Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni aloitti koulunkäynnin 4,5-vuotiaana ja hänellä oli koko peruskoulun ajan kotiopettajat, koska haluttiin luoda hänelle mahd. hyvät edellytykset päästä opiskelemaan alaa, jolla jatkaa perhefirman toimintaa. En tiedä, kävikö hän lukiota vai keskittyikö suoraan olennaiseen. Ilman lukiota olisi periaatteessa voinut valmistua 18-vuotiaana ("pari oikkis-tutkintoa tuossa ajassa"?). En siis tiedä, minkä ikäisenä valmistui... Muistan vain, että koululaisena valitti sitä, ettei tykkää olla pienempi kuin muut. En ymmärrä, mikä siinä aikaistamisessa oli niin ihmeellistä, kuin ei se työnteon kannalta mitään muuttanut. Pääsi tietysti aikaisemmin tienaamaan sen sijaan, että nyhväisi opiskelijana koko nuoruutensa. 

No mikä oli se tutkinto?

Ihan vain maisteri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

No eikös hän ainakin perusopinnot tehnyt avoimessa kesällä 2020 ennen lukuvuoden alkua, sehän on kerrottukin.

Ja sivuaineet voi suorittaa myös helposti avoimen kautta ja lukea hyväksytyksi sitten vaan kaikki yhdellä päivämäärällä. Todnäk tuo opiskelija on tuolla oikisessa tuon vuoden aikana suorittanut ns syventävät opinnot ja gradu-kurssin. Kaikki muu on ollut jo tehtynä sitä ennen.

HS:ssä oli tästä juttu, oli vieläpä sellainen ilmaisnäyte laatujutuista. Oli avoimessa jotain 65 op tjsp suorittanut ja ne päälle 500 op siinä vähän reilu vuodessa tutkinto-opiskelijana.

Ai tällä ko. maisterilla oli 65 op:n starttilähtö?

Antakaas kun arvaan. Hän on saanut tietoa tenttikysymyksistä etukäteen. (Minäkin sillä taktiikalla olin paras yhdessä kokeessa, lähes tuhannesta hakijasta.)

Silti tuo hänen suorituksensa on strateginen näyte! Siinä on oltava asenteena, että suorittaminen on elämässä tietyn ajan pääasia.

Tietysti sama asenne oli jo koko lukion ajan ( 9 ällää), ei kai tuollaiseen tulokseen muuten pääse.

Miten tämän asian hyväksyminen mahdolliseksi on niin vaikeaa monelle ja ymmärtäminen, että joillekin joilla on siihen synnynäiset taipumukset, osuu kohdalle suotuisat olosuhteet sekä tukeva ympäristö niin se on täysin mahdollista.

Meillä Suomessa elää verrattain pieni kansakunta ja näitä sattuu meillä siksi harvoin, mutta ei se tarkoita että niin ei voisi joskus käydä täälläkin.

Isommissa satojen miljoonien asukkaiden kansakunnissa näitä sattuu useammin ja miljardiluokassa useita vuosittain. Kiinassa valmistuu vuodessa satatuhatta tohtoria, maistereita miljoonia. Intiassa ei aivan vastaavassa määrin, mutta isoja määriä kuitenkin. Jenkeissäkin muutamien vuosien välein uutisoidaan näistä lahjakkaiden supersuorituksista.

Ranskan nykyinen presidentti Emmanuelle Macron on yksi esimerkki, hän teki kahdessa vuodessa 5 vuoden Bologna prosessin mukaiset opinnot, jotka ovat siten vertailukelpoiset Suomenkin opintojen kanssa koska Suomi on mukana ko. järjestelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämän asian hyväksyminen mahdolliseksi on niin vaikeaa monelle ja ymmärtäminen, että joillekin joilla on siihen synnynäiset taipumukset, osuu kohdalle suotuisat olosuhteet sekä tukeva ympäristö niin se on täysin mahdollista.

Meillä Suomessa elää verrattain pieni kansakunta ja näitä sattuu meillä siksi harvoin, mutta ei se tarkoita että niin ei voisi joskus käydä täälläkin.

Isommissa satojen miljoonien asukkaiden kansakunnissa näitä sattuu useammin ja miljardiluokassa useita vuosittain. Kiinassa valmistuu vuodessa satatuhatta tohtoria, maistereita miljoonia. Intiassa ei aivan vastaavassa määrin, mutta isoja määriä kuitenkin. Jenkeissäkin muutamien vuosien välein uutisoidaan näistä lahjakkaiden supersuorituksista.

