Lue keskustelun säännöt.
Joku suorittanut oikiksen vuodessa
Kommentit (851)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on jo kesällä suorittanut avoimessa kursseja samalla intensiteetillä, jolloin aika paljon on ollut jo kasassa ennen kuin opiskelut on edes alkaneet syksyllä.
Lukenut viikot ja viikonloput. Kun on tietty rutiini: herää klo 8 joka päivä ja alkaa lukea, niin se jää päälle ja siitä on helpompi jatkaa, kun on jo lukion ja pääsykokeisiin valmistautumisen hoitanut niin. Ma-su.
Jos ne kielet on saanut hyväksiluettua myös samantien.
Eihän koronan aikaan ole päässyt mihinkään baariin. Kaikki on ollut etänä. Kaveri on Rovaniemen oikiksessa ja asuu Helsingissä. Ehkä ekana vuonna oli kursseja, joissa piti olla paikalla. Ei mene aikaa siirtymisiin, ei ole lomia, lukee joulun välipäivätkin, kun on rutiini muodostunut.
Ehkä on voinut neuvotella kaikkien kanssa, että miten suoritetaan opiskelu, kun kerran lukiosta on näyttöjä ja tulokset on kursseista nelosta ja vitosta. Jos opettajat on sitä mieltä, että potentiaalia on, niin miksi estäisivät opiskelun sen vuoksi, että joku "kuuluu" suorittaa vasta vitosvuonna? Jos kerran tulokset puhuu puolestaan eikä mitään ole tehty vasemmalla kädellä, vaan paremmin kuin muut opiskelijat.
Olen ihan varma, että oikiksessa on muitakin nelosen keskiarvolla opiskelevia, mutta muille ei anneta mitään erityisjärjestelyjä. Tuntuuhan se vähän epäreilulta, jos yksi saa tehdä haluamallaan tavalla, että valmistuu vuodessa, mutta muut joutuvat tahkomaan seminaareissa ja ryhmätöissä viisi vuotta, koska joustoa ei ole. Ainakin oman kokemukseni mukaan opettajat ovat todella nihkeitä neuvottelemaan mistään poikkeavasta opiskelutavasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuon pakko olla erityislahjakkuus. Kyseessä ei ollut todellakaan pelkkä oikiksen tutkinto, vaan hän suoritti melkein 600 opintopistettä ja hyvillä arvosanoilla vielä. Varmaan on tehnyt töitäkin mutta ilman erityistä lahjakkuutta ei ole mitenkään mahdollista.
Ensimmäinen ajatus, mikä putkahti mieleen, kun kuulin otsikon ja alustuksen, oli että tuolla tahdilla jos tahkoaa opintoja/töitä, niin pää ei siinä loputtomiin kestä ja burnout on vaan ajan kysymys. Se on selvää, että hän on todella kyvykäs ihminen, ja opettelemalla tehokkaat oppimistavat hän on voinut valjastaa oman päänsä maksimin käyttöön. Vaikka kuinka ihminen olisi kyvykäs ja nauttisi hommastaan, voi sekin mieleinen asia viedä burnouttiin, kun sitä liikaa tekee.
Toinen ajatus, mikä pulpahti mieleen, on kysymys siitä, onko hän tässä ajassa pystynyt todella omaksumaan ja sisäistämään oikeustieteellisen ajattelun sekä kyvyn argumentoida. Mietin myös ikää, sillä ikä tuo elämänkokemusta ja se vaikuttaa yllättävän paljon myös siihen tieteellisen ajattelun muodostumiseen ja kypsymiseen.
