Lue keskustelun säännöt.
Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Eikö oikeustieteen opintoihin kuulu joku harjoittelukin? Tuntuu itsekin ihan nopeasti opiskelleena mahdottomalta tuo tahti, jo päällekkäisyyksien takia. Lakia en tosin opiskellut. Mihin hänellä edes on kiire, ehkä olisi syytä rauhoittua välillä. Kuten jo joku kirjoitti aiemmin, yliopisto-opintoihin kuuluu myös kypsyminen, keskustelu ja oman ajattelun haastaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihan hyvä ettei korkeakoulu noteerannut tätä suoritusta mitenkään erityisesti. Tämähän ei ole millään tavalla tavoitteellinen suoritus; ei tutkintoa ole tarkoitettu suoritettavaksi tällä tavoin. Normaalitahti on täysin riittävä ja sille on syynsä että kaikkea ei ole puristettu lyhyimpään mahdolliseen suoritusaikaan.
Näin niitä lahjakkaita kannustetaan ja autetaan. Väheksymällä, peittelemällä, pienentämällä ja tuomitsemalla.
Puuttui vaan ne pahanenteen ennustamiset ja toivotukset.Luin oman viestini uudelleen ja en näe siinä väheksymistä, peittelemistä, pienentämistä tai tuomitsemista. Totesin vain, että tällainen suoritustapa ei ole korkeakoulunkaan kannalta mitenkään tavoitteellinen. T. Se, jolle vastasit
”hyvä ettei korkeakoulu noteerannut tätä suoritusta mitenkään erityisesti” annat ymmärtää, että poikkeuksellisen tapauksen noteeraamatta jättäminen tai siis peitteleminen on positiivinen ilmiö. Koska Suomen suurin lehti ei todellakaan kokenut asiaa peiton alle laitettavaksi. Mutta yliopisto kylläkin.
”Tämähän ei ole millään tavalla tavoitteellinen suoritus” tuomitset sen sanomalla ettei tällaista pidä tavoitella. ” tutkintoa ole tarkoitettu suoritettavaksi tällä tavoin” tuomitset asian, kuten siinä olisi ollut jotain väärää. ” Normaalitahti on täysin riittävä” annat ymmärtää, että hän on tehnyt väärin ja liikaa.
” sille on syynsä että kaikkea ei ole puristettu lyhyimpään mahdolliseen suoritusaikaan” annat ymmärtää tietäväsi miksi opiskelut ovat sen pituisia kuin ovat, eikä tämä henkilö ole ollut kykenevä ymmärtämään ja pienennät hänen älyllistä kykyä ymmärtää asioita.Juuri niin, tällaista ei ole tarpeen tavoitella. Opiskelijoilla on tarpeeksi paineita Suomessa jo valmiiksi. Lisäksi alkuperäisessä jutussa olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tarkemmin suoritustavan yksityiskohdista, kuten lähes 70:stä avoimesta yliopistosta kertyneestä pisteestä. Nämähän on suoritettu tuon tutkintoon "virallisesti" kuluneen 13 kuukauden ulkopuolella. Kyllähän 100 metrin juoksunkin voittaa helpommin se juoksija, joka lähtee juoksemaan 2 sekuntia ennen muita.
Vielä opintojen rakenteesta: on ihan järkevää suorittaa opintoja korkeakoulun määrittämässä järjestyksessä ja tahdissa. Näin jää aikaa myös kerryttää työkokemusta opintojen ohella. Jos itse tekisin palkkauspäätöstä, valitsisin mieluummin 5 vuodessa valmistuneen juristin joka on kesäisin ollut töissä asianajotoimistossa kuin sellaisen, joka on paahtanut tutkinnon läpi kuin "projektin".Pakko sanoa, ettei meillä olisi ollut ikinä varaa 70 avoimen yliopiston kurssiin. Mulla on tällä hetkellä varaa yhteen tai kahteen.
Paljonko sellainen sitten käytännössä kustantaa?
