Lue keskustelun säännöt.
G: Onko sulla ollut itsetuhoisia ajatuksia, laihdutuksen jatkuvan epäonnistumisen vuoksi? Tuntuu, ettei jaksa enää pettymyksiä, paino edelleen 100kg
08.11.2021 |
Vuosien yrittämisen jälkeen.
Alkaa tuntumaan, että hauta seuraava vaihtoehto, kun ei itsekuria laihduttaa. Mies toivoi jo 2016 mun laihtuvan, mutta ei enää edes puhu asiasta, kun paino sen jälkeen vaan nousi 8kg.
Ei jaksa tätä epätoivoa
N 162 cm
Kommentit (137)
Syö vain keittoja ihan minkälaisia vaan niin kyllä lähtee eikä tarvi liikkua sen enempää kun ennenkään. leipää voi keiton kanssa syödä, tsemppaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on henkistä väkivaltaa käyttävä puoliso. Siksi et laihdu. Puolison tehtävä on tukea eikä nälviä. Kerro pomolle tuosta työpaikkakiusaamisesta.
Et pysty laihduttamaan ennen kuin saat olla rauhassa sinä. Jos et lasten takia halua erota niin ota hyväntähden lomaa tuosta ketaleesta! Lähtekää ilman miestä kivalle luontoreissulle jossa tulisi liikuttua. Lasten kasvettua aikuiseksi otat eron.
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniruokavalio, napostelu pois, kävelylenkki joka päivä. Kuntopyörä tai crosstrainer kotiin ja painovanne. Uimahalliin, jos on lähellä. Tee jotain venyttelya ja syvien vatsalihasten ja lantionpohjalihasten vahvistamista. Osta kahvakuula ja opettele esim. netistä muutama perusliike sillä, esim. peruskahvakuulaheilautus. Nuku hyvin, juo paljon vettä ja vihreää teetä. Älä stressaa, vaan rakasta iteäsi.
Tällä alkuun. Sitten voisi jossain vaiheessa ehkä miettiä ruokapäiväkirjan pitoa, jos se tuntuu hyvältä ja monipuolistaa vielä lisää liikuntaa.
Ole hyvä. Pitäisi toimia. <3
Hyvä idea jos haluat kuluttaa rautavarastotkin ja potea siitä johtuvaa loputonta väsymystä
Ensimmäiseksi jätät pois limsat, karkit, suklaat, perunalastut, kakut ja kaiken muunkin epäterveellisen ja sokeria sisältävän.
Limsat ilman muuta pois. Olutta voit juoda tölkillisen päivässä.
Ylimääräiset leivät pois. Kasviksia paljon.
Perunaa voit syödä. Pastat ja riisit pois. Ohaa tilalle. Kalaa ja kanaa lautaselle ja punaista lihaa vähemmän.
Terv. Mies.
Leiki, että olet ennen painanut 130 kg. Nyt laihduttuasi voit harrastaa liikuntaa ihan eri tavalla. Puhkut tarmoa. Ja ai että miten kuuma olet uusissa punaisissa jumppatrikoissasi, kun kirmaat kauppaan ostamaan naposteluporkkanoita. Ihan eri meininki kuin ennen ja tämä elämäntaparemonttihan ei jää tähän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on henkistä väkivaltaa käyttävä puoliso. Siksi et laihdu. Puolison tehtävä on tukea eikä nälviä. Kerro pomolle tuosta työpaikkakiusaamisesta.
Et pysty laihduttamaan ennen kuin saat olla rauhassa sinä. Jos et lasten takia halua erota niin ota hyväntähden lomaa tuosta ketaleesta! Lähtekää ilman miestä kivalle luontoreissulle jossa tulisi liikuttua. Lasten kasvettua aikuiseksi otat eron.
Stressin nostama kortisolitaso estää laihtumisen.
Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, muista että apua on saatavilla. Ensimmäinen askel itsetuhoisen olon helpottamiseksi on kertoa tilanteesta jollekin. Voit aloittaa MIELI ry:n Kriisipuhelimesta 09 2525 0111, jos et tiedä kenelle läheiselle tai ammattilaiselle voisit kertoa olostasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se harmittaa ja vetää mielen masentuneeksi, kun takana on miljoonia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä. Mutta se auttaa, kun lakkaa ajattelemasta olevansa maailman napa ja että ketään muuta ei kiinnosta sinun painosi kuin sinua itseäsi. Muille olet vain yksi lihava ihminen muiden joukossa, mutta sinulla itselläsi on ajatus siitä, kuinka juuri sinä et voi olla lihava.
No kyllä tuntuu moniakin kiinnostavan mun paino! Mun miestä vaivaa, vaikka ei sitä kehtaa sanoa. Ulkopuoliset miesporukat kommentoi, kuinka olisin tosi kaunis laihana.
Työ"kaveri" keskustelee toiselle minusta, kuinka "nuoren ihmisen pitäisi liikkua ja tarkkailla painoa" jne
Lista on loputon.
Pitäisi asua autiolla saarella, että voisi olla onnellinen
ApJos aloittaisit nyt siitä, että toteat muille sinun painosi olevan sinun henkilökohtainen asiasi? Vaikuttaa, ettei heillä ole oikein järkevää sisältöä omassa elämässään kun jaksavat sinun painoasi pohtia.
Ihan terveyden kannalta on eduksi pudottaa 5% lähtöpainostaan muuttamalla ruokavalioaan asteittain terveellisemmäksi. Kyse ei ole mistään kisasta vaan siitä, että paremmista elämäntavoista tulee pysyviä.
Aivothan kuvittelevat, että suurin saavutettu paino on se normaalipaino ja tappelevat vimmatusti laihtumista vastaan. Ihminen ei huomaa itse sitä kun vähentää mikroliikkeitä säästääkseen energiaa. Sen vuoksi esimerkiksi ei kannata luottaa liikaa liikuntaan painonalentajana. Liikuntaa kannattaa harrastaa kunnon kasvattamisen vuoksi.
Kannattaa ajatella niin, ettei minkään tekeminen ole sinulta kiellettyä painosi vuoksi. Ajattele sitä, että jos tänään olisi viimeinen päiväsi niin minkäänlaisen haluaisit sen olevan! Et sinä ole täällä muiden mieliksi olemassa.
Ei ole kielletty, mutta en kehtaa. Haluaisin käydä salilla, ryhmäliikuntatunneilla jne
Mutta ensin pitäisi laihtua 40kg
Ap
Sama vika rahikaisella. Aletaanko laihduttaa yhdessä? Perustetaan vaikka laihdutusketju, johon raportoidaan nimimerkillä päivittäin? -mustikka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApPitkäjänteisyyttä siihen touhuun. Pikku hiljaa vähentelet rasvoja, vaihdat ne hyviin... sokeria vähennät. Ehkä leivänpulpeltamista. Teet kivoja salaatteja, kokeilet erilaisia reseptejä uusilla aineksilla, pienempiä annoskokoja. Totuttelet. kaksi kuukautta on aivan liian lyhyt aika kokonaisvaltaiseen laihtumiseen.
Ei ne läskit yhdessä yössä tai kahdessa kuukaudessa kaikki tulleet. Mietin, että pikku hiljaa vuosien saatossa tulivat ja jämähtivät. Eihkä joku kiva harrastus voisi viedä ajatukset ruuasta/herkuista.
Pikku hiljaa, vauvan askelin. Voimia!
Kiitos. Ei vauvan askeleet innosta, kun mies laihtui tosta noin vaan 11kg
Ethän sä herranen aika voi verrata itseäsi muihin tuossa asiassa. Te olette eri ihmisiä ja lisäksi kyseessä on mies. Aineenvaihdunta aivan eri sorttia. Miehillä nää(kin) asiat onnistuu paremmin ilman vääntöjä.
