Lue keskustelun säännöt.
G: Onko sulla ollut itsetuhoisia ajatuksia, laihdutuksen jatkuvan epäonnistumisen vuoksi? Tuntuu, ettei jaksa enää pettymyksiä, paino edelleen 100kg
08.11.2021 |
Vuosien yrittämisen jälkeen.
Alkaa tuntumaan, että hauta seuraava vaihtoehto, kun ei itsekuria laihduttaa. Mies toivoi jo 2016 mun laihtuvan, mutta ei enää edes puhu asiasta, kun paino sen jälkeen vaan nousi 8kg.
Ei jaksa tätä epätoivoa
N 162 cm
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApNo eihän se ole tehty, jos paino on tippunut noin hitaasti. Sun ruokavalio on siis vieläkin huonolla mallilla.
Sun pituudella ja painolla sulla pitäis lähteä vähintään 2kg kuussa painoa pois, kun ruokvalio ja kuntoilu on kunnossa.
No mun ennätys on kolmea kiloa kuukadessa, tässä 4 vuoden aikana.
Mies laihduttanut nyt 2kk ja saanut 11kg pois. Lievästä ylipainosta normaaliin painoon. Ei paljon naurata, oikeastaan itkettää koko asia, kun koko maailma onnistuu, paitsi mina
Ap
Naisena ei kannata verrata itseään miehiin, kun laihduttaa, koska miesten on itseasiasssa helpompi laihduttaa ja laihtuvat nopeammin, kuin naiset.
Mutta sun pitää nyt ihan oikeasti olla itsellesi rehellinen siitä mikä laihdutuksessa menee pieleen. Syötkö liikaa? Syötkö tylsyyteen? Syötkö ahdistukseen? Missä mennään pieleen.
Mä olen saman pituinen kuin sinä ja laihduttanut nyt 15kg. Se lähti siitä, että mun piti oppia ymmärtämään mikä aiheuttaa mulla esim ahdistukseen ja stressiin syömistä. Tänäänkin teki mieli tilata ruokaa, kun ei jaksa laittaa ruokaa, mutta sain sitten mieleni kääntymään enkä tilannut mitään, vaikka mieli sanoikin, että "ei se nyt yks kebab/pitsa/hamppariateria/kiinalaisruoka sua lihota". Mut kyllä perkele lihottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan ole, vaikka painan 108 kiloa.
Elän hyvää elämää siitä huolimatta ja tiedostan, että mitkään kitukuurit tai edes armollisemmat dietit ei toimi. Jos paino ei lähde parissa kolmessa vuodessa elämäntapamuutoksilla, niin jääköön.
Miten syöt ja liikut tällä hetkellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se harmittaa ja vetää mielen masentuneeksi, kun takana on miljoonia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä. Mutta se auttaa, kun lakkaa ajattelemasta olevansa maailman napa ja että ketään muuta ei kiinnosta sinun painosi kuin sinua itseäsi. Muille olet vain yksi lihava ihminen muiden joukossa, mutta sinulla itselläsi on ajatus siitä, kuinka juuri sinä et voi olla lihava.
No kyllä tuntuu moniakin kiinnostavan mun paino! Mun miestä vaivaa, vaikka ei sitä kehtaa sanoa. Ulkopuoliset miesporukat kommentoi, kuinka olisin tosi kaunis laihana.
Työ"kaveri" keskustelee toiselle minusta, kuinka "nuoren ihmisen pitäisi liikkua ja tarkkailla painoa" jne
Lista on loputon.
Pitäisi asua autiolla saarella, että voisi olla onnellinen
Ap
No älä nyt toisten mielipiteistä välitä!
Jopa missimimmejä ja Sara Sieppiä kuule haukutaan päivät pitkät, ei se laihdutus ole tie onneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten syöt ja liikut tällä hetkellä?
En edes enää yritä. Syön mitä sattuu, liikun ehkä 1xvko. Suorastaa vi tuttaa kun mies onnistui ja minä en. Sain siitäkin riidan aikaiseksi, kateuttani.
Ei jaksa enää, mietin, missä voisin ta pp aa itseni, että lapset ei löydä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se harmittaa ja vetää mielen masentuneeksi, kun takana on miljoonia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä. Mutta se auttaa, kun lakkaa ajattelemasta olevansa maailman napa ja että ketään muuta ei kiinnosta sinun painosi kuin sinua itseäsi. Muille olet vain yksi lihava ihminen muiden joukossa, mutta sinulla itselläsi on ajatus siitä, kuinka juuri sinä et voi olla lihava.
