Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Yle haastatellu hänet, vauva-foorumikin mainittu nimeltä 😄
https://areena.yle.fi/1-51003596?utm_medium=social&utm_campaign=areena-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen opiskelija piti välivuoden. Toimittaja ei sanallakaan kysellyt, mitä muuta noin tehokas ihminen sai silloin aikaan kuin yhden yo-arvosanan korottamisen.
Hieno juttu, että maisterin tutkinto on jo kasassa ja nyt on jo uudet projektit tulilla.
Ulkomailla maisteriksi valmistutaan tyypillisesti noin 22-23 -vuotiaana. Suomi on kummallinen poikkeus, jossa oletetaan opintojen kestävän jonnekin kolmekymppiseksi.
Ulkomailla valmistutaan aika usein pelkäksi kandiksi (BA, BSc jne), kun taas Suomessa yliopistojen perustutkinto on maisterintutkinto (vastaa ulkomailla MA, MSc). Ei siis ole mikään ihme, että ulkomailla valmistutaan nopeammin. Nykyjärjestelmässä Suomessakin suoritetaan kanditutkinto, mutta juuri kukaan ei jätä opintojaan siihen, vaan jatkaa maisteriksi. Suomessa on vähän kerrassaan siirrytty tutkintoihin, jotka vastaavat eurooppalaisia tutkintoja, mutta suomalaiset suorittavat silti keskimäärin korkeamman tutkinnon kuin monissa muissa maissa.
Suomalaisten tutkintojen vaatimustaso on aiemmin ollut selvästi korkeampi kuin vastaavien tutkintojen muissa maissa. Maisterintutkinto oli työmäärältään isompi kuin maisterintutkinnot ulkomailla. Samoin tohtorintutkinto oli vielä 1990-luvulla vaativa suoritus. Suomessa vaadittiin väitöskirjaan 3 tai 4 ykköskirjoittaja-artikkelia tieteellisissä lehdissä ja lisäksi piti olla kirjoittajana vähintään kahdessa muussa artikkelissa, kun ulkomailla riitti 1 artikkeli. Ennen väittelyä piti lisäksi suorittaa aika laajoja lisäopintoja. Nykyään väitöskirjaan vaaditaan muistaakseni 2+3 tai 3+1 artikkelia ja jatko-opintovaatimuksia on löysätty. Lisäksi ennen väitöskirja tehtiin yleensä oman työn ohessa tai sitten apurahalla melko itsenäisesti, kun taas nykyään on tohtorikouluja, joissa tulevia tohtoreita opastetaan melkein kädestäpitäen niin, että jatko-opinnot ja väitöskirja saadaan tehtyä korkeintaan 5 vuodessa. Tuollaisesta ohjauksesta sai ennen vain haaveilla.
Et voi olla tosissasi. Mitä tarkoitat ulkomailla? Usaa, eikö niin? Keskieuroopassa ei valmistuta nopeammin, eikä kandidaatti riitä työelämään. Päinvastoin, he ihmettelevät, miten Suomessa puuttuu se parin vuoden harjoittuaika, joka tulee 5-6 vuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon päälle (opettajat, Juristin, papit jne).
Iso-Britanniassa riittää hienosti se kandi; maisteri vastaa siellä melkeinpä meidän tohtoria tai näin englantilainen kaverini on kertonut; hän ja puolisonsa yliopistossa opiskelleita.
Jokainen käy yliopistossa Suomessakin suurinpiirtein samat kurssit paitsi jonkun sivuaineen osalta ja tutkinnoista voisi poistaa kandivaiheen tutkielman ja graduvaatimuksen, jotta ihmiset pääsisivät työelämään nopeammin. Useimmat eivät halua tutkijoiksi ja tieteellinen kirjoittaminen opitaan kuitenkin peruskursseilla joka tapauksessa. Jokainen gradu sun muu lopputyö käsittelee ihan eri aihetta, kuin viereisellä opiskelijalla eikä niistä siis saa sellaista tietoa, mikä olisi työelämässä välttämätöntä, vaan se on enemmän ilmaistyön tekemistä joko työnantajalle, korkeakoululle tai molemmille.