Kolmas ajatus koski juurikin tätä mediassa annettua kuvaa hänestä. Yli-ihmisyys on aina jossain määrin hieman pelottavaa. Kun ihmiseltä puuttuu "virheet" eli ei ole joutunut ylittämään elämässään esteitä saavuttaakseen nykyisen tilanteen, siihen tulee vastareaktio: ihailun sijaan sijaa saa kateus, viha ja ärsytys. Jos näissä haastatteluissa olisi tuotu esille jokin vastoinkäyminen tai este, minkä suurinosa todellakin näkee vastoinkäymisenä tai esteenä, lehtien luoma kuva muuttuisi heti inhimillisemmäksi ja siitä ihmiset tykkää aina, kun joku saavuttaa jotain isoa vaikeuksista huolimatta. Hyvänä esimerkkinä vaikka jokin aika sitten ollut artikkeli naisesta, joka pääsi hammaslääkikseen, vaikka ei teininä käynytkään lukiota, vaan opiskeli asiat vuosien aikana itsenäisesti ja tällä työllä pääsi sitten sisään. Siinä tarinassa on todellinen iso este (ei yo-todistusta), mutta hän ylittää esteen työllä ja saa siitä lopulta palkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on jo kesällä suorittanut avoimessa kursseja samalla intensiteetillä, jolloin aika paljon on ollut jo kasassa ennen kuin opiskelut on edes alkaneet syksyllä.
Lukenut viikot ja viikonloput. Kun on tietty rutiini: herää klo 8 joka päivä ja alkaa lukea, niin se jää päälle ja siitä on helpompi jatkaa, kun on jo lukion ja pääsykokeisiin valmistautumisen hoitanut niin. Ma-su.
Jos ne kielet on saanut hyväksiluettua myös samantien.
Eihän koronan aikaan ole päässyt mihinkään baariin. Kaikki on ollut etänä. Kaveri on Rovaniemen oikiksessa ja asuu Helsingissä. Ehkä ekana vuonna oli kursseja, joissa piti olla paikalla. Ei mene aikaa siirtymisiin, ei ole lomia, lukee joulun välipäivätkin, kun on rutiini muodostunut.
Ehkä on voinut neuvotella kaikkien kanssa, että miten suoritetaan opiskelu, kun kerran lukiosta on näyttöjä ja tulokset on kursseista nelosta ja vitosta. Jos opettajat on sitä mieltä, että potentiaalia on, niin miksi estäisivät opiskelun sen vuoksi, että joku "kuuluu" suorittaa vasta vitosvuonna? Jos kerran tulokset puhuu puolestaan eikä mitään ole tehty vasemmalla kädellä, vaan paremmin kuin muut opiskelijat.
Kaveri luki varsin ahkerasti oikiksessa tentteihin. Hänellä meni yli 5v valmistumiseen.
lkt dos kirjoitti:
Kaikki kunnia pikalukijalle. Oikis on ainoa paikka missä voi näköään vuodessa valmistua. Lääkärinä sanon että meillä on minimi 7v. Mutta siinä saa jo käytännön kokemusta.
Tämä on asunut Tyrnävällä, käynyt maalaislukiota. Hgissä ei ehtinyt elämää nähdä. Kovin on suppeaa. Mitä tämä tarjoaa työnantajalle ja asiakkaille. Tyttö on avannut jo oman lakiasiaintoimiston.
Huono on tilanne kun ei edes kollegoitaan siedä. Lapsellisuus paistaa.
Ehkä opiskelutoverit olivat lapsellisempia kuin hän ja siksi ei pitänyt heistä. Melko katkeralta kuulostat. Lääkäriksi valmistuu 6,5 vuodessa ja esim. hampaalta vaihtajat valmistuvat nopeammin. Varmasti tämä juristi osaa hyvin asiansa ja asiakas voi luottaa, että omaksuu nopeasti asioita, sehän ratkaisee ja tulee myös asiakkaalle halvemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aloittaa yliopiston heti 18v kirjoitusten jälkeen ja tämä nainen siis aloittanut vasta 20v. Onhan tuossa ollut 2v aikaa lukea avoimessa yliopistossa kursseja, jotka voi hyväksilukea sitten oikiksen tutkintoon.
Lue ketju, jossa on selitetty aikajana.
Hän valmistui ylioppilaaksi marraskuussa 2019. Kolmessa vuodessa joista yhden oli Saksassa vaihtarina. Korotti, luki hepreaa ja venäjää ja kirjoitti pitkän matikan ja luki pääsykokeisiin ja suoritti avoimen oikeustieteellisen kurssin kaiken keväällä 2020.
Pääsi sisään oikikseen syksyllä 2020, siitä lasket 13 kuukautta eteenpäin ja olemme syksyssä 2021. Ja nyt katsot kalenteria ja toteat, että siinähän me juuri nyt olemme ja siitähän juuri nyt kirjoitetaan, että on valmistunut.
