa toista mistä itse tykkäät. Jos odotat ensikertalaiselta tajunnan räjäyttävää kokemusta ilman mitään ohjeita, olet narsku joka vaatii täydellisyyttä, muuten vaihtuu kumppani?

Jokainen yksilö on myös erilainen, joten ihmiset pitävät erilaisista asioista, mutta jos rakkaus on jo olemassa, niin into oppia toisesta uutta on valtava.

Kannattaa tottua olemaan yksin jos odotat tulevan kumppanisi osaavan 7 kierteen temput, 10 eri nopeudella tahti vaihtuen minuutin välein, samalla kun lelu pärisee pebulis ja suussa. Eräs kokenut tuttava nainen löysi ihanan miehen joka oli kokematon. Ei siinä mennyt montaa kuukautta niin oli jo kerinnyt opettamaan lelujen käytön joita hän vaati saadakseen, ja mies oppi nopeasti temput.

Ei se vaadi muuta kuin suun avaamista, keskustelua, opastusta mistä tykkää ja miten. Mykkäkoululla ei kukaan opi tuntemaan mistä toinen tykkää, kysy ja opasta. Älä oleta toisen tietävän mikä saa sinut kehräämään, vaan opeta jos hän ei vaikuta osaavan ja ole avoin ehdotuksille. Ainoastaan teini narsistit olettavat jokaisen silmää miellyttävän osaavan kaikki parhaat temput ja laittaa kiertoon heti jos jää pari kertaa oma O saamatta.

Täällä lukenut monesti miten mies pystyy helposti tyytymään omaan käteen jos naista ei haluta, koska kaikki toimii muuten hyvin. Mutta miehiä syytetään jatkuvasti huonoista taidoista syynä erolle. Onko miehet vaatimattomampia seksin suhteen kuin naiset, koska miehet voivat elää ilman sitä, mutta naisille jotka eivät ole valmiita opettamaan muuten unelma miestään, se on eron ehto?

Olen eri, mutta minä en usko sellaiseen rakkauteen joka syttyisi kahden mystisen sielun välille täysin riippumatta henkilöiden ominaisuuksista. Aina se kiinnostuksen herääminen ja syveneminen juontaa juurensa johonkin toisen ihmisen positiivisiksi koettuihin piirteisiin. Joku ihastuu toisen hauskuuteen, joku älykkyyteen, joku kauniisiin silmiin. Jollekin taas se toimiva sänkykemia on ykköskriteerien joukossa enkä minä keksi miten se olisi sen huonompi kuin muutkaan kriteerit. Ja ihmiselle, jolle seksuaalisuus on tärkeää on käsite "muuten unelma mies" täysi paradoksi. Kun ei se ole unelmamies sille seksistä tykkäävälle yhtään sen enempää kuin tylsä mies hauskuutta arvostavalle tai tyhmä juntti älykölle.

Tuohon opettamiseen taas. Harvalla kyse on yksittäisistä tempuista. Kyse on tavasta koskettaa, siitä miltä toisen iho tuntuu, siitä miten halut ja toiveet ja mieltymykset osuu yksiin. Seksi on kuin tanssia, toisen kanssa se sujuu kuin itsekseen ja toisen kanssa astutaan koko ajan varpaille. Puhumattakaan fyysisistä ominaisuuksista tai libidojen yhteensopivuudesta. Ei nämä kaikki ole opettelemalla korjattavissa.

Ajatellaan et olisit löytänyt miehen, jonka kanssa menit pian sänkyyn ja kaikki sujuu loistavasti. Sängyssä, mutta muuten toisesta tulee esiin asioita joiden osalta ette natsaa. Eikö harmita antaa pakkeja, kun seksi kuitenkin oli niin ihanaa?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan omasta puolestani. Pakkien antaminen on aina ikävää silloin, kun toinen on mukava ja ihanakin. Ja on ihan ok tuntea jättävänäkin osapuolena haikeutta ja jopa surua siitä, että juttu ei ollutkaan sitä, mitä oli toivonut. On ihan ok kokea, että suhteessa oli kuitenkin paljon hyvää - itse asiassa mielestäni on vain positiivista, jos niistä eroon päättyneistä suhteista muistaa hyviä asioita. Ja toisaalta niistä asioista, jotka olivat toimineet loistavasti (oli se sitten seksi tai jokin muu) oppii positiivisen kautta, mistä tykkää ja mikä on juuri sellaista, mitä haluaa. En itse näe tässä kuvaamassasi esimerkissä sen suurempaa ongelmaa, kuin jos vaikka henkisesti natsaa täydellisesti, mutta sitten tulee ilmi jotain, minkä vuoksi juttu ei voikaan jatkua. Kyllähän sekin harmittaisi. Mutta harmit, surut ja pettymykset ovat osa elämää. Niiden yli pääsee kyllä.

Kiitos! Eli toivoa on, että ihana seksi ei ole harvinaista, vaan voit kokea upeaa kemioiden räiskettä seuraavankin kanssa? Kiinnostaisi tietää, kuinka monen kanssa esim. sulla on ollut ihanaa seksiä, ja kuinka monen kanssa einiin -ihanaa?

Ihanaa seksiä kolmen kanssa, keskitasoista/keskivertoa kahden kanssa, ja yhden kanssa ei natsannut sillä osastolla lainkaan.

Ok, kiitos! Eli fifty-fifty :)

Näköjään. Täytyy tosin sanoa, että henkilökohtaista tilastoani voi ehkä vääristää se, että kaksi näistä erityisen hyvistä seksikokemuksista oli naisen kanssa, siis lesbosuhteessa. En tiedä, olisiko fifty-fifty, jos olisin ollut vain miesten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Kyllä se keppi sinne koloon menee, luonto on niin tarkoittanut ja harjoitus tekee mestarin. Ymmärrän kyllä jos on tottunut paneskelemaan pitkin kyliä, niin on paljon helpompi pettyä siihen kumppaniin, jota ei ole kokeillut, mutta jos odotetaan avioliittoon asti, eikä aiempaa vertailukohtaa ole, niin varmasti ihan tyytyväisinä sitä tutustutaan toiseen ja omaan seksuaalisuuteen toisen kanssa. Kun ikää tulee lisää, niin seksi menettää muutenkin merkitystään, muut asiat ja arvot tulevat tärkeämmäksi.

