Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Tällaistahan ei saisi edes vihjailla, mutta onko jokin taho ollut myötävaikuttamassa siihen, että on ylipäätään annettu tenttiä näin paljon aineistoa näin lyhyessä ajassa?

Kaikkihan ei aina ole vain itsestä kiinni, sillä useimmiten opiskelijan pyyntö nopeuttaa kurssien suorittamista evätään. Näin silloinkin, kun opiskelijan kannalta nopeampi aikataulu olisi parempi vaihtoehto.

Sukulainen yliopiston palkkalistoilla saattaa auttaa, jos sellainen on. Enkä sano että on, vaan jos nyt sattuu olemaan.

Jäin miettimään kuinkahan syvällistä tuo oppiminen on ollut vai onko suoritettu vain hauki on kala-tyylillä. Hieno suoritus silti! Silti itseä tämä suoritus hieman epäilyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?

Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.

Kyllä, minä uskon, että lahjakkaat ihmiset kantavat pidemmän päälle paljon hedelmää.

Minä taas en usko, koska hedelmät kasvatetaan kovalla työllä ja pitkäjänteisyydellä. Siinä paljon oleellisempaa on persoonallisuuden rakenne kuin lahjakkuus.

Kuinka monesta superlapsesta tai aikuisesta sitten kuitenkaan tulee supersuorittajia, kun suorituksia mitataan elämän mitassa? Hyvin hyvin harvasta. 

Tämäkin nainen todennäköisesti lopulta päätyy keskiluokkaiseen duuniin saamatta elämässään aikaan mitään sen kummempaa. Toki hän voi pitää itsestään pöhinää ja pöhinällä luoda mielikuvaa omasta merkityksellisyydestään, mutta kun suorituksia ja aikaan saannoksia mitataan elämän mitassa, niin pahoinpa pelkään, että mitään kovin kummoista tarjottavaa ei ole.

Kertokaa esimerkkejä lapsina ja nuorina neron elkeitä esittäneistä, jotka ovat myös luoneet ihmiskuntaan jotain todella merkityksellistä aikuisiässä.

Hedelmät kasvavat ihan itse ja kun niitä lannoittaa, niin vielä paremmin. Mutta kyseessähän on ihan vain sanonta. Totta, monet lapsinerot eivät saavuta mitään ihmeellistä, mutta missä vaiheessa ihminen ei ole enää lapsi ja niitä saavutuksia aletaan jo pitämään saavutuksina? Eikä vaan potentiaalina. Lasten äo pisteet voi vaihdella suuresti kasvun aikana. Jopa kymmeniä pisteitä. Varsinkin poikien tulokset saattavat olla aivan toiset 7 vuotiaana ja 15 vuotiaana.

Minä en nyt näe kovin suurena itsestään pöhinää pitämisenä, jos Hesari soittaa ja pyytää haastattelun ja suostuu Enkä sitä, että minkäkin vuoden parasta ylioppilasta haastatellaan, kuten häntä oli haastateltu.

Me emme tiedä mihin hän päätyy. Joku nyt aina joskus päätyy noihin vähän vaativampiinkin hommiin. Ehkä hän päätyy tai sitten ei. Sekin on usein sattumasta kiinni. Onko Suomessa lopulta monikaan saanut kovin kummoisia aikaan. Muutama Nobel ja se siinä. Ei mitään kovin merkityksellistä.

Minkälaista suurta saavutusta tarkoitat joka voisi tyydyttää sinunkin ajatuksesi hyvästä tai erinomaisesta saavutuksesta?

Minä sanoisin, että Neil Gorsuch on minusta hyvä esimerkki jo lapsena varmasti todella lahjakkaana oppilaana tullut esille, jos katsoo mitä kouluja hän on käynyt. Myös Ted Cruz vaikuttaa olleen aina koulussa hyvä ja nopea. Siis lapsesta asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?

Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.

Eikös hänellä ole toiset opinnot menossa (kauppis? ) ja lisäksi aloittanut oman bisneksen.

Uskon, että hänet houkutellaan seuraavaksi väitöskirjan tekijäksi.

