Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan ole vielä kaivanut tuon tytön gradua luettavaksi?

Olisi ihan kiva tietää, miten hän on sen ehtinyt tehdä. Peruskaava on itsestään selvästi se, että käytetään empiirisenä aineistona jotain valmista kirjallisessa, tai todennäköisesti sähköisessä muodossa olevaa ja jo kandityö on ollut sellainen, että se on ollut helppo laajentaa graduksi muutamassa viikossa.

Avoimen yliopiston opinnoissa on voinut olla varsinaisten oikeustieteen opintojen lisäksi kieliä, menetelmäopintoja ja mahdollisesti valinnaisia tai sivuaineita, jotka ovat sisältyneet tutkintoon.

Jaksaisitkohan sinä sitä edes lukea, kun et oikein edes tätä ketjua saa luettua? Linkki löytyy, gradun otsikko on mainittu monta kertaa. Jopa tiivistelmä on kopioitu tänne. Ja nyt jonkun muun pitäisi se kaivaa ja analysoida ehkä? Avoimen yliopistonkin pisteet on kerrottu ja tänä aamuna jopa mitä hän siellä suoritti.

Miten hän sen on ehtinyt tehdä? Villi veikkaus, aamulla, illalla ja iltapäivällä ja lukemalla sekä kirjoittamalla reippaaseen tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan moni etäopintoja suorittava tenttijä hyödyntää opintosuorituksissaan apuvälineitä tai kontaktejaan (esim. oma vanhempi allalla)?

Suomessa on hyvä-veli-systeemi siellä missä muuallakin.

Mutta jos ajatellaan vain ko. esimerkkiä, hän kuitenkin valmistui "vasta" 21-vuotiaana. Kävikö lukion?

Vierailija kirjoitti:

Voisin lyödä vetoa, ettei saavutusta vähäteltäisi näin jos tyyppi olisi ollut miespuolinen.

Ainakin Twitterissä asia tuntuu hiertävän erityisesti miehiä, ei niinkään naisia.

Jos hän olisi miespuolinen, ylistettäisiin hänen kognitiivista kapasiteettiaan ja ylivertaisuuttaan, mutta kun hän on nuori nainen, oletetaan että hän on a) saanut apua muilta tai ainakin runsaasti etuoikeuksia, b) ei ole oikeasti syväoppinut mitään, c) palaa loppuun ja menettää mielenterveytensä lähiaikoina.

Ihan sama ilmiö kun puhutaan kympin tytöistä vs. kympin pojista

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos ajatellaan vain ko. esimerkkiä, hän kuitenkin valmistui "vasta" 21-vuotiaana. Kävikö lukion?

Kävi vissiin 4 vuodessa, yhden vuoden vaihtarina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan moni etäopintoja suorittava tenttijä hyödyntää opintosuorituksissaan apuvälineitä tai kontaktejaan (esim. oma vanhempi allalla)?

Suomessa on hyvä-veli-systeemi siellä missä muuallakin.

Tenttejä saa harvoin tehdä etänä, ainakaan yliopistolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

No eikös hän ainakin perusopinnot tehnyt avoimessa kesällä 2020 ennen lukuvuoden alkua, sehän on kerrottukin.

Ja sivuaineet voi suorittaa myös helposti avoimen kautta ja lukea hyväksytyksi sitten vaan kaikki yhdellä päivämäärällä. Todnäk tuo opiskelija on tuolla oikisessa tuon vuoden aikana suorittanut ns syventävät opinnot ja gradu-kurssin. Kaikki muu on ollut jo tehtynä sitä ennen.

HS:ssä oli tästä juttu, oli vieläpä sellainen ilmaisnäyte laatujutuista. Oli avoimessa jotain 65 op tjsp suorittanut ja ne päälle 500 op siinä vähän reilu vuodessa tutkinto-opiskelijana.

Ai tällä ko. maisterilla oli 65 op:n starttilähtö?

Antakaas kun arvaan. Hän on saanut tietoa tenttikysymyksistä etukäteen. (Minäkin sillä taktiikalla olin paras yhdessä kokeessa, lähes tuhannesta hakijasta.)

Silti tuo hänen suorituksensa on strateginen näyte! Siinä on oltava asenteena, että suorittaminen on elämässä tietyn ajan pääasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos ajatellaan vain ko. esimerkkiä, hän kuitenkin valmistui "vasta" 21-vuotiaana. Kävikö lukion?