Eli vapaasti suomennettuna huono seksi ei niin haittaa jos ei paremmasta tiedä, ja senkin voi muutaman vuoden päästä lopettaa ja keskittyä tärkeämpiin juttuihin. Näin voi kirjoittaa vain ihminen jolle seksuaalisuus ei ole kovin tärkeää ja joka ei ymmärrä ihmisiä joille se on. Minulle kun ei riitä "keppi koloon" -tason seksi ja toisaalta, seksi ei vielä 50-vuotiaana ole menettänyt merkitystään - oikeastaan päinvastoin. Olisi aika surullista jos puoliso olisi näistä jutuista täysin eri linjoilla. Onneksi sekin tykkää edelleen seksistä.

-eri

Voihan tuon viestin noinkin lukea. Itse luen sen niin, että ei rakastelu ole mitään kvanttifysiikkaa josta vain harva kykenee selviytymään . Harvalla myöskään on niin epämuodostuneet sp-elimet että eivät sopisi yhteen. Kemian huomaa jo paljon ennen genitaalien kosketusta, eli jos ei tee mieli toista, seksi tuskin on mukavaa harjoittelun jälkeenkään. Mutta sitä ei tarvitse testata ymmärtääkseen asian. 

Sitten on erikseen he, joille upea, jollei täydellinen seksi on elämässä 1. prioriteetti. Heille olisi painajainen "ostaa sikä säkissä", eivätkä he totisesti niin teekään. Suurimmalle osalle rakkaus toiseen on tärkeämpää, ja loput hoituu puhumalla, harjoittelemalla ja sillä kemialla.

Jaa, minä olen kyllä osittain eri mieltä siitä että seksuaalikemian huomaa ennen sänkypuuhia. Minusta puheissa ja eleissä näkyvä flirttailukemia on eri asia eikä välttämättä kerro siitä miltä toisen kosketus tuntuu sängyssä. Kavereiden kanssa keskustellessani olen saanut vaikutelman etten ole lainkaan ainut jolla se menee näin.

Eikä se että seksi on tärkeää tarkoita sitä ettei rakkaus olisi. Minusta rakkaus on jotain mikä rakennetaan pitkän ajan kuluessa. Ei se niin mene, että torpataan se jo syttynyt elämän rakkaus koska se ei ollut riittävän hyvä sängyssä. Vaan että joillakin perusteilla valitaan se ihminen jonka kanssa suhde pääsee edes syvenemään sille tasolle jolla voidaan puhua rakkaudesta. Jotkut ottavat seksuaalisen yhteensopivuuden mukaan yhdeksi päätöksentekokriteeriksi. Jotkut eivät ota, mutta kyllä hekin kumppaninsa jollakin perusteella valitsevat eikä ne kriteerit ole välttämättä sen ylevämpiä.

Sä puhut flirttailusta, lainaamasti kirjoittaja kemiasta. Kaksi eri asiaa.

Ei, minä puhuin kahdesta eri kemiasta jotka ei välttämättä kerro toisistaan mitään tai ainakaan riittävästi. Käytin termiä "flirttailukemia" kuvatakseni sitä kemiaa, joka parin välillä on ennen seksiä. Joskus tällainen kemia voi olla voimakasta hyvinkin voimakasta ja tosipaikan tullen seksuaalikemia silti puuttua.

Mistä tämä sinusta johtuu? Miten selität noin oudon ilmiön?

Onko se outo? Ei se ainakaan harvinainen ole, jos ystävieni puheisiin on uskominen.

Minä en ole kuullut keneltäkään ystävältä tai edes tutulta tuollaisesta... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Kyllä se keppi sinne koloon menee, luonto on niin tarkoittanut ja harjoitus tekee mestarin. Ymmärrän kyllä jos on tottunut paneskelemaan pitkin kyliä, niin on paljon helpompi pettyä siihen kumppaniin, jota ei ole kokeillut, mutta jos odotetaan avioliittoon asti, eikä aiempaa vertailukohtaa ole, niin varmasti ihan tyytyväisinä sitä tutustutaan toiseen ja omaan seksuaalisuuteen toisen kanssa. Kun ikää tulee lisää, niin seksi menettää muutenkin merkitystään, muut asiat ja arvot tulevat tärkeämmäksi.

No tässähän se tulikin. Kun ei ole kokemusta muusta, kelpaa huonompikin seksi.. Olen arvellutkin, että syy uskovaisten tyytyväisyyteen ja hehkutukseen siitä, miten upeaa oli jo ihan ekalla kerralla kahden kokemattoman vihdoin päästyä avioliitossa kokeilemaan seksiäkin, on juuri tässä. Muuten ei oikein ole tilastollisesti mahdollista, että juuri kaikilla uskovaisilla olisi maailman upein seksielämä, ja eka kertakin meni heti ihan nappiin.

Tuo kirjoittamasi sopinee ohjenuoraksi sellaiselle, jolle seksi ei ole niin tärkeää, vaan voi ottaa sen yhtenä kotityönä muiden joukossa ja riittää, että laitetaan "keppiä koloon". Ja tiedoksesi vaan, että iän myötä kiinnostus seksiin vähenee nimenomaan niillä, joilla se ei koskaan erityisen hyvää ole ollutkaan, eli eivät ole varsinaisesti päässeet seksin makuun. Ne, joille seksi on muutakin kuin tuo kuvaamasi, säilyy kiinnostuskin pitempään.

Iän myötä testot laskee ja paikat kuivuu, tulee laskiäja ryppyjä, mutta kumppanuus toivottavasti paranee. Ihan normi kehityskaari.

Viagra ja liukkari on keksitty, eikä kaikkien parien eroottinen rakkaus ole kiloista tai rypyistä kiinni.

