Joku suorittanut oikiksen vuodessa

https://www.ouka.fi/documents/3905894/18624973/Osukki+syksy2019+tk50.pd…

Ainakin tuossa 2019 haastattelussa kertoo suunnitelmissa olevan oikeustieteellisen kurssin käyminen avoimessa yliopistossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin paljon negatiivisia kommentteja. Olisikohan vastaanotto ollut samanlainen, jos henkilö olisi mies. Nopeasti valmistunut mies nähtäisiin älykkäänä nerona joka omaksuu kaiken valon nopeudella sekä ovelana strategina mitä tulee kurssien nopeaan suorittamiseen. Naisen tehdessä samoin hänet nähdään lähinnä hikipinkona, joka hauki-on-kala -tyyppisesti on vain päntännyt kirjat läpi varmaan älyämättä niistä mitään.[/quote

Se mikä artikkelissa ärsyttää on henkilön avoin humble brag omasta erinomaisuudestaan. Monesti näiden matlusta kahdessa vuodessa valmistujien puheissa painotetaan vahvasti muiden avun ja hyvien lähtökohtien merkitystä omassa pärjäämisessä. Myönnetään, että saavutukset ovat vaatineet kovaa työtä ja toisinaan äidin apua käytännönasioissa, että on voinut keskittyä opiskeluun. Ko. henkilö sen sijaan aloittaa koko haastattelun sillä, että muista nyt korostaa sitä etten ole mikään hikari enkä varsinkaan nähnyt erityisesti vaivaa menestykseni eteen, vaan satun vain olemaan parempi kuin muut. Tästä asenteesta antaa osviittaa myös se, ettei tule muiden opiskelijoiden kanssa toimeen, vaan näkee muissa ensisijaisesti sitä mihin itse syyllistyy: muiden katsomista nenänvartta pitkin. Tätä tukee myös se, että on jättänyt mainitsematta avoimessa käydyt opinnot ja saavutetuista eksimioistakin on todennäköisesti seurannut hermoromahdus, mikä taas jätetään kertomatta. Edes 2v suoritetut opinnot eivät riitä tekemään vaikutusta, vaan asiat pitää pyöristää niin, että ne maksimoivat erinomaisuudesta viestivän sädekehän. Ymmärrän, että hesari tarvitsee klikkejä, mutta missä toimittajan vastuu kirjoittaa näin kyseenalaistamattomia artikkeleja?

Lisänä vielä artikkelissa mainittu: "Ajattelin, et voi olla vähän noloa valmistua vuodessa...". Ei ihme ettei tule muiden kanssa toimeen. Humblebragia pahimmillaan tosiaan. Yrittää saada kuulostamaan siltä, että hups vahingoissa tuli 500op vuodessa kasaan, kun todennäköisesti on hyväksilukenut ison osan, tehnyt ennakkoon avoimessa ja siis tehnyt kaikkensa valmistuakseen vuodessa. Yleensä ihmisiä nolottavat epäonnistumiset ja muut kiusalliset kömmähdykset. Eivät asiat, mitkä ovat itselle tärkeitä ja mitä varten ollaan valmiita tekemään kovaa töitä. Selvästi halusi glooriaa omasta urakastaan, kun valitteli ettei edes yliopisto ymmärrä nostaa häntä jalustalle tehdystä urotyöstä. Fiksu nainen eittämättä, mutta onnellisuus vaatii niin paljon muutakin.

Oletko itse onnellinen?

Ei tule työllistyminen olemaan helppoa. Työnantajat useinkin luulevat haluavansa yli-ihmisen (joiden joukkoon tämäkin henkilö epäilemättä kuuluu), mutta eivät kuitenkaan käytännössä halua. Liian erikoista, lahjakasta tai älykästä kummaksutaan suomalaisessa työelämässä. Jos rekrytoija ei tämmöisestä tyypistä olisi kuullut, niin tokihan 1 vuoden opintoja cv:ssä pidettäisiin vitsinä, ja hakemus lentäisi vähintään siinä vaiheessa roskakoriin.

