Miksi miehet ovat minusta aluksi niin kiinnostuneita, mutta kiinnostuksensa lopahtaa 1-3 kuukaudessa?
Aina tämä sama kaava toistuu! Jotenkin sitä aina unohtaa tämän uuden tapailun huumassa ja uskoo että Nyt se oikea löytyi, mutta aina saa pettyä.
Mies on aluksi niin innokas kuten minäkin ja on niin hyvä olla kun yhtäkkiä saanut elämäänsä valonpilkahduksen.
Sitten se kamalin tapahtuu. Mies ei vaikuta enää kiinnostuneelta.
Miksi aina käy näin?
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai anna heti. Tätä kannattaa miettiä huolimatta siitä, millaisen p-myrskyn tämän sanominen nykypäivänä aiheuttaa.
Ihan aiheellinen myrsky, koska on aivan käsittämätöntä, että vielä 2020-luvulla joku pitää seksiä asiana, jota nainen antaa ja mies saa.
Itse olen harrastanut seksiä aina heti, kun siltä on tuntunut ja toinenkin on halunnut. Avioliittoni alkoi siitä, että päädyin baarista iskemäni miehen kanssa samaan sänkyyn ja sitten huomasimme, että viihdymme yhdessä muutenkin.
Kyllähän se useimmiten on niin että nainen antaa seksiä miellyttääkseen miestä ja parisuhteen saadakseen. Ei siksi, että itse siitä jotain tyydytystä saisi. Finsex tutkimuksen 2016 mukaan alle 46% naisista saa orgasmin ja tämäkin on moninkertainen määrä verrattuna joihinkin ulkomaisiin tutkimuksiin.
seksi ja läheisyys tuntuu hyvältä ilman orgasmiakin
ei ole kiinni pelkästä miellyttämisestä
Höpö höpö. Seksissä ilman orgasmia ei ole mitään järkeä. Läheisyyttä saa helpommin vaikka lemmikkieläimeltä kuin sietämällä miestä nurkissaan.
Höpöhöpö :D Ainakin minusta seksissä on tärkeää läheisyys, hellyys, kiihottuminen. Aina ei orkku tule vaikka on just siinä tulossa, mut ei se tee hommasta järjetöntä vaan ihanaa ja nautittavaa se edelleen on.
Kauheaa jos sun pitää vain sietää miestä nurkissa... Pelkästään jatkuvien orkkujen takia?
Olen eri, mutta minulle kiihottuminen ilman että saan orgasmia, vaikka se on just siinä tulossa, ei ole ihanaa ja nautittavaa, vaan tuosta jää levoton ja turhautunut olo - pakko hoidella itsensä loppuun. En silti tarkoita, että seksissä ainoa ihana asia on orgasmi, mutta kyllä se ainakin minulle aika olennainen on.
Mutta se matka on kuitenkin nautittava, enkä sanoisi turhaksi. Ei kai se haittaa jos hoitelee itsensä loppuun vessassa.
Onko tantra-seksi tuttu käsite?
Käsitteenä on tuttu, mutta ei oikein kuulosta minulle omalta jutulta (ainakin sen perusteella, mitä siitä tiedän). Niin, ja en hoidellut itseäni loppuun vessassa - miksi menisin vessaan tekemään sen? Ihan sängyssä tein sen. Ilmeisesti tulkitsit, että olen mies, mutta olen nainen.
Ok. Mieskö siinä vieressä katselee passiivisena? Sillä mietin, et itse (naisena) mieluummin hoitelen homman vessassa kuin siinä siipan vieressä :) Kukin tavallaan.
Saan paremman asennon sängyssä kuin vessassa masturbointia ajatellen. Tämä kyseinen kumppani on eksä, ja vaikka huonosti toimiva seksi ei ollutkaan eron syy, niin on se silti niitä syitä, joiden vuoksi tuntuu hyvältä, että hän on eksä. Hän siis yritti saada minua tulemaan, mutta ei oikein osannut hommaansa, joten lopulta totesin, että ei tämä onnistu nyt. En hoidellut itseäni heti, koska klitoris oli jotenkin turtunut siitä pitkästä yrityksestä nuolla minulle orgasmi, joten odottelin kyllä hetken ennen kuin hoidin homman loppuun. Kumppani taisi silloin itse olla suihkussa. Tosin ei minulle olisi ollut ongelma, vaikka olisi ollut samassa huoneessakin. Itse en kaipaa masturboidessa mitään silittelyjä tms, niin eipä hän siinä oikein olisi mitään voinut tehdä - hänhän epäonnistui jo minun tyydyttämisessä, joten mitä se räpellys olisi enää auttanutkaan...
Oho, ajattelet siis että orgasmi on miehen vastuulla? Ehei, se on kyllä naisen omalla vastuulla. Nykyisin ajatellaan noin, sinun tapasi ajatella on vanhanaikainen. Oma sormi geimeihin mukaan samalla kun mies lykkii?
Minulla ei toimi se, että yhdynnän aikana kiihotan itseäni sormella samalla, kokeiltu on. Kaikki eivät saa orgasmia samalla tavoin, joten patenttiratkaisua ei siksi kaikille ole. Ja siis muiden kumppaneiden kanssa olen saanut orgasmin aina helposti, tuo oli ainoa poikkeus. Parhaiten ja todennäköisimmin saan muuten nuolemalla. Mutta jos siihen lähdetään, että minun pitäisi hoitaa itse omin sormin itselleni orgasmi eikä kumppanin tarvitsisi tehdä tai välittää asiasta, mutta hän saisi kuitenkin käyttää minun kehoani oman orgasminsa saamiseen, niin en nyt oikein ymmärrä, miksi harrastaisin hänen kanssaan seksiä? Mikä sen seksin pointti silloin olisi - orgasmin tuottaminen hänelle? Eihän hänenkään orgasminsa minun vastuullani sitten ole - ihan hyvin hänkin voisi ottaa oman käden käyttöön.
Mites sä nyt loksahdit siihen äärilaitaan, että miehen ei tarttis tehdä mitään tai edes välittää? Tottakai molemmat välittävät ja yrittävät tehdä parhaansa, mutta silti itsellä on päävastuu omasta nautinnosta. Muutenhan vois vain lahnailla ja huutaa toiselle, et annahan tulla niitä orgasmeja ja vähän äkkiä.
Seksissä on -minun kokemukseni mukaan - kyse paljon muustakin kuin orgasmikeskeisyydestä. Hassua että läheisyys tai nautinto ei itsessään merkitse sinulle niin paljoa, että haluaisit rakastella, jos orkku menee joskus ohi. Minusta rakastelu on ihanaa aina.
Kylmältä ja vaativalta suorittajaihmiseltä kuulostat, sorry vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai mene antamaan heille tuona aikana? Suosittelen: älä enää anna tai ota, vaan katso, säilyykö tyyppi elämässäsi. Jos säilyy ilman pikaista seksiäkin, niin sit on oikea tyyppi <3 Täytyy olla muutakin kiinnostusta, esim. yhteiseti arvot ja tulevaisuudentoiveet.
Todellakin näin. Mutta taitaa olla nykynuorille liikaa vaadittu, pidättäytyä kuukausi pari...
Älkää sitten ihmetelkö jos sydän särkyy :(
Jos joku tykkää oikeasti, jaksaa kyllä odottaa, että hetken ollaan tutustuttu paremmin. Itsessäkin kannattaa sitä puolta kehittää. Eikä vaatia kaikkea heti mulle nyt äkkiä.
Onnellinen rouva
Mitä tarkoittaa "tykätä oikeasti" jos on tunnettu kuukausi tai pari?
Vaikka sitä, että toinen tyyppi kiinnostaa sen verran paljon, et ei painosta seksiin, vaan malttaa tutustua rauhassa ensin. Jos ei tykkää tarpeeksi, niin jotkut ei jaksa odottaa pariakaan kuukautta vaan lähtevät metsästämään pildea toisille laitumille.
Tuossa vaiheessa pari kuukauden jälkeen voi jo todeta, että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinnosta riittävästi, että tähän kannattaisi jäädä aikaansa tuhlaamaan. Noita tuli aikanaan pistettyä pari kiertoon, kun ei vaan sitä aivotonta odotetaan vielä -pelleilyä jaksanut.
Ja ei, kyse ei ole siitä, että painostaisin. Ei siitä painostamalla tapahtuneesta seksistä olisi itselle iloa vaan toisen pitää olla oikeasti halukas ja aktiivinen, että minua kiinnostaisi yhtään. Parissa kuukaudessa näkee sen, onko toinen seksistä riittävän kiinnostunut minulle. Minusta siinä odottamisessa ei ole ollut yhtään mitään mieltä ja odottelijat on parasta laittaa seuraavan riesaksi.