Luki hepreaa! Ehkä tuo nyt jo pelkästään kertoo henkilöstä jotakin... :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on jo kesällä suorittanut avoimessa kursseja samalla intensiteetillä, jolloin aika paljon on ollut jo kasassa ennen kuin opiskelut on edes alkaneet syksyllä.
Lukenut viikot ja viikonloput. Kun on tietty rutiini: herää klo 8 joka päivä ja alkaa lukea, niin se jää päälle ja siitä on helpompi jatkaa, kun on jo lukion ja pääsykokeisiin valmistautumisen hoitanut niin. Ma-su.
Jos ne kielet on saanut hyväksiluettua myös samantien.
Eihän koronan aikaan ole päässyt mihinkään baariin. Kaikki on ollut etänä. Kaveri on Rovaniemen oikiksessa ja asuu Helsingissä. Ehkä ekana vuonna oli kursseja, joissa piti olla paikalla. Ei mene aikaa siirtymisiin, ei ole lomia, lukee joulun välipäivätkin, kun on rutiini muodostunut.
Ehkä on voinut neuvotella kaikkien kanssa, että miten suoritetaan opiskelu, kun kerran lukiosta on näyttöjä ja tulokset on kursseista nelosta ja vitosta. Jos opettajat on sitä mieltä, että potentiaalia on, niin miksi estäisivät opiskelun sen vuoksi, että joku "kuuluu" suorittaa vasta vitosvuonna? Jos kerran tulokset puhuu puolestaan eikä mitään ole tehty vasemmalla kädellä, vaan paremmin kuin muut opiskelijat.
Kaveri luki varsin ahkerasti oikiksessa tentteihin. Hänellä meni yli 5v valmistumiseen.
Tässä on kyseessä ihminen, jolla on valokuvamuisti. Eihän tuo muuten ole mahdollista. Hieno suoritus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikaan kuuluu, että jos suoritusta epäilee esimerkiksi ihan vain käytännön näkökulmasta, on kateellinen. Silti ihmettelen, miten tuo on mahdollista käytännön näkökulmasta. Eihän opintoja voi suorittaa vapaassa järjestyksessä ja lisäksi on harjoitteluja läsnäoloja.
Se on hyvä ettei kaikkea niele kyselemättä, mutta puhumme siis Helsingin yliopistosta. Onko mahdollista saada paperit ulos ilman vaadittavia kursseja? Voiko joku muu ne tehdä hänen puolestaan tai puolet niistä? Eikö käytännössä voi tenttiä niin paljon kun jaksaa tenttiä niin usein kuin haluaa tai saada niitä avoimen juttuja hyväksiluetuksi. Pitäisikö tässä epäillä ja kyseenalaistaa Helsingin yliopistoa vai häntä itseään? Vai ehkä toimistovirkailijaa?
Ehkä jopa hänen ylioppilas arvosanat ovat mahdottomuus? Voiko itse opiskella pitkän matikan ja saada siitä laudaturin?
Jotain tuossa jätettiin kertomatta. Ehkä ne aiemmat avoimen yliopiston opinnot. Ehkä niitä erityisjärjestelyjä, joiden vuoksi hänen ei tarvinnut istua normaaliin tapaan seminaareja eikä tehdä opintoja tietyssä järjestyksessä.
Kyseenalaistan tuon jutun tekijän, joka ei itse ole opiskellut yliopistossa, ei ainakaan oikeustiedettä. Pitkän matematiikan laudaturin voi matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas opiskella itsenäisesti, mutta heprea on haastavampaa, ja opintojen kannalta turhaa. Mutta ehkä hänen hepreanopintonsa oli aivan aakkosia.
Yliopisto voisi muutenkin joustaa noissa seminaari-ja proseminaarijutuissa. Ei onnistunut kun menin takaisin yliopistoon suorittamaan gradun. Muutenkin piti suorittaa erilaisia höpökursseja, jotka olisi tässä iässä ehkä voinut kuitata työkokemuksella. Edes jotain pitäisi voida kuitata työkokemuksella, jos sitä on alalta 10 vuotta, mutta ainakin tällä alalla yliopisto on jäykkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okiko nainen vai mies? Poikkeustapaus.