Puhumattakaan sitten, että nykyään monessakin paikassa alkukarsinnat suorittaa tekoäly. Jos hakemus/cv ei täytä kriteereitä, se siirtyy automaattisesti roskakoriin ilman että yksikään ihminen sitä koskaan vilkaisee. Mitä sanoo tekoäly vuoden opinnoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Listalta puuttuu kaikki käytännön kokemus. Mitä hyötyä on suoltaa teoriaa nopeasti. Muiss opinnoissa labratyöt voi viedä jo neljä vuotta. Ja kesätyö on pakollisia alalta. Mitä lukutoukka tietää käytännön juristin töistä. Tämä ei edes tullut toimeen tiedekunnassa muiden kanssa. Miten tämä voi selvitä elämästä. Tällaisten kohtalo on usein huono jo mielenterveys asioissa. Ei jatkoon.

No, eiköhän hänellä ole mahdollisuus harjoitella käytännön töitä, kun teoriaosaaminen on kunnossa? Oikeustiede ei ole käsityöammatti, jossa kädentaidot ovat olennainen osa. Se ei sisällä labratöitä, ei koe-eläinten avaamista, ei edes jonkun kielen ja kulttuurin yhteistä ymmärtämistä. Käytännön kokemusta oppii vaikka opiskeluja on takana kaikki 100%. Se ei vaadi sitä, että opiskeluja on takana vain 10%.

Se on ihan selvä asia. Että vuodessa valmistunut ja sen jälkeen neljä vuotta töissä ollut on ammatillisesti ihan eri tasolla, kun viisi vuotta opiskellutta ja muutaman kesätyöjakson siellä täällä tehnyt tyyppi viiden vuoden jälkeen, jos molemmat aloittivat samana vuonna opiskelut. Vuodessa valmistumisen vaatii paljon älyä, ahkeruutta ja motivaatioita, eikä ne katoa ihmisestä vaikka hän valmistuu ja astuu työelämään.

Miksi ihmeessä hän ei selviytyisi elämästä? Ei se elämän nyt niin vaikeaa ole. Aamulla heräät, menet töihin, syöt ja jos saat hyvää palkkaa ei tarvitse edes itse tehdä ruokaa, senkun ostat valmiina, harrastat jotain kivaa, koska sinulla on siihen varaa ja lomilla matkustat. Ja juristina löydät suht helposti puolison.

Juristina voi voi monissa eri tehtävissä, mutta periaatteessa ihmissuhteiden hoitamista jossa ei pärjää pelkällä asiaosaamisella ollenkaan.  

Juristit eivät hoida ihmissuhteita.  He hoitavat ihmisen lakiasioita.

Ei lääkärikään hoida mitään ihmissuhteita, hän hoitaa ihmisien sairauksia.

Ja molemmat voivat olla ja ovatkin toisinaan erittäin lyhyt sanaisia, jopa epäystävällisiä ja töykeän oloisia.

Mutta työt hoituu.

Ei  juristin tarvitse asiakkaan kanssa  hoitaa small talkia,  vaan sitä pelkkää asiaa, minkä takia asiakas on hänen luokseen tullut.  Ja siinä puhutaan faktoista.

Ei se juristin työ ole todellisuudessa sellaista kuin amerikaisissa elokuvissa ja sarjoissa.

Siellä vajausta ihmissuhdetaidoissa vai mistä. Oikeustiede käsittelee ihmisten välisiä asioita, tämä tosiasia kerrotaan heti opintojen alkumetreillä samoin kuin että ei tarvitse olla ruudinkeksijä selvitäkseen. 

Aivan, olet oikeassa siinä, että oikeustiede käsittelee ihmisten välisiä suhteita, mutta käytönnössä siinä juristin ja asiakkaan välillä ei tarvitse ole mitään sen kummempia empatioita kuin sympatioitakaan.

Tehdään se työ vaan. Ei siinä kavereita olla.  Hoidetaan se asia mikä pitää hoitaa.