Yksi opintopiste maksaa usein noin kymmenen euroa. 70 opintopistettä tekee siis noin 700 euroa. Toki en tiedä, saako sitä alennuksia, jos tekee useampia kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa erottuvat yliopiston käyneet ja muut, koska yliopiston käyneet tietävät, että jokin jutussa mättää pahasti. Kas kun opintoja ei voi suorittaa kuin tietyssä järjestyksessä ja järjestyksen toteuttaminen kestää monta vuotta.
Itse olen "vain" amis, joskin lukion käynyt ja jopa minä ymmärrän, että tässä joku mättää. Ihan jo kun olen seurannut muutamien kavereideni opintoja yliopistoissa. Ja itse tavoittelen elämässä niin eri asioita, joten ei ole syytä olla kateellinen, vaikka joka tapauksessa hieno suoritus.
Amis, tohtori, maisteri, kandi, kuka tahansa.
No mikä siinä nyt sitten käytännössä on se mättäminen, joka on jollain tavalla ratkaistu ja mikä tämä ratkaisu sitten olisi? Pakkopaikallaolokurssit, tuntimäärät, opintopisteet, järjestys. Kaikki on nyt sitten käyty läpi ja kaikki selkeästi muka mättää kaikkien mielestä ja siltikin vain kukaan ei virallisesti ole tullut ulos ja sanonut ettei sitä ole tapahtunut ja hän ei ole sitä suorittanut.
Kai nyt joku voi jonkun selityksen antaa, eikä vain jauhaa tätä joku mättää juttua.
Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?
Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihan hyvä ettei korkeakoulu noteerannut tätä suoritusta mitenkään erityisesti. Tämähän ei ole millään tavalla tavoitteellinen suoritus; ei tutkintoa ole tarkoitettu suoritettavaksi tällä tavoin. Normaalitahti on täysin riittävä ja sille on syynsä että kaikkea ei ole puristettu lyhyimpään mahdolliseen suoritusaikaan.
Näin niitä lahjakkaita kannustetaan ja autetaan. Väheksymällä, peittelemällä, pienentämällä ja tuomitsemalla.
Puuttui vaan ne pahanenteen ennustamiset ja toivotukset.Luin oman viestini uudelleen ja en näe siinä väheksymistä, peittelemistä, pienentämistä tai tuomitsemista. Totesin vain, että tällainen suoritustapa ei ole korkeakoulunkaan kannalta mitenkään tavoitteellinen. T. Se, jolle vastasit
”hyvä ettei korkeakoulu noteerannut tätä suoritusta mitenkään erityisesti” annat ymmärtää, että poikkeuksellisen tapauksen noteeraamatta jättäminen tai siis peitteleminen on positiivinen ilmiö. Koska Suomen suurin lehti ei todellakaan kokenut asiaa peiton alle laitettavaksi. Mutta yliopisto kylläkin.
”Tämähän ei ole millään tavalla tavoitteellinen suoritus” tuomitset sen sanomalla ettei tällaista pidä tavoitella. ” tutkintoa ole tarkoitettu suoritettavaksi tällä tavoin” tuomitset asian, kuten siinä olisi ollut jotain väärää. ” Normaalitahti on täysin riittävä” annat ymmärtää, että hän on tehnyt väärin ja liikaa.
” sille on syynsä että kaikkea ei ole puristettu lyhyimpään mahdolliseen suoritusaikaan” annat ymmärtää tietäväsi miksi opiskelut ovat sen pituisia kuin ovat, eikä tämä henkilö ole ollut kykenevä ymmärtämään ja pienennät hänen älyllistä kykyä ymmärtää asioita.Juuri niin, tällaista ei ole tarpeen tavoitella. Opiskelijoilla on tarpeeksi paineita Suomessa jo valmiiksi. Lisäksi alkuperäisessä jutussa olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tarkemmin suoritustavan yksityiskohdista, kuten lähes 70:stä avoimesta yliopistosta kertyneestä pisteestä. Nämähän on suoritettu tuon tutkintoon "virallisesti" kuluneen 13 kuukauden ulkopuolella. Kyllähän 100 metrin juoksunkin voittaa helpommin se juoksija, joka lähtee juoksemaan 2 sekuntia ennen muita.