Ihannetapauksessa tietysti mentäisiin yleisten kielitutkintojen kaltaiseen järjestelmään, mikä lisäisi hirveästi taloudellista ja muuta tasa-arvoa pätevöitymisessä työhön. Ihminen saisi kirjoitus- ja puhumispohjaisilla aloilla opiskella tiedot kotona rauhassa ja osoittaisi tietonsa yhden päivän supertentissä. Esim.venäjän kielen opiskelu korkeimmalle tasolle vaatii tiedollisesti paljon enemmän, kuin vaikka kasvatustieteen maisteri; kuka tahansa perusfiksu ihminen voi esittää valeopettajaa tai vaikka valepappia, mutta venäjän kielen taidon puuttuminen paljastuu sekunneissa. Monien alojen tietoa saa ihan elämällä aktiivista elämää (esim.psykologia), mutta harvinaisempia aloja ei sillä tavalla opi, kuten tuota venäjän kieltä. Siitä huolimatta ihmisille on annettu vapaus osoittaa kielitaitonsa yhdessä kohtuuhintaisessa tentissä täysin riippumatta siitä, miten tiedot on hankittu. Ei tarvitse maksaa valmennuskursseja, avoimen opintoja ja muuttaa hevonpeppuun lähiopetuksen perässä tai edes yrittää "päästä" opiskelemaan, vaan mennään suoraan asiaan.
Tuntuu karulta elää tällaisessa ajassa, jossa jokainen voi helposti päätellä tuon olevan ratkaisu, joka helpottaisi ihmisten elämää aivan hirveästi, mutta samanaikaisesti ei ole mitään merkkejä siitä, että oltaisi menossa tuollaista järjestelmää kohti.
Vuoden päästä tohtori ja alle 30-vuotiaana korkeimman oikeuden presidentti?
Hän ei tunnu itse käsittävän miten opiskeluun edes voisi mennä kovin paljon aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulostaa yhtään tuon Ylen haastattelun (audio) perusteella miltään erityiseltä nipottajalta edes, vaan ihan "tavalliselta" tyypiltä. Masentavaa! : )
Nyt sen pitää hidastaa tahtia tahallaan Valtsikassa kun ei varmaan kehtaa valmistua sieltä yhtä nopeasti.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yle haastatellu hänet, vauva-foorumikin mainittu nimeltä 😄
https://areena.yle.fi/1-51003596?utm_medium=social&utm_campaign=areena-…
Vaikuttaa ihmeen normaalilta ja tavalliselta tyypiltä tuossa.
Vierailija kirjoitti:
Ite opiskelen käsienheiluttelua hy:ssa ja minäkin kaipaisin tarkennusta tohon juttuun. Yliksellä taidettiin sanoa et avoimen suorituksia on satojen opintopisteiden edestä? Jodelissa tyyppi puolestaan itse kuulemma kertoi käyttäneensä opiskeluun nelisen tuntia päivässä. Jotain tässä kyllä jätetään pimentoon. Meillä ainakin korona-aikanakin oli läsnäolopakollisia luentoja joilla oli pakko olla normiluentoja enemmän hereillä, sillä keskusteluja ja kysymyksiä oli runsaasti. Joskus pyöritin ”vain” kahta zoom-luentoa samaan aikaan, jolloin piti olla tarkkana mikäli tunnilla on jotain keskusteluita luvassa.
Lisäksi epäilyttää kurssien organisointi. Vaikka kaiken voisikin kirjatenttiä, on hyväksyttävän ja sujuvan opintosuunnitelman luominen yliopisto-untuvikkona haastavaa. Etenkin nyt sisun myötä.
