Lue keskustelun säännöt.
Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Vierailija kirjoitti:
Miksi jutussa ei avata tarkemmin miten nopea opiskelu tapahtui? Siitä saisi muut sitten vinkkejä miten selättää yliopiston byrokratia ja saada opinnot nopeammin kasaan.
En millään keksi miten itse saisin kierrettyä nämä säännöt, joiden mukaan opinnot on tehtävä tietyssä järjestyksessä. Ehkäpä kysyn tätä Minna Huotilaiselta kun ensi kerran käytävällä kohtaamme. Minäkin olen motivoitunut!
Erityisaika on muuttanut niin paljon opiskelua, että luulen ettei haastateltavalle ole tullut edes mieleen kys. haasteet kun ei ole niistä kokemusta. Kuinka tulisikaan. Vapaasti varattavat verkkotentit ovat hyvin tuore juttu, opiskelu on rakenteeltaan muuttunut paljon ihan viime vuosina tekniikan kehittymisen kautta + vielä koronan tuomat muutokset. Yliopistojenkin on ollut pakko sopeutua poikkeusaikaan suunnittelematta ja on sovellettu mennessä. Niinhän se on ollut läpi historian, että jotkut hyötyvät poikkeusolosuhteista ja toiset kokevat niistä haittaa. Monen opiskelu on myös vaikeutunut kun totutut struktuurit ovat hajonneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieno suoritus. Mutta se, onko tuollainen mahdollista, on enemmänkin kiinni siitä, paljonko oppiaine ja tiedekunta on valmis tekemään poikkeuksia henkilön hyväksi. Monella laitoksella tuollainen suunnitelma tyssää ihan suoraan esimerkiksi vaatimuksiin suorittaa kurssit tietyssä järjestyksessä ja ainoastaan kirjatentteinä, puhumattakaan aloista, joihin kuuluu paljon laskareita, labroja ja harjoitustöitä.
Nimenomaan kirjatentit mahdollistaa nopean opiskelun. Ne, jotka haluaa valmistua nopeasti, valitsevat kirjatentit. Läsnäoloa vaativat luentokurssit on hitaampia suorittaa.
Nuoruus kannattaa elää ottamalla siitä kaikki irti: juhlimalla, paneskelemalla, kokemuksia hankkimalla jne. Mitä merkitystä loppujen lopuksi jollain paperilla? Varsinkaan, mikäli et tule kontribuoimaan mitään merkittävää. No, saipahan ainakin hetken esittää ja leikkiä " pyhimystä", tietenkin hieno " saavutus" , seikka, jota en luonnollisestikaan tahdo kiistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa erottuvat yliopiston käyneet ja muut, koska yliopiston käyneet tietävät, että jokin jutussa mättää pahasti. Kas kun opintoja ei voi suorittaa kuin tietyssä järjestyksessä ja järjestyksen toteuttaminen kestää monta vuotta.
Itse olen "vain" amis, joskin lukion käynyt ja jopa minä ymmärrän, että tässä joku mättää. Ihan jo kun olen seurannut muutamien kavereideni opintoja yliopistoissa. Ja itse tavoittelen elämässä niin eri asioita, joten ei ole syytä olla kateellinen, vaikka joka tapauksessa hieno suoritus.
Itse olen poikkeuksellisen vauhdikkaasti opinnoissa edennyt pian valmis KTM ja opinnoissa on esitietovaatimuksia, mutta niitä ei tarvitse huomioida. Tuon opiskelijan suoritus oli poikkeuksellinen silläkin tavalla, että hänellä oli yli vuoden verran ylimääräisiä opintoja. Itse olen päässyt suorittamaan opintoja tahtia 140 op/vuosi ihan keskiverto älynlahjoilla. Kuulostaa kyllä älyttömältä suoritukselta.
Koulutustausta ei sinällään määritä hirveästi älykkyyttä. Toivoisin, että kukaan ei kutsuisi itseään "vain" amikseksi. Olen törmännyt yhteen tyttöön, joka oli amiksen viimeisellä ja hän oli minulla asiakkaana. Hän hoksasi yhden asian todella nopeasti ja koki hetken iloa kunnes sulkeutui kuoreensa sopertaen "vaikka olen vain amis". Ihan hirveää ajatella, että nuori määrittelee omat kykynsä sen perusteella, että käy "vain" ammattikoulua.