Minä olen se, jota on odoteltu ja minulla onkin sitten korkeampi libido. Haluaisin pidempään, monipuolisemmin, kiihkeämmin ja useammin.
Minulla on kokemusta - ikävä kyllä - juuri tällaisesta odottelijasta.
Ei se itse odottaminen ollut niin kovin vaikeaa, muutamia kuukausia seurustelimme, ennen kuin vaihe vaiheelta siirryimme sitten varsinaiseen seksielämän aloittamiseen.
Kyllä, suhteen alkuvaiheessa se varsinainen seksielämä oli kiihkeää, koska myös tämä hitaammin syttyvä osapuoli oli alussa todella kiihkeä.
Mutta: seksielämä loppui suhteen arkipäiväistyttyä kokonaan, noin vajaan kahden vuoden kuluttua. Kärsin tästä itse todella paljon, koska toinen osapuoli ei edes kommunikoinut asiasta riittävästi. Lopulta en voinut tehdä muuta kuin lähteä, vaikka molemmilla oli vielä paljon tunteita toista kohtaan. Erosta tuli todella repivä molemmin puolin.
Tästä kokemuksestani opin, että jos seksin aloittaminen suhteessa vaatii pitkään, on todella iso todennäköisyys, että se myös loppuu hyvin pian alkuvaiheen ihastuksen myötä. Tällaisille hitaasti syttyville ihmisille suhteen alkuvaiheen ihastumisen tunne luo ja ylläpitää seksuaalista kiinnostusta - ja sitten kun suhteen pitäisi vakiintua alkuhuuman mentyä ohi, lopahtaa seksielämäkin sitten totaalisesti.
Onneksi löysin tämän jälkeen kumppanin, joka sekä ihastui ja rakastui minuun että pitää seksistä ihan seksin itsensä takia (ja harrastaa sitä vielä pidemmässäkin suhteessa mielellään kanssani).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai mene antamaan heille tuona aikana? Suosittelen: älä enää anna tai ota, vaan katso, säilyykö tyyppi elämässäsi. Jos säilyy ilman pikaista seksiäkin, niin sit on oikea tyyppi <3 Täytyy olla muutakin kiinnostusta, esim. yhteiseti arvot ja tulevaisuudentoiveet.
Todellakin näin. Mutta taitaa olla nykynuorille liikaa vaadittu, pidättäytyä kuukausi pari...
Älkää sitten ihmetelkö jos sydän särkyy :(
Jos joku tykkää oikeasti, jaksaa kyllä odottaa, että hetken ollaan tutustuttu paremmin. Itsessäkin kannattaa sitä puolta kehittää. Eikä vaatia kaikkea heti mulle nyt äkkiä.
Onnellinen rouva
Mitä tarkoittaa "tykätä oikeasti" jos on tunnettu kuukausi tai pari?
Vaikka sitä, että toinen tyyppi kiinnostaa sen verran paljon, et ei painosta seksiin, vaan malttaa tutustua rauhassa ensin. Jos ei tykkää tarpeeksi, niin jotkut ei jaksa odottaa pariakaan kuukautta vaan lähtevät metsästämään pildea toisille laitumille.
Tuossa vaiheessa pari kuukauden jälkeen voi jo todeta, että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinnosta riittävästi, että tähän kannattaisi jäädä aikaansa tuhlaamaan. Noita tuli aikanaan pistettyä pari kiertoon, kun ei vaan sitä aivotonta odotetaan vielä -pelleilyä jaksanut.
Ja ei, kyse ei ole siitä, että painostaisin. Ei siitä painostamalla tapahtuneesta seksistä olisi itselle iloa vaan toisen pitää olla oikeasti halukas ja aktiivinen, että minua kiinnostaisi yhtään. Parissa kuukaudessa näkee sen, onko toinen seksistä riittävän kiinnostunut minulle. Minusta siinä odottamisessa ei ole ollut yhtään mitään mieltä ja odottelijat on parasta laittaa seuraavan riesaksi.
Minä olen se, jota on odoteltu ja minulla onkin sitten korkeampi libido. Haluaisin pidempään, monipuolisemmin, kiihkeämmin ja useammin.
Olen eri, mutta kommentoin silti. Noinkin voi käydä. Mutta todennäköisyys sille, että seksiä haluamaton olisikin piilevästi halukkaampi, on aika pieni. Yleensä ne, jotka eivät halua seksiä, eivät oikeasti halua sitä.
Miten niin piilevästi? Kyllä mä olen ihan avoimesti halunnut toista ja ilmaissut sen. Mulle seksittömyys on yhdynnättömyyttä ja sitä, ettei mun paljaaseen intiimialueeseen kosketa vielä siinä vaiheessa. Sen sijaan halut ovat tosi korkealla.
Jos näet jonkun hottiksen, joka kiinnostuu sinusta, niin kai sinä silloin jätät pettämättä kumppaniasi, vaikka toista haluaisitkin. Kaikkia mielitekoja ei pidä toteuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai anna heti. Tätä kannattaa miettiä huolimatta siitä, millaisen p-myrskyn tämän sanominen nykypäivänä aiheuttaa.
Ihan aiheellinen myrsky, koska on aivan käsittämätöntä, että vielä 2020-luvulla joku pitää seksiä asiana, jota nainen antaa ja mies saa.
Itse olen harrastanut seksiä aina heti, kun siltä on tuntunut ja toinenkin on halunnut. Avioliittoni alkoi siitä, että päädyin baarista iskemäni miehen kanssa samaan sänkyyn ja sitten huomasimme, että viihdymme yhdessä muutenkin.
Kyllähän se useimmiten on niin että nainen antaa seksiä miellyttääkseen miestä ja parisuhteen saadakseen. Ei siksi, että itse siitä jotain tyydytystä saisi. Finsex tutkimuksen 2016 mukaan alle 46% naisista saa orgasmin ja tämäkin on moninkertainen määrä verrattuna joihinkin ulkomaisiin tutkimuksiin.
seksi ja läheisyys tuntuu hyvältä ilman orgasmiakin
ei ole kiinni pelkästä miellyttämisestä
Höpö höpö. Seksissä ilman orgasmia ei ole mitään järkeä. Läheisyyttä saa helpommin vaikka lemmikkieläimeltä kuin sietämällä miestä nurkissaan.
Höpöhöpö :D Ainakin minusta seksissä on tärkeää läheisyys, hellyys, kiihottuminen. Aina ei orkku tule vaikka on just siinä tulossa, mut ei se tee hommasta järjetöntä vaan ihanaa ja nautittavaa se edelleen on.
Kauheaa jos sun pitää vain sietää miestä nurkissa... Pelkästään jatkuvien orkkujen takia?
Olen eri, mutta minulle kiihottuminen ilman että saan orgasmia, vaikka se on just siinä tulossa, ei ole ihanaa ja nautittavaa, vaan tuosta jää levoton ja turhautunut olo - pakko hoidella itsensä loppuun. En silti tarkoita, että seksissä ainoa ihana asia on orgasmi, mutta kyllä se ainakin minulle aika olennainen on.
Mutta se matka on kuitenkin nautittava, enkä sanoisi turhaksi. Ei kai se haittaa jos hoitelee itsensä loppuun vessassa.
Onko tantra-seksi tuttu käsite?
Käsitteenä on tuttu, mutta ei oikein kuulosta minulle omalta jutulta (ainakin sen perusteella, mitä siitä tiedän). Niin, ja en hoidellut itseäni loppuun vessassa - miksi menisin vessaan tekemään sen? Ihan sängyssä tein sen. Ilmeisesti tulkitsit, että olen mies, mutta olen nainen.
Ok. Mieskö siinä vieressä katselee passiivisena? Sillä mietin, et itse (naisena) mieluummin hoitelen homman vessassa kuin siinä siipan vieressä :) Kukin tavallaan.
