Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Tiedekunta olisi selityksen velkaa, sillä ei sitä noinvaan sivuteta tutkintovaatimusten mukaista osallistumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

No eikös hän ainakin perusopinnot tehnyt avoimessa kesällä 2020 ennen lukuvuoden alkua, sehän on kerrottukin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Ja miksi tällaista joustoa ei myönnetä juurikaan kenellekään muulle? Selkeästi tämä opiskelija on asetettu erityisasemaan jo yliopisto-opiskelunsa alussa, miksi näin? Ei hän ole ainoa, joka voisi halutessaan valmistua nopeammin, vaan lähes ainoa jolle se on sallittu.

Vierailija kirjoitti:

Haen ensi vuonna Helsingin oikikseen ja jos pääsen sisään, aion kysyä opinto-ohjaajalta miten voin valmistua mahdollisimman nopeasti. Itsellä menee varmasti enemmän kuin vuosi, koska en ole käynyt avoimen kursseja etukäteen.

Nyt vaan hopi hopi avoimen yliopiston kursseille, että saa ekan vuoden opiskelut kuitattua niillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

No eikös hän ainakin perusopinnot tehnyt avoimessa kesällä 2020 ennen lukuvuoden alkua, sehän on kerrottukin.

Ja sivuaineet voi suorittaa myös helposti avoimen kautta ja lukea hyväksytyksi sitten vaan kaikki yhdellä päivämäärällä. Todnäk tuo opiskelija on tuolla oikisessa tuon vuoden aikana suorittanut ns syventävät opinnot ja gradu-kurssin. Kaikki muu on ollut jo tehtynä sitä ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haen ensi vuonna Helsingin oikikseen ja jos pääsen sisään, aion kysyä opinto-ohjaajalta miten voin valmistua mahdollisimman nopeasti. Itsellä menee varmasti enemmän kuin vuosi, koska en ole käynyt avoimen kursseja etukäteen.

Nyt vaan hopi hopi avoimen yliopiston kursseille, että saa ekan vuoden opiskelut kuitattua niillä.

Niin juuri ja samalla voisit opiskella venäjää ja hepreaa ja kirjoittaa sen pitkän matikan älläksi. Ai niin ja voisit myös osallistua Nuori Aleksis kirjallisuusraatiin, mihin myös ko opiskelija osallistui.

https://www.kaleva.fi/tyrnavalainen-lotta-yli-hukkala-siira-sai-lukuinn…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

No eikös hän ainakin perusopinnot tehnyt avoimessa kesällä 2020 ennen lukuvuoden alkua, sehän on kerrottukin.

Silti normaalisti kandi eli tässä tapauksessa notaarin tutkinto pitää olla suoritettuna ennen kuin voi aloittaa maisterivaiheen. HS

Sän toisessa artikkelissa mielestäni sanottiin, että tässä tapauksessa hän oli tehnyt ne yhtäaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

No eikös hän ainakin perusopinnot tehnyt avoimessa kesällä 2020 ennen lukuvuoden alkua, sehän on kerrottukin.

Ja sivuaineet voi suorittaa myös helposti avoimen kautta ja lukea hyväksytyksi sitten vaan kaikki yhdellä päivämäärällä. Todnäk tuo opiskelija on tuolla oikisessa tuon vuoden aikana suorittanut ns syventävät opinnot ja gradu-kurssin. Kaikki muu on ollut jo tehtynä sitä ennen.

Mikä on kyllä kova suoritus, kun opiskeli lukiossa samaan aikaan ja yo-kirjoituksetkaan eivät menneet mitenkään rimaa hipoen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Tiedekunta olisi selityksen velkaa, sillä ei sitä noinvaan sivuteta tutkintovaatimusten mukaista osallistumista. 

Eikö se pitäisi kysyä suoraan sieltä tiedekunnasta, jos  ne proffat eivät vaikka satu lukemaan vauva.fi palstaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

No eikös hän ainakin perusopinnot tehnyt avoimessa kesällä 2020 ennen lukuvuoden alkua, sehän on kerrottukin.

Ja sivuaineet voi suorittaa myös helposti avoimen kautta ja lukea hyväksytyksi sitten vaan kaikki yhdellä päivämäärällä. Todnäk tuo opiskelija on tuolla oikisessa tuon vuoden aikana suorittanut ns syventävät opinnot ja gradu-kurssin. Kaikki muu on ollut jo tehtynä sitä ennen.