No kyllä tuntuu moniakin kiinnostavan mun paino! Mun miestä vaivaa, vaikka ei sitä kehtaa sanoa. Ulkopuoliset miesporukat kommentoi, kuinka olisin tosi kaunis laihana.
Työ"kaveri" keskustelee toiselle minusta, kuinka "nuoren ihmisen pitäisi liikkua ja tarkkailla painoa" jne
Lista on loputon.
Pitäisi asua autiolla saarella, että voisi olla onnellinen
ApNo älä nyt toisten mielipiteistä välitä!
Jopa missimimmejä ja Sara Sieppiä kuule haukutaan päivät pitkät, ei se laihdutus ole tie onneen.
No ei mulle mitään vihjailtu tai haukuttu kun olin bmi 23.
Rauhassa sai olla
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
Ap
Pitkäjänteisyyttä siihen touhuun. Pikku hiljaa vähentelet rasvoja, vaihdat ne hyviin... sokeria vähennät. Ehkä leivänpulpeltamista. Teet kivoja salaatteja, kokeilet erilaisia reseptejä uusilla aineksilla, pienempiä annoskokoja. Totuttelet. kaksi kuukautta on aivan liian lyhyt aika kokonaisvaltaiseen laihtumiseen.
Ei ne läskit yhdessä yössä tai kahdessa kuukaudessa kaikki tulleet. Mietin, että pikku hiljaa vuosien saatossa tulivat ja jämähtivät. Eihkä joku kiva harrastus voisi viedä ajatukset ruuasta/herkuista.
Pikku hiljaa, vauvan askelin. Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se harmittaa ja vetää mielen masentuneeksi, kun takana on miljoonia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä. Mutta se auttaa, kun lakkaa ajattelemasta olevansa maailman napa ja että ketään muuta ei kiinnosta sinun painosi kuin sinua itseäsi. Muille olet vain yksi lihava ihminen muiden joukossa, mutta sinulla itselläsi on ajatus siitä, kuinka juuri sinä et voi olla lihava.
No kyllä tuntuu moniakin kiinnostavan mun paino! Mun miestä vaivaa, vaikka ei sitä kehtaa sanoa. Ulkopuoliset miesporukat kommentoi, kuinka olisin tosi kaunis laihana.
Työ"kaveri" keskustelee toiselle minusta, kuinka "nuoren ihmisen pitäisi liikkua ja tarkkailla painoa" jne
Lista on loputon.
Pitäisi asua autiolla saarella, että voisi olla onnellinen
Ap
Jos aloittaisit nyt siitä, että toteat muille sinun painosi olevan sinun henkilökohtainen asiasi? Vaikuttaa, ettei heillä ole oikein järkevää sisältöä omassa elämässään kun jaksavat sinun painoasi pohtia.
Ihan terveyden kannalta on eduksi pudottaa 5% lähtöpainostaan muuttamalla ruokavalioaan asteittain terveellisemmäksi. Kyse ei ole mistään kisasta vaan siitä, että paremmista elämäntavoista tulee pysyviä.
Aivothan kuvittelevat, että suurin saavutettu paino on se normaalipaino ja tappelevat vimmatusti laihtumista vastaan. Ihminen ei huomaa itse sitä kun vähentää mikroliikkeitä säästääkseen energiaa. Sen vuoksi esimerkiksi ei kannata luottaa liikaa liikuntaan painonalentajana. Liikuntaa kannattaa harrastaa kunnon kasvattamisen vuoksi.
Kannattaa ajatella niin, ettei minkään tekeminen ole sinulta kiellettyä painosi vuoksi. Ajattele sitä, että jos tänään olisi viimeinen päiväsi niin minkäänlaisen haluaisit sen olevan! Et sinä ole täällä muiden mieliksi olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan sitä kaikenlaisia tuntemuksia, kun ei se paino vaan ikinä pysyvästi pudonnut vaikka kuinka yritti. Lääkärikin sanoi, että masentuminen ylipainon takia on tosi yleistä, vaikka sitä ei saisi sanoa ääneen, pitäisi vaan laihduttaa. Lopulta hakeuduin lihavuusleikkaukseen, nykyään olen normaalipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApPitkäjänteisyyttä siihen touhuun. Pikku hiljaa vähentelet rasvoja, vaihdat ne hyviin... sokeria vähennät. Ehkä leivänpulpeltamista. Teet kivoja salaatteja, kokeilet erilaisia reseptejä uusilla aineksilla, pienempiä annoskokoja. Totuttelet. kaksi kuukautta on aivan liian lyhyt aika kokonaisvaltaiseen laihtumiseen.
Ei ne läskit yhdessä yössä tai kahdessa kuukaudessa kaikki tulleet. Mietin, että pikku hiljaa vuosien saatossa tulivat ja jämähtivät. Eihkä joku kiva harrastus voisi viedä ajatukset ruuasta/herkuista.