Vielä opintojen rakenteesta: on ihan järkevää suorittaa opintoja korkeakoulun määrittämässä järjestyksessä ja tahdissa. Näin jää aikaa myös kerryttää työkokemusta opintojen ohella. Jos itse tekisin palkkauspäätöstä, valitsisin mieluummin 5 vuodessa valmistuneen juristin joka on kesäisin ollut töissä asianajotoimistossa kuin sellaisen, joka on paahtanut tutkinnon läpi kuin "projektin".Pakko sanoa, ettei meillä olisi ollut ikinä varaa 70 avoimen yliopiston kurssiin. Mulla on tällä hetkellä varaa yhteen tai kahteen.
Paljonko sellainen sitten käytännössä kustantaa?
Yksi opintopiste maksaa usein noin kymmenen euroa. 70 opintopistettä tekee siis noin 700 euroa. Toki en tiedä, saako sitä alennuksia, jos tekee useampia kerralla.
700€. Se, että valmistuu vuoden nopeammin sen ansiosta kannattaa jo lainata ne rahat. Eikö joku juristi tienaa jo muutamassa tunnissa nuo rahat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?
Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.
Kyllä, minä uskon, että lahjakkaat ihmiset kantavat pidemmän päälle paljon hedelmää. Jokainen kyllä kypsyy. En usko, että matemaattisella alalla syrjittäisiin koskaan nuorena ja nopeasti valmistunutta selityksellä ettei ole kypsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tässä koko jutussa vain se, että miksi niitä yksityiskohtia ei suostuta kertomaan, että miten tämä teknisesti onnistui. Hesari ei julkaise kommentteja, joissa pyydetään tarkennusta, että miten käytännössä tämä tapahtui. Parin kaverin kanssa testattiin.
Vähän harmitti kun nyt oli damage controlliksi raahattu Minna Huotilainen, joka kylmästi toteaa, että ihmisten olevan vain kateellisia, "älkää kyselkö enempää!" on nyt Hesarin viesti. Miksi?
Mikä hitsin damage comtrol?
Mitä jos sinä laittaisit tänne koko sinun opintokorttisi? Analysoidaan oikein kunnolla. Mitä on tehty ja milloin on tehty ja kuka sanoi mitä ja miksi tehtiin mitäkin.
Kyseessä on yksityinen ihminen ja kai hänellä on oikeus yksityisyyteen ja olla kertomatta yhtään mitään. Hesari voi haastatella HY, jos ihmisiä kiinnostaa opintopolut.Jos ihmisestä tehdään juttu hesariin niin kait se nyt sentään saa lukijoita kiinnostaa? Vai onko idea se että noi jutut on tarkoitettu "write only" eli kenenkään ei ole tarkoitus lukea niitä, saati sitten kommentoida niitä tai olla edes mitään mieltä niistä?
Tietysti se kiinnostaa ja hyvä, että kiinnostaa. Se on merkki jonkun sortin älyllisestä uteliaisuudesta. Mutta näissä tilanteissa kannattaa muistaa, että kohde on kuitenkin ihan oikea ja aito parikymppinen tyttö ja voimme kysyä myös itseltämme olisimmeko me valmiita kertomaan kaiken opiskeluistamme vain siksi, että joku Hesarin toimittaja tai joku kommentin kirjoittaja sitä kysyy?
Miksi hän haluasi oikeasti avata vieraille ihmiselle kaiken? Siksi, että sinua kiinnostaa ja siksi, että juttu aukeaisi paremmin sinulle?
Tottakai meitä ihmisiä kiinnostaa tietää. On niin paljon asioita, joita haluaisin lukea ihmisten kertovan minulle lehdissä. Mutta se ei ole yksipuolista, vaan kaksipuolista ja haastattelun kohde on myös ihminen. Et vain sinä ja sinun kiinnostuksesi, vaan myös hän ja hänen yksityisyytensä.Kukaan ei tätäkään ole pakottanut avautumaan asioistaan julkisuudessa, mutta kun hän nyt sen on vapaaehtoisesti tehnyt, olisi hyvä kertoa myös mitä järjestelyjä Ja joustamista tämä on vaatinut yliopiston taholta.