Eikä kaikki juristit hoida rikosasioita ollenkaan, vain siviilipuolen juttuja.

Toki juristi on asiakkaalleen kohtelias, kuuntelee häntä, kysele asia koskevat yksityiskohdat tarkkaan jne.

Mutta ei siinä tosiaan ystäviä olla.  

Eihän kiinteistövälittäjäkään kanssa mitään bestiksiä olla ja kuitenkin hänenkin kanssaan tehdä yksi elämän kalleimmista ja tärkeimmistä ostoista, asunnon, kodin osto.

Haluan että juristi hoitaa asiani hyvin, siitä maksan hänelle. En maksa höpöttämisestä.

Sentäs vähintäänkin 250 eruoa tunti jo lienee aloittelevallakn juristilla.

Juristin tulee aina edistää sovintoa. Tämä, jos joku vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja. Sovittelu korostuu erityisesti lapsi- ja perheoikeudessa. Sovittelu voi myös vähentää kustannuksia. Asiakas ei aina tunnemyrsykyissään ole realistinen, jolloin juristilta vaaditaan taas ihmissuhdentaitoja ja myös kykyä vakuuttaa asiakas siitä, mikä on hänen ja muiden osallisten etu. Esimerkiksi lapsiasioissa juristin on huomioitava myös riidan kohteena oleva lapsi, eikä vaan oman asiakkaansa etu. Siis jos lapsi on vastapuolena (elatus, huolto, asuminen, tapaaminen).

Missä määrin oikiksessa oikeastaan edes tarvitaan pohjalle lukion oppimäärää? Eihän lukiossa kai mitään lakiasiaa ollut? Eikö oikiksessa tyyliin riitä, että osaa lukea ja muistaa lukemansa? Sitähän voi vaikka yläasteikäisestä lähtien alkaa suorittaa avoimessa kursseja. Eri asia jossain teknisellä alalla/luonnontieteissä, joissa vaikka differentiaaliyhtälöiden ratkaisemiseen tai lineaarialgebraan tarvitaan niin tukeva laskutaitopohja, että ei onnistu ilman lukiota ja pitkää matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pääse lukemaan juttua, mutta voiko joku kertoa MIKSI ihmeessä kukaan haluaa käydä oikiksen vuodessa? Mikä on tähän syynä?

Koki ulkopuolisuuden tunnetta eikä tykännyt ilmapiiristä, halus pois niin nopeasti kuin mahdollista

Ja kumminkin ensimmäisenä ostamassa lippuja bileisiin? Ei ihan jutut täsmää .

Ilmeisesti vuorovaikutustaitoissa on ongelmia kun ei kerta tullut muiden kanssa toimeen.

Ei liene kaukaa haettua että vähän autismin kirjoa olisi mukana.

Voi  J**sus näitä kommentteja. Eikö voisi vain ajatella, että hän on todella lahjakas ja nopea oppija.

Tunnen monta, jotka ovat olleet hyviä koulussa, opiskelleet ja tehneet väitöskirjan aika nuorina, mutta silti ovat erittäin mukavia ihmisiä.

Yleensä kyllä tällainen omistautuminen pelkälle pänttäämiselle ja suorittamiselle yhdistyy voimakkaasti a:n kirjoon. Se ettei viihtynyt opinnoissa ja koki ulkoouolisuuttaa viittaa voimakkaasti siihen. Kuitenkin tuollainen alalla ihmisten välinen vuorovaikutus on olennaista.

Paitsi ettei a:n kirjon kuuluvat yleensä lähde vaihtareiksi, eivätkä sen jälkeen vieraile heillä kyläilemässä vieraassa maassa.