Paitsi se notaarin tutkielma. Jo näiden töiden tarkastukseen on varattava kuukausia odotteluaikaa. En tiedä oikiksen kandityön vaatimustasosta, mutta eri alalla tähän sitoutui seminaarit opponointeineen, tapaamiset ohjaajan kanssa (milloin saa ajat soviteltua), tiedonhaun kurssi (=osatehtävä kerrallaan harjoitellaan oikeaoppinen viittaustekniikka ja tieteellinen tiedonhaku eri tietokannoista, ei voi edetä seuraavaan ennenkuin kukin tehtävä hyväksytty, tarkastuksessa kestää..) jne. Tätä on se byrokratia. Vaikka tekisi kaiken päivässä, on odoteltava palautusten ja suoritusmerkintöjen kanssa. Ja tämä vain yksi osa-alue. Usein menee useampi vko, ennen kuin saa kurssiarvostelun. Puhumattakaan siitä, että joillain aloilla tosiaan on kursseja, joita valtaosa opiskelijoista ei läpäise läpihuutojuttuna. Tämä tekee sitten myös tunkua näille kursseille jatkossa, varmaan voi arvata että vaikuttaa arvostelutahtiin jälleen. Onko hänen kurssisuoritus arvosteltu aina ensimmäisenä vai mitä ihmettä? Opettajat eivät ole pitäneet lomia?

Älyttömältähän tämä junnaus näin kirjoitettuna vaikuttaa, mutta on totinen tosi. Ja laitoksilla on paljon opiskelijoita, ei voi yleensä tuudittautua siihen, että omat asiat on ne kiireellisimmät ja tärkeimmät, vaan kaikki vuorollaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.

Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä  on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.

Aloitin kauan sitten koulun Helsingissä ja tuntui että on todella vaikeata ystävystyä samalla vuosikursilla olevien kanssa. Samaa ongelmaa ei ollut esim. Rovaniemen yliopistolla. Tuntui siltä kun peruskäytöstavat olisivat hukassa. Small talk on täysin tuntematon asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Vieläkö joku ajattelee, että jollain opiskelijalla oli normaalit toimitavat koronavuonna? Kaikkien kohdalla on ollut poikkeukselliset toimitavat.

EI se kaikissa yliopistoissa sitä ole tarkoittanut että olisi voinut rutistaa kandi + maisteritutkinnon aloitusvuonnaan koska byrokratian aikataulut ja kurssien esitietovaatimukset sun muut ei tuota mitenkään mahdollista, oli etäopintoja tai ei.

Lisäksi jopa etätenttejä järjestetään vain normaalisti tenttikaudella eli sata kurssia vuoden tenttikausiin tungettuna tekee hommasta hankalan pelkän aikataulutuksen vuoksi kun niitä ei voi siirrellä opiskelijan tarpeen mukaan vaan luennoija (ja opintojen suunnittelijat) miettii tentin ajankohdan että se sopii oletusaikataululla opiskeleville. 

Nykyään voi etätenttiä omalla aikataululla esim. ohjelmoinnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Tiedekunta olisi selityksen velkaa, sillä ei sitä noinvaan sivuteta tutkintovaatimusten mukaista osallistumista. 

Eikö se pitäisi kysyä suoraan sieltä tiedekunnasta, jos  ne proffat eivät vaikka satu lukemaan vauva.fi palstaa?

Tiedekunnan dekaani vastaa ylimpänä, assistentti pitää vahtia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

No eikös hän ainakin perusopinnot tehnyt avoimessa kesällä 2020 ennen lukuvuoden alkua, sehän on kerrottukin.

Ja sivuaineet voi suorittaa myös helposti avoimen kautta ja lukea hyväksytyksi sitten vaan kaikki yhdellä päivämäärällä. Todnäk tuo opiskelija on tuolla oikisessa tuon vuoden aikana suorittanut ns syventävät opinnot ja gradu-kurssin. Kaikki muu on ollut jo tehtynä sitä ennen.

Paitsi se notaarin tutkielma. Jo näiden töiden tarkastukseen on varattava kuukausia odotteluaikaa. En tiedä oikiksen kandityön vaatimustasosta, mutta eri alalla tähän sitoutui seminaarit opponointeineen, tapaamiset ohjaajan kanssa (milloin saa ajat soviteltua), tiedonhaun kurssi (=osatehtävä kerrallaan harjoitellaan oikeaoppinen viittaustekniikka ja tieteellinen tiedonhaku eri tietokannoista, ei voi edetä seuraavaan ennenkuin kukin tehtävä hyväksytty, tarkastuksessa kestää..) jne. Tätä on se byrokratia. Vaikka tekisi kaiken päivässä, on odoteltava palautusten ja suoritusmerkintöjen kanssa. Ja tämä vain yksi osa-alue. Usein menee useampi vko, ennen kuin saa kurssiarvostelun. Puhumattakaan siitä, että joillain aloilla tosiaan on kursseja, joita valtaosa opiskelijoista ei läpäise läpihuutojuttuna. Tämä tekee sitten myös tunkua näille kursseille jatkossa, varmaan voi arvata että vaikuttaa arvostelutahtiin jälleen. Onko hänen kurssisuoritus arvosteltu aina ensimmäisenä vai mitä ihmettä? Opettajat eivät ole pitäneet lomia?