Jos on oikein innoissaan alastaan, ei välttämättä saa edes burnoutia. Pelkkä kiire ei saa aikaan burnoutia, usein siihen vaikuttavat muut asiat. Esim. jotain epätervettä olosuhteissa, huonoa johtamista tms. Jos häntä ovat proffat tukeneet ja kannustaneet, sellaista ei liene ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä oikeustieteilijä eri yliopistosta päivää. En tiedä miten Helsingissä tuo oli mahdollista ä, mutta meillä kurssipäällekkäisyyksien, läsnäolopakkojen ja muiden asioiden vuoksi tuo ei olisi ikinä onnistunut. Joko kyseessä on todellakin se valokuvamuisti, tai sitten hän on saanut apua hommaan muualtakin. Ei ole tavatonta, että muistiinpanoja ja opintopäiväkirjoja myös ostetaan toisilta opiskelijoilta (en tuomitse, koska on yleistä).
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikeustieteilijä eri yliopistosta päivää. En tiedä miten Helsingissä tuo oli mahdollista ä, mutta meillä kurssipäällekkäisyyksien, läsnäolopakkojen ja muiden asioiden vuoksi tuo ei olisi ikinä onnistunut. Joko kyseessä on todellakin se valokuvamuisti, tai sitten hän on saanut apua hommaan muualtakin. Ei ole tavatonta, että muistiinpanoja ja opintopäiväkirjoja myös ostetaan toisilta opiskelijoilta (en tuomitse, koska on yleistä).
Ja hei, täsmennän siis että omaa kertausta varten, ei palautettavaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paremmat ihmiset suorittaa koko peruskoulun ja lukionkin muutamassa vuodessa. Siihen ei kaikki pysty. Jotenkin tuntuu, ettei vaadit ihan täysiä suorituksia.
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto voisi muutenkin joustaa noissa seminaari-ja proseminaarijutuissa. Ei onnistunut kun menin takaisin yliopistoon suorittamaan gradun. Muutenkin piti suorittaa erilaisia höpökursseja, jotka olisi tässä iässä ehkä voinut kuitata työkokemuksella. Edes jotain pitäisi voida kuitata työkokemuksella, jos sitä on alalta 10 vuotta, mutta ainakin tällä alalla yliopisto on jäykkä.
Mielestäni työkokemuksesta ei voi kuitata suoraan kursseja, mutta pitäisi antaa mahdollisuus osoittaa osaamisensa ilman että joutuu lusimaan niitä . Tämä vuodessa valmistunut on saanut erittäin paljon erityisjärjestelyjä , jotta suoritus on ollut mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on jo kesällä suorittanut avoimessa kursseja samalla intensiteetillä, jolloin aika paljon on ollut jo kasassa ennen kuin opiskelut on edes alkaneet syksyllä.
Lukenut viikot ja viikonloput. Kun on tietty rutiini: herää klo 8 joka päivä ja alkaa lukea, niin se jää päälle ja siitä on helpompi jatkaa, kun on jo lukion ja pääsykokeisiin valmistautumisen hoitanut niin. Ma-su.
Jos ne kielet on saanut hyväksiluettua myös samantien.
Eihän koronan aikaan ole päässyt mihinkään baariin. Kaikki on ollut etänä. Kaveri on Rovaniemen oikiksessa ja asuu Helsingissä. Ehkä ekana vuonna oli kursseja, joissa piti olla paikalla. Ei mene aikaa siirtymisiin, ei ole lomia, lukee joulun välipäivätkin, kun on rutiini muodostunut.
Ehkä on voinut neuvotella kaikkien kanssa, että miten suoritetaan opiskelu, kun kerran lukiosta on näyttöjä ja tulokset on kursseista nelosta ja vitosta. Jos opettajat on sitä mieltä, että potentiaalia on, niin miksi estäisivät opiskelun sen vuoksi, että joku "kuuluu" suorittaa vasta vitosvuonna? Jos kerran tulokset puhuu puolestaan eikä mitään ole tehty vasemmalla kädellä, vaan paremmin kuin muut opiskelijat.
Kaveri luki varsin ahkerasti oikiksessa tentteihin. Hänellä meni yli 5v valmistumiseen.
Tässä on kyseessä ihminen, jolla on valokuvamuisti. Eihän tuo muuten ole mahdollista. Hieno suoritus.