Kävi vissiin 4 vuodessa, yhden vuoden vaihtarina.

No just... :D Mitä kävi hoitamassa, strategisen suunnitetlun ohjeet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan moni etäopintoja suorittava tenttijä hyödyntää opintosuorituksissaan apuvälineitä tai kontaktejaan (esim. oma vanhempi allalla)?

Suomessa on hyvä-veli-systeemi siellä missä muuallakin.

Tenttejä saa harvoin tehdä etänä, ainakaan yliopistolla.

Tarkistetaanko henkilöllisyys??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistomaailma on täynnä ihmisiä ketkä ovat menettäneet esimerkiksi opintolainalyhennyksen tai promootio-osallistumisen sen takia, että ovat missanneet esim. pakollisen seminaariläsnäolon tai reputtaneet tentin, mikä järjestetään vain kerran 2-3 vuodessa. On myös ihmisiä keiden valmistuminen on saattanut venyä vuodella juuri siksi, ettei kurssien suorittamisjärjestyksestä ole joustettu ja muuten valmis opintokokonaisuus on saanut odottaa tuota yhtä kurssia vuoden. Vakituisiin töihinkään ei ole voinut hakea, koska ei ole ollut papereita eikä opintotukea myönnetä jos opintoja tulee vain joku 5op vuodessa. On myös mahdollista, että professori ei ole jaksanut tarkistaa tenttiä ennen lukuvuoden vaihtumista ja siitä on seurannut isot mätkyt opintotukien takaisinmaksun muodossa. Miksi yhdelle ihmiselle on jaettu näin paljon erioikeuksia tässä asiassa?

Minä sanoisi toisin päin. Miksi ihmeessä muiden asioita ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuollaista suoranaista haitantekoa on voitu hyväksyä yliopiston puolelta? Sen ei pitäisi olla normi, että kaikki on niin äärettömän vaikeaa , vaan että pyritään kaikki tekemään mahdollisimman sujuvaksi.

On väärin ettei ole joustettu, ei se, että joustetaan. Siitä pitäisi olla vihainen. Ajatus, että kun muilla on mennyt väärin jutut, niin ikuisuuksiin asti jatketaan samalla linjalla.

Tästä pitää tulla normi, ei erikoisoikeus. Jos joku haluaa tehdä nopeasti, niin laitoksen pitää tehdä kaikkensa, että se onnistuu. Ei hankaloittaa sitä, koska 90-luvullakin se oli vaikeaa, ellei mahdotonta.

Jonkun on tehtävä työ. Eivät opettajat ja tutkijat voi tehdä työtä kunkin mielihalujen mukaan. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä ylitöitä tai viikonloppuja siksi, että joku oman elämänsä sankari saisi järjesteltyä oman elämänsä.

Kuka mistään velvollisuuksista on sen suuremmin puhunut. Koko juttu pitää järjestää niin, ettei tarvitse tehdä opettajien ja tutkijoiden tehdä viikonloppuja ja ylitöitä.

Se on kaikkien intressi, että ihmiset valmistuvat nopeammin. Jopa rahoittajan ja varsinkin kaikenlaisten tukien maksajien. Siinä on aika suuri ero onko se henkilö opiskelija vai veroja maksava työntekijä.

Yksityisellä tämäntyyppinen selittely ei menisi läpi, jossa osa saman firman tekijöistä hankaloittaa muiden samassa firmassa pyörivien elämää ja he saisivat siitä vielä palkan. Pomojen hidastelun takia duunareiden työt seisoisivat vuoden? Koska hei, meillä ei ole velvollisuuksia.

Vieläkin pidän täysin typeränä tätä, että pyritään pikemmin tuohon, ettei sitä vuodessa saa saada tehtyä, kun siihen, että se pitäisi olla mahdollista kaikille, jos halut ja rahkeet riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan moni etäopintoja suorittava tenttijä hyödyntää opintosuorituksissaan apuvälineitä tai kontaktejaan (esim. oma vanhempi allalla)?

Suomessa on hyvä-veli-systeemi siellä missä muuallakin.

Tenttejä saa harvoin tehdä etänä, ainakaan yliopistolla.

Tarkistetaanko henkilöllisyys??

