Lue keskustelun säännöt.
Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Olisi jännä tietää, missä tuollainen lahjakkuus näkyy esim aivoissa? Onko joku kohta selvästi "lihaksikkaampi" verrattuna huippu-urheilijaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako nyt toimia ammatissa vai oliko vain kova opettelemaan ulkoa tekstejä?
Hän keskittyi tutkinnon suorittamiseen, mutta asiantuntijuuden kypsymistä ei tuossa ajassa tapahdu.
Asiantuntijuus hankitaan töissä.
Mitä asiantuntijuutta on valtiotietieteiden maisterilla, kun hän menee ministerin tai kansanedustajan avustajaksi.
Kyllä hän oppii sen tehtävänsä vasta töitä tehdessään.
Kukaan vasta valmistunut ei ole asiantuntija omalla alallaan.
Vierailija kirjoitti:
Hesarilla nyt joku into hekumoida näistä ylisuorittajista joilla pakonomainen tarve olla kaikessa paras ja suorittaa suorittamisen jälkeen. Tähänkö nyt kaikkien opiskelijoiden pitäisi pystyä?! Jos hän valmistui vuodessa niin keskiverto-opiskelija vois ryhdistäytyä ja valmistua 3 vuodessa 5-6 vuoden sijaan.
Ei omien sanojensa mukaan ole hikari ja kerkesi viettää opiskelijaelämääkin.
48 yläpeukkua viestillä jossa mainittu epäironisesti sana ”hikari”🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Pekka Himanen väitteli tohtoriksi 21-vuotiaana ja Tuomas Lukka 20-vuotiaana. En ole varma, onko sittemmin Suomessa valmistunut yhtä nuoria tohtoreita.
Luonnontieteiden ja soveltavien luonnontieteiden alueelta sama olisi täysin mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pekka Himanen väitteli tohtoriksi 21-vuotiaana ja Tuomas Lukka 20-vuotiaana. En ole varma, onko sittemmin Suomessa valmistunut yhtä nuoria tohtoreita.
Luonnontieteiden ja soveltavien luonnontieteiden alueelta sama olisi täysin mahdotonta.
Lukka väitteli fysiikasta. Mahdotonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi itse haen elämään sisältöä elämisestä. Toivon että lapsenikin elävät, eivätkä muutu roboteiksi yhteiskunnan rattaisiin, varsinkaan nuorella iällä kun tarkoitus on hankkia kaikki muistot joita muistella sitten vanhempana.
Tälläistä kommenttia jo odotinkin. Elää voi monin tavoin, kiinnostavan alan opiskelu on yksi parhaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Kokonaisuudessaan hän kirjoitti laudaturit äidinkielestä, yhteiskuntaopista, historiasta, pitkästä saksasta, keskipitkästä ruotsista, filosofiasta, uskonnosta ja lyhyestä matikasta. Pitkästä englannista ja lyhyestä venäjästä arvosanaksi tuli eximia.” YLE 14.11.2019
Joten jos hän suoritti kaikki nuo kielet, historian, matikan ja äidinkielen ja kaikista joko L tai E ja samalla sitten avoimessa opiskeli ja tenttasi oikiksen kurssit niin puhumme aivan poikkeuksellisista kyvyistä ja älystä. Ai niin, unohdinko sanoa sen L:län filosofiasta, joka vaatii syvällistä ajattelua.Joo, mutta ei häntä nyt kukaan halua palkata. Ei ole tarpeeksi uskottava. Parikymppisenä liian vähän elämänkemusta ja työkokemusta, jotta kukaan viitsii palkata.
Selittää kyllä paljon, että mafykebi loistaa poissaolollaan. Keskittynyt pelkkiin huuhaa-aineisiin.
Kirjoitti pitkän matikan keväällä 2020 ja arvosana oli L.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pääse lukemaan juttua, mutta voiko joku kertoa MIKSI ihmeessä kukaan haluaa käydä oikiksen vuodessa? Mikä on tähän syynä?