Ranskan nykyinen presidentti Emmanuelle Macron on yksi esimerkki, hän teki kahdessa vuodessa 5 vuoden Bologna prosessin mukaiset opinnot, jotka ovat siten vertailukelpoiset Suomenkin opintojen kanssa koska Suomi on mukana ko. järjestelyssä.

Luetun ymmärtämisessä ongelmia? Täällä yritetään ymmärtää, miksi yliopisto mahdollistaa yhdelle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella oman aikataulunsa mukaan ja suorittaa esim notaari ja syventävät opinnot yhtäaikaa. Kun muilta opiskelijoilta vaaditaan niiden suorittamista ajallisesti peräkkäin. Suoritettu notaari on vaatimuksena jatkoon siirtymiseen . Ihmetyttää siis saadut etuoikeudet muihin verrattuna.

Toinen mikä ihmetyttää on se miten paljon tyhjää on oikeustieteen opintopisteissä. Itse olen valmistunut toiselta alalta korkeimmalla mahdollisella arvosanalla ja kuitenkin monilla kursseilla opintopistettä kohti joutui tekemään moninkertaisen työn verrattuna tähän 27 h per piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan moni etäopintoja suorittava tenttijä hyödyntää opintosuorituksissaan apuvälineitä tai kontaktejaan (esim. oma vanhempi allalla)?

Suomessa on hyvä-veli-systeemi siellä missä muuallakin.

Tenttejä saa harvoin tehdä etänä, ainakaan yliopistolla.

Tässä suhteessa korona muutti asioita. Kuulema joissain etätenteissä on saanut jopa kaikki materiaali olla käytössä.

Mä olen tyhmä enkä löydä Hgin yliopiston oikeustieteellisen opinto-ohjelmaa. Voisi katsoa, miten siellä on suunniteltu suoritettavaksi opinnot. Esim. graduseminaarit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistomaailma on täynnä ihmisiä ketkä ovat menettäneet esimerkiksi opintolainalyhennyksen tai promootio-osallistumisen sen takia, että ovat missanneet esim. pakollisen seminaariläsnäolon tai reputtaneet tentin, mikä järjestetään vain kerran 2-3 vuodessa. On myös ihmisiä keiden valmistuminen on saattanut venyä vuodella juuri siksi, ettei kurssien suorittamisjärjestyksestä ole joustettu ja muuten valmis opintokokonaisuus on saanut odottaa tuota yhtä kurssia vuoden. Vakituisiin töihinkään ei ole voinut hakea, koska ei ole ollut papereita eikä opintotukea myönnetä jos opintoja tulee vain joku 5op vuodessa. On myös mahdollista, että professori ei ole jaksanut tarkistaa tenttiä ennen lukuvuoden vaihtumista ja siitä on seurannut isot mätkyt opintotukien takaisinmaksun muodossa. Miksi yhdelle ihmiselle on jaettu näin paljon erioikeuksia tässä asiassa?

Minä sanoisi toisin päin. Miksi ihmeessä muiden asioita ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuollaista suoranaista haitantekoa on voitu hyväksyä yliopiston puolelta? Sen ei pitäisi olla normi, että kaikki on niin äärettömän vaikeaa , vaan että pyritään kaikki tekemään mahdollisimman sujuvaksi.

On väärin ettei ole joustettu, ei se, että joustetaan. Siitä pitäisi olla vihainen. Ajatus, että kun muilla on mennyt väärin jutut, niin ikuisuuksiin asti jatketaan samalla linjalla.

Tästä pitää tulla normi, ei erikoisoikeus. Jos joku haluaa tehdä nopeasti, niin laitoksen pitää tehdä kaikkensa, että se onnistuu. Ei hankaloittaa sitä, koska 90-luvullakin se oli vaikeaa, ellei mahdotonta.

Jonkun on tehtävä työ. Eivät opettajat ja tutkijat voi tehdä työtä kunkin mielihalujen mukaan. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä ylitöitä tai viikonloppuja siksi, että joku oman elämänsä sankari saisi järjesteltyä oman elämänsä.

Kuka mistään velvollisuuksista on sen suuremmin puhunut. Koko juttu pitää järjestää niin, ettei tarvitse tehdä opettajien ja tutkijoiden tehdä viikonloppuja ja ylitöitä.

Se on kaikkien intressi, että ihmiset valmistuvat nopeammin. Jopa rahoittajan ja varsinkin kaikenlaisten tukien maksajien. Siinä on aika suuri ero onko se henkilö opiskelija vai veroja maksava työntekijä.

Yksityisellä tämäntyyppinen selittely ei menisi läpi, jossa osa saman firman tekijöistä hankaloittaa muiden samassa firmassa pyörivien elämää ja he saisivat siitä vielä palkan. Pomojen hidastelun takia duunareiden työt seisoisivat vuoden? Koska hei, meillä ei ole velvollisuuksia.