Ei sillä oikiksen tutkintoon ollut avoimen yliopiston suorituksia kuin kaksi kurssia. En tiedä muista opinnoista. Mutta hän on joka tapauksessa n. 1,5 vuoden aikana silti suorittanut yhteensä lähes 600 opintopistettä mikä on kyllä aika käsittämätön määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En muuten uskonut minuuttiakaan tähän suoritukseen, ja aina vain sakenee kun asiaa kaivelee.
Ensinnäkin artikkelin kirjoittanut HS:n toimittaja on itse filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta. Hänen gradunsa löytyy täältä ja katsokaa miten oikeakielisesti sekin alkaa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62838
"Tässä tutkielmassa tehdään selkoa siitä, millaisin keinoin Helsingin Sanomain Kuukausiliitteen pitkät tarinalliset artikkelit imaisevat lukijan mukaansa tekstin alussa. Tarkoituksena on myös selvittää, millainen työprosessi aloitusten kirjoittamiseen liittyy ja kuinka merkittäväksi ne koetaan Kuukausiliitteen toimituksessa. Lisäksi luodaan katsaus tarinallisen journalismin käsitekirjoon, aiempaan tutkimukseen ja tekstilajin historiaan. Työssä hyödynnetään kahta tutkimusmetodia, joilla käsiteltiin kahta erilaista aineistoa.."
tehdään selkoa, selvittää, luodaan katsaus... Miten tuollainen tiivistelmä on mennyt edes läpi?
Sitä paitsi luulin tätä vuoden oikislaisen gradun otsikkoa vitsiksi, mutta uskottava se on: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/335241 Onko uusi Yle-laki typerä ja huono? : tutkielma Yleisradion ja sananvapauden historiasta sekä uudesta Yle-laista Gradu ei ilmeisesti mennyt vitosena läpi ja sen tietää siitä, ettei teksti ole luettavissa. Vain vitosen gradut julkaistaan avoimesti verkossa, koska opparit, gradut sun muut ovat julkisia.
Luulisi HS:n toimituksessa älynneen omalta yliopistopohjaltaan, että tuossa tarinassa on monia aukkoja tai ainakin tietoisesti jätetään paljon kertomatta. Itse artikkelin rakennekin on jo kummallinen, koska siinä lähestytään aihetta haastattelemalla nuorta eikä kerrota ollenkaan taustoista.
Tavattoman kehno kieliasu toimittajan työksi. Huomaa, että lukeneisuus puuttuu, koska kukaan paljon kirjallisuutta lukenut ei käytä noin huonoa kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistomaailma on täynnä ihmisiä ketkä ovat menettäneet esimerkiksi opintolainalyhennyksen tai promootio-osallistumisen sen takia, että ovat missanneet esim. pakollisen seminaariläsnäolon tai reputtaneet tentin, mikä järjestetään vain kerran 2-3 vuodessa. On myös ihmisiä keiden valmistuminen on saattanut venyä vuodella juuri siksi, ettei kurssien suorittamisjärjestyksestä ole joustettu ja muuten valmis opintokokonaisuus on saanut odottaa tuota yhtä kurssia vuoden. Vakituisiin töihinkään ei ole voinut hakea, koska ei ole ollut papereita eikä opintotukea myönnetä jos opintoja tulee vain joku 5op vuodessa. On myös mahdollista, että professori ei ole jaksanut tarkistaa tenttiä ennen lukuvuoden vaihtumista ja siitä on seurannut isot mätkyt opintotukien takaisinmaksun muodossa. Miksi yhdelle ihmiselle on jaettu näin paljon erioikeuksia tässä asiassa?
Minä sanoisi toisin päin. Miksi ihmeessä muiden asioita ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuollaista suoranaista haitantekoa on voitu hyväksyä yliopiston puolelta? Sen ei pitäisi olla normi, että kaikki on niin äärettömän vaikeaa , vaan että pyritään kaikki tekemään mahdollisimman sujuvaksi.
On väärin ettei ole joustettu, ei se, että joustetaan. Siitä pitäisi olla vihainen. Ajatus, että kun muilla on mennyt väärin jutut, niin ikuisuuksiin asti jatketaan samalla linjalla.