Pikku hiljaa, vauvan askelin. Voimia!
Kiitos. Ei vauvan askeleet innosta, kun mies laihtui tosta noin vaan 11kg
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se harmittaa ja vetää mielen masentuneeksi, kun takana on miljoonia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä. Mutta se auttaa, kun lakkaa ajattelemasta olevansa maailman napa ja että ketään muuta ei kiinnosta sinun painosi kuin sinua itseäsi. Muille olet vain yksi lihava ihminen muiden joukossa, mutta sinulla itselläsi on ajatus siitä, kuinka juuri sinä et voi olla lihava.
No kyllä tuntuu moniakin kiinnostavan mun paino! Mun miestä vaivaa, vaikka ei sitä kehtaa sanoa. Ulkopuoliset miesporukat kommentoi, kuinka olisin tosi kaunis laihana.
Työ"kaveri" keskustelee toiselle minusta, kuinka "nuoren ihmisen pitäisi liikkua ja tarkkailla painoa" jne
Lista on loputon.
Pitäisi asua autiolla saarella, että voisi olla onnellinen
ApNo aika karmeita ihmisiä sun ympärilläs. Ei sun painos oo kenenkään muun asia kun sinun. Ehkä sinun pitäs asettaa jonkinlaiset rajat noille ihmisille, että sulle ei voi puhua noin.
Eihän ne puhukaan suoraan, vaan "keskenään"
ApOotko siis ihan kuullut ihmisten puhuvan sinusta keskenään ? Vai luuletko vain, että sinusta puhutaan niin?
Kuullut! Sitten ihmetellään kun lihavat lukittautuu kotiin eikä liiku. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se harmittaa ja vetää mielen masentuneeksi, kun takana on miljoonia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä. Mutta se auttaa, kun lakkaa ajattelemasta olevansa maailman napa ja että ketään muuta ei kiinnosta sinun painosi kuin sinua itseäsi. Muille olet vain yksi lihava ihminen muiden joukossa, mutta sinulla itselläsi on ajatus siitä, kuinka juuri sinä et voi olla lihava.
No kyllä tuntuu moniakin kiinnostavan mun paino! Mun miestä vaivaa, vaikka ei sitä kehtaa sanoa. Ulkopuoliset miesporukat kommentoi, kuinka olisin tosi kaunis laihana.
Työ"kaveri" keskustelee toiselle minusta, kuinka "nuoren ihmisen pitäisi liikkua ja tarkkailla painoa" jne
Lista on loputon.
Pitäisi asua autiolla saarella, että voisi olla onnellinen
ApJos aloittaisit nyt siitä, että toteat muille sinun painosi olevan sinun henkilökohtainen asiasi? Vaikuttaa, ettei heillä ole oikein järkevää sisältöä omassa elämässään kun jaksavat sinun painoasi pohtia.
Ihan terveyden kannalta on eduksi pudottaa 5% lähtöpainostaan muuttamalla ruokavalioaan asteittain terveellisemmäksi. Kyse ei ole mistään kisasta vaan siitä, että paremmista elämäntavoista tulee pysyviä.
Aivothan kuvittelevat, että suurin saavutettu paino on se normaalipaino ja tappelevat vimmatusti laihtumista vastaan. Ihminen ei huomaa itse sitä kun vähentää mikroliikkeitä säästääkseen energiaa. Sen vuoksi esimerkiksi ei kannata luottaa liikaa liikuntaan painonalentajana. Liikuntaa kannattaa harrastaa kunnon kasvattamisen vuoksi.
Kannattaa ajatella niin, ettei minkään tekeminen ole sinulta kiellettyä painosi vuoksi. Ajattele sitä, että jos tänään olisi viimeinen päiväsi niin minkäänlaisen haluaisit sen olevan! Et sinä ole täällä muiden mieliksi olemassa.
Ei ole kielletty, mutta en kehtaa. Haluaisin käydä salilla, ryhmäliikuntatunneilla jne
Mutta ensin pitäisi laihtua 40kg
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApPitkäjänteisyyttä siihen touhuun. Pikku hiljaa vähentelet rasvoja, vaihdat ne hyviin... sokeria vähennät. Ehkä leivänpulpeltamista. Teet kivoja salaatteja, kokeilet erilaisia reseptejä uusilla aineksilla, pienempiä annoskokoja. Totuttelet. kaksi kuukautta on aivan liian lyhyt aika kokonaisvaltaiseen laihtumiseen.