Tuolla klikkiotsikkogradulla ei kyllä mitään väikkäriä pääse tekemään. Jospa taloustieteen gradu on jo astetta parempi.[/quote

Oletko arvioinut gradun? Otsikko tuskin kertoo tasosta. Ilmeisen nopeaoppinen ihminen, imee tiedon ja prosessoi nopeasti, gradu voi olla hyväkin. Ja harvoissa tapauksissa pelkkä gradu määrää otetaanko ihminen jatko-opiskelijaksi, opintomenestys on hyvä, päässyt jo auskultoimaankin? Ihmettelen ketjun kateellisia, onko tuo teiltä pois? Itsekin tein huvin päin netissä toisen aineen opintoja, kuuntelin luennot keittiössä touhutessa, luin kirjat iltalukemisena ja kirjoittelin esseet lounastunneilla. Sain 5/5, samaan aikaan yliopiston vertaisryhmässä tuskailtiin opintojen kuormittavuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?

Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.

Kyllä, minä uskon, että lahjakkaat ihmiset kantavat pidemmän päälle paljon hedelmää.

Minä taas en usko, koska hedelmät kasvatetaan kovalla työllä ja pitkäjänteisyydellä. Siinä paljon oleellisempaa on persoonallisuuden rakenne kuin lahjakkuus.

Kuinka monesta superlapsesta tai aikuisesta sitten kuitenkaan tulee supersuorittajia, kun suorituksia mitataan elämän mitassa? Hyvin hyvin harvasta. 

Tämäkin nainen todennäköisesti lopulta päätyy keskiluokkaiseen duuniin saamatta elämässään aikaan mitään sen kummempaa. Toki hän voi pitää itsestään pöhinää ja pöhinällä luoda mielikuvaa omasta

merkityksellisyydestään, mutta kun suorituksia ja aikaan saannoksia mitataan elämän mitassa, niin pahoinpa pelkään, että mitään kovin kummoista tarjottavaa ei ole.

Kertokaa esimerkkejä lapsina ja nuorina neron elkeitä esittäneistä, jotka ovat myös luoneet ihmiskuntaan jotain todella merkityksellistä aikuisiässä.

Saat minulta alapeukun, sillä tuo miten kirjoitat "pöhinästä", mitä ko henkilö itsestään pitää, on aika halveksivaan sävyyn kirjoitettu. Minusta sitä on turha kieltää, että hän on erityislahjakkuus, joita ei monta ole ikäluokassa ja erityislahjakkuus hänellä nimenomaan kognitiivisissa taidoissa. Sitä, että mitä hän tekee jatkossa, emme vielä tiedä, mutta turha sitä on etukäteen väheksyäkään. 

Ihmettelen kyllä kovasti miten tuo on mahdollista. Ainakin meidän yliopistossa oli paljon pakollista läsnäoloa, ryhmätöitä jne... Aikataulullisesti tuo olisi mahdoton suoritus, kun kurssit menevät päällekäin. En niinkään ihmettele miten jonkun aivot ovat tuohon taipuneet vaan miten tuo on ollut teknisesti mahdollista.

Kyllä tämä juttu sikäli erikoiselta tuntuu, että miten tuo edes fyysisesti mahdollista? 60 op on vuoden tavoite (melko löysä tahti mielestäni), mutta 60-100 op/lukukausi on jo kova. Vaikka olisi miten lahjakas, niin yli 250 op lukukaudessa ei tunnu mitenkään realistiselta. Vai onko osa oikiksen kursseista ihan pilipalia?

En halua tosiaan dissata tätä suoritusta, mutta olen vilpityömän hämmästynyt. Monissa oppiaineissa ei voi edes maisteria suorittaa vuodessa, koska kursseja ei vaan tarjota.

Miksi jutussa ei avata tarkemmin miten nopea opiskelu tapahtui? Siitä saisi muut sitten vinkkejä miten selättää yliopiston byrokratia ja saada opinnot nopeammin kasaan.

En millään keksi miten itse saisin kierrettyä nämä säännöt, joiden mukaan opinnot on tehtävä tietyssä järjestyksessä. Ehkäpä kysyn tätä Minna Huotilaiselta kun ensi kerran käytävällä kohtaamme. Minäkin olen motivoitunut!

Helppo homma!