Saan paremman asennon sängyssä kuin vessassa masturbointia ajatellen. Tämä kyseinen kumppani on eksä, ja vaikka huonosti toimiva seksi ei ollutkaan eron syy, niin on se silti niitä syitä, joiden vuoksi tuntuu hyvältä, että hän on eksä. Hän siis yritti saada minua tulemaan, mutta ei oikein osannut hommaansa, joten lopulta totesin, että ei tämä onnistu nyt. En hoidellut itseäni heti, koska klitoris oli jotenkin turtunut siitä pitkästä yrityksestä nuolla minulle orgasmi, joten odottelin kyllä hetken ennen kuin hoidin homman loppuun. Kumppani taisi silloin itse olla suihkussa. Tosin ei minulle olisi ollut ongelma, vaikka olisi ollut samassa huoneessakin. Itse en kaipaa masturboidessa mitään silittelyjä tms, niin eipä hän siinä oikein olisi mitään voinut tehdä - hänhän epäonnistui jo minun tyydyttämisessä, joten mitä se räpellys olisi enää auttanutkaan...
Oho, ajattelet siis että orgasmi on miehen vastuulla? Ehei, se on kyllä naisen omalla vastuulla. Nykyisin ajatellaan noin, sinun tapasi ajatella on vanhanaikainen. Oma sormi geimeihin mukaan samalla kun mies lykkii?
Minulla ei toimi se, että yhdynnän aikana kiihotan itseäni sormella samalla, kokeiltu on. Kaikki eivät saa orgasmia samalla tavoin, joten patenttiratkaisua ei siksi kaikille ole. Ja siis muiden kumppaneiden kanssa olen saanut orgasmin aina helposti, tuo oli ainoa poikkeus. Parhaiten ja todennäköisimmin saan muuten nuolemalla. Mutta jos siihen lähdetään, että minun pitäisi hoitaa itse omin sormin itselleni orgasmi eikä kumppanin tarvitsisi tehdä tai välittää asiasta, mutta hän saisi kuitenkin käyttää minun kehoani oman orgasminsa saamiseen, niin en nyt oikein ymmärrä, miksi harrastaisin hänen kanssaan seksiä? Mikä sen seksin pointti silloin olisi - orgasmin tuottaminen hänelle? Eihän hänenkään orgasminsa minun vastuullani sitten ole - ihan hyvin hänkin voisi ottaa oman käden käyttöön.
Mites sä nyt loksahdit siihen äärilaitaan, että miehen ei tarttis tehdä mitään tai edes välittää? Tottakai molemmat välittävät ja yrittävät tehdä parhaansa, mutta silti itsellä on päävastuu omasta nautinnosta. Muutenhan vois vain lahnailla ja huutaa toiselle, et annahan tulla niitä orgasmeja ja vähän äkkiä.
Seksissä on -minun kokemukseni mukaan - kyse paljon muustakin kuin orgasmikeskeisyydestä. Hassua että läheisyys tai nautinto ei itsessään merkitse sinulle niin paljoa, että haluaisit rakastella, jos orkku menee joskus ohi. Minusta rakastelu on ihanaa aina.
Kylmältä ja vaativalta suorittajaihmiseltä kuulostat, sorry vain.
Kirjoitin aiemmin, että ei orgasmi ainoa ihana asia seksissä ole. Mutta sitä en ymmärrä ollenkaan, miksi orgasmin merkitystä seksuaalisessa nautinnossa usein vähätellään etenkin naisten kohdalla. Naisten täytyisi tyytyä pelkkään läheisyyteen.
Ymmärtäkää, että sellainen ihminen, joka ei halua seksiä suhteen alkuvaiheessa, ei halua seksiä siksi, että nauttisi siitä sen itsensä vuoksi. Tällainen ihminen haluaa seksiä (usein paljon ja kiihkeästi) siinä vaiheessa, kun suhde on alun tutustumisen jälkeen kehittynyt ja kypsynyt ensi-ihastuksesta rakastumisvaiheeseen.
Yllä kertomani oman kokemukseni mukaan on siis iso riski, että jos haluaa tällaisen ihmisen kanssa pitkään parisuhteeseen, joutuu varautumaan siihen, että seksielämä kuolee, jos/kun suhde arkipäiväistyy.
Jos sen sijaan löydät ihmisen, joka haluaa seksiä suhteen alkuvaiheessa melko piankin, tarkoittaa se, että tämä ihminen nauttii seksistä ja haluaa sitä ihan sen itsensä takia. Tietysti on olemassa riski, että myös tällaisissa suhteissa seksielämä ajautuu kriisiin, mutta se tapahtuu muista syistä kuin siitä, että tämä ihminen lakkaa kokonaan haluamasta seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai mene antamaan heille tuona aikana? Suosittelen: älä enää anna tai ota, vaan katso, säilyykö tyyppi elämässäsi. Jos säilyy ilman pikaista seksiäkin, niin sit on oikea tyyppi <3 Täytyy olla muutakin kiinnostusta, esim. yhteiseti arvot ja tulevaisuudentoiveet.
Todellakin näin. Mutta taitaa olla nykynuorille liikaa vaadittu, pidättäytyä kuukausi pari...
Älkää sitten ihmetelkö jos sydän särkyy :(
Jos joku tykkää oikeasti, jaksaa kyllä odottaa, että hetken ollaan tutustuttu paremmin. Itsessäkin kannattaa sitä puolta kehittää. Eikä vaatia kaikkea heti mulle nyt äkkiä.
Onnellinen rouva
Mitä tarkoittaa "tykätä oikeasti" jos on tunnettu kuukausi tai pari?
Vaikka sitä, että toinen tyyppi kiinnostaa sen verran paljon, et ei painosta seksiin, vaan malttaa tutustua rauhassa ensin. Jos ei tykkää tarpeeksi, niin jotkut ei jaksa odottaa pariakaan kuukautta vaan lähtevät metsästämään pildea toisille laitumille.
Tuossa vaiheessa pari kuukauden jälkeen voi jo todeta, että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinnosta riittävästi, että tähän kannattaisi jäädä aikaansa tuhlaamaan. Noita tuli aikanaan pistettyä pari kiertoon, kun ei vaan sitä aivotonta odotetaan vielä -pelleilyä jaksanut.
Ja ei, kyse ei ole siitä, että painostaisin. Ei siitä painostamalla tapahtuneesta seksistä olisi itselle iloa vaan toisen pitää olla oikeasti halukas ja aktiivinen, että minua kiinnostaisi yhtään. Parissa kuukaudessa näkee sen, onko toinen seksistä riittävän kiinnostunut minulle. Minusta siinä odottamisessa ei ole ollut yhtään mitään mieltä ja odottelijat on parasta laittaa seuraavan riesaksi.
Minä olen se, jota on odoteltu ja minulla onkin sitten korkeampi libido. Haluaisin pidempään, monipuolisemmin, kiihkeämmin ja useammin.
Olen eri, mutta kommentoin silti. Noinkin voi käydä. Mutta todennäköisyys sille, että seksiä haluamaton olisikin piilevästi halukkaampi, on aika pieni. Yleensä ne, jotka eivät halua seksiä, eivät oikeasti halua sitä.
Miten niin piilevästi? Kyllä mä olen ihan avoimesti halunnut toista ja ilmaissut sen. Mulle seksittömyys on yhdynnättömyyttä ja sitä, ettei mun paljaaseen intiimialueeseen kosketa vielä siinä vaiheessa. Sen sijaan halut ovat tosi korkealla.
Jos näet jonkun hottiksen, joka kiinnostuu sinusta, niin kai sinä silloin jätät pettämättä kumppaniasi, vaikka toista haluaisitkin. Kaikkia mielitekoja ei pidä toteuttaa.
On vähän eri asia olla harrastamatta seksiä jonkun tuntemattoman hottiksen kanssa, eihän se mitenkään vertaudu siihen, että on jokin periaate, ettei harrasta seksiä oman kumppaninsa kanssa. Nämä ovat täysin eri asioita ja aika erilaista halua myös - tästä et voi olla eri mieltä, vai kuinka? Tuskin kuitenkaan ajattelet, että on ihan sama asia haluta rakasta kumppaia kuin jotain tuntemattoman ulkonäköä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää, että sellainen ihminen, joka ei halua seksiä suhteen alkuvaiheessa, ei halua seksiä siksi, että nauttisi siitä sen itsensä vuoksi. Tällainen ihminen haluaa seksiä (usein paljon ja kiihkeästi) siinä vaiheessa, kun suhde on alun tutustumisen jälkeen kehittynyt ja kypsynyt ensi-ihastuksesta rakastumisvaiheeseen.
Yllä kertomani oman kokemukseni mukaan on siis iso riski, että jos haluaa tällaisen ihmisen kanssa pitkään parisuhteeseen, joutuu varautumaan siihen, että seksielämä kuolee, jos/kun suhde arkipäiväistyy.
