Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Kukaan ei kyseenalaista sitä, etteikö hän olisi poikkeuksellisen lahjakas. Ilmeisesti sekä matemaattisesti että kielellisesti, ja kumpikin isoja etuja oikiksessa. Ilmeisesti myös poikkeuksellinen hyvämuistinen.

Kuinka moni huomasi, että kyseessä oli maksullinen "vain tilaajille"-juttu, ja siinä sivussa hän pääsi mainostamaan omaa yritystään?

Olisi nyt mainostanut myös avointa yliopistoa, joka on epäilemättä kovasti edistänyt hänen nopeaa valmistumistaan.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kyseenalaista sitä, etteikö hän olisi poikkeuksellisen lahjakas. Ilmeisesti sekä matemaattisesti että kielellisesti, ja kumpikin isoja etuja oikiksessa. Ilmeisesti myös poikkeuksellinen hyvämuistinen.

Kuinka moni huomasi, että kyseessä oli maksullinen "vain tilaajille"-juttu, ja siinä sivussa hän pääsi mainostamaan omaa yritystään?

Olisi nyt mainostanut myös avointa yliopistoa, joka on epäilemättä kovasti edistänyt hänen nopeaa valmistumistaan.

Niin Hesari on maksullinen lehti, niin monet lehdet ovat. Tuliko se sinulle yllätyksenä. Tuo Hesarin juttu on kyllä kopioitu tähän ketjuun yhdelle sivulle. Ja oliko se hänen oma yritys se, että hän tekee abeille opiskelusuunnitelmia kirjoituksia varten? Hyvä ideahan tuo on, mutta ei sitä tuossa Hesarissa mainostettu.

Kuten moni muukin vastaajista, niin myös minä ihmettelen sitä, että miten on oikis mahdollista suorittaa vuodessa. Itse tosin olen valmistunut jo -97, niin oma vertailukohtani on jo muinainen. On täytynyt olla pohjalla jo opintoja, jotka hyväksytty suorituksiksi. 

Itsellä meni 6 vuotta ennen kuin paperit otin ulos, sillä minulla ei ollut tietoa, mitä teen valmistumisen jälkeen (ja isä antoi kk-rahaa niin kauan kuin olin opiskelija.... :) Varmaan 4 vuotta olisi itsellä ollut realistinen, jos olisin ollut aktiivisempi. 

Nyt alalla siis jo vuodesta -97 ja itselleni ei todellakaan ole ollut mitään merkitystä sillä, että menikö paperilla 6 vuotta vai olisinko valmistunut aikaisemmin.

Sen kyllä voin kokemuksella sanoa, että alle 35 v juristina oli hankalaa. Ei otettu tosissaan. Tytöteltiin ja kynät tippuivat lattialle, joita sitten tyhmänä noukin hame päällä.... Miehillä oli hauskaa :(

Vasta yli 40 v aloin saada auktoriteettia. Kaikilla aloilla ei ole eduksi olla liian nuori. 

Sen vielä toteaisin, että kun valmistuin, en todellakaan osannut MITÄÄN. Hyväksi juristiksi/asianajajaksi tullaan vasta käytännön kautta.

F, asianajaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua miksi niin moni valittaa täällä, että tyyppi opiskellut liian pinnallisesti/pikaluvulla.

Ihan yhtä lailla 5-10 vuodessa valmistunut maisteri on voinut vain sluibailla opintonsa läpi oppimatta mitään sen syvemmin ja olla ihan kujalla omasta alastaan.

Tutkintoon käytettyjen vuosien määrä (oli niitä sitten paljon tai vähän) ei ole sama kuin osaaminen.