Koki ulkopuolisuuden tunnetta eikä tykännyt ilmapiiristä, halus pois niin nopeasti kuin mahdollista
Ja kumminkin ensimmäisenä ostamassa lippuja bileisiin? Ei ihan jutut täsmää .
Ilmeisesti vuorovaikutustaitoissa on ongelmia kun ei kerta tullut muiden kanssa toimeen.
Ei liene kaukaa haettua että vähän autismin kirjoa olisi mukana.
Voi J**sus näitä kommentteja. Eikö voisi vain ajatella, että hän on todella lahjakas ja nopea oppija.
Tunnen monta, jotka ovat olleet hyviä koulussa, opiskelleet ja tehneet väitöskirjan aika nuorina, mutta silti ovat erittäin mukavia ihmisiä.
Yleensä kyllä tällainen omistautuminen pelkälle pänttäämiselle ja suorittamiselle yhdistyy voimakkaasti a:n kirjoon. Se ettei viihtynyt opinnoissa ja koki ulkoouolisuuttaa viittaa voimakkaasti siihen. Kuitenkin tuollainen alalla ihmisten välinen vuorovaikutus on olennaista.
Paitsi ettei a:n kirjon kuuluvat yleensä lähde vaihtareiksi, eivätkä sen jälkeen vieraile heillä kyläilemässä vieraassa maassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei taitaisi sama onnistua TKK:n tefylla
Vaikka osaisi kaikkien kurssien kaikki asiat ja pääsisi kaikista tenteistä läpi yms. tulee ongelmaksi kurssien ja tenttien päällekkäisyys, ja se ettei kaikkia kursseja järjestetä joka vuosi. Tuossa oikiksessakin kuulostaa äärimmäisen oudolta, miten on pystynyt järjestelemään kurssit niin että on hallinnollisesti onnistunut ne kaikki suorittaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pekka Himanen väitteli tohtoriksi 21-vuotiaana ja Tuomas Lukka 20-vuotiaana. En ole varma, onko sittemmin Suomessa valmistunut yhtä nuoria tohtoreita.
Melkoinen suoritus tämäkin, väitöskirja ja tohtorin arvo 21 vuotiaana.
Täysin verrattavissa tuohon oikeustieteen maisteriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pekka Himanen väitteli tohtoriksi 21-vuotiaana ja Tuomas Lukka 20-vuotiaana. En ole varma, onko sittemmin Suomessa valmistunut yhtä nuoria tohtoreita.
Luonnontieteiden ja soveltavien luonnontieteiden alueelta sama olisi täysin mahdotonta.
Lukka väitteli fysiikasta. Mahdotonta?
Itse asiassa Lukka väitteli fysikaalisesta kemiasta 20-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väärin, että esim kieltenopiskelijat eivät tähän pysty; siellä on niin paljon läsnäoloa vaativia kursseja. Ymmärrettävää toki mutta saman ajan he saavat opintotukea kuin muutkin. Pitäisi olla pidennetty aika.
Vierailija kirjoitti:
Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa ei kai voi muuta kuin onnitella täydellisestä suorituksesta.
Täydellinen?
Kyllä kohta tulee joku toinen, joka suorittaa tutkinnon puolessa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Kokonaisuudessaan hän kirjoitti laudaturit äidinkielestä, yhteiskuntaopista, historiasta, pitkästä saksasta, keskipitkästä ruotsista, filosofiasta, uskonnosta ja lyhyestä matikasta. Pitkästä englannista ja lyhyestä venäjästä arvosanaksi tuli eximia.” YLE 14.11.2019
Joten jos hän suoritti kaikki nuo kielet, historian, matikan ja äidinkielen ja kaikista joko L tai E ja samalla sitten avoimessa opiskeli ja tenttasi oikiksen kurssit niin puhumme aivan poikkeuksellisista kyvyistä ja älystä. Ai niin, unohdinko sanoa sen L:län filosofiasta, joka vaatii syvällistä ajattelua.Joo, mutta ei häntä nyt kukaan halua palkata. Ei ole tarpeeksi uskottava. Parikymppisenä liian vähän elämänkemusta ja työkokemusta, jotta kukaan viitsii palkata.