Jos sen sijaan löydät ihmisen, joka haluaa seksiä suhteen alkuvaiheessa melko piankin, tarkoittaa se, että tämä ihminen nauttii seksistä ja haluaa sitä ihan sen itsensä takia. Tietysti on olemassa riski, että myös tällaisissa suhteissa seksielämä ajautuu kriisiin, mutta se tapahtuu muista syistä kuin siitä, että tämä ihminen lakkaa kokonaan haluamasta seksiä.
Tämä oli hyvä pointti. Tosin kohta ketjuun hyökkää jotain uskovaisia seksittömän seurustelun kannattajia, jotka kilvan vakuuttelevat, että heillä kyllä on aina ollut paljon enemmän ja paljon parempaa seksiä kuin maallistuneilla ihmisillä, ja että uskovaisten seksi muutenkin on keskimääräistä parempaa ja ovat kaikkein tyytyväisimpiä seksielämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Voin antaa myös naisnäkökulmasta kokemuksen... Kyllä joskus tuli deittailtua miehiä, jotka olivat alkuun sellaisia, joihin halusi tutustua enemmän. Sitten vaan into laantui eivätkä nämä miehet jostain syystä enää kiinnostaneet. Se saattoi olla joku erikoinen tapa puhua, finninen märkivä selkä tai mielipiteet, jotka ei kohdanneet omieni kanssa.
Jos tyyppi on muuten helmi, mutta sen selkä on finninen, niin loppuuko kiinnostus siihen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai anna heti. Tätä kannattaa miettiä huolimatta siitä, millaisen p-myrskyn tämän sanominen nykypäivänä aiheuttaa.
Ihan aiheellinen myrsky, koska on aivan käsittämätöntä, että vielä 2020-luvulla joku pitää seksiä asiana, jota nainen antaa ja mies saa.
Itse olen harrastanut seksiä aina heti, kun siltä on tuntunut ja toinenkin on halunnut. Avioliittoni alkoi siitä, että päädyin baarista iskemäni miehen kanssa samaan sänkyyn ja sitten huomasimme, että viihdymme yhdessä muutenkin.
Ja minä taas olen kokenut täysin päinvastaista. Sain unelmieni miehen nimenomaan sillä, että poikkesin joukosta enkä lähtenyt heti puuhiin. Hänen mukaansa tämä lisäsi kiinnostusta sekä kiintymystä välillämme, mikä johti syvään rakastumiseen. Kanivaihetta jaksettiin odottaa muutama kuukausi. Mies oli tottunut aivan erilaisiin naisiin ja tämä vetosi häneen eri tavoin. Ollaan oltu yhdessä onnellisesti pitkään. Eri
Eli persoonasi, ulkonäön ja vetovoiman puolesta et erottunut muista, vaan ainoastaan sen vuoksi, että et ensin harrastanut seksiä? Olisiko miehen mielenkiinto siis lopahtanut sinuunkin, jos olisitte menneet sänkyyn?
Minäkin kyllä tykkään juuri siitä, että kumppani näkee minut erityisenä ja sellaisena, että erotun hänen silmissään muista. Mutta itse oikeastaan haluan sen tapahtuvan sen kautta, millainen ihminen olen ja millainen vetovoima välillämme on, koska se tuntuu minusta erityiseltä. Jotenkin tuntuu, että jos joku väärin ajoitettu seksi romuttaa kiinnostuksen, ei vaikuta siltä, että toinen on ihan kauhean kiinnostunut juuri minusta ihmisenä.
Itselläni on sama kokemus kuin edellisellä. Tässähän on kysymys ihmisten arvoista. Parhaiten sujuu niillä joiden arvomaailmat sopii yhteen. Kaikki ei ole valmiita suhteeseen sen pukin tai jakorasian kanssa.
Miksi koet tarvetta alatyyliseen nimittelyyn, kun aihe ei koske sinua mitenkään?
Tekeekö noin tiukkaa hyväksyä, ettei kaikki ole kuten sinä, vaan ihmisiä ja arvoja on moneen junaan?Annat säälittävän kuvan itsestäsi, kun nimittelet.
Se että harrastaa kenen kanssa tahansa seksiä osoittaa arvojen puutetta. Olipa kyseessä mies tai nainen.
Se että arvostelee toisten seksuaalisia haluja osoittaa täydellistä arvojen puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai mene antamaan heille tuona aikana? Suosittelen: älä enää anna tai ota, vaan katso, säilyykö tyyppi elämässäsi. Jos säilyy ilman pikaista seksiäkin, niin sit on oikea tyyppi <3 Täytyy olla muutakin kiinnostusta, esim. yhteiseti arvot ja tulevaisuudentoiveet.
Todellakin näin. Mutta taitaa olla nykynuorille liikaa vaadittu, pidättäytyä kuukausi pari...
Älkää sitten ihmetelkö jos sydän särkyy :(
Jos joku tykkää oikeasti, jaksaa kyllä odottaa, että hetken ollaan tutustuttu paremmin. Itsessäkin kannattaa sitä puolta kehittää. Eikä vaatia kaikkea heti mulle nyt äkkiä.
Onnellinen rouva
Mitä tarkoittaa "tykätä oikeasti" jos on tunnettu kuukausi tai pari?
Vaikka sitä, että toinen tyyppi kiinnostaa sen verran paljon, et ei painosta seksiin, vaan malttaa tutustua rauhassa ensin. Jos ei tykkää tarpeeksi, niin jotkut ei jaksa odottaa pariakaan kuukautta vaan lähtevät metsästämään pildea toisille laitumille.
Tuossa vaiheessa pari kuukauden jälkeen voi jo todeta, että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinnosta riittävästi, että tähän kannattaisi jäädä aikaansa tuhlaamaan. Noita tuli aikanaan pistettyä pari kiertoon, kun ei vaan sitä aivotonta odotetaan vielä -pelleilyä jaksanut.
Ja ei, kyse ei ole siitä, että painostaisin. Ei siitä painostamalla tapahtuneesta seksistä olisi itselle iloa vaan toisen pitää olla oikeasti halukas ja aktiivinen, että minua kiinnostaisi yhtään. Parissa kuukaudessa näkee sen, onko toinen seksistä riittävän kiinnostunut minulle. Minusta siinä odottamisessa ei ole ollut yhtään mitään mieltä ja odottelijat on parasta laittaa seuraavan riesaksi.
Minä olen se, jota on odoteltu ja minulla onkin sitten korkeampi libido. Haluaisin pidempään, monipuolisemmin, kiihkeämmin ja useammin.
Minulla on kokemusta - ikävä kyllä - juuri tällaisesta odottelijasta.
Ei se itse odottaminen ollut niin kovin vaikeaa, muutamia kuukausia seurustelimme, ennen kuin vaihe vaiheelta siirryimme sitten varsinaiseen seksielämän aloittamiseen.
Kyllä, suhteen alkuvaiheessa se varsinainen seksielämä oli kiihkeää, koska myös tämä hitaammin syttyvä osapuoli oli alussa todella kiihkeä.
Mutta: seksielämä loppui suhteen arkipäiväistyttyä kokonaan, noin vajaan kahden vuoden kuluttua. Kärsin tästä itse todella paljon, koska toinen osapuoli ei edes kommunikoinut asiasta riittävästi. Lopulta en voinut tehdä muuta kuin lähteä, vaikka molemmilla oli vielä paljon tunteita toista kohtaan. Erosta tuli todella repivä molemmin puolin.
Tästä kokemuksestani opin, että jos seksin aloittaminen suhteessa vaatii pitkään, on todella iso todennäköisyys, että se myös loppuu hyvin pian alkuvaiheen ihastuksen myötä. Tällaisille hitaasti syttyville ihmisille suhteen alkuvaiheen ihastumisen tunne luo ja ylläpitää seksuaalista kiinnostusta - ja sitten kun suhteen pitäisi vakiintua alkuhuuman mentyä ohi, lopahtaa seksielämäkin sitten totaalisesti.
Onneksi löysin tämän jälkeen kumppanin, joka sekä ihastui ja rakastui minuun että pitää seksistä ihan seksin itsensä takia (ja harrastaa sitä vielä pidemmässäkin suhteessa mielellään kanssani).
Ikävä kokemus, mutta et voi sanoa että opit että kaikkien hitaammin syttyvien kanssa seksi lopahtaa kun suhde jatkuu pitempään. Tuo nyt ei vain pidä paikkaansa yleisellä tasolla. Joidenkin - kuten ex-kumppanisi - kohdalla kyllä, mutta jokainen on erilainen. Itsekin sytyn hitaasti mutta se himo sitten mihinkään katoa, päinvastoin sehän syvenee vaan. Vuosien ja vuosien ajan.