Ei ne läskit yhdessä yössä tai kahdessa kuukaudessa kaikki tulleet. Mietin, että pikku hiljaa vuosien saatossa tulivat ja jämähtivät. Eihkä joku kiva harrastus voisi viedä ajatukset ruuasta/herkuista.
Pikku hiljaa, vauvan askelin. Voimia!
Kiitos. Ei vauvan askeleet innosta, kun mies laihtui tosta noin vaan 11kg
Ethän sä herranen aika voi verrata itseäsi muihin tuossa asiassa. Te olette eri ihmisiä ja lisäksi kyseessä on mies. Aineenvaihdunta aivan eri sorttia. Miehillä nää(kin) asiat onnistuu paremmin ilman vääntöjä.
Ehkä mä vänkään trollin kanssa, kun tuntuu olevan niin pirun vaikeeta sisäistää ihan yksinkertaisia asioita.
Kilot ovat vain numero. Sisäisesti olet sopusuhtainen ja viehättävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApNo eihän se ole tehty, jos paino on tippunut noin hitaasti. Sun ruokavalio on siis vieläkin huonolla mallilla.
Sun pituudella ja painolla sulla pitäis lähteä vähintään 2kg kuussa painoa pois, kun ruokvalio ja kuntoilu on kunnossa.
No mun ennätys on kolmea kiloa kuukadessa, tässä 4 vuoden aikana.
Mies laihduttanut nyt 2kk ja saanut 11kg pois. Lievästä ylipainosta normaaliin painoon. Ei paljon naurata, oikeastaan itkettää koko asia, kun koko maailma onnistuu, paitsi mina
ApNaisena ei kannata verrata itseään miehiin, kun laihduttaa, koska miesten on itseasiasssa helpompi laihduttaa ja laihtuvat nopeammin, kuin naiset.
Mutta sun pitää nyt ihan oikeasti olla itsellesi rehellinen siitä mikä laihdutuksessa menee pieleen. Syötkö liikaa? Syötkö tylsyyteen? Syötkö ahdistukseen? Missä mennään pieleen.
Mä olen saman pituinen kuin sinä ja laihduttanut nyt 15kg. Se lähti siitä, että mun piti oppia ymmärtämään mikä aiheuttaa mulla esim ahdistukseen ja stressiin syömistä. Tänäänkin teki mieli tilata ruokaa, kun ei jaksa laittaa ruokaa, mutta sain sitten mieleni kääntymään enkä tilannut mitään, vaikka mieli sanoikin, että "ei se nyt yks kebab/pitsa/hamppariateria/kiinalaisruoka sua lihota". Mut kyllä perkele lihottaa.
Miten niin miehet laihtuu helpommin? :)
Nainen laihtuu ihan yhtä helposti kunhan jättää pois karkit, sipsit, limsat, kermat, kakut pullat jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity siihen painon pudottamiseen vaan siihen, että muutat ruokavalion terveelliseksi. Siitä se paino sitten lähtee hiljalleen tippumaan.
Tehty. Paino putosi 200g kahdessa kuukaudessa. Eli 40 vuoden kuluttua olen normalipainossa, eli 70 vuotiaana. Höh
ApPitkäjänteisyyttä siihen touhuun. Pikku hiljaa vähentelet rasvoja, vaihdat ne hyviin... sokeria vähennät. Ehkä leivänpulpeltamista. Teet kivoja salaatteja, kokeilet erilaisia reseptejä uusilla aineksilla, pienempiä annoskokoja. Totuttelet. kaksi kuukautta on aivan liian lyhyt aika kokonaisvaltaiseen laihtumiseen.
Ei ne läskit yhdessä yössä tai kahdessa kuukaudessa kaikki tulleet. Mietin, että pikku hiljaa vuosien saatossa tulivat ja jämähtivät. Eihkä joku kiva harrastus voisi viedä ajatukset ruuasta/herkuista.
Pikku hiljaa, vauvan askelin. Voimia!
Kiitos. Ei vauvan askeleet innosta, kun mies laihtui tosta noin vaan 11kg
Ethän sä herranen aika voi verrata itseäsi muihin tuossa asiassa. Te olette eri ihmisiä ja lisäksi kyseessä on mies. Aineenvaihdunta aivan eri sorttia. Miehillä nää(kin) asiat onnistuu paremmin ilman vääntöjä.
Ehkä mä vänkään trollin kanssa, kun tuntuu olevan niin pirun vaikeeta sisäistää ihan yksinkertaisia asioita.
Miehillä on selkärankaa.
Suosittelen pilatesta. Sopii myös lihaville.
Ootko siis ihan kuullut ihmisten puhuvan sinusta keskenään ? Vai luuletko vain, että sinusta puhutaan niin?