Kyllä se viriiliys iän mukana laskee. Turha sitä on kieltää. Viagra ei auta testojen laskuun ja 1000 kertaa toistettu asia nyt vaan ei ole yhtä kiihottavaa kuin aiemmin. Ja kyllä se ulkoinenkin olemus valitettavasti etenkin miehille on tärkeää.

Sano se puolisolleni joka on nyt, 15 vuotta 3 lasta ja 10 kiloa myöhemmin halukkaampi kuin koskaan. Kuten tuo aiempi kirjoittaja sanoi, halut vähentynee eniten niillä joille se seksi ei ole alunperin ollutkaan kovin tärkeää. Joten sitä paremmalla syyllä kannattaa seksuaalisten ihmisten etsiä kaltaisensa kumppani eikä huolia ketään jonka käsitys seksistä on "keppiä koloon" kuten eräs ilmaisi.

Eli vaimosi on halukkaampi kuin sinä? Ja nyt harmittaa, ettei ole halutonta puolisona vaan pitäis jaksaa painaa sängyssä? Testojakin voi muuten saada lääkäriltä pillerina, voi auttaa haluihin! Vai onko sulla masennusta?

Tsemppiä!

Mitä ihmettä sinä oikein sekoilet? En sanonut kumppanin olevan halukkaampi enkä varsinkaan että kumppanin halukkuus olisi huono asia. Meillä molempia haluttaa ja tämä on ihan toivottu asiantila. Viittasin vaan tuohon, kun edellä väitettiin kiinnostuksen seksiin laskevan iän myötä. Ei se kaikilla laske, ainakaan yhtä jyrkästi ja varhain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Eli ei voi muutamaa kuukautta olla ilman. Jos on vahva henkinen yhteys ja kemia, niin seksikin sujuu. Ja mitä sitten jos ei sujuisi jos ei nyt vuotta ole tarvinnut odottaa. Seksuaalinen jännite vaan kasvaa ja itselle seksuaalisuus nimenomaan on erittäin tärkeä osa parisuhdetta , kun siihen on päästy on lakanoita heilutettu tosissaan. Miksi nykyään niin vaikea käsittää, että jos ei heti köyri lakanoissa on lähes aseksuaali. Vastatkaa toki mihin tämä järjettömyys perustuu.

Kai sitä nyt "voi" olla ilman, mutta en ainakaan itse näe mitään syytä pidättäytyä seksistä silloin, jos olen yhdessä ihmisen kanssa, jonka kanssa natsaa kaikin puolin ja kumpikin haluaa seksiä. Ei se odottelu ja pidättäytyminen minulle ainakaan antaisi yhtään mitään. Seksuaalinen jännite kasvaa silti, vaikka seksiä olisikin harrastettu - ja mikäli ei kasva, se tarkoittanee sitä, että jokin seksissä ja seksuaalisessa yhteensopivuudessa/vetovoimassa mättää juuri kyseisen henkilön kanssa. Eli jos odottelijat kokevat, että jännite pitää odottelulla saada mahdollisimman isoksi, koska sitten se lässähtää, niin tiedoksi vain, että lässähtäminen tarkoittaa sitä, että olette väärän tyypin kanssa.

- eri

Meissä on nyt se ero, että sinä menet suhteeseen seksi ja minä aivot edellä. Minulle tuo odottelu juuri antaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, haluan nimittäin tuntea ihmisen ensin eikä se tapahdu päivässä tai viikossa. En odota siksi, että jännite kasvaisi, vaan se kasvaa sivutuotteena. Tapailen vain ihmisiä, joiden kanssa sitä on automaattisesti. Olen ollut nyt 20 vuotta onnellisesti naimisissa, joten tiedän mistä puhun. En suosittele hyppäämään ensiksi sänkyyn, varsinkaan jos tavoittelee laadukasta materiaalia puolisokseen. Harvemmin laadukkaat miehet valitsevat vaimoksi näitä tapauksia. Sori jos sen sanominen saa vihastumaan.

Olet ollut 20 vuotta naimisissa, eli sinulla on kokemusta yhdestä avioliitosta yhden henkilön kanssa. Ei se anna mitään kompetenssia muiden suhteiden arvostelemiseen. Moni on edennyt hitaasti ja saavuttanut sillä pitkän ja onnellisen suhteen, ja moni on hypännyt ekana iltana petiin ja saavuttanut sillä ihan yhtä pitkän ja onnellisen suhteen. Ei kumpikaan näistä pätevöitä julistamaan muille miten heidän kannattaisi omassa elämässään toimia. Varsinkaan, kun kyse on eri tavoin ajattelevista ihmisistä jotka etsinevät erilaista puolisoa kuin sinä. Miksi vapaamielisen ja itsensä kaltaista kumppania ehtsivän kannattaisi toimia kuin siveyden sipuli ja etsiä sellaisten miesten arvoitusta joista siveyden sipuli tykkää? Laadukkuuskin kun on näkökulmakysymys.

Ja tuo viimeinen lause nyt oli pelkästään lapsellinen, ymmärtänet sen itsekin.

-eri

Millä tavalla viestini oli haukkumista, se oli kannanotto ja oma näkemykseni aiemman viestin kirjoittajalle. Minulla on oikeus kertoa näkemykseni siinä kuin sinulla. On tuo pitkä liitto hyvä referenssi siitä, millä tavalla kestäviä parisuhteita syntyy. Ihmisiltähän usein näitä kysellään. Ap:llä sellaista ei taida olla, enkä reseptiksi voi suosittaa liian nopeita liikkeitä. Olen ollut suhteissa myös aiemmin, joten tämä yksi pitkä avioliitto ei ole ainut kokemus ihmissuhteista. Seksi on intiimiä osa-aluetta, enkä halua jakaa sitä välittömästi, eikä se tee minusta siveyden sipulia, jollaiseksi arvostelit. Muut ovat vapaita toiminaan toisin, mutta ei kannata ihmetellä jos miehellä sammuu kiinnostus nopeasti. Ne miehet, joita itse etsin, eivät joka tapauksessa avioidu seksuaalisesti helppojen kanssa, mutta kaikille löytyy omansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Eli ei voi muutamaa kuukautta olla ilman. Jos on vahva henkinen yhteys ja kemia, niin seksikin sujuu. Ja mitä sitten jos ei sujuisi jos ei nyt vuotta ole tarvinnut odottaa. Seksuaalinen jännite vaan kasvaa ja itselle seksuaalisuus nimenomaan on erittäin tärkeä osa parisuhdetta , kun siihen on päästy on lakanoita heilutettu tosissaan. Miksi nykyään niin vaikea käsittää, että jos ei heti köyri lakanoissa on lähes aseksuaali. Vastatkaa toki mihin tämä järjettömyys perustuu.