Tekisin saman. Mut en ny jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Jäin miettimään kuinkahan syvällistä tuo oppiminen on ollut vai onko suoritettu vain hauki on kala-tyylillä. Hieno suoritus silti! Silti itseä tämä suoritus hieman epäilyttää. 

Ai hauki on kala-tyylillä veti myös tuon huippu yo-todistuksen? Ja huonommalla yo-todistuksella asiat on sisäistetty paremmin, sekö oli ajatuksesi?

Onkohan tossa nyt alla jotain avoimen opintoja, jotka on vaan hyväksiluettu? Se selittäisi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Helppo homma!

Tekisin saman. Mut en ny jaksa.

Joo, ei kannata, kun Lotta teki sen jo, olisit vain kakkonen ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helppo homma!

Tekisin saman. Mut en ny jaksa.

Joo, ei kannata, kun Lotta teki sen jo, olisit vain kakkonen ;)

stoori of my laif...

Yleensä kursseille valitaan opiskelijat pääaineen, aloitusvuoden ym mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saa harvoin valita kovinkaan laajasti mitä lukevat. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Vaikka olet natiivi, niin kielten kursseilla on läsnäolopakko. Samoin seminaareissa, ne kestävät vähintään puoli vuotta per laaki. Harjoitteluun ei saa mennä ennen kuin tietyt opinnot on kasassa.

En dissaa, vaan todella ihmettelen miten tämä kaikki tapahtui hänen kohdallaan. Yli 100op per jakso.

Itse tein ktm:n maisteriohjelman vuodessa (eli en kanditutkintoa, se oli valmiina). Sekin vaati jo työn ohessa istumalihaksia riittävästi kun vain kaksi kurssia sai suorittaa kirjatenttinä. Muut piti osallistua normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tossa nyt alla jotain avoimen opintoja, jotka on vaan hyväksiluettu? Se selittäisi paljon.

Google is your friend. Kysy apua häneltä, ketjussa asia on nyt selitetty kymmenisen kertaa.

Tuo että kertoo ettei olisi viihtynyt opiskeluporukoissa saa hälytyskelloja soimaan. Kontaktit jäi ehkä solmimatta mutta sen lisäksi tulee hankala kuva hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ihan hyvä ettei korkeakoulu noteerannut tätä suoritusta mitenkään erityisesti. Tämähän ei ole millään tavalla tavoitteellinen suoritus; ei tutkintoa ole tarkoitettu suoritettavaksi tällä tavoin. Normaalitahti on täysin riittävä ja sille on syynsä että kaikkea ei ole puristettu lyhyimpään mahdolliseen suoritusaikaan.

Näin niitä lahjakkaita kannustetaan ja autetaan. Väheksymällä, peittelemällä, pienentämällä ja tuomitsemalla.

Puuttui vaan ne pahanenteen ennustamiset ja toivotukset.

Luin oman viestini uudelleen ja en näe siinä väheksymistä, peittelemistä, pienentämistä tai tuomitsemista. Totesin vain, että tällainen suoritustapa ei ole korkeakoulunkaan kannalta mitenkään tavoitteellinen. T. Se, jolle vastasit

”hyvä ettei korkeakoulu noteerannut tätä suoritusta mitenkään erityisesti” annat ymmärtää, että poikkeuksellisen tapauksen noteeraamatta jättäminen tai siis peitteleminen on positiivinen ilmiö. Koska Suomen suurin lehti ei todellakaan kokenut asiaa peiton alle laitettavaksi. Mutta yliopisto kylläkin.

”Tämähän ei ole millään tavalla tavoitteellinen suoritus” tuomitset sen sanomalla ettei tällaista pidä tavoitella. ” tutkintoa ole tarkoitettu suoritettavaksi tällä tavoin” tuomitset asian, kuten siinä olisi ollut jotain väärää. ” Normaalitahti on täysin riittävä” annat ymmärtää, että hän on tehnyt väärin ja liikaa.

” sille on syynsä että kaikkea ei ole puristettu lyhyimpään mahdolliseen suoritusaikaan” annat ymmärtää tietäväsi miksi opiskelut ovat sen pituisia kuin ovat, eikä tämä henkilö ole ollut kykenevä ymmärtämään ja pienennät hänen älyllistä kykyä ymmärtää asioita.