Vieläkin pidän täysin typeränä tätä, että pyritään pikemmin tuohon, ettei sitä vuodessa saa saada tehtyä, kun siihen, että se pitäisi olla mahdollista kaikille, jos halut ja rahkeet riittää.

Sinänsä tuo työpaikkaan vertaaminen ei päde. Yliopisto ei ole siinä mielessä koulu, että sen tehtävä olisi yksinomaan tuottaa tutkintoja. Opiskelijoiden tutkinnot ovat yliopiston tutkimus- ja muun yhteiskunnallisen toiminnan sivutuote.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämän asian hyväksyminen mahdolliseksi on niin vaikeaa monelle ja ymmärtäminen, että joillekin joilla on siihen synnynäiset taipumukset, osuu kohdalle suotuisat olosuhteet sekä tukeva ympäristö niin se on täysin mahdollista.

Meillä Suomessa elää verrattain pieni kansakunta ja näitä sattuu meillä siksi harvoin, mutta ei se tarkoita että niin ei voisi joskus käydä täälläkin.

Isommissa satojen miljoonien asukkaiden kansakunnissa näitä sattuu useammin ja miljardiluokassa useita vuosittain. Kiinassa valmistuu vuodessa satatuhatta tohtoria, maistereita miljoonia. Intiassa ei aivan vastaavassa määrin, mutta isoja määriä kuitenkin. Jenkeissäkin muutamien vuosien välein uutisoidaan näistä lahjakkaiden supersuorituksista.

Ranskan nykyinen presidentti Emmanuelle Macron on yksi esimerkki, hän teki kahdessa vuodessa 5 vuoden Bologna prosessin mukaiset opinnot, jotka ovat siten vertailukelpoiset Suomenkin opintojen kanssa koska Suomi on mukana ko. järjestelyssä.

Luetun ymmärtämisessä ongelmia? Täällä yritetään ymmärtää, miksi yliopisto mahdollistaa yhdelle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella oman aikataulunsa mukaan ja suorittaa esim notaari ja syventävät opinnot yhtäaikaa. Kun muilta opiskelijoilta vaaditaan niiden suorittamista ajallisesti peräkkäin. Suoritettu notaari on vaatimuksena jatkoon siirtymiseen . Ihmetyttää siis saadut etuoikeudet muihin verrattuna.

Toinen mikä ihmetyttää on se miten paljon tyhjää on oikeustieteen opintopisteissä. Itse olen valmistunut toiselta alalta korkeimmalla mahdollisella arvosanalla ja kuitenkin monilla kursseilla opintopistettä kohti joutui tekemään moninkertaisen työn verrattuna tähän 27 h per piste.

Toisella alalla on toisenlaiset tentit ja toisenlaiset vaatimukset ja ihmisillä toisenlaiset lahjakkuudet. Toiset juoksevat 10 km puolta nopeammin kuin toiset ja toiset lukevat kirjoja puolta nopeammin kuin toiset. Sellaista se on. Ihminen on ihmeellinen.

Se nyt on ihan selvä, ettet sinäkään todennäköisesti jokaikisen pisteen eteen ole 27 tuntia tehnyt. Vai oletko? Oletko oikeasti tehnyt yhden pisteen eteen jopa yli 80h, kuten annat ymmärtää? Ja mikä tämä toinen ala on? Missä yhden pisteen takia teet kaksi viikkoa kahdeksan tuntista päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistomaailma on täynnä ihmisiä ketkä ovat menettäneet esimerkiksi opintolainalyhennyksen tai promootio-osallistumisen sen takia, että ovat missanneet esim. pakollisen seminaariläsnäolon tai reputtaneet tentin, mikä järjestetään vain kerran 2-3 vuodessa. On myös ihmisiä keiden valmistuminen on saattanut venyä vuodella juuri siksi, ettei kurssien suorittamisjärjestyksestä ole joustettu ja muuten valmis opintokokonaisuus on saanut odottaa tuota yhtä kurssia vuoden. Vakituisiin töihinkään ei ole voinut hakea, koska ei ole ollut papereita eikä opintotukea myönnetä jos opintoja tulee vain joku 5op vuodessa. On myös mahdollista, että professori ei ole jaksanut tarkistaa tenttiä ennen lukuvuoden vaihtumista ja siitä on seurannut isot mätkyt opintotukien takaisinmaksun muodossa. Miksi yhdelle ihmiselle on jaettu näin paljon erioikeuksia tässä asiassa?