Ehkä mä vänkään trollin kanssa, kun tuntuu olevan niin pirun vaikeeta sisäistää ihan yksinkertaisia asioita.
Miehillä on selkärankaa.
Mistähän mulle sais? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApPitkäjänteisyyttä siihen touhuun. Pikku hiljaa vähentelet rasvoja, vaihdat ne hyviin... sokeria vähennät. Ehkä leivänpulpeltamista. Teet kivoja salaatteja, kokeilet erilaisia reseptejä uusilla aineksilla, pienempiä annoskokoja. Totuttelet. kaksi kuukautta on aivan liian lyhyt aika kokonaisvaltaiseen laihtumiseen.
Ei ne läskit yhdessä yössä tai kahdessa kuukaudessa kaikki tulleet. Mietin, että pikku hiljaa vuosien saatossa tulivat ja jämähtivät. Eihkä joku kiva harrastus voisi viedä ajatukset ruuasta/herkuista.
Pikku hiljaa, vauvan askelin. Voimia!
Kiitos. Ei vauvan askeleet innosta, kun mies laihtui tosta noin vaan 11kg
Ethän sä herranen aika voi verrata itseäsi muihin tuossa asiassa. Te olette eri ihmisiä ja lisäksi kyseessä on mies. Aineenvaihdunta aivan eri sorttia. Miehillä nää(kin) asiat onnistuu paremmin ilman vääntöjä.
Ehkä mä vänkään trollin kanssa, kun tuntuu olevan niin pirun vaikeeta sisäistää ihan yksinkertaisia asioita.
Miehillä on selkärankaa.
Miksi sitten 60% suomalaisista miehistä on ylipainoisia tai lihavia?
AP, älä mieti itsemurhaa. Olet arvokas. Miten olet yrittänyt laihduttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP, älä mieti itsemurhaa. Olet arvokas. Miten olet yrittänyt laihduttaa?
Liikuntaa reilusti lisäämällä ja intuitiotiivisesti syömällä : +5kg neljässä kuukaudessa.
Kaloreita laskemalla, 1800 kcal - 2000 päivässä, lipsuin jatkuvasti
Kasvissosekeitto raejuusto dieettillä, lautasmalli lla, kaalisoppadieetillä
Pätkäpaastolla, panoinvartijoiden pistelaskulla, karppaamalla, jutta dieettillä
AP
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, muista että apua on saatavilla. Ensimmäinen askel itsetuhoisen olon helpottamiseksi on kertoa tilanteesta jollekin. Voit aloittaa MIELI ry:n Kriisipuhelimesta 09 2525 0111, jos et tiedä kenelle läheiselle tai ammattilaiselle voisit kertoa olostasi.
Mua auttaisi ihan normaalipaino
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApNo eihän se ole tehty, jos paino on tippunut noin hitaasti. Sun ruokavalio on siis vieläkin huonolla mallilla.
Sun pituudella ja painolla sulla pitäis lähteä vähintään 2kg kuussa painoa pois, kun ruokvalio ja kuntoilu on kunnossa.
No mun ennätys on kolmea kiloa kuukadessa, tässä 4 vuoden aikana. Mies laihduttanut nyt 2kk ja saanut 11kg pois. Lievästä ylipainosta normaaliin painoon. Ei paljon naurata, oikeastaan itkettää koko asia, kun koko maailma onnistuu, paitsi mina
Ap
Naisten on tutkitusti paljon vaikeampaa laihduttaa kuin miesten ja miehillä myös laihtuminen tapahtuu ylipäätään nopeammin. Suosittelen että lopetat jatkuvan laihduttamisen ja pyrit ennemmin pikkuhiljaa muuttamaan pieniä asioita ruokavaliossa terveellisempään suuntaan, ilman paineita. Sun koko ei määritä sua ihmisenä <3 Toivon sulle paljon onnea elämään tästä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, älä mieti itsemurhaa. Olet arvokas. Miten olet yrittänyt laihduttaa?