Kyllä sinä tajuaisit, jos olisit itse opiskellut yliopistossa. Tajuaisit sen, että vuodessa valmistuminen vaatii todella poikkeuksellisia opiskelutaitoja. Esimerkiksi sama kirja 3 eri tentissä. Helppoa kuin heinänteko. Ei temppu eikä mikään saada tunnin lukemisella paras mahdollinen arvosana 500-sivuisen kirjan tentistä, jos on tenttinyt saman aineen ja ehkä kirjankin jo pariin kertaan, ensimmäisen lukioaikana. En minä silti vuodessa valmistunut, mutta kaksi olisi riittänyt reilusti, jos olisin vähän pinnistellyt.

Toki parhaan nuoruutensa voi hullumminkin käyttää kuin hillittömään opiskeluun.

Kyllä olen opiskellut. Oma ala sattuu vielä olemaan samalla intohimoni ja harrastukseni, jo kauan ennen opintojen aloittamista. Perusopintotasoiset kurssit menivät läpi lukematta koska aiheet olivat tuttuja. En kuitenkaan itse tavoittele etuajassa valmistumista, en edes neljässä vuodessa mikä voisi itseni tasoille lukihäiriöiselle samalla töissä käyvälle opiskelijalle ehkä vielä realistista. Ei ole mikään kiire. Mutta en edelleenkään tajua miksei joku toinen, eri opiskelvalmiuksilla, eri lähtökohdista ja eri elämäntilanteessa voisi ja saisi haluta valmistua vuodessa jos vain opintojen aikataulut ja muu elämä sen sallii.

Hieno suoritus. Mutta minne oli noin kiire?

Suoritin terapeuttitutkintoni kahdessa viikossa. Tuo aika kului kun posti toi minulle tutkintopaerin Ameriikan kristillisestä yliopistosta. Nyt odottelen kutsua oikeuteen asiantuntijatodistajaksi. Pääseen paljasteleen tukahdutettuja muistoja ja menneitä elämiä oikein kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi itse haen elämään sisältöä elämisestä. Toivon että lapsenikin elävät, eivätkä muutu roboteiksi yhteiskunnan rattaisiin, varsinkaan nuorella iällä kun tarkoitus on hankkia kaikki muistot joita muistella sitten vanhempana.

Mä olen samaa mieltä, ei ole itseisarvo suorittaa tutkintoa nopeasti. Ex suoritti oikiksen kahteen vuoteen, oli samalla töissä 100h/k ja meillä oli kaksi pientä lasta. En suosittele, itse suoritin maisterin tutkinnon 3 vuodessa, tein samalla töitä ja olin 3 lapsen yh, korona viivästytti puoli vuotta opintoja, kun päässyt pakolliseen harjoitteluun. Omilleni en suosittele, vaan kannustan elämään myös opiskelijaelämää ja tekemään muutakin kuin opintoja. Noita opiskelija vuosia ei saa takaisin, töitä ehtii kyllä tehdä

Vierailija kirjoitti:

Hieno suoritus. Mutta minne oli noin kiire?

Olisko se pelkkä oppimisen halu ja ilo?

Samanlaista intoa näen ekaluokkalaiseni kohdalla, joka ei millään malttaisi olla tekemättä jo kirjassa eteenpäin :D. Useimmilta tuo into lopahtaa, mutta tällä Lotalla ilmeisesti säilynyt.

En tiennyt että tämä on edes mahdollista. Luulin että kaikenlaiset kurssit ja testit menevät niin paljon päällekkäin jos niitä yrittää yhteen vuoteen survoa. Outoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tule työllistyminen olemaan helppoa. Työnantajat useinkin luulevat haluavansa yli-ihmisen (joiden joukkoon tämäkin henkilö epäilemättä kuuluu), mutta eivät kuitenkaan käytännössä halua. Liian erikoista, lahjakasta tai älykästä kummaksutaan suomalaisessa työelämässä. Jos rekrytoija ei tämmöisestä tyypistä olisi kuullut, niin tokihan 1 vuoden opintoja cv:ssä pidettäisiin vitsinä, ja hakemus lentäisi vähintään siinä vaiheessa roskakoriin.