Kai sitä nyt "voi" olla ilman, mutta en ainakaan itse näe mitään syytä pidättäytyä seksistä silloin, jos olen yhdessä ihmisen kanssa, jonka kanssa natsaa kaikin puolin ja kumpikin haluaa seksiä. Ei se odottelu ja pidättäytyminen minulle ainakaan antaisi yhtään mitään. Seksuaalinen jännite kasvaa silti, vaikka seksiä olisikin harrastettu - ja mikäli ei kasva, se tarkoittanee sitä, että jokin seksissä ja seksuaalisessa yhteensopivuudessa/vetovoimassa mättää juuri kyseisen henkilön kanssa. Eli jos odottelijat kokevat, että jännite pitää odottelulla saada mahdollisimman isoksi, koska sitten se lässähtää, niin tiedoksi vain, että lässähtäminen tarkoittaa sitä, että olette väärän tyypin kanssa.

- eri

Meissä on nyt se ero, että sinä menet suhteeseen seksi ja minä aivot edellä. Minulle tuo odottelu juuri antaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, haluan nimittäin tuntea ihmisen ensin eikä se tapahdu päivässä tai viikossa. En odota siksi, että jännite kasvaisi, vaan se kasvaa sivutuotteena. Tapailen vain ihmisiä, joiden kanssa sitä on automaattisesti. Olen ollut nyt 20 vuotta onnellisesti naimisissa, joten tiedän mistä puhun. En suosittele hyppäämään ensiksi sänkyyn, varsinkaan jos tavoittelee laadukasta materiaalia puolisokseen. Harvemmin laadukkaat miehet valitsevat vaimoksi näitä tapauksia. Sori jos sen sanominen saa vihastumaan.

Olet ollut 20 vuotta naimisissa, eli sinulla on kokemusta yhdestä avioliitosta yhden henkilön kanssa. Ei se anna mitään kompetenssia muiden suhteiden arvostelemiseen. Moni on edennyt hitaasti ja saavuttanut sillä pitkän ja onnellisen suhteen, ja moni on hypännyt ekana iltana petiin ja saavuttanut sillä ihan yhtä pitkän ja onnellisen suhteen. Ei kumpikaan näistä pätevöitä julistamaan muille miten heidän kannattaisi omassa elämässään toimia. Varsinkaan, kun kyse on eri tavoin ajattelevista ihmisistä jotka etsinevät erilaista puolisoa kuin sinä. Miksi vapaamielisen ja itsensä kaltaista kumppania ehtsivän kannattaisi toimia kuin siveyden sipuli ja etsiä sellaisten miesten arvoitusta joista siveyden sipuli tykkää? Laadukkuuskin kun on näkökulmakysymys.

Ja tuo viimeinen lause nyt oli pelkästään lapsellinen, ymmärtänet sen itsekin.

-eri

Millä tavalla viestini oli haukkumista, se oli kannanotto ja oma näkemykseni aiemman viestin kirjoittajalle. Minulla on oikeus kertoa näkemykseni siinä kuin sinulla. On tuo pitkä liitto hyvä referenssi siitä, millä tavalla kestäviä parisuhteita syntyy. Ihmisiltähän usein näitä kysellään. Ap:llä sellaista ei taida olla, enkä reseptiksi voi suosittaa liian nopeita liikkeitä. Olen ollut suhteissa myös aiemmin, joten tämä yksi pitkä avioliitto ei ole ainut kokemus ihmissuhteista. Seksi on intiimiä osa-aluetta, enkä halua jakaa sitä välittömästi, eikä se tee minusta siveyden sipulia, jollaiseksi arvostelit. Muut ovat vapaita toiminaan toisin, mutta ei kannata ihmetellä jos miehellä sammuu kiinnostus nopeasti. Ne miehet, joita itse etsin, eivät joka tapauksessa avioidu seksuaalisesti helppojen kanssa, mutta kaikille löytyy omansa. 

Olen eri, mutta onko sulla käynyt mielessä, että osa naisista ei myöskään haluaisi niitä miehiä, jotka "eivät avioidu seksuaalisesti helppojen kanssa"? Joten ei heillä ole mitään intressiä miellyttää tai vetää puoleensa näitä miehiä, saati saada näiden miesten kiinnostus jatkumaan. Kaikki eivät halua samaa kuin sinä, ja se mikä sinulle on hyvä ja toivottavaa, voi jollekin muulle olla jotain ihan päinvastaista. Monelle myös kaksinaismoralismi on voimakas turn off.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Eli ei voi muutamaa kuukautta olla ilman. Jos on vahva henkinen yhteys ja kemia, niin seksikin sujuu. Ja mitä sitten jos ei sujuisi jos ei nyt vuotta ole tarvinnut odottaa. Seksuaalinen jännite vaan kasvaa ja itselle seksuaalisuus nimenomaan on erittäin tärkeä osa parisuhdetta , kun siihen on päästy on lakanoita heilutettu tosissaan. Miksi nykyään niin vaikea käsittää, että jos ei heti köyri lakanoissa on lähes aseksuaali. Vastatkaa toki mihin tämä järjettömyys perustuu.