En itsekään yleistä vaikka on päinvastainen kokemus: ne jotka pitävät seksistä seksin vuoksi ja haluavat heti sänkyyn ovat aina myös jättäneet nopeasti ja siirtyneet seuraavaan, koska seksihän on vain seksiä ja kivaa sellaisenaan. Tajuan kuitenkin että kyse on yksittäisestä ihmisestä ja minun uniikista kokemuksestani juuri kyseisen ihmisen kanssa. En voi sanoa "oppineeni" että on "erittäin suuri todennäköisyys" siihen että kaikki sellaiset ovat samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai mene antamaan heille tuona aikana? Suosittelen: älä enää anna tai ota, vaan katso, säilyykö tyyppi elämässäsi. Jos säilyy ilman pikaista seksiäkin, niin sit on oikea tyyppi <3 Täytyy olla muutakin kiinnostusta, esim. yhteiseti arvot ja tulevaisuudentoiveet.
Todellakin näin. Mutta taitaa olla nykynuorille liikaa vaadittu, pidättäytyä kuukausi pari...
Älkää sitten ihmetelkö jos sydän särkyy :(
Jos joku tykkää oikeasti, jaksaa kyllä odottaa, että hetken ollaan tutustuttu paremmin. Itsessäkin kannattaa sitä puolta kehittää. Eikä vaatia kaikkea heti mulle nyt äkkiä.
Onnellinen rouva
Mitä tarkoittaa "tykätä oikeasti" jos on tunnettu kuukausi tai pari?
Vaikka sitä, että toinen tyyppi kiinnostaa sen verran paljon, et ei painosta seksiin, vaan malttaa tutustua rauhassa ensin. Jos ei tykkää tarpeeksi, niin jotkut ei jaksa odottaa pariakaan kuukautta vaan lähtevät metsästämään pildea toisille laitumille.
Tuossa vaiheessa pari kuukauden jälkeen voi jo todeta, että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinnosta riittävästi, että tähän kannattaisi jäädä aikaansa tuhlaamaan. Noita tuli aikanaan pistettyä pari kiertoon, kun ei vaan sitä aivotonta odotetaan vielä -pelleilyä jaksanut.
Ja ei, kyse ei ole siitä, että painostaisin. Ei siitä painostamalla tapahtuneesta seksistä olisi itselle iloa vaan toisen pitää olla oikeasti halukas ja aktiivinen, että minua kiinnostaisi yhtään. Parissa kuukaudessa näkee sen, onko toinen seksistä riittävän kiinnostunut minulle. Minusta siinä odottamisessa ei ole ollut yhtään mitään mieltä ja odottelijat on parasta laittaa seuraavan riesaksi.
Minä olen se, jota on odoteltu ja minulla onkin sitten korkeampi libido. Haluaisin pidempään, monipuolisemmin, kiihkeämmin ja useammin.
Minulla on kokemusta - ikävä kyllä - juuri tällaisesta odottelijasta.
Ei se itse odottaminen ollut niin kovin vaikeaa, muutamia kuukausia seurustelimme, ennen kuin vaihe vaiheelta siirryimme sitten varsinaiseen seksielämän aloittamiseen.
Kyllä, suhteen alkuvaiheessa se varsinainen seksielämä oli kiihkeää, koska myös tämä hitaammin syttyvä osapuoli oli alussa todella kiihkeä.
Mutta: seksielämä loppui suhteen arkipäiväistyttyä kokonaan, noin vajaan kahden vuoden kuluttua. Kärsin tästä itse todella paljon, koska toinen osapuoli ei edes kommunikoinut asiasta riittävästi. Lopulta en voinut tehdä muuta kuin lähteä, vaikka molemmilla oli vielä paljon tunteita toista kohtaan. Erosta tuli todella repivä molemmin puolin.
Tästä kokemuksestani opin, että jos seksin aloittaminen suhteessa vaatii pitkään, on todella iso todennäköisyys, että se myös loppuu hyvin pian alkuvaiheen ihastuksen myötä. Tällaisille hitaasti syttyville ihmisille suhteen alkuvaiheen ihastumisen tunne luo ja ylläpitää seksuaalista kiinnostusta - ja sitten kun suhteen pitäisi vakiintua alkuhuuman mentyä ohi, lopahtaa seksielämäkin sitten totaalisesti.
Onneksi löysin tämän jälkeen kumppanin, joka sekä ihastui ja rakastui minuun että pitää seksistä ihan seksin itsensä takia (ja harrastaa sitä vielä pidemmässäkin suhteessa mielellään kanssani).
Ikävä kokemus, mutta et voi sanoa että opit että kaikkien hitaammin syttyvien kanssa seksi lopahtaa kun suhde jatkuu pitempään. Tuo nyt ei vain pidä paikkaansa yleisellä tasolla. Joidenkin - kuten ex-kumppanisi - kohdalla kyllä, mutta jokainen on erilainen. Itsekin sytyn hitaasti mutta se himo sitten mihinkään katoa, päinvastoin sehän syvenee vaan. Vuosien ja vuosien ajan.
En itsekään yleistä vaikka on päinvastainen kokemus: ne jotka pitävät seksistä seksin vuoksi ja haluavat heti sänkyyn ovat aina myös jättäneet nopeasti ja siirtyneet seuraavaan, koska seksihän on vain seksiä ja kivaa sellaisenaan. Tajuan kuitenkin että kyse on yksittäisestä ihmisestä ja minun uniikista kokemuksestani juuri kyseisen ihmisen kanssa. En voi sanoa "oppineeni" että on "erittäin suuri todennäköisyys" siihen että kaikki sellaiset ovat samanlaisia.
Olen eri, mutta eihän tuo kirjoittaja sanonutkaan, että kaikkien kanssa käy noin. Hän sanoi, että "on iso todennäköisyys" että käy niin.
Alkuinto. Epätoivoiset on vuosikausia huonoissa liitoissa. Tekosyynä lapset tms.
Väistämättä ero sit joskus 40-55v välillä.
Elämä meni siinä vastenmielisen tyypin vierellä. Itsepetos, josta loppuelämän katkeruus. Lähtekää niistä surkeista liitoista oli teillä mitä hyvänsä tekosyynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai anna heti. Tätä kannattaa miettiä huolimatta siitä, millaisen p-myrskyn tämän sanominen nykypäivänä aiheuttaa.
Ihan aiheellinen myrsky, koska on aivan käsittämätöntä, että vielä 2020-luvulla joku pitää seksiä asiana, jota nainen antaa ja mies saa.
Itse olen harrastanut seksiä aina heti, kun siltä on tuntunut ja toinenkin on halunnut. Avioliittoni alkoi siitä, että päädyin baarista iskemäni miehen kanssa samaan sänkyyn ja sitten huomasimme, että viihdymme yhdessä muutenkin.
Kyllähän se useimmiten on niin että nainen antaa seksiä miellyttääkseen miestä ja parisuhteen saadakseen. Ei siksi, että itse siitä jotain tyydytystä saisi. Finsex tutkimuksen 2016 mukaan alle 46% naisista saa orgasmin ja tämäkin on moninkertainen määrä verrattuna joihinkin ulkomaisiin tutkimuksiin.
seksi ja läheisyys tuntuu hyvältä ilman orgasmiakin
ei ole kiinni pelkästä miellyttämisestä
Höpö höpö. Seksissä ilman orgasmia ei ole mitään järkeä. Läheisyyttä saa helpommin vaikka lemmikkieläimeltä kuin sietämällä miestä nurkissaan.
Höpöhöpö :D Ainakin minusta seksissä on tärkeää läheisyys, hellyys, kiihottuminen. Aina ei orkku tule vaikka on just siinä tulossa, mut ei se tee hommasta järjetöntä vaan ihanaa ja nautittavaa se edelleen on.
Kauheaa jos sun pitää vain sietää miestä nurkissa... Pelkästään jatkuvien orkkujen takia?
Olen eri, mutta minulle kiihottuminen ilman että saan orgasmia, vaikka se on just siinä tulossa, ei ole ihanaa ja nautittavaa, vaan tuosta jää levoton ja turhautunut olo - pakko hoidella itsensä loppuun. En silti tarkoita, että seksissä ainoa ihana asia on orgasmi, mutta kyllä se ainakin minulle aika olennainen on.
Mutta se matka on kuitenkin nautittava, enkä sanoisi turhaksi. Ei kai se haittaa jos hoitelee itsensä loppuun vessassa.
Onko tantra-seksi tuttu käsite?