Puhumattakaan sitten, että nykyään monessakin paikassa alkukarsinnat suorittaa tekoäly. Jos hakemus/cv ei täytä kriteereitä, se siirtyy automaattisesti roskakoriin ilman että yksikään ihminen sitä koskaan vilkaisee. Mitä sanoo tekoäly vuoden opinnoista?

En tiedä, mutta minä sanoisin, että aika paska tekoäly, jos heittää roskakoriin parhaimmat hakijat. Miten ikinä, vuodessa oikiksen suorittanut ei vaan voi olla huono, kun noiden kurssien keskiarvokin oli yli neljä. 8 laudaturia ja useita kieliä osaava ihminen.

Kauheaa ajetella, että joku on liian hyvä. Luulisi asiakkaiden haluavan parhaimman mahdollisen asianajajan itselleen, mutta firmat ei uskalla palkata heitä.

Se, että teet opinnot nopeasti, ei mitenkään osoita, että olisit paras mihinkään oikeaan Käytännöntyötehtävään.

Hän ei tehnyt niitä rimaa hipoen, vaan yli nelosen keskiarvolla. Suomen paras ylioppilas sinä syksynä kuin kirjoitti.

Mikään ei tietenkään osoita mitään, jos oikein nipotetaan, mutta mitä enemmän googlaan hänestä haastatteluja, sen erityisemmäksi hän muuttuu. Tyttö on kone. Huippulahjakkuus sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen lisäksi hän on oikein suloisen oloinen. Puuttuu enää, että kirjoittaa kirjan jostain käsityöjutusta, kokkikirjan ja juoksee jonkun maratonin huippuaikaan.

Mikään ei anna ymmärtää, että hän olisi huono käytännön tehtävissä.

Exactomundo! Erittäin hienoa, että sattui syntymään Suomeen 🙂 Ja inspiroiva juttu hesarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tule työllistyminen olemaan helppoa. Työnantajat useinkin luulevat haluavansa yli-ihmisen (joiden joukkoon tämäkin henkilö epäilemättä kuuluu), mutta eivät kuitenkaan käytännössä halua. Liian erikoista, lahjakasta tai älykästä kummaksutaan suomalaisessa työelämässä. Jos rekrytoija ei tämmöisestä tyypistä olisi kuullut, niin tokihan 1 vuoden opintoja cv:ssä pidettäisiin vitsinä, ja hakemus lentäisi vähintään siinä vaiheessa roskakoriin.

Puhumattakaan sitten, että nykyään monessakin paikassa alkukarsinnat suorittaa tekoäly. Jos hakemus/cv ei täytä kriteereitä, se siirtyy automaattisesti roskakoriin ilman että yksikään ihminen sitä koskaan vilkaisee. Mitä sanoo tekoäly vuoden opinnoista?

En tiedä, mutta minä sanoisin, että aika paska tekoäly, jos heittää roskakoriin parhaimmat hakijat. Miten ikinä, vuodessa oikiksen suorittanut ei vaan voi olla huono, kun noiden kurssien keskiarvokin oli yli neljä. 8 laudaturia ja useita kieliä osaava ihminen.

Kauheaa ajetella, että joku on liian hyvä. Luulisi asiakkaiden haluavan parhaimman mahdollisen asianajajan itselleen, mutta firmat ei uskalla palkata heitä.

Se, että teet opinnot nopeasti, ei mitenkään osoita, että olisit paras mihinkään oikeaan Käytännöntyötehtävään.

Hän ei tehnyt niitä rimaa hipoen, vaan yli nelosen keskiarvolla. Suomen paras ylioppilas sinä syksynä kuin kirjoitti.