Selittää kyllä paljon, että mafykebi loistaa poissaolollaan. Keskittynyt pelkkiin huuhaa-aineisiin.
Fysiika, kemia ja biologia eivät ole sen vaikeampia kuin Venäjä tai pitkä matikka. Hän osaa siis venäjää, saksaa, ruotsia, suomea ja englantia ja luki vielä hepreaa. Joten mitenkäs nämä huuhaat opitaan muutamassa tunnissa kirjaa lukemalla? Biologia lukiossa ja kirjoituksissa on ihan kirjalukemista, kuten kemia ja fysiikka. Laskemista ja lukemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pekka Himanen väitteli tohtoriksi 21-vuotiaana ja Tuomas Lukka 20-vuotiaana. En ole varma, onko sittemmin Suomessa valmistunut yhtä nuoria tohtoreita.
Luonnontieteiden ja soveltavien luonnontieteiden alueelta sama olisi täysin mahdotonta.
Lukka väitteli fysiikasta. Mahdotonta?
Kyllä näin onTuomas Lukka väitteli tohtoriksi 20 vuotiaana.
Hänen väitöskirjansa käsitteli fysikaalista kemiaa.
Asian voi tarkastaa netistä.
Oikeasti on olemassa erikoislahjakkaita ihmisiä. Myös Suomessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pekka Himanen väitteli tohtoriksi 21-vuotiaana ja Tuomas Lukka 20-vuotiaana. En ole varma, onko sittemmin Suomessa valmistunut yhtä nuoria tohtoreita.
Luonnontieteiden ja soveltavien luonnontieteiden alueelta sama olisi täysin mahdotonta.
Lukka väitteli fysiikasta. Mahdotonta?
Ei väitellyt fysiikasta vaan fysikaalisesta kemiasta.
Sinänsä tämäkin on vaatinut erityisjärjestelyjä koska myös kemiassa yleensä jo kursseille ja harjoitustöihin pääsemiseksi on ennakkovaatimuksia muiden kurssien suorittamisesta. Jotka siis aikataulullussti jakautuu eri vuosille.
Vierailija kirjoitti:
Sanoo olevansa ahkera, omaavansa hyvän muistin ja tykkää päntätä. Ei myöskään viihtynyt oikiksessa kun häntä katsottiin nenänvartta pitkin. Siinä jutun mukaan hänen salaisuus kovaan suoritukseen.
Miksi ns. katsottiin nenänvartta pitkin?
Vierailija kirjoitti:
Surullinen artikkeli. Kertoo paljon nyky-yliopistojen vaikeuksista. Niistä on tullut pelkkiä tuotantolaitoksia, joissa opiskelija ämpätään täyteen ja yliopisto kerää saamansa rahat per maisteri. Koko valmistuneiden määrään pohjautuva rahoitusjärjestelmä romuttaa koko sivistyksen ja tieteen itseisarvon idean. Ilmeisesti kilpailu työpaikoista robottien ja tekoälyn kanssa on johtanut siihen, että ihmisestä on tultava enemmän robotin kaltainen.
Minulla on päinvastainen käsitys ainakin kauppakorkeakoulusta, eli eikö nykyään ole paljon enemmän pakollisuutta ja jäykempää, ja siten paljon huonommat mahdollisuudet suorittaa kaikki mahdollinen pikana tenttimällä?
Olisi mielenkiintoista tietää miten tuo on ajallisesti mahdollista? Opinnäytetyökin on tehtävä ja 5 vuoden opinnot.
Pekka Himanen väitteli tohtoriksi 21-vuotiaana ja Tuomas Lukka 20-vuotiaana. En ole varma, onko sittemmin Suomessa valmistunut yhtä nuoria tohtoreita.