Käsitteenä on tuttu, mutta ei oikein kuulosta minulle omalta jutulta (ainakin sen perusteella, mitä siitä tiedän). Niin, ja en hoidellut itseäni loppuun vessassa - miksi menisin vessaan tekemään sen? Ihan sängyssä tein sen. Ilmeisesti tulkitsit, että olen mies, mutta olen nainen.
Ok. Mieskö siinä vieressä katselee passiivisena? Sillä mietin, et itse (naisena) mieluummin hoitelen homman vessassa kuin siinä siipan vieressä :) Kukin tavallaan.
Saan paremman asennon sängyssä kuin vessassa masturbointia ajatellen. Tämä kyseinen kumppani on eksä, ja vaikka huonosti toimiva seksi ei ollutkaan eron syy, niin on se silti niitä syitä, joiden vuoksi tuntuu hyvältä, että hän on eksä. Hän siis yritti saada minua tulemaan, mutta ei oikein osannut hommaansa, joten lopulta totesin, että ei tämä onnistu nyt. En hoidellut itseäni heti, koska klitoris oli jotenkin turtunut siitä pitkästä yrityksestä nuolla minulle orgasmi, joten odottelin kyllä hetken ennen kuin hoidin homman loppuun. Kumppani taisi silloin itse olla suihkussa. Tosin ei minulle olisi ollut ongelma, vaikka olisi ollut samassa huoneessakin. Itse en kaipaa masturboidessa mitään silittelyjä tms, niin eipä hän siinä oikein olisi mitään voinut tehdä - hänhän epäonnistui jo minun tyydyttämisessä, joten mitä se räpellys olisi enää auttanutkaan...
Oho, ajattelet siis että orgasmi on miehen vastuulla? Ehei, se on kyllä naisen omalla vastuulla. Nykyisin ajatellaan noin, sinun tapasi ajatella on vanhanaikainen. Oma sormi geimeihin mukaan samalla kun mies lykkii?
Minulla ei toimi se, että yhdynnän aikana kiihotan itseäni sormella samalla, kokeiltu on. Kaikki eivät saa orgasmia samalla tavoin, joten patenttiratkaisua ei siksi kaikille ole. Ja siis muiden kumppaneiden kanssa olen saanut orgasmin aina helposti, tuo oli ainoa poikkeus. Parhaiten ja todennäköisimmin saan muuten nuolemalla. Mutta jos siihen lähdetään, että minun pitäisi hoitaa itse omin sormin itselleni orgasmi eikä kumppanin tarvitsisi tehdä tai välittää asiasta, mutta hän saisi kuitenkin käyttää minun kehoani oman orgasminsa saamiseen, niin en nyt oikein ymmärrä, miksi harrastaisin hänen kanssaan seksiä? Mikä sen seksin pointti silloin olisi - orgasmin tuottaminen hänelle? Eihän hänenkään orgasminsa minun vastuullani sitten ole - ihan hyvin hänkin voisi ottaa oman käden käyttöön.
Mites sä nyt loksahdit siihen äärilaitaan, että miehen ei tarttis tehdä mitään tai edes välittää? Tottakai molemmat välittävät ja yrittävät tehdä parhaansa, mutta silti itsellä on päävastuu omasta nautinnosta. Muutenhan vois vain lahnailla ja huutaa toiselle, et annahan tulla niitä orgasmeja ja vähän äkkiä.
Seksissä on -minun kokemukseni mukaan - kyse paljon muustakin kuin orgasmikeskeisyydestä. Hassua että läheisyys tai nautinto ei itsessään merkitse sinulle niin paljoa, että haluaisit rakastella, jos orkku menee joskus ohi. Minusta rakastelu on ihanaa aina.
Kylmältä ja vaativalta suorittajaihmiseltä kuulostat, sorry vain.
Tässähän on nyt vähän eri tilanteesta kyse. Sinä puhut rakastelusta, sitä tehdään yleensä rakastamansa ihmisen kanssa. Toinen taas kertomansa mukaan vaihtaa kumppaneita, eli tunneside ei ole niin syvä. Tottakai silloin vaatimukset orgasmia kohtaan onkin erilaiset, koska se on sen seksin pointti. Kun taas rakastat, sen ei tarvitse olla niin vakavaa, vaan illalla voi jatkaa mihin aamulla jäätiin, ja toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää, että sellainen ihminen, joka ei halua seksiä suhteen alkuvaiheessa, ei halua seksiä siksi, että nauttisi siitä sen itsensä vuoksi. Tällainen ihminen haluaa seksiä (usein paljon ja kiihkeästi) siinä vaiheessa, kun suhde on alun tutustumisen jälkeen kehittynyt ja kypsynyt ensi-ihastuksesta rakastumisvaiheeseen.
Yllä kertomani oman kokemukseni mukaan on siis iso riski, että jos haluaa tällaisen ihmisen kanssa pitkään parisuhteeseen, joutuu varautumaan siihen, että seksielämä kuolee, jos/kun suhde arkipäiväistyy.
Jos sen sijaan löydät ihmisen, joka haluaa seksiä suhteen alkuvaiheessa melko piankin, tarkoittaa se, että tämä ihminen nauttii seksistä ja haluaa sitä ihan sen itsensä takia. Tietysti on olemassa riski, että myös tällaisissa suhteissa seksielämä ajautuu kriisiin, mutta se tapahtuu muista syistä kuin siitä, että tämä ihminen lakkaa kokonaan haluamasta seksiä.
Tämä on ehkä naurettavin logiikka, josta olen koskaan kuullut, eikä pidä ollenkaan paikkaansa. Tämä asettaa ihmisen eläimen tasolle, ikään kuin ihminen ei kykenisi rationaaliseen vieteistä pidättäytymiseen ja jos näin toimii ei ole kovin seksuaalinen ylipäänsä. Eli vieteille antautuminen mahdollisimman nopeasti kertoo siitä, että arvostaa seksuaalisuuden korkealle ja ylipäänsä on seksuaalinen ihminen. Salli mun nauraa! Onneksi omassa elämässä todistanut täysin toista ja rakkauteen perustuvissa ihmissuhteissa saanut nauttia himokkaasta seksielämästä useita ja useita vuosia ilman että olisi nopealla tahdilla hypätty aluksi sänkyyn. Eihän se himoa poista, vaikka asettaa himot tutustumisvaiheessa hetkeksi syrjään.
Nyt on siis kyse ihmisistä, ei eläimistä, vaikka eläimellistä menoa nykyään pidetäänkin kaikken toiminnan keskiössä. Se on uutta normaalia ja ihmisyys kulkee sitten taka-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai anna heti. Tätä kannattaa miettiä huolimatta siitä, millaisen p-myrskyn tämän sanominen nykypäivänä aiheuttaa.
Ihan aiheellinen myrsky, koska on aivan käsittämätöntä, että vielä 2020-luvulla joku pitää seksiä asiana, jota nainen antaa ja mies saa.
Itse olen harrastanut seksiä aina heti, kun siltä on tuntunut ja toinenkin on halunnut. Avioliittoni alkoi siitä, että päädyin baarista iskemäni miehen kanssa samaan sänkyyn ja sitten huomasimme, että viihdymme yhdessä muutenkin.
Kyllähän se useimmiten on niin että nainen antaa seksiä miellyttääkseen miestä ja parisuhteen saadakseen. Ei siksi, että itse siitä jotain tyydytystä saisi. Finsex tutkimuksen 2016 mukaan alle 46% naisista saa orgasmin ja tämäkin on moninkertainen määrä verrattuna joihinkin ulkomaisiin tutkimuksiin.
seksi ja läheisyys tuntuu hyvältä ilman orgasmiakin
ei ole kiinni pelkästä miellyttämisestä
Höpö höpö. Seksissä ilman orgasmia ei ole mitään järkeä. Läheisyyttä saa helpommin vaikka lemmikkieläimeltä kuin sietämällä miestä nurkissaan.
Höpöhöpö :D Ainakin minusta seksissä on tärkeää läheisyys, hellyys, kiihottuminen. Aina ei orkku tule vaikka on just siinä tulossa, mut ei se tee hommasta järjetöntä vaan ihanaa ja nautittavaa se edelleen on.
Kauheaa jos sun pitää vain sietää miestä nurkissa... Pelkästään jatkuvien orkkujen takia?
Olen eri, mutta minulle kiihottuminen ilman että saan orgasmia, vaikka se on just siinä tulossa, ei ole ihanaa ja nautittavaa, vaan tuosta jää levoton ja turhautunut olo - pakko hoidella itsensä loppuun. En silti tarkoita, että seksissä ainoa ihana asia on orgasmi, mutta kyllä se ainakin minulle aika olennainen on.