Sinänsähän Helsingin yliopisto voi nyt ryhtyä räätälöimään ja myymään vuoden pikakursseja otk-tutkintoon muillekin. Olisiko seuraava tiivistysmahdollusuus tarjolla ktm-tutkintoon?
Hyvä kenelle? Se olisi hyvä sinulle, mutta olisiko se hyvää hänelle. Ole kiitollinen, että suostui kertomaan edes tämän.
Tämä on meille kaikille hieno uutinen, että Suomesta löytyy poikkeuslahjakkuuksia. Vajaallisenakin hänen haastattelunsa on satakertaa arvokkaampi kuin monen näiden missukan haastattelut, joita olemme lukeneet vuosikymmeniä. Nuoret naiset tarvitsevat esikuvia ja hänenlaisensa ovat mitä hienoita sen suhteen.Ja nyt sitten yrität saada sen kuulostamaan siltä että tämä nuori maisteri on hyvää hyvyyttään suonut hesarille haastattelun valmistuttuaan ja lukijan tulisi olla äärettömän kiitollinen siitä että saavat lukea tästä hesarista.
Jooei. 0/5
Ei vaan sinä annat ymmärtää kuinka sinulla on oikeus tietää kaikki, vain koska Hesari haastatteli. Kyllä, ihmiset ihan hyvää hyvyyttään antavat haastatteluja hesarille. He eivät maksa niistä penniäkään haastateluille, mutta myyvät niillä lehtiään.
Mutta jos sinulla on sisäpiirin tietoa muista motiiveista, niin kerro ihmeessä.Oikeasti fiksu ihminen ei olisi antanut haastattelua, mutta pitipä päästä kehumaan. Tottakai tämä suoritus herättää kysymyksiä suoritustavasta ja yliopiston toiminnasta, jotka ylipäätään mahdollisuus soivat hänelle oikopolun, jota muille ei suoda.
No niin, nostaahan se ihka aito luterilainen ajattelukin päätään.
Äkkiä nyt se kynttilä sinne vakan alle. Oikeasti fiksut eivät haastatteluja anna. Väärästi fiksut antavat haastatteluja. Valmistuvat liian nopeasti, hyödyntävät avoimen kursseja, kehtaavat olla kertomatta siitä ensimmäisessä lauseessa ja hyödyntävät mahdollisia oikopolkuja. Vievät muilta mahdollisuudet ja ovat vastuussa yliopiston menettelyistä.
Ei, eikä kukaan halua palkata hänenlaistaan. Kehtaa vielä rivien välissä luettuna kehua itseään.
Sillä ei ole mitään tekemistä luterilaisuuden kanssa ettei kauheasti kannattaisi huudella saaneensa poikkeuksellisia ja ehkäpä jotain kyseenalaisia järjestelyjä tutkinnon suorittamiseksi tuolla aikataululla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa erottuvat yliopiston käyneet ja muut, koska yliopiston käyneet tietävät, että jokin jutussa mättää pahasti. Kas kun opintoja ei voi suorittaa kuin tietyssä järjestyksessä ja järjestyksen toteuttaminen kestää monta vuotta.
Itse olen "vain" amis, joskin lukion käynyt ja jopa minä ymmärrän, että tässä joku mättää. Ihan jo kun olen seurannut muutamien kavereideni opintoja yliopistoissa. Ja itse tavoittelen elämässä niin eri asioita, joten ei ole syytä olla kateellinen, vaikka joka tapauksessa hieno suoritus.
Amis, tohtori, maisteri, kandi, kuka tahansa.
No mikä siinä nyt sitten käytännössä on se mättäminen, joka on jollain tavalla ratkaistu ja mikä tämä ratkaisu sitten olisi? Pakkopaikallaolokurssit, tuntimäärät, opintopisteet, järjestys. Kaikki on nyt sitten käyty läpi ja kaikki selkeästi muka mättää kaikkien mielestä ja siltikin vain kukaan ei virallisesti ole tullut ulos ja sanonut ettei sitä ole tapahtunut ja hän ei ole sitä suorittanut.