Se ei tee minusta viisasta tai älykästä, että olen viihtynyt kirja kädessä ja se ei tee kenestäkään tyhmää, jos tykkää fyysisemmästä työstä tai ei-teoreettisestä opetuksesta.
Monet ihmiset eivät käytä läheskään koko potentiaaliaan olipa sitten amis tai koulutetumpi. Monet on lytätty kotona ja peruskoulussa niin ettei ole uskallusta edes yrittää. Ihmiset ovat myös oppijoita erilaisia ja sitäkään ei nykyisin huomioida koulutuksessa. Toivottavasti jokainen löytää sen oman polkunsa vaikka sitten sen amiksen kautta. Nykyisin siltäkin n pohjalta on mahdollista opiskella minne asti haluaa .
Mulla olisi ehkä potentiaalia yliopistoon, mutta jaksaminen masennus- ja uupumistaustan takia ei yksinkertaisesti taida riittää sinne. Olen entinen ylisuorittaja ja vertailija, koulussa ja harrastuksissa aina hyvin pärjännyt. Olen löytänyt intohimon eräältä alalta ja käynyt useita lisäkoulutuksia siihen, mutta huomaan kyllä alentavani itseäni monesti sen takia, ettei ole sitä sitä korkeakoulutusta. Opintoni ovat edenneet monien henkilökohtaisten vaikeuksien ja masennuksen takia vähän hitaammin. Tämmöiset artikkelit olisivat ennen triggeröineet minua, mutta olen onneksi tehnyt töitä itseni kanssa, etten enää vertaile itseäni muihin kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kursseille valitaan opiskelijat pääaineen, aloitusvuoden ym mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saa harvoin valita kovinkaan laajasti mitä lukevat. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Vaikka olet natiivi, niin kielten kursseilla on läsnäolopakko. Samoin seminaareissa, ne kestävät vähintään puoli vuotta per laaki. Harjoitteluun ei saa mennä ennen kuin tietyt opinnot on kasassa.
En dissaa, vaan todella ihmettelen miten tämä kaikki tapahtui hänen kohdallaan. Yli 100op per jakso.
Itse tein ktm:n maisteriohjelman vuodessa (eli en kanditutkintoa, se oli valmiina). Sekin vaati jo työn ohessa istumalihaksia riittävästi kun vain kaksi kurssia sai suorittaa kirjatenttinä. Muut piti osallistua normaalisti.
No sehän on jo kerrottu, että koronasyksynä 2020 opiskelut siirtyivät verkkoon myös oikiksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hyi että. Itse elin railakasta opiskelijaelämää neljä vuotta ja se oli elämäni parasta aikaa se. Töitä voi tehdä myöhemminkin. Ei käy kateeksi, ihan todella.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jutussa ei avata tarkemmin miten nopea opiskelu tapahtui? Siitä saisi muut sitten vinkkejä miten selättää yliopiston byrokratia ja saada opinnot nopeammin kasaan.
En millään keksi miten itse saisin kierrettyä nämä säännöt, joiden mukaan opinnot on tehtävä tietyssä järjestyksessä. Ehkäpä kysyn tätä Minna Huotilaiselta kun ensi kerran käytävällä kohtaamme. Minäkin olen motivoitunut!
Monella on kans opintolainat niskassa. Jos saa yhden tai kaksi vuotta siitä pois, niin se on jo iso säästö tulevaisuuden kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikoinaan kun itse luin Insinööriksi niin siellä tuo ei olisi ollut mahdollista, paljon kursseja jotka sai suorittaa vasta kun esim. joku peruskurssi oli suoritettu. Lisäksi monella kurssilla oli osallistumispakko eli vähintään esim. 80% tunneista oli oltava läsnä. Onhan tuo kova saavutus, sitä ei käy kieltäminen ja onnittelut siitä. Ja joitain kursseja ei edes järjestetty joka vuosi. Mutta pajon on ajat muuttuneet vuoden 1998 jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Hyväveli-verkosto. Luuleeko joku, että tämä on riviopiskelija ja muillakin on sama mahdollisuus? Ei todellakaan ole. Jokainen joka on edes yrittänyt samaa, ymmärtää tämän.