Vaikka olisi kuinka valokuvamuisti, niin johan noitten tenttikirjojen lukemiseenkin kuluu aikaa tunti jos toinenkin. Käsittämättömän kova suoritus.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuon pakko olla erityislahjakkuus. Kyseessä ei ollut todellakaan pelkkä oikiksen tutkinto, vaan hän suoritti melkein 600 opintopistettä ja hyvillä arvosanoilla vielä. Varmaan on tehnyt töitäkin mutta ilman erityistä lahjakkuutta ei ole mitenkään mahdollista.
Tämähän tässä on huvittavaa. Oliko se noin 580 noppaa. 1 noppa noin 27 h. On 15660 h Vuodessa on 365 pv el 8760 tuntia. Hän on opiskellut 43 tuntia per vuorokausi ilmeisesti oikiksen nopat ovat tyhjää täynnä LOL.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikeustieteilijä eri yliopistosta päivää. En tiedä miten Helsingissä tuo oli mahdollista ä, mutta meillä kurssipäällekkäisyyksien, läsnäolopakkojen ja muiden asioiden vuoksi tuo ei olisi ikinä onnistunut. Joko kyseessä on todellakin se valokuvamuisti, tai sitten hän on saanut apua hommaan muualtakin. Ei ole tavatonta, että muistiinpanoja ja opintopäiväkirjoja myös ostetaan toisilta opiskelijoilta (en tuomitse, koska on yleistä).
Unohti mainita Hesarissa, että suoritti jo lukioaikana ison liudan avoimen yliopiston oikiksen kursseja (kandivaiheen), ja ne tietenkin on kirjattu ja hyväksi luettu opintosuoritteeseen.
Hesarilta ihan riman alitus tämä juttu, kun ei kyseenalaisteta yhtään haastateltavaa.
Enpä ihmettele yhtään, että mediassa pääsee läpi näitä ”hirvet Suomen sotaratsuna” -satuja, jos toimittajilla ei ole yhtään kapasiteettia kyseenalaistaa lähdettään käyttämällä maalaisjärkeä.
Kuka tahansa yliopistossa piipahtanutkin tajuaa, ettei tuollaista opintopistemäärää saa vuodessa, vaikka olisi millainen nero, se on matemaattinen fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Listalta puuttuu kaikki käytännön kokemus. Mitä hyötyä on suoltaa teoriaa nopeasti. Muiss opinnoissa labratyöt voi viedä jo neljä vuotta. Ja kesätyö on pakollisia alalta. Mitä lukutoukka tietää käytännön juristin töistä. Tämä ei edes tullut toimeen tiedekunnassa muiden kanssa. Miten tämä voi selvitä elämästä. Tällaisten kohtalo on usein huono jo mielenterveys asioissa. Ei jatkoon.
Oikiksessa ei ole käytännön harjoitteluja, kuin ihan suppeasti. Käytäntö opitaan työelämässä. Oikis on siinä mielessä poikkeus, että opiskelu on pelkkää lukua muihin verrattuna. Kun itse opiskelin, joku suoritti kahdessa vuodessa. Se oli kova. Mietin vain, miten saa niitä tenttejä niin tiuhaan kalenteriin, kun silloin niitä oli vain tietty määrä kutakin lukukaudessa. Eli käytännössä on ollut pakko lukea päällekkäin moneen ja alueet ovat todella laajoja joissain, kuten prosessi, siviili, hallinto-oikeus. Ja joitain opintoja on pakko olla saanut hyväksiluettua esim. avoimesta.
Ehkä tässä nykyteknologia auttaa. Ennenwanhaan omassa tiedekunnassa eri laitoksilla oli kerran kuukaudessa yleinen tenttipäivät, jolloin esim. Kirjatenttejä pystyi suorittamaan. Nykyisin tenttejä voi tehdä netitse kotoa tai yliopiston e-tentti tiloissa esim Turussa Exam tilat.
Suurin osa on kylläkin 19v kun aloittaa opinnot syksyllä lukion jälkeen. Opintoja ei aloiteta yliopistossa heti kirjoitusten jälkeen jotka ovat maaliskuussa. Lukiosta pääsee ylioppilaaksi kesäkuun alussa. Yleensä ylioppilaaksi päästään sinä vuonna kun täyttää 19v.