Minä sanoisi toisin päin. Miksi ihmeessä muiden asioita ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuollaista suoranaista haitantekoa on voitu hyväksyä yliopiston puolelta? Sen ei pitäisi olla normi, että kaikki on niin äärettömän vaikeaa , vaan että pyritään kaikki tekemään mahdollisimman sujuvaksi.

On väärin ettei ole joustettu, ei se, että joustetaan. Siitä pitäisi olla vihainen. Ajatus, että kun muilla on mennyt väärin jutut, niin ikuisuuksiin asti jatketaan samalla linjalla.

Tästä pitää tulla normi, ei erikoisoikeus. Jos joku haluaa tehdä nopeasti, niin laitoksen pitää tehdä kaikkensa, että se onnistuu. Ei hankaloittaa sitä, koska 90-luvullakin se oli vaikeaa, ellei mahdotonta.

Jonkun on tehtävä työ. Eivät opettajat ja tutkijat voi tehdä työtä kunkin mielihalujen mukaan. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä ylitöitä tai viikonloppuja siksi, että joku oman elämänsä sankari saisi järjesteltyä oman elämänsä.

Kuka mistään velvollisuuksista on sen suuremmin puhunut. Koko juttu pitää järjestää niin, ettei tarvitse tehdä opettajien ja tutkijoiden tehdä viikonloppuja ja ylitöitä.

Se on kaikkien intressi, että ihmiset valmistuvat nopeammin. Jopa rahoittajan ja varsinkin kaikenlaisten tukien maksajien. Siinä on aika suuri ero onko se henkilö opiskelija vai veroja maksava työntekijä.

Yksityisellä tämäntyyppinen selittely ei menisi läpi, jossa osa saman firman tekijöistä hankaloittaa muiden samassa firmassa pyörivien elämää ja he saisivat siitä vielä palkan. Pomojen hidastelun takia duunareiden työt seisoisivat vuoden? Koska hei, meillä ei ole velvollisuuksia.

Vieläkin pidän täysin typeränä tätä, että pyritään pikemmin tuohon, ettei sitä vuodessa saa saada tehtyä, kun siihen, että se pitäisi olla mahdollista kaikille, jos halut ja rahkeet riittää.

Sinänsä tuo työpaikkaan vertaaminen ei päde. Yliopisto ei ole siinä mielessä koulu, että sen tehtävä olisi yksinomaan tuottaa tutkintoja. Opiskelijoiden tutkinnot ovat yliopiston tutkimus- ja muun yhteiskunnallisen toiminnan sivutuote.

Ilman tutkintoja ei ole yliopistoja. Mitään tutkimusta ei voi tehdä ilman tieteellisen pätevyyden osoittamista. Kyse ei ole mistään sivutuotteesta vaan perustehtävistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistomaailma on täynnä ihmisiä ketkä ovat menettäneet esimerkiksi opintolainalyhennyksen tai promootio-osallistumisen sen takia, että ovat missanneet esim. pakollisen seminaariläsnäolon tai reputtaneet tentin, mikä järjestetään vain kerran 2-3 vuodessa. On myös ihmisiä keiden valmistuminen on saattanut venyä vuodella juuri siksi, ettei kurssien suorittamisjärjestyksestä ole joustettu ja muuten valmis opintokokonaisuus on saanut odottaa tuota yhtä kurssia vuoden. Vakituisiin töihinkään ei ole voinut hakea, koska ei ole ollut papereita eikä opintotukea myönnetä jos opintoja tulee vain joku 5op vuodessa. On myös mahdollista, että professori ei ole jaksanut tarkistaa tenttiä ennen lukuvuoden vaihtumista ja siitä on seurannut isot mätkyt opintotukien takaisinmaksun muodossa. Miksi yhdelle ihmiselle on jaettu näin paljon erioikeuksia tässä asiassa?

Minä sanoisi toisin päin. Miksi ihmeessä muiden asioita ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuollaista suoranaista haitantekoa on voitu hyväksyä yliopiston puolelta? Sen ei pitäisi olla normi, että kaikki on niin äärettömän vaikeaa , vaan että pyritään kaikki tekemään mahdollisimman sujuvaksi.

On väärin ettei ole joustettu, ei se, että joustetaan. Siitä pitäisi olla vihainen. Ajatus, että kun muilla on mennyt väärin jutut, niin ikuisuuksiin asti jatketaan samalla linjalla.

Tästä pitää tulla normi, ei erikoisoikeus. Jos joku haluaa tehdä nopeasti, niin laitoksen pitää tehdä kaikkensa, että se onnistuu. Ei hankaloittaa sitä, koska 90-luvullakin se oli vaikeaa, ellei mahdotonta.