Sinun pitää todistaa tuo hyväveli-verkosto väitteesi.
Ko opiskelijahan on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta pienestä kunnasta. Jos olisi lähtöisin pääkaupunkiseudulta niin tuollainen epäily voisi olla paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kursseille valitaan opiskelijat pääaineen, aloitusvuoden ym mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saa harvoin valita kovinkaan laajasti mitä lukevat. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Vaikka olet natiivi, niin kielten kursseilla on läsnäolopakko. Samoin seminaareissa, ne kestävät vähintään puoli vuotta per laaki. Harjoitteluun ei saa mennä ennen kuin tietyt opinnot on kasassa.
En dissaa, vaan todella ihmettelen miten tämä kaikki tapahtui hänen kohdallaan. Yli 100op per jakso.
Itse tein ktm:n maisteriohjelman vuodessa (eli en kanditutkintoa, se oli valmiina). Sekin vaati jo työn ohessa istumalihaksia riittävästi kun vain kaksi kurssia sai suorittaa kirjatenttinä. Muut piti osallistua normaalisti.
No sehän on jo kerrottu, että koronasyksynä 2020 opiskelut siirtyivät verkkoon myös oikiksessa.
Toki tiedän tämän, olenhan itsekin maisteria suorittava opiskelija ja tehnyt opintoni verkossa. Siksi ihmettelenkin. Kun meillä sai vain suorittaa kaksi kurssia kirjatenttinä. Muut kurssit oli pakollista läsnäoloa Zoomissa: luennoilla, ryhmätöissä, harjoittelussa jne. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että vain tietyn määrän kursseja pystyi tekemään yhdessä jaksossa.
Miksi ihmettely = kateutta nyt tätä aihetta käsiteltäessä? Minna Huotilainenko on tullut av:lle? Kateuskortti vedetään nykyisin aina esiin, jos et usko jokaista ihmettä, mihin sinun halutaan uskovan...
Jämpti on niin, että tämä juttu haiskahtaa. Markkinatemppu. Uskoo ken tahtoo, minä en. Jotain jää kertomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D
Vierailija kirjoitti:
Jämpti on niin, että tämä juttu haiskahtaa. Markkinatemppu. Uskoo ken tahtoo, minä en. Jotain jää kertomatta.
Hys, älä pilaa hyvää tarinaa. Tämän esimerkin piti olla opiskelijoille, että ymmärtävät vähän nohevoitua. Siellä jo Vartia on leikkelemässä opinto-oikeuksia ja tukia kattamaan vain vuoden verran opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännää, että koki oikiksen hengen huonona. Kuitenkaan en muista koko ihmistä kertaakaan missään nähneeni. Ilmeisesti hänelle on tarjoiltu joustava opintopolku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kursseille valitaan opiskelijat pääaineen, aloitusvuoden ym mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saa harvoin valita kovinkaan laajasti mitä lukevat. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Vaikka olet natiivi, niin kielten kursseilla on läsnäolopakko. Samoin seminaareissa, ne kestävät vähintään puoli vuotta per laaki. Harjoitteluun ei saa mennä ennen kuin tietyt opinnot on kasassa.
En dissaa, vaan todella ihmettelen miten tämä kaikki tapahtui hänen kohdallaan. Yli 100op per jakso.
Itse tein ktm:n maisteriohjelman vuodessa (eli en kanditutkintoa, se oli valmiina). Sekin vaati jo työn ohessa istumalihaksia riittävästi kun vain kaksi kurssia sai suorittaa kirjatenttinä. Muut piti osallistua normaalisti.
No sehän on jo kerrottu, että koronasyksynä 2020 opiskelut siirtyivät verkkoon myös oikiksessa.
Toki tiedän tämän, olenhan itsekin maisteria suorittava opiskelija ja tehnyt opintoni verkossa. Siksi ihmettelenkin. Kun meillä sai vain suorittaa kaksi kurssia kirjatenttinä. Muut kurssit oli pakollista läsnäoloa Zoomissa: luennoilla, ryhmätöissä, harjoittelussa jne. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että vain tietyn määrän kursseja pystyi tekemään yhdessä jaksossa.