Älyttömältähän tämä junnaus näin kirjoitettuna vaikuttaa, mutta on totinen tosi. Ja laitoksilla on paljon opiskelijoita, ei voi yleensä tuudittautua siihen, että omat asiat on ne kiireellisimmät ja tärkeimmät, vaan kaikki vuorollaan.

Itseasiassa kun tätä miettii kaaoksenhallinnan kannalta, on jopa ongelma jos hyvin moni poikkeaisi suunnitellusta aikataulusta. Jos useampi esimerkiksi palauttaisi heti kandia, tarvittaisiin ohjaajia lisää arvioimaan töitä, koska on laskettu tietty määrä suorittajia aloituspaikkojen mukaan ja tämän mukaan ohjausresurssi. Sama kurssien osallistumismäärissä: etäopinnoissakin jonkun pitää suoritukset arvioida ja on ongelma jos porukkaa on paljon aiottua enemmän. Mitä enemmän pohtii, sitä selvemmäksi käy ettei tällaista voida lähtökohtaisesti tukea ihan resurssien kannalta. Kuten monen muun kokemus kertookin. Miten siis hänen kohdallaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.

Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä  on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.

Aloitin kauan sitten koulun Helsingissä ja tuntui että on todella vaikeata ystävystyä samalla vuosikursilla olevien kanssa. Samaa ongelmaa ei ollut esim. Rovaniemen yliopistolla. Tuntui siltä kun peruskäytöstavat olisivat hukassa. Small talk on täysin tuntematon asia.

Oma kokemukseni on toinen. Helposti löytyi kavereita, vaikka puhun leveää savonmurretta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gradun otsikko ja tiivistelmä löytyy eivätkä vaikuta mitenkään erityisen laadukkailta.

Otsikko: Onko uusi Yle-laki typerä ja huono?

Ja nolointa on, että otsikko on suora kopio Ylen artikkelista aiheesta. Kuinkahan paljon muutoin gradu sisältää plagiointia? Tämä alkaa hieman muistuttaa Tytti Yli-viikarin tapausta.

Mikä siinä nyt niiiin noloa on?

Itse ajattelen, että hän on saattanut seurata mitä julkisuudessa on kirjoitettu asiasta ja sitten lähtenyt analysoimaan asiaa laillisesta näkökulmasta ja tutkinut asiaa tarkemmin. Minusta otsikko on erittäin selkä. Kysymys ja sitten siihen etsitään vastausta. Sen lisäksi sen on vain hyvä asia, että joku on tutkinut asiaa joka koskettaa lähes jokaista suomalaista. Ehkä se olisi hyvä, että tiedämme onko se laki typerä vai ei ja pitäisikö sitä muuttaa vai säilyttää entisellään.

Minä en tiedä sisältääkö se plagiontia, koska en sitä ole lukenut. Ehkä se kumoaa täysin ylen artikkelin väitteet? Vai tiedätkö sinä vastauksen tuohon kysymykseen? Onko se hyvä ja järkevä vai ei? Vai ehkä typerä ja huono?

No on tuo nyt vähän noloa, ettei otsikkoakaan osaa keksiä itse. Että se siitä nerosta.

Onko mahdollista, että ilmoittautunut kandiseminaareille syksyllä ja saanut kandin tehtyä jouluksi, ja gradusemmoille ilmoittautunut sitten keväällä? Vai onko molempiin mahdollisuus osallistua vain syksyllä?

Vierailija kirjoitti:

Kyseinen opiskelija piti välivuoden. Toimittaja ei sanallakaan kysellyt, mitä muuta noin tehokas ihminen sai silloin aikaan kuin yhden yo-arvosanan korottamisen.

Hieno juttu, että maisterin tutkinto on jo kasassa ja nyt on jo uudet projektit tulilla.

Ulkomailla maisteriksi valmistutaan tyypillisesti noin 22-23 -vuotiaana. Suomi on kummallinen poikkeus, jossa oletetaan opintojen kestävän jonnekin kolmekymppiseksi.