Jonkun on tehtävä työ. Eivät opettajat ja tutkijat voi tehdä työtä kunkin mielihalujen mukaan. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä ylitöitä tai viikonloppuja siksi, että joku oman elämänsä sankari saisi järjesteltyä oman elämänsä.

Kuka mistään velvollisuuksista on sen suuremmin puhunut. Koko juttu pitää järjestää niin, ettei tarvitse tehdä opettajien ja tutkijoiden tehdä viikonloppuja ja ylitöitä.

Se on kaikkien intressi, että ihmiset valmistuvat nopeammin. Jopa rahoittajan ja varsinkin kaikenlaisten tukien maksajien. Siinä on aika suuri ero onko se henkilö opiskelija vai veroja maksava työntekijä.

Yksityisellä tämäntyyppinen selittely ei menisi läpi, jossa osa saman firman tekijöistä hankaloittaa muiden samassa firmassa pyörivien elämää ja he saisivat siitä vielä palkan. Pomojen hidastelun takia duunareiden työt seisoisivat vuoden? Koska hei, meillä ei ole velvollisuuksia.

Vieläkin pidän täysin typeränä tätä, että pyritään pikemmin tuohon, ettei sitä vuodessa saa saada tehtyä, kun siihen, että se pitäisi olla mahdollista kaikille, jos halut ja rahkeet riittää.

Sinänsä tuo työpaikkaan vertaaminen ei päde. Yliopisto ei ole siinä mielessä koulu, että sen tehtävä olisi yksinomaan tuottaa tutkintoja. Opiskelijoiden tutkinnot ovat yliopiston tutkimus- ja muun yhteiskunnallisen toiminnan sivutuote.

Miksei pätisi? Se ettei heillä yksinomaan ole se tehtävä ei tarkoita etteikö sitäkin puolta pidä saada kuntoon. Heidän tehtävänsä on, että sieltä valmistuu ihmisiä. Ei heillä muuten olisi opettamisvelvollisuuksia. Enkä nyt oikein ole samaa mieltä, että tutkinnot ovat sivutuote. Kuten joku tutkija tekisi tutkimustaan ja siinä sivussa sitten tutkimuksen myötä, joka saattaa saada tutkinnon hänen tutkimustensa johdosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämän asian hyväksyminen mahdolliseksi on niin vaikeaa monelle ja ymmärtäminen, että joillekin joilla on siihen synnynäiset taipumukset, osuu kohdalle suotuisat olosuhteet sekä tukeva ympäristö niin se on täysin mahdollista.

Meillä Suomessa elää verrattain pieni kansakunta ja näitä sattuu meillä siksi harvoin, mutta ei se tarkoita että niin ei voisi joskus käydä täälläkin.

Isommissa satojen miljoonien asukkaiden kansakunnissa näitä sattuu useammin ja miljardiluokassa useita vuosittain. Kiinassa valmistuu vuodessa satatuhatta tohtoria, maistereita miljoonia. Intiassa ei aivan vastaavassa määrin, mutta isoja määriä kuitenkin. Jenkeissäkin muutamien vuosien välein uutisoidaan näistä lahjakkaiden supersuorituksista.

Ranskan nykyinen presidentti Emmanuelle Macron on yksi esimerkki, hän teki kahdessa vuodessa 5 vuoden Bologna prosessin mukaiset opinnot, jotka ovat siten vertailukelpoiset Suomenkin opintojen kanssa koska Suomi on mukana ko. järjestelyssä.

Luetun ymmärtämisessä ongelmia? Täällä yritetään ymmärtää, miksi yliopisto mahdollistaa yhdelle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella oman aikataulunsa mukaan ja suorittaa esim notaari ja syventävät opinnot yhtäaikaa. Kun muilta opiskelijoilta vaaditaan niiden suorittamista ajallisesti peräkkäin. Suoritettu notaari on vaatimuksena jatkoon siirtymiseen . Ihmetyttää siis saadut etuoikeudet muihin verrattuna.

Toinen mikä ihmetyttää on se miten paljon tyhjää on oikeustieteen opintopisteissä. Itse olen valmistunut toiselta alalta korkeimmalla mahdollisella arvosanalla ja kuitenkin monilla kursseilla opintopistettä kohti joutui tekemään moninkertaisen työn verrattuna tähän 27 h per piste.

Toisella alalla on toisenlaiset tentit ja toisenlaiset vaatimukset ja ihmisillä toisenlaiset lahjakkuudet. Toiset juoksevat 10 km puolta nopeammin kuin toiset ja toiset lukevat kirjoja puolta nopeammin kuin toiset. Sellaista se on. Ihminen on ihmeellinen.