Miksi ihmettely = kateutta nyt tätä aihetta käsiteltäessä? Minna Huotilainenko on tullut av:lle? Kateuskortti vedetään nykyisin aina esiin, jos et usko jokaista ihmettä, mihin sinun halutaan uskovan...
Minäkö Minna Huotilainen, kyllä vaan! :D :D
Vierailija kirjoitti:
Jämpti on niin, että tämä juttu haiskahtaa. Markkinatemppu. Uskoo ken tahtoo, minä en. Jotain jää kertomatta.
Niin, Hesarin toimittaja teki jutun ja soitti ko opiskelijalle, joka vastasi soittoon Saksassa, missä oli käymässä vaihtariperheensä luona. Mitä markkinoitiin, Hesaria, ko opiskelijaa vai yliopistoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kursseille valitaan opiskelijat pääaineen, aloitusvuoden ym mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saa harvoin valita kovinkaan laajasti mitä lukevat. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Vaikka olet natiivi, niin kielten kursseilla on läsnäolopakko. Samoin seminaareissa, ne kestävät vähintään puoli vuotta per laaki. Harjoitteluun ei saa mennä ennen kuin tietyt opinnot on kasassa.
En dissaa, vaan todella ihmettelen miten tämä kaikki tapahtui hänen kohdallaan. Yli 100op per jakso.
Itse tein ktm:n maisteriohjelman vuodessa (eli en kanditutkintoa, se oli valmiina). Sekin vaati jo työn ohessa istumalihaksia riittävästi kun vain kaksi kurssia sai suorittaa kirjatenttinä. Muut piti osallistua normaalisti.
Korona-aikaan jouduttiin elämään poikkeusoloissa, paljon pystyi korvaamaan. Läsnäolokursseja ei ollut, kaikki netissä. Opintoja voi ottaa muiden yliopistojen tarjonnasta jne. Tuossa selitys? Mutta selvästi kykeni noin tekemään, opintopisteet ja arvosanat osoittavat ettei mitenkään rimaa hipoen. Eikö voi vain onnitella häntä, miksi pitää epäillä, dissata ja kadehtia?
Missä kohtaa dissasin, epäilin ja kadehdin? Se, että ihmettelee kun ei jotain ymmärrä, on vain tervettä ja kuuluu akateemisen tutkimuksen ytimeen. Tämän toki oppii vasta ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jämpti on niin, että tämä juttu haiskahtaa. Markkinatemppu. Uskoo ken tahtoo, minä en. Jotain jää kertomatta.
Niin, Hesarin toimittaja teki jutun ja soitti ko opiskelijalle, joka vastasi soittoon Saksassa, missä oli käymässä vaihtariperheensä luona. Mitä markkinoitiin, Hesaria, ko opiskelijaa vai yliopistoa?
Hesaria tietty! Varmasti viikon luetuin juttu ja tilauksia pukkaa. Ja tytyn bisnekset sai välillisesti buustia kunnolla myös. Markkinamies on eri mies, sellainenhan minäkin. Siksikään en osta tätä skuuppia.
Olen aika varma, että hänellä on ollut useampi opiskeluoikeus. Sitten aina kun on suorittanut kurssin yhdessä yliopistossa, niin on hyväksilukenut sen myös muissa. Näin hän saa tuplattua ja jopa triplattua opinnot.
Tätä tukee myös tieto, että ei voinut sisällyttää kaikkia opintoja tutkintoonsa (hyväksiluettuja ei saa sisällyttää kuin yhteen tutkintoon).
Jutussa sanottiin virheellisesti, että tutkintoon saa sisällyttää vain 300op ja näin ollen loput jäi käyttämättä. Tuo ei ole totta. Olen itse valmistunut 500 op opintosuorituksella, opinnot on ihan tutkinnossa mukana kaikki.
Case solved. Teki vuodessa siis oikeasti noin 230op. Sitten oli ne 70op avoimesta. Hieno suoritus tuokin ja ennen kaikkea uskottava.
Hyväveli-verkosto. Luuleeko joku, että tämä on riviopiskelija ja muillakin on sama mahdollisuus? Ei todellakaan ole. Jokainen joka on edes yrittänyt samaa, ymmärtää tämän.