Tästä pitää tulla normi, ei erikoisoikeus. Jos joku haluaa tehdä nopeasti, niin laitoksen pitää tehdä kaikkensa, että se onnistuu. Ei hankaloittaa sitä, koska 90-luvullakin se oli vaikeaa, ellei mahdotonta.
Jonkun on tehtävä työ. Eivät opettajat ja tutkijat voi tehdä työtä kunkin mielihalujen mukaan. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä ylitöitä tai viikonloppuja siksi, että joku oman elämänsä sankari saisi järjesteltyä oman elämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kukaan ole vielä kaivanut tuon tytön gradua luettavaksi?
Olisi ihan kiva tietää, miten hän on sen ehtinyt tehdä. Peruskaava on itsestään selvästi se, että käytetään empiirisenä aineistona jotain valmista kirjallisessa, tai todennäköisesti sähköisessä muodossa olevaa ja jo kandityö on ollut sellainen, että se on ollut helppo laajentaa graduksi muutamassa viikossa.
Avoimen yliopiston opinnoissa on voinut olla varsinaisten oikeustieteen opintojen lisäksi kieliä, menetelmäopintoja ja mahdollisesti valinnaisia tai sivuaineita, jotka ovat sisältyneet tutkintoon.
Että huippu-urheilijalla sitten puuttuisi juuri tuo älypatti. Uskon että juuri huippu-urheilja on se johan kannattaa verrata: huippu-urheilijalla harvoin on älyä, on vain lihaksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko hän siis saanut jotain erityisoikeuksia? ja jos on niin miksi?
Vierailija kirjoitti:
Hän ei tunnu itse käsittävän miten opiskeluun edes voisi mennä kovin paljon aikaa.
Lukeminen on hänelle paljon helpompaa kuin tavikselle. Minusta tuo ylen haastattelu oli mukava, aika tavallisen oloinen nuori nainen, joka aidosti hämmästeli aiheutunutta kohua.
Täällä näkee että intissä tiedettiin totuus "älä erotu joukosta". Ei pidä olla joukon huonoin eikä joukon paras. Jos olet jompikumpi niin aina saat sanomista. Liian älykkään on muuten hankala löytää tasoistaan kiinnostavaa keskustelukumppania. Joo, sorruin itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistomaailma on täynnä ihmisiä ketkä ovat menettäneet esimerkiksi opintolainalyhennyksen tai promootio-osallistumisen sen takia, että ovat missanneet esim. pakollisen seminaariläsnäolon tai reputtaneet tentin, mikä järjestetään vain kerran 2-3 vuodessa. On myös ihmisiä keiden valmistuminen on saattanut venyä vuodella juuri siksi, ettei kurssien suorittamisjärjestyksestä ole joustettu ja muuten valmis opintokokonaisuus on saanut odottaa tuota yhtä kurssia vuoden. Vakituisiin töihinkään ei ole voinut hakea, koska ei ole ollut papereita eikä opintotukea myönnetä jos opintoja tulee vain joku 5op vuodessa. On myös mahdollista, että professori ei ole jaksanut tarkistaa tenttiä ennen lukuvuoden vaihtumista ja siitä on seurannut isot mätkyt opintotukien takaisinmaksun muodossa. Miksi yhdelle ihmiselle on jaettu näin paljon erioikeuksia tässä asiassa?
Minä sanoisi toisin päin. Miksi ihmeessä muiden asioita ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuollaista suoranaista haitantekoa on voitu hyväksyä yliopiston puolelta? Sen ei pitäisi olla normi, että kaikki on niin äärettömän vaikeaa , vaan että pyritään kaikki tekemään mahdollisimman sujuvaksi.
On väärin ettei ole joustettu, ei se, että joustetaan. Siitä pitäisi olla vihainen. Ajatus, että kun muilla on mennyt väärin jutut, niin ikuisuuksiin asti jatketaan samalla linjalla.