Se nyt on ihan selvä, ettet sinäkään todennäköisesti jokaikisen pisteen eteen ole 27 tuntia tehnyt. Vai oletko? Oletko oikeasti tehnyt yhden pisteen eteen jopa yli 80h, kuten annat ymmärtää? Ja mikä tämä toinen ala on? Missä yhden pisteen takia teet kaksi viikkoa kahdeksan tuntista päivää.

Monilla soveltavan luonnontieteen aloilla useimmat kurssit ovat täyttä tavaraa ja niihin liittyy harjoitustöitä, labroja, laskuharjoituksia ym. Näitä ei lukaisemalla tenttikirjat suoriteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistomaailma on täynnä ihmisiä ketkä ovat menettäneet esimerkiksi opintolainalyhennyksen tai promootio-osallistumisen sen takia, että ovat missanneet esim. pakollisen seminaariläsnäolon tai reputtaneet tentin, mikä järjestetään vain kerran 2-3 vuodessa. On myös ihmisiä keiden valmistuminen on saattanut venyä vuodella juuri siksi, ettei kurssien suorittamisjärjestyksestä ole joustettu ja muuten valmis opintokokonaisuus on saanut odottaa tuota yhtä kurssia vuoden. Vakituisiin töihinkään ei ole voinut hakea, koska ei ole ollut papereita eikä opintotukea myönnetä jos opintoja tulee vain joku 5op vuodessa. On myös mahdollista, että professori ei ole jaksanut tarkistaa tenttiä ennen lukuvuoden vaihtumista ja siitä on seurannut isot mätkyt opintotukien takaisinmaksun muodossa. Miksi yhdelle ihmiselle on jaettu näin paljon erioikeuksia tässä asiassa?

Minä sanoisi toisin päin. Miksi ihmeessä muiden asioita ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuollaista suoranaista haitantekoa on voitu hyväksyä yliopiston puolelta? Sen ei pitäisi olla normi, että kaikki on niin äärettömän vaikeaa , vaan että pyritään kaikki tekemään mahdollisimman sujuvaksi.

On väärin ettei ole joustettu, ei se, että joustetaan. Siitä pitäisi olla vihainen. Ajatus, että kun muilla on mennyt väärin jutut, niin ikuisuuksiin asti jatketaan samalla linjalla.

Tästä pitää tulla normi, ei erikoisoikeus. Jos joku haluaa tehdä nopeasti, niin laitoksen pitää tehdä kaikkensa, että se onnistuu. Ei hankaloittaa sitä, koska 90-luvullakin se oli vaikeaa, ellei mahdotonta.

Jonkun on tehtävä työ. Eivät opettajat ja tutkijat voi tehdä työtä kunkin mielihalujen mukaan. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä ylitöitä tai viikonloppuja siksi, että joku oman elämänsä sankari saisi järjesteltyä oman elämänsä.

Kuka mistään velvollisuuksista on sen suuremmin puhunut. Koko juttu pitää järjestää niin, ettei tarvitse tehdä opettajien ja tutkijoiden tehdä viikonloppuja ja ylitöitä.

Se on kaikkien intressi, että ihmiset valmistuvat nopeammin. Jopa rahoittajan ja varsinkin kaikenlaisten tukien maksajien. Siinä on aika suuri ero onko se henkilö opiskelija vai veroja maksava työntekijä.

Yksityisellä tämäntyyppinen selittely ei menisi läpi, jossa osa saman firman tekijöistä hankaloittaa muiden samassa firmassa pyörivien elämää ja he saisivat siitä vielä palkan. Pomojen hidastelun takia duunareiden työt seisoisivat vuoden? Koska hei, meillä ei ole velvollisuuksia.

Vieläkin pidän täysin typeränä tätä, että pyritään pikemmin tuohon, ettei sitä vuodessa saa saada tehtyä, kun siihen, että se pitäisi olla mahdollista kaikille, jos halut ja rahkeet riittää.

Sinänsä tuo työpaikkaan vertaaminen ei päde. Yliopisto ei ole siinä mielessä koulu, että sen tehtävä olisi yksinomaan tuottaa tutkintoja. Opiskelijoiden tutkinnot ovat yliopiston tutkimus- ja muun yhteiskunnallisen toiminnan sivutuote.

Miksei pätisi? Se ettei heillä yksinomaan ole se tehtävä ei tarkoita etteikö sitäkin puolta pidä saada kuntoon. Heidän tehtävänsä on, että sieltä valmistuu ihmisiä. Ei heillä muuten olisi opettamisvelvollisuuksia. Enkä nyt oikein ole samaa mieltä, että tutkinnot ovat sivutuote. Kuten joku tutkija tekisi tutkimustaan ja siinä sivussa sitten tutkimuksen myötä, joka saattaa saada tutkinnon hänen tutkimustensa johdosta.