Juuri niin, tällaista ei ole tarpeen tavoitella. Opiskelijoilla on tarpeeksi paineita Suomessa jo valmiiksi. Lisäksi alkuperäisessä jutussa olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tarkemmin suoritustavan yksityiskohdista, kuten lähes 70:stä avoimesta yliopistosta kertyneestä pisteestä. Nämähän on suoritettu tuon tutkintoon "virallisesti" kuluneen 13 kuukauden ulkopuolella. Kyllähän 100 metrin juoksunkin voittaa helpommin se juoksija, joka lähtee juoksemaan 2 sekuntia ennen muita.

Vielä opintojen rakenteesta: on ihan järkevää suorittaa opintoja korkeakoulun määrittämässä järjestyksessä ja tahdissa. Näin jää aikaa myös kerryttää työkokemusta opintojen ohella. Jos itse tekisin palkkauspäätöstä, valitsisin mieluummin 5 vuodessa valmistuneen juristin joka on kesäisin ollut töissä asianajotoimistossa kuin sellaisen, joka on paahtanut tutkinnon läpi kuin "projektin".

Pakko sanoa, ettei meillä olisi ollut ikinä varaa 70 avoimen yliopiston kurssiin. Mulla on tällä hetkellä varaa yhteen tai kahteen.

Paljonko sellainen sitten käytännössä kustantaa?

Yksi opintopiste maksaa usein noin kymmenen euroa. 70 opintopistettä tekee siis noin 700 euroa. Toki en tiedä, saako sitä alennuksia, jos tekee useampia kerralla.

Hgin avoimessa noin 15 euroa / piste, esim Oikeusteoria 5 op 75 euroa

Verkkoluennot, ryhmätyö, yksilöllinen kotiessee

Hieno suoritus. Mutta se, onko tuollainen mahdollista, on enemmänkin kiinni siitä, paljonko oppiaine ja tiedekunta on valmis tekemään poikkeuksia henkilön hyväksi. Monella laitoksella tuollainen suunnitelma tyssää ihan suoraan esimerkiksi vaatimuksiin suorittaa kurssit tietyssä järjestyksessä ja ainoastaan kirjatentteinä, puhumattakaan aloista, joihin kuuluu paljon laskareita, labroja ja harjoitustöitä.

Etäopinnot luo mahdollisuuden, että joku toinen tekee puolestasi hommia. Esseitä, tenttejä, ryhmätöitä, analyysejä. Rahalla voi myös ostaa valmiita tuotoksia, kuten gradun.

En todella väitä, että tämä olisi niin tehnyt, mutta väistämättä nousee mieleen tämäkin vaihtoehto. Etenkin kun selvästi halutaan pitää salassa toteutustapa asiassa, jonka ei millään tasolla pitäisi olla mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kursseille valitaan opiskelijat pääaineen, aloitusvuoden ym mukaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saa harvoin valita kovinkaan laajasti mitä lukevat. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Vaikka olet natiivi, niin kielten kursseilla on läsnäolopakko. Samoin seminaareissa, ne kestävät vähintään puoli vuotta per laaki. Harjoitteluun ei saa mennä ennen kuin tietyt opinnot on kasassa.

En dissaa, vaan todella ihmettelen miten tämä kaikki tapahtui hänen kohdallaan. Yli 100op per jakso.

Itse tein ktm:n maisteriohjelman vuodessa (eli en kanditutkintoa, se oli valmiina). Sekin vaati jo työn ohessa istumalihaksia riittävästi kun vain kaksi kurssia sai suorittaa kirjatenttinä. Muut piti osallistua normaalisti.

Korona-aikaan jouduttiin elämään poikkeusoloissa, paljon pystyi korvaamaan. Läsnäolokursseja ei ollut, kaikki netissä. Opintoja voi ottaa muiden yliopistojen tarjonnasta jne. Tuossa selitys? Mutta selvästi kykeni noin tekemään, opintopisteet ja arvosanat osoittavat ettei mitenkään rimaa hipoen. Eikö voi vain onnitella häntä, miksi pitää epäillä, dissata ja kadehtia?