Tästä pitää tulla normi, ei erikoisoikeus. Jos joku haluaa tehdä nopeasti, niin laitoksen pitää tehdä kaikkensa, että se onnistuu. Ei hankaloittaa sitä, koska 90-luvullakin se oli vaikeaa, ellei mahdotonta.Jonkun on tehtävä työ. Eivät opettajat ja tutkijat voi tehdä työtä kunkin mielihalujen mukaan. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä ylitöitä tai viikonloppuja siksi, että joku oman elämänsä sankari saisi järjesteltyä oman elämänsä.
Ohis.
Yliopistojen toiminnassa on paljon hallintoteatteria. Monista asioista on muotoutunut tai tehty vaikeampia kun sen olisi mikään pakko käytänössä olla. Hallintoteatterin perimmäinen syyt ovat keskinäinen kilpailu ja kunkin roolin tärkeyden nostaminen arvostuksen saamiseksi, jota ei muuten koettaisi riittävästi saatavan.
Seurauksena edellisestä on se, että byrokratian ja pikkusieluisuuden käytännön vaikutukset ja usein myös kustannukset maksaa muut väkisin osalliset, joiden opinnot, tutkimus tai ura ei etene ilman osallistumista.
t. +30v lipastolla asiaa töissä seurannut ja piakoin onneksi eläköityvä
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan ole vielä kaivanut tuon tytön gradua luettavaksi?
Olisi ihan kiva tietää, miten hän on sen ehtinyt tehdä. Peruskaava on itsestään selvästi se, että käytetään empiirisenä aineistona jotain valmista kirjallisessa, tai todennäköisesti sähköisessä muodossa olevaa ja jo kandityö on ollut sellainen, että se on ollut helppo laajentaa graduksi muutamassa viikossa.
Avoimen yliopiston opinnoissa on voinut olla varsinaisten oikeustieteen opintojen lisäksi kieliä, menetelmäopintoja ja mahdollisesti valinnaisia tai sivuaineita, jotka ovat sisältyneet tutkintoon.
Oletko opiskellut avoimessa yliopistossa tai salaa aiemmin vai opiskelitko oikeasti kaiken reilussa vuodessa?
– Minulla oli sopimusoikeus sekä kuluttaja- ja immateriaalioikeus tehtynä ennen opintojen alkua. Ne kuuluvat oikeusnotaarin pakollisiin kursseihin, ja sisällytin ne tutkintooni. Lisäksi minulla oli kaikennäköistä sälää tehtynä. En sisällyttänyt niitä tutkintoon, koska opiskelin omaksi ilokseni vaikkapa taloustiedettä tai mitä tahansa yhteiskunnallista muutosta.
– Eli suurimman osan, näitä kahta kurssia lukuun ottamatta, tein tästä tutkinnosta vuoden aikana. (Yle)
Kuinkakohan moni etäopintoja suorittava tenttijä hyödyntää opintosuorituksissaan apuvälineitä tai kontaktejaan (esim. oma vanhempi allalla)?
Alue: Aihe vapaa
Ite opiskelen käsienheiluttelua hy:ssa ja minäkin kaipaisin tarkennusta tohon juttuun. Yliksellä taidettiin sanoa et avoimen suorituksia on satojen opintopisteiden edestä? Jodelissa tyyppi puolestaan itse kuulemma kertoi käyttäneensä opiskeluun nelisen tuntia päivässä. Jotain tässä kyllä jätetään pimentoon. Meillä ainakin korona-aikanakin oli läsnäolopakollisia luentoja joilla oli pakko olla normiluentoja enemmän hereillä, sillä keskusteluja ja kysymyksiä oli runsaasti. Joskus pyöritin ”vain” kahta zoom-luentoa samaan aikaan, jolloin piti olla tarkkana mikäli tunnilla on jotain keskusteluita luvassa.
Lisäksi epäilyttää kurssien organisointi. Vaikka kaiken voisikin kirjatenttiä, on hyväksyttävän ja sujuvan opintosuunnitelman luominen yliopisto-untuvikkona haastavaa. Etenkin nyt sisun myötä.