Muilla kuin humanistisilla aloilla juurikin erikoisharjoitteluaan tekevät gradun tekijät tekevät gradunsa kokeellisen osan työskentelemällä jonkun tutkijan/ tutkimusryhmän tutkimusprojektissa. Esim. Tutkimuksessa, jossa itse työskentelin oli kolme muuta gradun tekijää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämän asian hyväksyminen mahdolliseksi on niin vaikeaa monelle ja ymmärtäminen, että joillekin joilla on siihen synnynäiset taipumukset, osuu kohdalle suotuisat olosuhteet sekä tukeva ympäristö niin se on täysin mahdollista.

Meillä Suomessa elää verrattain pieni kansakunta ja näitä sattuu meillä siksi harvoin, mutta ei se tarkoita että niin ei voisi joskus käydä täälläkin.

Isommissa satojen miljoonien asukkaiden kansakunnissa näitä sattuu useammin ja miljardiluokassa useita vuosittain. Kiinassa valmistuu vuodessa satatuhatta tohtoria, maistereita miljoonia. Intiassa ei aivan vastaavassa määrin, mutta isoja määriä kuitenkin. Jenkeissäkin muutamien vuosien välein uutisoidaan näistä lahjakkaiden supersuorituksista.

Ranskan nykyinen presidentti Emmanuelle Macron on yksi esimerkki, hän teki kahdessa vuodessa 5 vuoden Bologna prosessin mukaiset opinnot, jotka ovat siten vertailukelpoiset Suomenkin opintojen kanssa koska Suomi on mukana ko. järjestelyssä.

Luetun ymmärtämisessä ongelmia? Täällä yritetään ymmärtää, miksi yliopisto mahdollistaa yhdelle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella oman aikataulunsa mukaan ja suorittaa esim notaari ja syventävät opinnot yhtäaikaa. Kun muilta opiskelijoilta vaaditaan niiden suorittamista ajallisesti peräkkäin. Suoritettu notaari on vaatimuksena jatkoon siirtymiseen . Ihmetyttää siis saadut etuoikeudet muihin verrattuna.

Toinen mikä ihmetyttää on se miten paljon tyhjää on oikeustieteen opintopisteissä. Itse olen valmistunut toiselta alalta korkeimmalla mahdollisella arvosanalla ja kuitenkin monilla kursseilla opintopistettä kohti joutui tekemään moninkertaisen työn verrattuna tähän 27 h per piste.

Toisella alalla on toisenlaiset tentit ja toisenlaiset vaatimukset ja ihmisillä toisenlaiset lahjakkuudet. Toiset juoksevat 10 km puolta nopeammin kuin toiset ja toiset lukevat kirjoja puolta nopeammin kuin toiset. Sellaista se on. Ihminen on ihmeellinen.

Se nyt on ihan selvä, ettet sinäkään todennäköisesti jokaikisen pisteen eteen ole 27 tuntia tehnyt. Vai oletko? Oletko oikeasti tehnyt yhden pisteen eteen jopa yli 80h, kuten annat ymmärtää? Ja mikä tämä toinen ala on? Missä yhden pisteen takia teet kaksi viikkoa kahdeksan tuntista päivää.

Monilla soveltavan luonnontieteen aloilla useimmat kurssit ovat täyttä tavaraa ja niihin liittyy harjoitustöitä, labroja, laskuharjoituksia ym. Näitä ei lukaisemalla tenttikirjat suoriteta.

Unohtamatta myöskään sitä, että lähes jokaiseen kurssiin kuuluu myös ryhmätyötä, esseitä, ja toisten tuotosten vertaisarviointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan moni etäopintoja suorittava tenttijä hyödyntää opintosuorituksissaan apuvälineitä tai kontaktejaan (esim. oma vanhempi allalla)?

Suomessa on hyvä-veli-systeemi siellä missä muuallakin.

Tenttejä saa harvoin tehdä etänä, ainakaan yliopistolla.

Tarkistetaanko henkilöllisyys??

Kyllä

Monesti riittää pelkkä moodletunnus/sähköposti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko jopa naimisissa 21- v:nä? Yhdysnimi.

Jep, on näes Kempeleestä eli kuuluu uskon veljiin.

Ei ole naimisissa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko jopa naimisissa 21- v:nä? Yhdysnimi.

Jep, on näes Kempeleestä eli kuuluu uskon veljiin.

Ei ole naimisissa!

Ja on kotoisin Tyrnävältä.

LinkedInin mukaan kyseinen oikiksesta vuodessa valmistunut oli kevään 2021 harjoittelussa lakiasiaintoimistossa ja samalla oppimateriaalien kehittäjänä ja opiskelijana. Selvisi sekin.