Mutta se matka on kuitenkin nautittava, enkä sanoisi turhaksi. Ei kai se haittaa jos hoitelee itsensä loppuun vessassa.
Onko tantra-seksi tuttu käsite?
Käsitteenä on tuttu, mutta ei oikein kuulosta minulle omalta jutulta (ainakin sen perusteella, mitä siitä tiedän). Niin, ja en hoidellut itseäni loppuun vessassa - miksi menisin vessaan tekemään sen? Ihan sängyssä tein sen. Ilmeisesti tulkitsit, että olen mies, mutta olen nainen.
Ok. Mieskö siinä vieressä katselee passiivisena? Sillä mietin, et itse (naisena) mieluummin hoitelen homman vessassa kuin siinä siipan vieressä :) Kukin tavallaan.
Saan paremman asennon sängyssä kuin vessassa masturbointia ajatellen. Tämä kyseinen kumppani on eksä, ja vaikka huonosti toimiva seksi ei ollutkaan eron syy, niin on se silti niitä syitä, joiden vuoksi tuntuu hyvältä, että hän on eksä. Hän siis yritti saada minua tulemaan, mutta ei oikein osannut hommaansa, joten lopulta totesin, että ei tämä onnistu nyt. En hoidellut itseäni heti, koska klitoris oli jotenkin turtunut siitä pitkästä yrityksestä nuolla minulle orgasmi, joten odottelin kyllä hetken ennen kuin hoidin homman loppuun. Kumppani taisi silloin itse olla suihkussa. Tosin ei minulle olisi ollut ongelma, vaikka olisi ollut samassa huoneessakin. Itse en kaipaa masturboidessa mitään silittelyjä tms, niin eipä hän siinä oikein olisi mitään voinut tehdä - hänhän epäonnistui jo minun tyydyttämisessä, joten mitä se räpellys olisi enää auttanutkaan...
Oho, ajattelet siis että orgasmi on miehen vastuulla? Ehei, se on kyllä naisen omalla vastuulla. Nykyisin ajatellaan noin, sinun tapasi ajatella on vanhanaikainen. Oma sormi geimeihin mukaan samalla kun mies lykkii?
Minulla ei toimi se, että yhdynnän aikana kiihotan itseäni sormella samalla, kokeiltu on. Kaikki eivät saa orgasmia samalla tavoin, joten patenttiratkaisua ei siksi kaikille ole. Ja siis muiden kumppaneiden kanssa olen saanut orgasmin aina helposti, tuo oli ainoa poikkeus. Parhaiten ja todennäköisimmin saan muuten nuolemalla. Mutta jos siihen lähdetään, että minun pitäisi hoitaa itse omin sormin itselleni orgasmi eikä kumppanin tarvitsisi tehdä tai välittää asiasta, mutta hän saisi kuitenkin käyttää minun kehoani oman orgasminsa saamiseen, niin en nyt oikein ymmärrä, miksi harrastaisin hänen kanssaan seksiä? Mikä sen seksin pointti silloin olisi - orgasmin tuottaminen hänelle? Eihän hänenkään orgasminsa minun vastuullani sitten ole - ihan hyvin hänkin voisi ottaa oman käden käyttöön.
Mites sä nyt loksahdit siihen äärilaitaan, että miehen ei tarttis tehdä mitään tai edes välittää? Tottakai molemmat välittävät ja yrittävät tehdä parhaansa, mutta silti itsellä on päävastuu omasta nautinnosta. Muutenhan vois vain lahnailla ja huutaa toiselle, et annahan tulla niitä orgasmeja ja vähän äkkiä.
Seksissä on -minun kokemukseni mukaan - kyse paljon muustakin kuin orgasmikeskeisyydestä. Hassua että läheisyys tai nautinto ei itsessään merkitse sinulle niin paljoa, että haluaisit rakastella, jos orkku menee joskus ohi. Minusta rakastelu on ihanaa aina.
Kylmältä ja vaativalta suorittajaihmiseltä kuulostat, sorry vain.
Tässähän on nyt vähän eri tilanteesta kyse. Sinä puhut rakastelusta, sitä tehdään yleensä rakastamansa ihmisen kanssa. Toinen taas kertomansa mukaan vaihtaa kumppaneita, eli tunneside ei ole niin syvä. Tottakai silloin vaatimukset orgasmia kohtaan onkin erilaiset, koska se on sen seksin pointti. Kun taas rakastat, sen ei tarvitse olla niin vakavaa, vaan illalla voi jatkaa mihin aamulla jäätiin, ja toisinpäin.
Miten niin "vaihdan kumppaneita"? Menikö tunteisiin, kun toin ilmi sen, että huonosti toimivasta seksistä meni fiilikset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai mene antamaan heille tuona aikana? Suosittelen: älä enää anna tai ota, vaan katso, säilyykö tyyppi elämässäsi. Jos säilyy ilman pikaista seksiäkin, niin sit on oikea tyyppi <3 Täytyy olla muutakin kiinnostusta, esim. yhteiseti arvot ja tulevaisuudentoiveet.
Todellakin näin. Mutta taitaa olla nykynuorille liikaa vaadittu, pidättäytyä kuukausi pari...
Älkää sitten ihmetelkö jos sydän särkyy :(
Jos joku tykkää oikeasti, jaksaa kyllä odottaa, että hetken ollaan tutustuttu paremmin. Itsessäkin kannattaa sitä puolta kehittää. Eikä vaatia kaikkea heti mulle nyt äkkiä.
Onnellinen rouva
Mitä tarkoittaa "tykätä oikeasti" jos on tunnettu kuukausi tai pari?
Vaikka sitä, että toinen tyyppi kiinnostaa sen verran paljon, et ei painosta seksiin, vaan malttaa tutustua rauhassa ensin. Jos ei tykkää tarpeeksi, niin jotkut ei jaksa odottaa pariakaan kuukautta vaan lähtevät metsästämään pildea toisille laitumille.
Tuossa vaiheessa pari kuukauden jälkeen voi jo todeta, että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinnosta riittävästi, että tähän kannattaisi jäädä aikaansa tuhlaamaan. Noita tuli aikanaan pistettyä pari kiertoon, kun ei vaan sitä aivotonta odotetaan vielä -pelleilyä jaksanut.
Ja ei, kyse ei ole siitä, että painostaisin. Ei siitä painostamalla tapahtuneesta seksistä olisi itselle iloa vaan toisen pitää olla oikeasti halukas ja aktiivinen, että minua kiinnostaisi yhtään. Parissa kuukaudessa näkee sen, onko toinen seksistä riittävän kiinnostunut minulle. Minusta siinä odottamisessa ei ole ollut yhtään mitään mieltä ja odottelijat on parasta laittaa seuraavan riesaksi.
Minä olen se, jota on odoteltu ja minulla onkin sitten korkeampi libido. Haluaisin pidempään, monipuolisemmin, kiihkeämmin ja useammin.
Minulla on kokemusta - ikävä kyllä - juuri tällaisesta odottelijasta.
Ei se itse odottaminen ollut niin kovin vaikeaa, muutamia kuukausia seurustelimme, ennen kuin vaihe vaiheelta siirryimme sitten varsinaiseen seksielämän aloittamiseen.
Kyllä, suhteen alkuvaiheessa se varsinainen seksielämä oli kiihkeää, koska myös tämä hitaammin syttyvä osapuoli oli alussa todella kiihkeä.
Mutta: seksielämä loppui suhteen arkipäiväistyttyä kokonaan, noin vajaan kahden vuoden kuluttua. Kärsin tästä itse todella paljon, koska toinen osapuoli ei edes kommunikoinut asiasta riittävästi. Lopulta en voinut tehdä muuta kuin lähteä, vaikka molemmilla oli vielä paljon tunteita toista kohtaan. Erosta tuli todella repivä molemmin puolin.
Tästä kokemuksestani opin, että jos seksin aloittaminen suhteessa vaatii pitkään, on todella iso todennäköisyys, että se myös loppuu hyvin pian alkuvaiheen ihastuksen myötä. Tällaisille hitaasti syttyville ihmisille suhteen alkuvaiheen ihastumisen tunne luo ja ylläpitää seksuaalista kiinnostusta - ja sitten kun suhteen pitäisi vakiintua alkuhuuman mentyä ohi, lopahtaa seksielämäkin sitten totaalisesti.