Mikään ei tietenkään osoita mitään, jos oikein nipotetaan, mutta mitä enemmän googlaan hänestä haastatteluja, sen erityisemmäksi hän muuttuu. Tyttö on kone. Huippulahjakkuus sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen lisäksi hän on oikein suloisen oloinen. Puuttuu enää, että kirjoittaa kirjan jostain käsityöjutusta, kokkikirjan ja juoksee jonkun maratonin huippuaikaan.

Mikään ei anna ymmärtää, että hän olisi huono käytännön tehtävissä.

Exactomundo! Erittäin hienoa, että sattui syntymään Suomeen 🙂 Ja inspiroiva juttu hesarissa.

Ja tuo Hesarin juttu löytyy ketjusta sivulta 8.

”En viihtynyt oikiksessa, joten halusin äkkiä pois”, Yli-Hukkala-Siira sanoo.

Oikeustieteen opiskeluyhteisö ei tuntunut omalta. Ylisuorittajaa katsottiin nenänvartta pitkin, koska vahvan kilpailuhengen keskellä hän pisti muiden silmään. Osa oli ehkä kateutta, osa kenties erilaisuuden pelkoa – hän sanoo joutuneensa joka tapauksessa ulkopuoliseksi.

Ja koska opiskeluyhteisö tuntui vieraalta, eikä koronaviruspandemia jättänyt tilaa muulle tekemiselle, hän opiskeli kahta kauheammin.

Onkohan ura yhtä viihdyttävää seurattavaa kuin sillä Anna Krmzrqkowilla-mikä lie.

Miksi tässä ketjussa ei olla puhuttu enempää siitä, että hän on jo naimisissa? 21-vuotiaana!

Vierailija kirjoitti:

Miksi tässä ketjussa ei olla puhuttu enempää siitä, että hän on jo naimisissa? 21-vuotiaana!

Ihanko totta? :D Aina paremmaksi muuttuu. Meneeköhän hautaankin huippuajassa.. No ei vais, ihan huippumimmi! Jotenkin vain toivoisi, että hän haistattaisi yhteiskunnan yleisille odotuksille ja innovoisi jonkun uuden elämäntapamallin, jolla viikon työt saa hoidettua päivässä ja muun ajan ihmiset voi tehdä jotain muutakin. Tai tekaisisi 10 superälykästä Venäjää, jotka nostaisi Suomen 30v lamasta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tässä ketjussa ei olla puhuttu enempää siitä, että hän on jo naimisissa? 21-vuotiaana!

Käsitin, ettei ole naimisissa, vaikka onkin kaksiosainen nimi. Jos olisi naimisissa, sehän olisi olennainen osa tällaista superhenkilöhaastattelua, koska sitten olisi oleellista tietää mitä puoliso tuumii hurjasta suoritustahdista ja miten on jäänyt aikaa parisuhteelle jne.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tässä ketjussa ei olla puhuttu enempää siitä, että hän on jo naimisissa? 21-vuotiaana!

Ei ole naimisissa, käyttää tuota pitkää nimeä kuten äitinsäkin.

Erikoista. Omalla alallani tuo ei onnistuisi, koska on läsnäolopakot kursseille/luennoille/harjoituksiin. Ehkä oikiksen voi suorittaa vain tenttimällä?

Vierailija kirjoitti:

Onkohan ura yhtä viihdyttävää seurattavaa kuin sillä Anna Krmzrqkowilla-mikä lie.

Miten nämä kaksi liittyvät toisiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Toiset pystyy, minä en. Olisin kateellinen, jos tietäisin, että minulla olisi edes jonkinlaista viitseliäisyyttä tuollaisen saavuttamiseen. Ei ole, olen sen verran peruslaiska, että vaikka kuinka lahjakas olenkin (keh) niin silti en jaksa pingottaa.

Mutta ihan on hatunnoston arvoinen saavutus, ihan onnitteluiden paikka.

Vapaa-aikaa ajatellen vuodessa ei ole yhtään, mutta sitten saa takaisin sitäkin enemmän ellei jatka työmyyränä.  Kova itsekuri täytyy olla.