Kai sitä nyt "voi" olla ilman, mutta en ainakaan itse näe mitään syytä pidättäytyä seksistä silloin, jos olen yhdessä ihmisen kanssa, jonka kanssa natsaa kaikin puolin ja kumpikin haluaa seksiä. Ei se odottelu ja pidättäytyminen minulle ainakaan antaisi yhtään mitään. Seksuaalinen jännite kasvaa silti, vaikka seksiä olisikin harrastettu - ja mikäli ei kasva, se tarkoittanee sitä, että jokin seksissä ja seksuaalisessa yhteensopivuudessa/vetovoimassa mättää juuri kyseisen henkilön kanssa. Eli jos odottelijat kokevat, että jännite pitää odottelulla saada mahdollisimman isoksi, koska sitten se lässähtää, niin tiedoksi vain, että lässähtäminen tarkoittaa sitä, että olette väärän tyypin kanssa.

- eri

Meissä on nyt se ero, että sinä menet suhteeseen seksi ja minä aivot edellä. Minulle tuo odottelu juuri antaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, haluan nimittäin tuntea ihmisen ensin eikä se tapahdu päivässä tai viikossa. En odota siksi, että jännite kasvaisi, vaan se kasvaa sivutuotteena. Tapailen vain ihmisiä, joiden kanssa sitä on automaattisesti. Olen ollut nyt 20 vuotta onnellisesti naimisissa, joten tiedän mistä puhun. En suosittele hyppäämään ensiksi sänkyyn, varsinkaan jos tavoittelee laadukasta materiaalia puolisokseen. Harvemmin laadukkaat miehet valitsevat vaimoksi näitä tapauksia. Sori jos sen sanominen saa vihastumaan.

Olet ollut 20 vuotta naimisissa, eli sinulla on kokemusta yhdestä avioliitosta yhden henkilön kanssa. Ei se anna mitään kompetenssia muiden suhteiden arvostelemiseen. Moni on edennyt hitaasti ja saavuttanut sillä pitkän ja onnellisen suhteen, ja moni on hypännyt ekana iltana petiin ja saavuttanut sillä ihan yhtä pitkän ja onnellisen suhteen. Ei kumpikaan näistä pätevöitä julistamaan muille miten heidän kannattaisi omassa elämässään toimia. Varsinkaan, kun kyse on eri tavoin ajattelevista ihmisistä jotka etsinevät erilaista puolisoa kuin sinä. Miksi vapaamielisen ja itsensä kaltaista kumppania ehtsivän kannattaisi toimia kuin siveyden sipuli ja etsiä sellaisten miesten arvoitusta joista siveyden sipuli tykkää? Laadukkuuskin kun on näkökulmakysymys.

Ja tuo viimeinen lause nyt oli pelkästään lapsellinen, ymmärtänet sen itsekin.

-eri

Millä tavalla viestini oli haukkumista, se oli kannanotto ja oma näkemykseni aiemman viestin kirjoittajalle. Minulla on oikeus kertoa näkemykseni siinä kuin sinulla. On tuo pitkä liitto hyvä referenssi siitä, millä tavalla kestäviä parisuhteita syntyy. Ihmisiltähän usein näitä kysellään. Ap:llä sellaista ei taida olla, enkä reseptiksi voi suosittaa liian nopeita liikkeitä. Olen ollut suhteissa myös aiemmin, joten tämä yksi pitkä avioliitto ei ole ainut kokemus ihmissuhteista. Seksi on intiimiä osa-aluetta, enkä halua jakaa sitä välittömästi, eikä se tee minusta siveyden sipulia, jollaiseksi arvostelit. Muut ovat vapaita toiminaan toisin, mutta ei kannata ihmetellä jos miehellä sammuu kiinnostus nopeasti. Ne miehet, joita itse etsin, eivät joka tapauksessa avioidu seksuaalisesti helppojen kanssa, mutta kaikille löytyy omansa. 

Olen eri, mutta onko sulla käynyt mielessä, että osa naisista ei myöskään haluaisi niitä miehiä, jotka "eivät avioidu seksuaalisesti helppojen kanssa"? Joten ei heillä ole mitään intressiä miellyttää tai vetää puoleensa näitä miehiä, saati saada näiden miesten kiinnostus jatkumaan. Kaikki eivät halua samaa kuin sinä, ja se mikä sinulle on hyvä ja toivottavaa, voi jollekin muulle olla jotain ihan päinvastaista. Monelle myös kaksinaismoralismi on voimakas turn off.

Tietenkin tiedostan tämän ja käsitän, että kyseessä on oma näkemys asiasta, kuten sen olen jo useaan kertaan tainnutkin mainita. En kyllä usko, ettei näitä miehiä lähes kaikki haluaisi, mutta eipä siitä sen enempää. Ja tämäkin on oma näkemykseni, ettei synny epäselvyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Kyllä se keppi sinne koloon menee, luonto on niin tarkoittanut ja harjoitus tekee mestarin. Ymmärrän kyllä jos on tottunut paneskelemaan pitkin kyliä, niin on paljon helpompi pettyä siihen kumppaniin, jota ei ole kokeillut, mutta jos odotetaan avioliittoon asti, eikä aiempaa vertailukohtaa ole, niin varmasti ihan tyytyväisinä sitä tutustutaan toiseen ja omaan seksuaalisuuteen toisen kanssa. Kun ikää tulee lisää, niin seksi menettää muutenkin merkitystään, muut asiat ja arvot tulevat tärkeämmäksi.

Eli vapaasti suomennettuna huono seksi ei niin haittaa jos ei paremmasta tiedä, ja senkin voi muutaman vuoden päästä lopettaa ja keskittyä tärkeämpiin juttuihin. Näin voi kirjoittaa vain ihminen jolle seksuaalisuus ei ole kovin tärkeää ja joka ei ymmärrä ihmisiä joille se on. Minulle kun ei riitä "keppi koloon" -tason seksi ja toisaalta, seksi ei vielä 50-vuotiaana ole menettänyt merkitystään - oikeastaan päinvastoin. Olisi aika surullista jos puoliso olisi näistä jutuista täysin eri linjoilla. Onneksi sekin tykkää edelleen seksistä.