Kyllä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistomaailma on täynnä ihmisiä ketkä ovat menettäneet esimerkiksi opintolainalyhennyksen tai promootio-osallistumisen sen takia, että ovat missanneet esim. pakollisen seminaariläsnäolon tai reputtaneet tentin, mikä järjestetään vain kerran 2-3 vuodessa. On myös ihmisiä keiden valmistuminen on saattanut venyä vuodella juuri siksi, ettei kurssien suorittamisjärjestyksestä ole joustettu ja muuten valmis opintokokonaisuus on saanut odottaa tuota yhtä kurssia vuoden. Vakituisiin töihinkään ei ole voinut hakea, koska ei ole ollut papereita eikä opintotukea myönnetä jos opintoja tulee vain joku 5op vuodessa. On myös mahdollista, että professori ei ole jaksanut tarkistaa tenttiä ennen lukuvuoden vaihtumista ja siitä on seurannut isot mätkyt opintotukien takaisinmaksun muodossa. Miksi yhdelle ihmiselle on jaettu näin paljon erioikeuksia tässä asiassa?

Minä sanoisi toisin päin. Miksi ihmeessä muiden asioita ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuollaista suoranaista haitantekoa on voitu hyväksyä yliopiston puolelta? Sen ei pitäisi olla normi, että kaikki on niin äärettömän vaikeaa , vaan että pyritään kaikki tekemään mahdollisimman sujuvaksi.

On väärin ettei ole joustettu, ei se, että joustetaan. Siitä pitäisi olla vihainen. Ajatus, että kun muilla on mennyt väärin jutut, niin ikuisuuksiin asti jatketaan samalla linjalla.

Tästä pitää tulla normi, ei erikoisoikeus. Jos joku haluaa tehdä nopeasti, niin laitoksen pitää tehdä kaikkensa, että se onnistuu. Ei hankaloittaa sitä, koska 90-luvullakin se oli vaikeaa, ellei mahdotonta.

Jonkun on tehtävä työ. Eivät opettajat ja tutkijat voi tehdä työtä kunkin mielihalujen mukaan. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä ylitöitä tai viikonloppuja siksi, että joku oman elämänsä sankari saisi järjesteltyä oman elämänsä.

Kuka mistään velvollisuuksista on sen suuremmin puhunut. Koko juttu pitää järjestää niin, ettei tarvitse tehdä opettajien ja tutkijoiden tehdä viikonloppuja ja ylitöitä.

Se on kaikkien intressi, että ihmiset valmistuvat nopeammin. Jopa rahoittajan ja varsinkin kaikenlaisten tukien maksajien. Siinä on aika suuri ero onko se henkilö opiskelija vai veroja maksava työntekijä.

Yksityisellä tämäntyyppinen selittely ei menisi läpi, jossa osa saman firman tekijöistä hankaloittaa muiden samassa firmassa pyörivien elämää ja he saisivat siitä vielä palkan. Pomojen hidastelun takia duunareiden työt seisoisivat vuoden? Koska hei, meillä ei ole velvollisuuksia.

Vieläkin pidän täysin typeränä tätä, että pyritään pikemmin tuohon, ettei sitä vuodessa saa saada tehtyä, kun siihen, että se pitäisi olla mahdollista kaikille, jos halut ja rahkeet riittää.

Mahtanetko olla oikeustieteellisestä valmistunut, ei ole normilahjakkaalle mahdollista vaikka olisi kuinka tahtoa, luettavaa noin 90 000 sivua ja lakikirjat päälle.

Hän vastaili näihin epäilyksiin ja olihan siinä toki viitattu pitkään keskusteluun myös vauva-palstalla. Muutamia kursseja oli suorittanut ennen valmiiksi. On vain niin etevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos ajatellaan vain ko. esimerkkiä, hän kuitenkin valmistui "vasta" 21-vuotiaana. Kävikö lukion?

Kävi vissiin 4 vuodessa, yhden vuoden vaihtarina.

No just... :D Mitä kävi hoitamassa, strategisen suunnitetlun ohjeet?

Tämäkin on kirjoitettu jo ketjussa, Aloitti syksyllä 2016 Kempeleen lukiossa. Valmistui marraskuussa 2019. Oli vuoden vaihtarina. Keväällä 2020 aloitti avoimen opiskelut. Aloitti syksyllä 2020 oikiksessa ja valmistui marraskuussa 2021.