Liikuntaa reilusti lisäämällä ja intuitiotiivisesti syömällä : +5kg neljässä kuukaudessa.
Kaloreita laskemalla, 1800 kcal - 2000 päivässä, lipsuin jatkuvasti
Kasvissosekeitto raejuusto dieettillä, lautasmalli lla, kaalisoppadieetillä
Pätkäpaastolla, panoinvartijoiden pistelaskulla, karppaamalla, jutta dieettillä
AP
Jos "kaikki" on kokeiltu, niin anna olla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ekaksi tähdätä siihen, että ei liho lisää. Siitä voi olla ihan iloinen jo.
No en ole vuoteen lihonut lisää. Harmittaa, olisi pitänyt alkaa tarkkailemaan painoa silloin, kun se oli 82kg. Mutta seuraavaksi se oli 88kg, sitte 95kg. Siinä meni hermo ja heitin vaa'an roskiin.
Nyt koko elämä pyörii tän painon ja ulkonäön ympärillä, ahdistaa
Ap
"Nyt koko elämä pyörii tän painon ja ulkonäön ympärillä"
Tää voi olla myös sun ongelman ydin. Ainakin siinä tapauksessa, jos yrität vain jättää elämästä pois kaiken turhan ja epäterveellisen syömisen mutta et tuo elämääsi mitään mukavaa tilalle. Elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin paino, ulkonäkö, ruoka, ruuan tarkkailu, laihtuminen, lihominen ja vaakalukema. Muuten se on sama kuin alkoholisti, jonka kaikki päivät ja koko elämä on pyörinyt lähinnä alkoholin ympärillä, mutta jättääkin alkoholin ykskaks kokonaan pois ja jäljelle jää pelkkä tyhjyys.
Sinun tilanteessa voisin ehkä ensin lisätä elämään muita mukavia ja tärkeiltä tuntuvia merkityksellisiä asioita, toisin sanoen voimavaroja. Vasta sitten näiden uusien voimavarojen turvin kokeilisin uudelleen laihduttamista maltillisesti. Mahdolliset repsahdukset ja hetkelliset takapakitkin on helpompi ottaa vastaan kun elämässä on muutakin mihin tukeutua kuin oman laihdutusprojektinsa onnistumiseen/epäonnistumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApNo eihän se ole tehty, jos paino on tippunut noin hitaasti. Sun ruokavalio on siis vieläkin huonolla mallilla.
Sun pituudella ja painolla sulla pitäis lähteä vähintään 2kg kuussa painoa pois, kun ruokvalio ja kuntoilu on kunnossa.
No mun ennätys on kolmea kiloa kuukadessa, tässä 4 vuoden aikana. Mies laihduttanut nyt 2kk ja saanut 11kg pois. Lievästä ylipainosta normaaliin painoon. Ei paljon naurata, oikeastaan itkettää koko asia, kun koko maailma onnistuu, paitsi mina
ApNaisten on tutkitusti paljon vaikeampaa laihduttaa kuin miesten ja miehillä myös laihtuminen tapahtuu ylipäätään nopeammin. Suosittelen että lopetat jatkuvan laihduttamisen ja pyrit ennemmin pikkuhiljaa muuttamaan pieniä asioita ruokavaliossa terveellisempään suuntaan, ilman paineita. Sun koko ei määritä sua ihmisenä <3 Toivon sulle paljon onnea elämään tästä eteenpäin.
Höpö höpö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ekaksi tähdätä siihen, että ei liho lisää. Siitä voi olla ihan iloinen jo.
No en ole vuoteen lihonut lisää. Harmittaa, olisi pitänyt alkaa tarkkailemaan painoa silloin, kun se oli 82kg. Mutta seuraavaksi se oli 88kg, sitte 95kg. Siinä meni hermo ja heitin vaa'an roskiin.