-eri

Voihan tuon viestin noinkin lukea. Itse luen sen niin, että ei rakastelu ole mitään kvanttifysiikkaa josta vain harva kykenee selviytymään . Harvalla myöskään on niin epämuodostuneet sp-elimet että eivät sopisi yhteen. Kemian huomaa jo paljon ennen genitaalien kosketusta, eli jos ei tee mieli toista, seksi tuskin on mukavaa harjoittelun jälkeenkään. Mutta sitä ei tarvitse testata ymmärtääkseen asian. 

Sitten on erikseen he, joille upea, jollei täydellinen seksi on elämässä 1. prioriteetti. Heille olisi painajainen "ostaa sikä säkissä", eivätkä he totisesti niin teekään. Suurimmalle osalle rakkaus toiseen on tärkeämpää, ja loput hoituu puhumalla, harjoittelemalla ja sillä kemialla.

Jaa, minä olen kyllä osittain eri mieltä siitä että seksuaalikemian huomaa ennen sänkypuuhia. Minusta puheissa ja eleissä näkyvä flirttailukemia on eri asia eikä välttämättä kerro siitä miltä toisen kosketus tuntuu sängyssä. Kavereiden kanssa keskustellessani olen saanut vaikutelman etten ole lainkaan ainut jolla se menee näin.

Eikä se että seksi on tärkeää tarkoita sitä ettei rakkaus olisi. Minusta rakkaus on jotain mikä rakennetaan pitkän ajan kuluessa. Ei se niin mene, että torpataan se jo syttynyt elämän rakkaus koska se ei ollut riittävän hyvä sängyssä. Vaan että joillakin perusteilla valitaan se ihminen jonka kanssa suhde pääsee edes syvenemään sille tasolle jolla voidaan puhua rakkaudesta. Jotkut ottavat seksuaalisen yhteensopivuuden mukaan yhdeksi päätöksentekokriteeriksi. Jotkut eivät ota, mutta kyllä hekin kumppaninsa jollakin perusteella valitsevat eikä ne kriteerit ole välttämättä sen ylevämpiä.[/quote

Se että ei yhdy heti ei tarkoita ettei muuta kosketusta olisi. Voiko olla niin, että toisen kosketus tuntuu hyvältä vaatteet päällä, mutta ilman vaatteita ei tuntuisikaan? Kysyn tosissani kokemuksia.

Uskovaisillahan on paljon pidemmät esileikit ja kokemustaerilaisista  kosketuksista, koska niitä tulee tehtyä ennen yhdyntään menemistä... Se matka sänkyyn voi olla todella eroottinen. 

Minun on todella vaikeaa ymmärtää, että toinen tuntuu ihanalta, hyvältä, sopivalta ja kiihottavalta vaatteet päällä, mut sit olisikin pettymys alastomana. Oma kokemus on se, että se toinen on kaikkea luettelemaani ihan ilman vaatteitakin.

No tuo uskistyyppinen tutustuminen, jossa tehdään about kaikkea muuta paitsi itse yhdyntää on ehkä eri asia. Omat deittailut on menneet vähän eri mallilla. Jos se ihastus on riittänyt siihen että on esileikkiin edetty, niin kyllä siinä on menty loppuun asti, yleensä samalla kertaa. Näkökulma on vähän eri kun ei ole mitään periaatteellista syytä lopettaa kesken. Voi olla, että seksuaalikemian puute paljastuisi jo pitkän, siis useita tapaamisia kestävän esileikin aikana jos sellaista olisi kokeiltu. Toisaalta pidän sitä ehkä vähän turhana kun en varsinaisesti näe yhdynnän välttämistä mitenkään itseisarvona. Omasta vinkkelistä jopa vähän tapailukumppsnin turhana kiusaamisena.

Vierailija kirjoitti:

Se että ei yhdy heti ei tarkoita ettei muuta kosketusta olisi. Voiko olla niin, että toisen kosketus tuntuu hyvältä vaatteet päällä, mutta ilman vaatteita ei tuntuisikaan? Kysyn tosissani kokemuksia.

Uskovaisillahan on paljon pidemmät esileikit ja kokemustaerilaisista  kosketuksista, koska niitä tulee tehtyä ennen yhdyntään menemistä... Se matka sänkyyn voi olla todella eroottinen. 

Minun on todella vaikeaa ymmärtää, että toinen tuntuu ihanalta, hyvältä, sopivalta ja kiihottavalta vaatteet päällä, mut sit olisikin pettymys alastomana. Oma kokemus on se, että se toinen on kaikkea luettelemaani ihan ilman vaatteitakin.

Niin no... itsehän en edes miellä harrastavani lainkaan esileikkiä. Mielestäni tuo on vanhakantainen sana, joka liittyy yhdyntäkeskeiseen seksikäsitykseen. Sehän pitää sisällään ajatuksen, että suuseksi, käsin kiihottaminen/tyydyttäminen, yms eivät olisi varsinaista seksiä, vaan jotain alkulämmittelyä, ja vasta yhdyntä olisi se varsinainen juttu. Omassa seksielämässäni yhdynnän osuus ja merkitys on ehkä joku 10%, ja loput 90% on kaikenlaista muuta seksiä.

Mihin sinä muuten perustat käsityksesi, että uskovaisilla olisi pidempi esileikki (käytetään nyt sitten tuota sanaa tällä kertaa) ja muutenkin enemmän kokemusta erilaisista kosketuksista? Onko se yhteisössänne elävä käsitys, vai onko sinulla ihan jotain tutkimustietoakin asiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Kyllä se keppi sinne koloon menee, luonto on niin tarkoittanut ja harjoitus tekee mestarin. Ymmärrän kyllä jos on tottunut paneskelemaan pitkin kyliä, niin on paljon helpompi pettyä siihen kumppaniin, jota ei ole kokeillut, mutta jos odotetaan avioliittoon asti, eikä aiempaa vertailukohtaa ole, niin varmasti ihan tyytyväisinä sitä tutustutaan toiseen ja omaan seksuaalisuuteen toisen kanssa. Kun ikää tulee lisää, niin seksi menettää muutenkin merkitystään, muut asiat ja arvot tulevat tärkeämmäksi.