Kiinnostavaa että on jakanut ajankäyttöneuvoja mediassa mutta harjoittelusta ei ole kysytty. Luulisi vaikuttavan ajankäyttöönkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämän asian hyväksyminen mahdolliseksi on niin vaikeaa monelle ja ymmärtäminen, että joillekin joilla on siihen synnynäiset taipumukset, osuu kohdalle suotuisat olosuhteet sekä tukeva ympäristö niin se on täysin mahdollista.

Meillä Suomessa elää verrattain pieni kansakunta ja näitä sattuu meillä siksi harvoin, mutta ei se tarkoita että niin ei voisi joskus käydä täälläkin.

Isommissa satojen miljoonien asukkaiden kansakunnissa näitä sattuu useammin ja miljardiluokassa useita vuosittain. Kiinassa valmistuu vuodessa satatuhatta tohtoria, maistereita miljoonia. Intiassa ei aivan vastaavassa määrin, mutta isoja määriä kuitenkin. Jenkeissäkin muutamien vuosien välein uutisoidaan näistä lahjakkaiden supersuorituksista.

Ranskan nykyinen presidentti Emmanuelle Macron on yksi esimerkki, hän teki kahdessa vuodessa 5 vuoden Bologna prosessin mukaiset opinnot, jotka ovat siten vertailukelpoiset Suomenkin opintojen kanssa koska Suomi on mukana ko. järjestelyssä.

Luetun ymmärtämisessä ongelmia? Täällä yritetään ymmärtää, miksi yliopisto mahdollistaa yhdelle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella oman aikataulunsa mukaan ja suorittaa esim notaari ja syventävät opinnot yhtäaikaa. Kun muilta opiskelijoilta vaaditaan niiden suorittamista ajallisesti peräkkäin. Suoritettu notaari on vaatimuksena jatkoon siirtymiseen . Ihmetyttää siis saadut etuoikeudet muihin verrattuna.

Toinen mikä ihmetyttää on se miten paljon tyhjää on oikeustieteen opintopisteissä. Itse olen valmistunut toiselta alalta korkeimmalla mahdollisella arvosanalla ja kuitenkin monilla kursseilla opintopistettä kohti joutui tekemään moninkertaisen työn verrattuna tähän 27 h per piste.

Toisella alalla on toisenlaiset tentit ja toisenlaiset vaatimukset ja ihmisillä toisenlaiset lahjakkuudet. Toiset juoksevat 10 km puolta nopeammin kuin toiset ja toiset lukevat kirjoja puolta nopeammin kuin toiset. Sellaista se on. Ihminen on ihmeellinen.

Se nyt on ihan selvä, ettet sinäkään todennäköisesti jokaikisen pisteen eteen ole 27 tuntia tehnyt. Vai oletko? Oletko oikeasti tehnyt yhden pisteen eteen jopa yli 80h, kuten annat ymmärtää? Ja mikä tämä toinen ala on? Missä yhden pisteen takia teet kaksi viikkoa kahdeksan tuntista päivää.

Monilla soveltavan luonnontieteen aloilla useimmat kurssit ovat täyttä tavaraa ja niihin liittyy harjoitustöitä, labroja, laskuharjoituksia ym. Näitä ei lukaisemalla tenttikirjat suoriteta.

Kummasti Helsingin yliopiston nuorimmat maisterit löytyvät luonnontieteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko jopa naimisissa 21- v:nä? Yhdysnimi.

Jep, on näes Kempeleestä eli kuuluu uskon veljiin.

Ei ole naimisissa!

Ja on kotoisin Tyrnävältä.

Tämä on minusta tässä kuviossa se kaikkein hämmästyttävin juttu. Että Tyrnävältä voi tällä tavalla ponnistaa elämässä eteenpäin!

Jokainen, joka on Tyrnävällä käynyt, ei voi kuin ihmetellä ja hämmästellä. 

Nyt on tyttö taas uusi maisteri. On kyllä ilmiö.

Itse väitteli luonnontieteistä tohtoriksi 26 v. Mutta opinnot sisältää vuosikausien laboratoriotyöt. Olis tuntuu tosi mopealta kun saa 500 pistettä vuodessa.

Juristi tarvitsee kokemusta kypsyyttä ja yhteistyötaitoja. Tämä ei selvinnyt ihmisten kanssa tai ainakin sanoi että oikislaiset ei.

Jonkinlaiseen erilaisuuteen viittaa. Varmaan löytää paikan missä pikataidot eduksi.

20 puhuu. Veljeni on 50v tulkki

Puhuu 6 kieltä