Onneksi löysin tämän jälkeen kumppanin, joka sekä ihastui ja rakastui minuun että pitää seksistä ihan seksin itsensä takia (ja harrastaa sitä vielä pidemmässäkin suhteessa mielellään kanssani).
Ikävä kokemus, mutta et voi sanoa että opit että kaikkien hitaammin syttyvien kanssa seksi lopahtaa kun suhde jatkuu pitempään. Tuo nyt ei vain pidä paikkaansa yleisellä tasolla. Joidenkin - kuten ex-kumppanisi - kohdalla kyllä, mutta jokainen on erilainen. Itsekin sytyn hitaasti mutta se himo sitten mihinkään katoa, päinvastoin sehän syvenee vaan. Vuosien ja vuosien ajan.
En itsekään yleistä vaikka on päinvastainen kokemus: ne jotka pitävät seksistä seksin vuoksi ja haluavat heti sänkyyn ovat aina myös jättäneet nopeasti ja siirtyneet seuraavaan, koska seksihän on vain seksiä ja kivaa sellaisenaan. Tajuan kuitenkin että kyse on yksittäisestä ihmisestä ja minun uniikista kokemuksestani juuri kyseisen ihmisen kanssa. En voi sanoa "oppineeni" että on "erittäin suuri todennäköisyys" siihen että kaikki sellaiset ovat samanlaisia.
Olen eri, mutta eihän tuo kirjoittaja sanonutkaan, että kaikkien kanssa käy noin. Hän sanoi, että "on iso todennäköisyys" että käy niin.
Niin, eikä niin voi sanoa. Ei ole mitään tilastoa aiheeesta eikä hän voi exänsä perusteella noin väittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kai mene antamaan heille tuona aikana? Suosittelen: älä enää anna tai ota, vaan katso, säilyykö tyyppi elämässäsi. Jos säilyy ilman pikaista seksiäkin, niin sit on oikea tyyppi <3 Täytyy olla muutakin kiinnostusta, esim. yhteiseti arvot ja tulevaisuudentoiveet.
Todellakin näin. Mutta taitaa olla nykynuorille liikaa vaadittu, pidättäytyä kuukausi pari...
Älkää sitten ihmetelkö jos sydän särkyy :(
Jos joku tykkää oikeasti, jaksaa kyllä odottaa, että hetken ollaan tutustuttu paremmin. Itsessäkin kannattaa sitä puolta kehittää. Eikä vaatia kaikkea heti mulle nyt äkkiä.
Onnellinen rouva
Mitä tarkoittaa "tykätä oikeasti" jos on tunnettu kuukausi tai pari?
Vaikka sitä, että toinen tyyppi kiinnostaa sen verran paljon, et ei painosta seksiin, vaan malttaa tutustua rauhassa ensin. Jos ei tykkää tarpeeksi, niin jotkut ei jaksa odottaa pariakaan kuukautta vaan lähtevät metsästämään pildea toisille laitumille.
Tuossa vaiheessa pari kuukauden jälkeen voi jo todeta, että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinnosta riittävästi, että tähän kannattaisi jäädä aikaansa tuhlaamaan. Noita tuli aikanaan pistettyä pari kiertoon, kun ei vaan sitä aivotonta odotetaan vielä -pelleilyä jaksanut.
Ja ei, kyse ei ole siitä, että painostaisin. Ei siitä painostamalla tapahtuneesta seksistä olisi itselle iloa vaan toisen pitää olla oikeasti halukas ja aktiivinen, että minua kiinnostaisi yhtään. Parissa kuukaudessa näkee sen, onko toinen seksistä riittävän kiinnostunut minulle. Minusta siinä odottamisessa ei ole ollut yhtään mitään mieltä ja odottelijat on parasta laittaa seuraavan riesaksi.
Minä olen se, jota on odoteltu ja minulla onkin sitten korkeampi libido. Haluaisin pidempään, monipuolisemmin, kiihkeämmin ja useammin.
Olen eri, mutta kommentoin silti. Noinkin voi käydä. Mutta todennäköisyys sille, että seksiä haluamaton olisikin piilevästi halukkaampi, on aika pieni. Yleensä ne, jotka eivät halua seksiä, eivät oikeasti halua sitä.
Miten niin piilevästi? Kyllä mä olen ihan avoimesti halunnut toista ja ilmaissut sen. Mulle seksittömyys on yhdynnättömyyttä ja sitä, ettei mun paljaaseen intiimialueeseen kosketa vielä siinä vaiheessa. Sen sijaan halut ovat tosi korkealla.
Jos näet jonkun hottiksen, joka kiinnostuu sinusta, niin kai sinä silloin jätät pettämättä kumppaniasi, vaikka toista haluaisitkin. Kaikkia mielitekoja ei pidä toteuttaa.
Tämä tuntuu monelle olevan vaikea ymmärtää. Jos kerran haluttaa, niin pitää saada, saman tien, mieluiten jo eilen ;) Itsensä hillitseminen on ihan hyvä taito, estää myös pettämästä. Elämän yhdyntäkeskeisyyden markkinointi on onnistunut viihdeteollisuudelta vähän liiankin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää, että sellainen ihminen, joka ei halua seksiä suhteen alkuvaiheessa, ei halua seksiä siksi, että nauttisi siitä sen itsensä vuoksi. Tällainen ihminen haluaa seksiä (usein paljon ja kiihkeästi) siinä vaiheessa, kun suhde on alun tutustumisen jälkeen kehittynyt ja kypsynyt ensi-ihastuksesta rakastumisvaiheeseen.
Yllä kertomani oman kokemukseni mukaan on siis iso riski, että jos haluaa tällaisen ihmisen kanssa pitkään parisuhteeseen, joutuu varautumaan siihen, että seksielämä kuolee, jos/kun suhde arkipäiväistyy.
Jos sen sijaan löydät ihmisen, joka haluaa seksiä suhteen alkuvaiheessa melko piankin, tarkoittaa se, että tämä ihminen nauttii seksistä ja haluaa sitä ihan sen itsensä takia. Tietysti on olemassa riski, että myös tällaisissa suhteissa seksielämä ajautuu kriisiin, mutta se tapahtuu muista syistä kuin siitä, että tämä ihminen lakkaa kokonaan haluamasta seksiä.
Tämä on ehkä naurettavin logiikka, josta olen koskaan kuullut, eikä pidä ollenkaan paikkaansa. Tämä asettaa ihmisen eläimen tasolle, ikään kuin ihminen ei kykenisi rationaaliseen vieteistä pidättäytymiseen ja jos näin toimii ei ole kovin seksuaalinen ylipäänsä. Eli vieteille antautuminen mahdollisimman nopeasti kertoo siitä, että arvostaa seksuaalisuuden korkealle ja ylipäänsä on seksuaalinen ihminen. Salli mun nauraa! Onneksi omassa elämässä todistanut täysin toista ja rakkauteen perustuvissa ihmissuhteissa saanut nauttia himokkaasta seksielämästä useita ja useita vuosia ilman että olisi nopealla tahdilla hypätty aluksi sänkyyn. Eihän se himoa poista, vaikka asettaa himot tutustumisvaiheessa hetkeksi syrjään.
Nyt on siis kyse ihmisistä, ei eläimistä, vaikka eläimellistä menoa nykyään pidetäänkin kaikken toiminnan keskiössä. Se on uutta normaalia ja ihmisyys kulkee sitten taka-alalla.
Juuri näin. Tuo yllä lainattu teksti ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Aivan uskomattoman röyhkeääkin väittää että (mistä tahansa syystä) alussa harkitsevaisempi ihminen menettää sitten kiinnostuksensa. Sehän nimenomaan on vasta alussa siinä kohtaa. Jos seksi suhteesta kuo lee, se usein tarkoittaa sitä että jotain muutakin on meneillään. Ja se seksi voi hävitä myös heiltä jotka hyppäävät suoraan suhteen aluksi sänkyyn.
Saatat olla liian innokas ja liian miellyttämishaluinen. Mitä itse haluat, mitä tekisit sinkkuna? Jatka omaakin elämääsi, älä ripustaudu. Mieti kuinka paljon arkesi on muuttunut, haluatko nyhjätä kokoajan uuden miehen kanssa, entä kuinka usein tekstailet, soittelet? Kulutatko itse suhteen puhki alkuhuumassa? Jos vastaus on kyllä, jarruttele vähän. Jos aiotte olla loppuelämän yhdessä, sulla on aikaa kertoa elämäntarinasi ja tunnustaa tunteitasi, ja nyhjätä kainalossa vuositolkulla.