Kai nyt joku voi jonkun selityksen antaa, eikä vain jauhaa tätä joku mättää juttua.
32 sivua tätä on jauhettu ja et vieläkään ymmärrä mistä on kysymys? Vinkvink ei nyt liity mitenkään tämän yksittäisen opiskelijan toimintaan tai persoonaan.
Lotta on ehkä niin nuori, ettei muista Pekka Himasen tapausta, mutta se ja esimerkiksi nämä taidekorkeakoulujen asiattomat opettajat ovat kyllä syynä siihen, että jos jostakusta neromyyttiä pyritään luomaan mediassa, noustaa se lukijalla heti niskakarvat pystyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa erottuvat yliopiston käyneet ja muut, koska yliopiston käyneet tietävät, että jokin jutussa mättää pahasti. Kas kun opintoja ei voi suorittaa kuin tietyssä järjestyksessä ja järjestyksen toteuttaminen kestää monta vuotta.
Itse olen "vain" amis, joskin lukion käynyt ja jopa minä ymmärrän, että tässä joku mättää. Ihan jo kun olen seurannut muutamien kavereideni opintoja yliopistoissa. Ja itse tavoittelen elämässä niin eri asioita, joten ei ole syytä olla kateellinen, vaikka joka tapauksessa hieno suoritus.
Itse olen poikkeuksellisen vauhdikkaasti opinnoissa edennyt pian valmis KTM ja opinnoissa on esitietovaatimuksia, mutta niitä ei tarvitse huomioida. Tuon opiskelijan suoritus oli poikkeuksellinen silläkin tavalla, että hänellä oli yli vuoden verran ylimääräisiä opintoja. Itse olen päässyt suorittamaan opintoja tahtia 140 op/vuosi ihan keskiverto älynlahjoilla. Kuulostaa kyllä älyttömältä suoritukselta.
Koulutustausta ei sinällään määritä hirveästi älykkyyttä. Toivoisin, että kukaan ei kutsuisi itseään "vain" amikseksi. Olen törmännyt yhteen tyttöön, joka oli amiksen viimeisellä ja hän oli minulla asiakkaana. Hän hoksasi yhden asian todella nopeasti ja koki hetken iloa kunnes sulkeutui kuoreensa sopertaen "vaikka olen vain amis". Ihan hirveää ajatella, että nuori määrittelee omat kykynsä sen perusteella, että käy "vain" ammattikoulua.
Se ei tee minusta viisasta tai älykästä, että olen viihtynyt kirja kädessä ja se ei tee kenestäkään tyhmää, jos tykkää fyysisemmästä työstä tai ei-teoreettisestä opetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?
Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.
Kyllä, minä uskon, että lahjakkaat ihmiset kantavat pidemmän päälle paljon hedelmää.
Minä taas en usko, koska hedelmät kasvatetaan kovalla työllä ja pitkäjänteisyydellä. Siinä paljon oleellisempaa on persoonallisuuden rakenne kuin lahjakkuus.
Kuinka monesta superlapsesta tai aikuisesta sitten kuitenkaan tulee supersuorittajia, kun suorituksia mitataan elämän mitassa? Hyvin hyvin harvasta.
Tämäkin nainen todennäköisesti lopulta päätyy keskiluokkaiseen duuniin saamatta elämässään aikaan mitään sen kummempaa. Toki hän voi pitää itsestään pöhinää ja pöhinällä luoda mielikuvaa omasta merkityksellisyydestään, mutta kun suorituksia ja aikaan saannoksia mitataan elämän mitassa, niin pahoinpa pelkään, että mitään kovin kummoista tarjottavaa ei ole.
Kertokaa esimerkkejä lapsina ja nuorina neron elkeitä esittäneistä, jotka ovat myös luoneet ihmiskuntaan jotain todella merkityksellistä aikuisiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä taas katkeria mammoja harmittaa, kun joku on fiksu ja ahkera. Mitä jos tekisitte sille omalla elämällenne jotain, niin ei tarvitsisi kiukutella muiden onnistumisista?