Ulkomailla valmistutaan aika usein pelkäksi kandiksi (BA, BSc jne), kun taas Suomessa yliopistojen perustutkinto on maisterintutkinto (vastaa ulkomailla MA, MSc).  Ei siis ole mikään ihme, että ulkomailla valmistutaan nopeammin. Nykyjärjestelmässä Suomessakin suoritetaan kanditutkinto, mutta juuri kukaan ei jätä opintojaan siihen, vaan jatkaa maisteriksi. Suomessa on vähän kerrassaan siirrytty tutkintoihin, jotka vastaavat eurooppalaisia tutkintoja, mutta suomalaiset suorittavat silti keskimäärin korkeamman tutkinnon kuin monissa muissa maissa. 

Suomalaisten tutkintojen vaatimustaso on aiemmin ollut selvästi korkeampi kuin vastaavien tutkintojen muissa maissa. Maisterintutkinto oli työmäärältään isompi kuin maisterintutkinnot ulkomailla. Samoin tohtorintutkinto oli vielä 1990-luvulla vaativa suoritus. Suomessa vaadittiin väitöskirjaan 3 tai 4 ykköskirjoittaja-artikkelia tieteellisissä lehdissä ja lisäksi piti olla kirjoittajana vähintään kahdessa muussa artikkelissa, kun ulkomailla riitti 1 artikkeli. Ennen väittelyä piti lisäksi suorittaa aika laajoja lisäopintoja. Nykyään väitöskirjaan vaaditaan muistaakseni 2+3 tai 3+1 artikkelia ja jatko-opintovaatimuksia on löysätty. Lisäksi ennen väitöskirja tehtiin yleensä oman työn ohessa tai sitten apurahalla melko itsenäisesti, kun taas nykyään on tohtorikouluja, joissa tulevia tohtoreita opastetaan melkein kädestäpitäen niin, että jatko-opinnot ja väitöskirja saadaan tehtyä korkeintaan 5 vuodessa. Tuollaisesta ohjauksesta sai ennen vain haaveilla.

Kysymys kasvatustieteen puolelta: eikö oikiksessa tarvitse tehdä työharjoitteluita, vai estikö korona ne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseinen opiskelija piti välivuoden. Toimittaja ei sanallakaan kysellyt, mitä muuta noin tehokas ihminen sai silloin aikaan kuin yhden yo-arvosanan korottamisen.

Hieno juttu, että maisterin tutkinto on jo kasassa ja nyt on jo uudet projektit tulilla.

Ulkomailla maisteriksi valmistutaan tyypillisesti noin 22-23 -vuotiaana. Suomi on kummallinen poikkeus, jossa oletetaan opintojen kestävän jonnekin kolmekymppiseksi.

Ulkomailla valmistutaan aika usein pelkäksi kandiksi (BA, BSc jne), kun taas Suomessa yliopistojen perustutkinto on maisterintutkinto (vastaa ulkomailla MA, MSc).  Ei siis ole mikään ihme, että ulkomailla valmistutaan nopeammin. Nykyjärjestelmässä Suomessakin suoritetaan kanditutkinto, mutta juuri kukaan ei jätä opintojaan siihen, vaan jatkaa maisteriksi. Suomessa on vähän kerrassaan siirrytty tutkintoihin, jotka vastaavat eurooppalaisia tutkintoja, mutta suomalaiset suorittavat silti keskimäärin korkeamman tutkinnon kuin monissa muissa maissa. 

Suomalaisten tutkintojen vaatimustaso on aiemmin ollut selvästi korkeampi kuin vastaavien tutkintojen muissa maissa. Maisterintutkinto oli työmäärältään isompi kuin maisterintutkinnot ulkomailla. Samoin tohtorintutkinto oli vielä 1990-luvulla vaativa suoritus. Suomessa vaadittiin väitöskirjaan 3 tai 4 ykköskirjoittaja-artikkelia tieteellisissä lehdissä ja lisäksi piti olla kirjoittajana vähintään kahdessa muussa artikkelissa, kun ulkomailla riitti 1 artikkeli. Ennen väittelyä piti lisäksi suorittaa aika laajoja lisäopintoja. Nykyään väitöskirjaan vaaditaan muistaakseni 2+3 tai 3+1 artikkelia ja jatko-opintovaatimuksia on löysätty. Lisäksi ennen väitöskirja tehtiin yleensä oman työn ohessa tai sitten apurahalla melko itsenäisesti, kun taas nykyään on tohtorikouluja, joissa tulevia tohtoreita opastetaan melkein kädestäpitäen niin, että jatko-opinnot ja väitöskirja saadaan tehtyä korkeintaan 5 vuodessa. Tuollaisesta ohjauksesta sai ennen vain haaveilla.

Ennen piti myöskin tehdä lisuri ennen tohtorin tutkintoa. Jossain vaiheessa -90-luvulla? Tämä jäi pois ja pystyi maisterista jatkamaan suoraan tohtoriksi.