Eli vapaasti suomennettuna huono seksi ei niin haittaa jos ei paremmasta tiedä, ja senkin voi muutaman vuoden päästä lopettaa ja keskittyä tärkeämpiin juttuihin. Näin voi kirjoittaa vain ihminen jolle seksuaalisuus ei ole kovin tärkeää ja joka ei ymmärrä ihmisiä joille se on. Minulle kun ei riitä "keppi koloon" -tason seksi ja toisaalta, seksi ei vielä 50-vuotiaana ole menettänyt merkitystään - oikeastaan päinvastoin. Olisi aika surullista jos puoliso olisi näistä jutuista täysin eri linjoilla. Onneksi sekin tykkää edelleen seksistä.

-eri

Voihan tuon viestin noinkin lukea. Itse luen sen niin, että ei rakastelu ole mitään kvanttifysiikkaa josta vain harva kykenee selviytymään . Harvalla myöskään on niin epämuodostuneet sp-elimet että eivät sopisi yhteen. Kemian huomaa jo paljon ennen genitaalien kosketusta, eli jos ei tee mieli toista, seksi tuskin on mukavaa harjoittelun jälkeenkään. Mutta sitä ei tarvitse testata ymmärtääkseen asian. 

Sitten on erikseen he, joille upea, jollei täydellinen seksi on elämässä 1. prioriteetti. Heille olisi painajainen "ostaa sikä säkissä", eivätkä he totisesti niin teekään. Suurimmalle osalle rakkaus toiseen on tärkeämpää, ja loput hoituu puhumalla, harjoittelemalla ja sillä kemialla.

Jaa, minä olen kyllä osittain eri mieltä siitä että seksuaalikemian huomaa ennen sänkypuuhia. Minusta puheissa ja eleissä näkyvä flirttailukemia on eri asia eikä välttämättä kerro siitä miltä toisen kosketus tuntuu sängyssä. Kavereiden kanssa keskustellessani olen saanut vaikutelman etten ole lainkaan ainut jolla se menee näin.

Eikä se että seksi on tärkeää tarkoita sitä ettei rakkaus olisi. Minusta rakkaus on jotain mikä rakennetaan pitkän ajan kuluessa. Ei se niin mene, että torpataan se jo syttynyt elämän rakkaus koska se ei ollut riittävän hyvä sängyssä. Vaan että joillakin perusteilla valitaan se ihminen jonka kanssa suhde pääsee edes syvenemään sille tasolle jolla voidaan puhua rakkaudesta. Jotkut ottavat seksuaalisen yhteensopivuuden mukaan yhdeksi päätöksentekokriteeriksi. Jotkut eivät ota, mutta kyllä hekin kumppaninsa jollakin perusteella valitsevat eikä ne kriteerit ole välttämättä sen ylevämpiä.[/quote

Se että ei yhdy heti ei tarkoita ettei muuta kosketusta olisi. Voiko olla niin, että toisen kosketus tuntuu hyvältä vaatteet päällä, mutta ilman vaatteita ei tuntuisikaan? Kysyn tosissani kokemuksia.

Uskovaisillahan on paljon pidemmät esileikit ja kokemustaerilaisista  kosketuksista, koska niitä tulee tehtyä ennen yhdyntään menemistä... Se matka sänkyyn voi olla todella eroottinen. 

Minun on todella vaikeaa ymmärtää, että toinen tuntuu ihanalta, hyvältä, sopivalta ja kiihottavalta vaatteet päällä, mut sit olisikin pettymys alastomana. Oma kokemus on se, että se toinen on kaikkea luettelemaani ihan ilman vaatteitakin.

No tuo uskistyyppinen tutustuminen, jossa tehdään about kaikkea muuta paitsi itse yhdyntää on ehkä eri asia. Omat deittailut on menneet vähän eri mallilla. Jos se ihastus on riittänyt siihen että on esileikkiin edetty, niin kyllä siinä on menty loppuun asti, yleensä samalla kertaa. Näkökulma on vähän eri kun ei ole mitään periaatteellista syytä lopettaa kesken. Voi olla, että seksuaalikemian puute paljastuisi jo pitkän, siis useita tapaamisia kestävän esileikin aikana jos sellaista olisi kokeiltu. Toisaalta pidän sitä ehkä vähän turhana kun en varsinaisesti näe yhdynnän välttämistä mitenkään itseisarvona. Omasta vinkkelistä jopa vähän tapailukumppsnin turhana kiusaamisena.

Yksi uskovaiskaverini oli periaatteen nainen (ja miehensä periaatteen mies), ja periaate oli, että ei seksiä ennen avioliittoa, vaan vasta avioliitossa harrastetaan seksiä. Kuitenkin yllättäen juuri kaikkea muunlaista seksiä saikin harrastaa, ja vain yhdyntä oli "kiellettyä". Heidän näkökulmastaan ilmeisesti sitten vain yhdyntä oli "oikeaa seksiä". Kokivat menneensä neitsyinä naimisiin, mikä kuulostaa minusta suorastaan naurettavalta. Tuon logiikan mukaan esim. lesbot olisivat koko ikänsä neitsyitä, vaikka heillä olisi ollut 100 (naispuolista) kumppania. Jotenkin naurettavaa ja tekopyhää, ja toisaalta paljasti myös erittäin vanhakantaisen käsityksen seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten seksi? Otatko esim suihin?

Miksi tätä alapeukutetaan?

Itse en pystyisi olemaan loppuelämääni ilman suuseksiä, mutta tätä ei ole soveliasta ottaa puheeksi heti alkumetreillä.  Yleensä se tulee ilmi juuri siinä 1-3 kk:n kohdalla, kun alan ihmetellä suuseksittömyyttä ääneen.