Nyt koko elämä pyörii tän painon ja ulkonäön ympärillä, ahdistaa
Ap"Nyt koko elämä pyörii tän painon ja ulkonäön ympärillä"
Tää voi olla myös sun ongelman ydin. Ainakin siinä tapauksessa, jos yrität vain jättää elämästä pois kaiken turhan ja epäterveellisen syömisen mutta et tuo elämääsi mitään mukavaa tilalle. Elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin paino, ulkonäkö, ruoka, ruuan tarkkailu, laihtuminen, lihominen ja vaakalukema. Muuten se on sama kuin alkoholisti, jonka kaikki päivät ja koko elämä on pyörinyt lähinnä alkoholin ympärillä, mutta jättääkin alkoholin ykskaks kokonaan pois ja jäljelle jää pelkkä tyhjyys.
Sinun tilanteessa voisin ehkä ensin lisätä elämään muita mukavia ja tärkeiltä tuntuvia merkityksellisiä asioita, toisin sanoen voimavaroja. Vasta sitten näiden uusien voimavarojen turvin kokeilisin uudelleen laihduttamista maltillisesti. Mahdolliset repsahdukset ja hetkelliset takapakitkin on helpompi ottaa vastaan kun elämässä on muutakin mihin tukeutua kuin oman laihdutusprojektinsa onnistumiseen/epäonnistumiseen.
Esimerkkejä näistä voimavaroista? Tyhmä ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ekaksi tähdätä siihen, että ei liho lisää. Siitä voi olla ihan iloinen jo.
No en ole vuoteen lihonut lisää. Harmittaa, olisi pitänyt alkaa tarkkailemaan painoa silloin, kun se oli 82kg. Mutta seuraavaksi se oli 88kg, sitte 95kg. Siinä meni hermo ja heitin vaa'an roskiin.
Nyt koko elämä pyörii tän painon ja ulkonäön ympärillä, ahdistaa
Ap"Nyt koko elämä pyörii tän painon ja ulkonäön ympärillä"
Tää voi olla myös sun ongelman ydin. Ainakin siinä tapauksessa, jos yrität vain jättää elämästä pois kaiken turhan ja epäterveellisen syömisen mutta et tuo elämääsi mitään mukavaa tilalle. Elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin paino, ulkonäkö, ruoka, ruuan tarkkailu, laihtuminen, lihominen ja vaakalukema. Muuten se on sama kuin alkoholisti, jonka kaikki päivät ja koko elämä on pyörinyt lähinnä alkoholin ympärillä, mutta jättääkin alkoholin ykskaks kokonaan pois ja jäljelle jää pelkkä tyhjyys.
Sinun tilanteessa voisin ehkä ensin lisätä elämään muita mukavia ja tärkeiltä tuntuvia merkityksellisiä asioita, toisin sanoen voimavaroja. Vasta sitten näiden uusien voimavarojen turvin kokeilisin uudelleen laihduttamista maltillisesti. Mahdolliset repsahdukset ja hetkelliset takapakitkin on helpompi ottaa vastaan kun elämässä on muutakin mihin tukeutua kuin oman laihdutusprojektinsa onnistumiseen/epäonnistumiseen.
Esimerkkejä näistä voimavaroista? Tyhmä ap
Yksilöllistä. Mutta jotain mistä tuntuu, että saisit arkeesi enemmän voimaa kuin mitä se ehkä lyhyellä aikavälillä ottaa. Itseä kiinnostavat harrastukset, ihmissuhteet ja työpaikat joissa sinua ei vain ja ainoastaan lytätä yms.
Kuntosaleilla on lihavia ihmisiä, roikkuvanahkaisia vanhuksia, huonoryhtisiä toimistotyöntekijöitä, ja on siellä niitä lihaksikkaita sali-jennicoitakin. Ihan sama näky kuin uimahallissa. Sinne vaan joukkoon!