On fiksu ja ahkera. Ja toiset sitten kiukuttelevat vai.
Tuskinpa kukaan tässä kiukuttelee. Itsehän kyselette mielipiteitä ja haluatte mammojen kertoa miten on mahdollista selviytyä oikeustieteen maisteriksi vuodessa.
No, niin se kai on mahdollista, että on lukiossa jo aloittanut opinnot avoimessa yliopistossa.
Mahdollisesti saanut jonkinlaista opinto-ohjausta. Onko suvussa oikeustieteilijöitä tai muita yliopistotutkinnon suorittaneita?
Oli tässä taannoin bussissa selän takana neljä nuorta naista. Abiturientteja kaiketi tai ainakin lukiossa opiskelevia. Keskustelussa yksi toi kovasti esiin, että kun ollaan lukiossa niin sitten mennään kyllä yliopistoon eikä esim. sairaanhoitajaksi opiskelemaan. Ja sama tyttö sitten kertoi jo siinä miten hän itse suorittaa jotain opintoja parhaillaan avoimessa yliopistossa, käy vielä töissäkin.
Että kyllä se nykypäivänä taitaa olla mahdollista tehdä vaikka mitä.
Pääseehän sinne yliopistotutkintoon vaikkei olis ylioppilaskaan, työssä ollessa aikuisopiskelijana. Kaikenlaisia avoimia väyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa erottuvat yliopiston käyneet ja muut, koska yliopiston käyneet tietävät, että jokin jutussa mättää pahasti. Kas kun opintoja ei voi suorittaa kuin tietyssä järjestyksessä ja järjestyksen toteuttaminen kestää monta vuotta.
Itse olen "vain" amis, joskin lukion käynyt ja jopa minä ymmärrän, että tässä joku mättää. Ihan jo kun olen seurannut muutamien kavereideni opintoja yliopistoissa. Ja itse tavoittelen elämässä niin eri asioita, joten ei ole syytä olla kateellinen, vaikka joka tapauksessa hieno suoritus.
Amis, tohtori, maisteri, kandi, kuka tahansa.
No mikä siinä nyt sitten käytännössä on se mättäminen, joka on jollain tavalla ratkaistu ja mikä tämä ratkaisu sitten olisi? Pakkopaikallaolokurssit, tuntimäärät, opintopisteet, järjestys. Kaikki on nyt sitten käyty läpi ja kaikki selkeästi muka mättää kaikkien mielestä ja siltikin vain kukaan ei virallisesti ole tullut ulos ja sanonut ettei sitä ole tapahtunut ja hän ei ole sitä suorittanut.
Kai nyt joku voi jonkun selityksen antaa, eikä vain jauhaa tätä joku mättää juttua.
Mättämisellä tarkoitetaan, ettei tällainen ole yleisesti tiedetysti muille mahdollista. Toki joku opettaja on voinut antaa poikkeusluvan, toki on voitu käsitellä hänen suoritukset tavallista nopeammin, tarkastaa suoritukset nopeammin. Sitten herää kysymys, että miksi? Onko tällainen muutenkin yleistä? Kyllähän näitä tapahtuu. VTV:n johto kikkaili, maskikaupat meni päin p:tä, erään urheilijan lapset maksettiin kunnan puolesta yksityiseen päiväkotiin vastoin yleistä käytäntöä jne. Kyllähän kaikkea tapahtuu. Se, onko se kohtuullista, tasa-arvoista ja mihin mikäkin perustuu, kiinnostaa. Ettei vaan tueta haitallisia rakenteita entisestään. Mm. sitä, että maine tai naamakerroin vaikuttaisi vaikkapa mahdollisuuteen edetä tavallista nopeammin opinnoissa. Seuraavaksi se on sitten raha. Yksityiset tehkööt mitä lystää, mutta kun puhutaan verovaroin kustannetuista instituutioista, on yhdenmukaisuus ja saavutettavuus vaade. Etenkin kun se on lakiin (heh) kirjattu.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?
Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.
Eikös hänellä ole toiset opinnot menossa (kauppis? ) ja lisäksi aloittanut oman bisneksen.
Uskon, että hänet houkutellaan seuraavaksi väitöskirjan tekijäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa erottuvat yliopiston käyneet ja muut, koska yliopiston käyneet tietävät, että jokin jutussa mättää pahasti. Kas kun opintoja ei voi suorittaa kuin tietyssä järjestyksessä ja järjestyksen toteuttaminen kestää monta vuotta.
Itse olen "vain" amis, joskin lukion käynyt ja jopa minä ymmärrän, että tässä joku mättää. Ihan jo kun olen seurannut muutamien kavereideni opintoja yliopistoissa. Ja itse tavoittelen elämässä niin eri asioita, joten ei ole syytä olla kateellinen, vaikka joka tapauksessa hieno suoritus.
Itse olen poikkeuksellisen vauhdikkaasti opinnoissa edennyt pian valmis KTM ja opinnoissa on esitietovaatimuksia, mutta niitä ei tarvitse huomioida. Tuon opiskelijan suoritus oli poikkeuksellinen silläkin tavalla, että hänellä oli yli vuoden verran ylimääräisiä opintoja. Itse olen päässyt suorittamaan opintoja tahtia 140 op/vuosi ihan keskiverto älynlahjoilla. Kuulostaa kyllä älyttömältä suoritukselta.
Koulutustausta ei sinällään määritä hirveästi älykkyyttä. Toivoisin, että kukaan ei kutsuisi itseään "vain" amikseksi. Olen törmännyt yhteen tyttöön, joka oli amiksen viimeisellä ja hän oli minulla asiakkaana. Hän hoksasi yhden asian todella nopeasti ja koki hetken iloa kunnes sulkeutui kuoreensa sopertaen "vaikka olen vain amis". Ihan hirveää ajatella, että nuori määrittelee omat kykynsä sen perusteella, että käy "vain" ammattikoulua.
Se ei tee minusta viisasta tai älykästä, että olen viihtynyt kirja kädessä ja se ei tee kenestäkään tyhmää, jos tykkää fyysisemmästä työstä tai ei-teoreettisestä opetuksesta.
Monet ihmiset eivät käytä läheskään koko potentiaaliaan olipa sitten amis tai koulutetumpi. Monet on lytätty kotona ja peruskoulussa niin ettei ole uskallusta edes yrittää. Ihmiset ovat myös oppijoita erilaisia ja sitäkään ei nykyisin huomioida koulutuksessa. Toivottavasti jokainen löytää sen oman polkunsa vaikka sitten sen amiksen kautta. Nykyisin siltäkin n pohjalta on mahdollista opiskella minne asti haluaa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?
Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.
Eikös hänellä ole toiset opinnot menossa (kauppis? ) ja lisäksi aloittanut oman bisneksen.
Uskon, että hänet houkutellaan seuraavaksi väitöskirjan tekijäksi.
Ehkä ei tuon tasoisella gradulla.
Koronavuonna ihan hyvä, mutta normaalina aikana mua olisi ahdistanut luopua opiskelijaelämästä. Mutta vielä ehtii opiskella lisää, jos haluaa, mikä on hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä iloa tuosta lopulta on? Palkkaisitko itse 20-vuotiaan elämänkokemuksella olevan tyypin lakitoimistoon?
Käytännössä hän joutuu muutaman vuoden tekemään ”jotain”, että ikä karttuu. Kypsyys on eri asia, kuin kyky oppia asioita. Monissa töissä tarvitaan nimenomaan kypsyyttä.
Eikös hänellä ole toiset opinnot menossa (kauppis? ) ja lisäksi aloittanut oman bisneksen.
Uskon, että hänet houkutellaan seuraavaksi väitöskirjan tekijäksi.
Tuolla klikkiotsikkogradulla ei kyllä mitään väikkäriä pääse tekemään. Jospa taloustieteen gradu on jo astetta parempi.
Paljonko sellainen sitten käytännössä kustantaa?