Meille uskovaisille sen sijaan ei tule yllärinä suuseksittömyys tai sen olemassaolo, koska olemme käyttäneet aikaa tutustuaksemme toisiimme verbaalisesti ennen kuin hypätään sinne pettymysten pesään ;)

Miten vaikka joku ennen seksiä harrastamton voi tietää, tykkääkö hän antaa/saada suuseksiä? Tuli vain mieleen... Ja toisaalta tuo toinen kirjoittaja liioitteli - kyllä se alkumetreillä selviää, mikä on kanta suuseksiin, ei siihen mitään 1-3 kk mene. Asian voi keskustella ennen seksiä jopa yhden illan tutun kanssa.

Ja sitten on näitä jotka odottaa vuoden, ja rakastuvat ennen petiin hyppäämistä, ja aloittavat seksielämän runsauden torven vasta kun tietää että haluaa viettää toisen kanssa lopun elämän. Ei tarvi olla edes uskovainen jotta tuo onnistuu, täytyy vain olla arvoja joista pitää kiinni, ja hyvä keskustelu taito.

Tiedätkö, kun joillekin seksi on sen verran tärkeä osa parisuhdetta ja elämää ettei haluta "ostaa sikaa säkissä" eli jostain käsittämättömästä syystä pidättäyttyä seksistä, vaikka molemmat sitä haluavat. Ja sitten huomata alettuaan harrastaa seksiä, että: "ei tämä puoli suhteesta nyt kyllä toimi yhtään."

Eli ei voi muutamaa kuukautta olla ilman. Jos on vahva henkinen yhteys ja kemia, niin seksikin sujuu. Ja mitä sitten jos ei sujuisi jos ei nyt vuotta ole tarvinnut odottaa. Seksuaalinen jännite vaan kasvaa ja itselle seksuaalisuus nimenomaan on erittäin tärkeä osa parisuhdetta , kun siihen on päästy on lakanoita heilutettu tosissaan. Miksi nykyään niin vaikea käsittää, että jos ei heti köyri lakanoissa on lähes aseksuaali. Vastatkaa toki mihin tämä järjettömyys perustuu.

Kai sitä nyt "voi" olla ilman, mutta en ainakaan itse näe mitään syytä pidättäytyä seksistä silloin, jos olen yhdessä ihmisen kanssa, jonka kanssa natsaa kaikin puolin ja kumpikin haluaa seksiä. Ei se odottelu ja pidättäytyminen minulle ainakaan antaisi yhtään mitään. Seksuaalinen jännite kasvaa silti, vaikka seksiä olisikin harrastettu - ja mikäli ei kasva, se tarkoittanee sitä, että jokin seksissä ja seksuaalisessa yhteensopivuudessa/vetovoimassa mättää juuri kyseisen henkilön kanssa. Eli jos odottelijat kokevat, että jännite pitää odottelulla saada mahdollisimman isoksi, koska sitten se lässähtää, niin tiedoksi vain, että lässähtäminen tarkoittaa sitä, että olette väärän tyypin kanssa.

- eri

Meissä on nyt se ero, että sinä menet suhteeseen seksi ja minä aivot edellä. Minulle tuo odottelu juuri antaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, haluan nimittäin tuntea ihmisen ensin eikä se tapahdu päivässä tai viikossa. En odota siksi, että jännite kasvaisi, vaan se kasvaa sivutuotteena. Tapailen vain ihmisiä, joiden kanssa sitä on automaattisesti. Olen ollut nyt 20 vuotta onnellisesti naimisissa, joten tiedän mistä puhun. En suosittele hyppäämään ensiksi sänkyyn, varsinkaan jos tavoittelee laadukasta materiaalia puolisokseen. Harvemmin laadukkaat miehet valitsevat vaimoksi näitä tapauksia. Sori jos sen sanominen saa vihastumaan.

Olet ollut 20 vuotta naimisissa, eli sinulla on kokemusta yhdestä avioliitosta yhden henkilön kanssa. Ei se anna mitään kompetenssia muiden suhteiden arvostelemiseen. Moni on edennyt hitaasti ja saavuttanut sillä pitkän ja onnellisen suhteen, ja moni on hypännyt ekana iltana petiin ja saavuttanut sillä ihan yhtä pitkän ja onnellisen suhteen. Ei kumpikaan näistä pätevöitä julistamaan muille miten heidän kannattaisi omassa elämässään toimia. Varsinkaan, kun kyse on eri tavoin ajattelevista ihmisistä jotka etsinevät erilaista puolisoa kuin sinä. Miksi vapaamielisen ja itsensä kaltaista kumppania ehtsivän kannattaisi toimia kuin siveyden sipuli ja etsiä sellaisten miesten arvoitusta joista siveyden sipuli tykkää? Laadukkuuskin kun on näkökulmakysymys.

Ja tuo viimeinen lause nyt oli pelkästään lapsellinen, ymmärtänet sen itsekin.

-eri

Millä tavalla viestini oli haukkumista, se oli kannanotto ja oma näkemykseni aiemman viestin kirjoittajalle. Minulla on oikeus kertoa näkemykseni siinä kuin sinulla. On tuo pitkä liitto hyvä referenssi siitä, millä tavalla kestäviä parisuhteita syntyy. Ihmisiltähän usein näitä kysellään. Ap:llä sellaista ei taida olla, enkä reseptiksi voi suosittaa liian nopeita liikkeitä. Olen ollut suhteissa myös aiemmin, joten tämä yksi pitkä avioliitto ei ole ainut kokemus ihmissuhteista. Seksi on intiimiä osa-aluetta, enkä halua jakaa sitä välittömästi, eikä se tee minusta siveyden sipulia, jollaiseksi arvostelit. Muut ovat vapaita toiminaan toisin, mutta ei kannata ihmetellä jos miehellä sammuu kiinnostus nopeasti. Ne miehet, joita itse etsin, eivät joka tapauksessa avioidu seksuaalisesti helppojen kanssa, mutta kaikille löytyy omansa. 

Minulla taas on pitkä liitto ja ekana iltana hypätty sänkyyn, siinä on sinun logiikallasi täysin pätevä referenssi suositella ekana iltana sänkyyn hyppäämistä parhaaksi reitiksi pitkään suhteeseen.