Serkkuni aloitti koulunkäynnin 4,5-vuotiaana ja hänellä oli koko peruskoulun ajan kotiopettajat, koska haluttiin luoda hänelle mahd. hyvät edellytykset päästä opiskelemaan alaa, jolla jatkaa perhefirman toimintaa. En tiedä, kävikö hän lukiota vai keskittyikö suoraan olennaiseen. Ilman lukiota olisi periaatteessa voinut valmistua 18-vuotiaana ("pari oikkis-tutkintoa tuossa ajassa"?). En siis tiedä, minkä ikäisenä valmistui... Muistan vain, että koululaisena valitti sitä, ettei tykkää olla pienempi kuin muut. En ymmärrä, mikä siinä aikaistamisessa oli niin ihmeellistä, kuin ei se työnteon kannalta mitään muuttanut. Pääsi tietysti aikaisemmin tienaamaan sen sijaan, että nyhväisi opiskelijana koko nuoruutensa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos ajatellaan vain ko. esimerkkiä, hän kuitenkin valmistui "vasta" 21-vuotiaana. Kävikö lukion?

Kävi vissiin 4 vuodessa, yhden vuoden vaihtarina.

Ei vaan kolme vuotta ja yhden niistä vaihtarina Saksassa. Valmistui ylioppilaaksi sinä vuonna, kun täytti 19 v. Sen ikäisiähän suurin osa uusista ylioppilaista on kolmen vuoden lukioputken jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos ajatellaan vain ko. esimerkkiä, hän kuitenkin valmistui "vasta" 21-vuotiaana. Kävikö lukion?

Kävi vissiin 4 vuodessa, yhden vuoden vaihtarina.

No just... :D Mitä kävi hoitamassa, strategisen suunnitetlun ohjeet?

Tämäkin on kirjoitettu jo ketjussa, Aloitti syksyllä 2016 Kempeleen lukiossa. Valmistui marraskuussa 2019. Oli vuoden vaihtarina. Keväällä 2020 aloitti avoimen opiskelut. Aloitti syksyllä 2020 oikiksessa ja valmistui marraskuussa 2021.

Ei hän sitten niin strateginen ollut, kuin luulin - paisti jos tuo lukioaika oli todellisuudessa "pikajuoksun" valmistelua, täsmällisesti.

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni aloitti koulunkäynnin 4,5-vuotiaana ja hänellä oli koko peruskoulun ajan kotiopettajat, koska haluttiin luoda hänelle mahd. hyvät edellytykset päästä opiskelemaan alaa, jolla jatkaa perhefirman toimintaa. En tiedä, kävikö hän lukiota vai keskittyikö suoraan olennaiseen. Ilman lukiota olisi periaatteessa voinut valmistua 18-vuotiaana ("pari oikkis-tutkintoa tuossa ajassa"?). En siis tiedä, minkä ikäisenä valmistui... Muistan vain, että koululaisena valitti sitä, ettei tykkää olla pienempi kuin muut. En ymmärrä, mikä siinä aikaistamisessa oli niin ihmeellistä, kuin ei se työnteon kannalta mitään muuttanut. Pääsi tietysti aikaisemmin tienaamaan sen sijaan, että nyhväisi opiskelijana koko nuoruutensa. 

"pari oikkis-tutkintoa tuossa ajassa" = (21 - 18)v

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni aloitti koulunkäynnin 4,5-vuotiaana ja hänellä oli koko peruskoulun ajan kotiopettajat, koska haluttiin luoda hänelle mahd. hyvät edellytykset päästä opiskelemaan alaa, jolla jatkaa perhefirman toimintaa. En tiedä, kävikö hän lukiota vai keskittyikö suoraan olennaiseen. Ilman lukiota olisi periaatteessa voinut valmistua 18-vuotiaana ("pari oikkis-tutkintoa tuossa ajassa"?). En siis tiedä, minkä ikäisenä valmistui... Muistan vain, että koululaisena valitti sitä, ettei tykkää olla pienempi kuin muut. En ymmärrä, mikä siinä aikaistamisessa oli niin ihmeellistä, kuin ei se työnteon kannalta mitään muuttanut. Pääsi tietysti aikaisemmin tienaamaan sen sijaan, että nyhväisi opiskelijana koko nuoruutensa. 

No mikä oli se tutkinto?

Siis ikä, jolla hän valmistui, ei ole ihmeellinen... mutta suoritustahti niin lyhyessä ajassa on.