Mikseivät lähtisi? Tunnen useita nepsyjä, jotka ovat olleet vaihdossa tai lähteneet ulkomaille työhön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Kokonaisuudessaan hän kirjoitti laudaturit äidinkielestä, yhteiskuntaopista, historiasta, pitkästä saksasta, keskipitkästä ruotsista, filosofiasta, uskonnosta ja lyhyestä matikasta. Pitkästä englannista ja lyhyestä venäjästä arvosanaksi tuli eximia.” YLE 14.11.2019

Joten jos hän suoritti kaikki nuo kielet, historian, matikan ja äidinkielen ja kaikista joko L tai E ja samalla sitten avoimessa opiskeli ja tenttasi oikiksen kurssit niin puhumme aivan poikkeuksellisista kyvyistä ja älystä. Ai niin, unohdinko sanoa sen L:län filosofiasta, joka vaatii syvällistä ajattelua.

Joo, mutta ei häntä nyt kukaan halua palkata. Ei ole tarpeeksi uskottava. Parikymppisenä liian vähän elämänkemusta ja työkokemusta, jotta kukaan viitsii palkata.

Selittää kyllä paljon, että mafykebi loistaa poissaolollaan. Keskittynyt pelkkiin huuhaa-aineisiin.

Fysiika, kemia ja biologia eivät ole sen vaikeampia kuin Venäjä tai pitkä matikka. Hän osaa siis venäjää, saksaa, ruotsia, suomea ja englantia ja luki vielä hepreaa. Joten mitenkäs nämä huuhaat opitaan muutamassa tunnissa kirjaa lukemalla? Biologia lukiossa ja kirjoituksissa on ihan kirjalukemista, kuten kemia ja fysiikka. Laskemista ja lukemista.

Lukion ainevalintoina pitkänä kaikki seuraavat matematiikka, fysiikka, kemia ovat raskas paketti. Kun siihen ottaa vielä ylimääräisen kielen on kurssitarjottimet ihan sekaisin.

Ja jos on vielä vuoden poissa.

Toki saksalaisessa lukiossa on voinut myös tehdä suorituksia, jotka hyväksiluettu.

Vierailija kirjoitti:

Keskinkertaisena on parasta elää ja olla. Onneksi en itse kärsi s tarpeesta olla menestynyt tai saada siitä tunnustusta. Keskinkertainen suoritus on aina ollut riittävä. Olen säästynyt paljolta.

Jaa-a. Ehkä olet menettänytkin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohti mainita myös hyväksiluetut suoritukset. Tämä tarina ei kestä tarkempaa tarkastelua. Saattaa proffia vähän jänskättää, että tuleeko yksityiskohdat esiin. Eivät varmaan arvanneet, että tämä menee lehtiin huutelemaan. : D

Jep. Saapa nähdä mikä on tämän oikopolkuopintojen perimmäinen avaintekijä, onko yksinkertaisesti esitellyt itsensä Lottana, yhdeksän laudaturin ylioppilaana vai onko joku sukulainen töissä laitoksella? Erään uutisissa pari vuotta sitten esitellyn 23-vuotiaan oikeustieteen tohtorinhan isä oli saman tiedekunnan professori.

Sekin olisi mielenkiintoista tietää, mahdollistetaanko kenelle tahansa nämä oikopolut ja vapautukset läsnäoloista, osallistumisista ja esivaatimuksista.

Toisaalta sitten surraan miten opiskelijat jäi koronan vuoksi ryhmäytymättä, irrallisiksi tiedeyhteisöstä jne. Mitä oikein halutaan?

Vierailija kirjoitti:

Ei tule työllistyminen olemaan helppoa. Työnantajat useinkin luulevat haluavansa yli-ihmisen (joiden joukkoon tämäkin henkilö epäilemättä kuuluu), mutta eivät kuitenkaan käytännössä halua. Liian erikoista, lahjakasta tai älykästä kummaksutaan suomalaisessa työelämässä. Jos rekrytoija ei tämmöisestä tyypistä olisi kuullut, niin tokihan 1 vuoden opintoja cv:ssä pidettäisiin vitsinä, ja hakemus lentäisi vähintään siinä vaiheessa roskakoriin.

Puhumattakaan sitten, että nykyään monessakin paikassa alkukarsinnat suorittaa tekoäly. Jos hakemus/cv ei täytä kriteereitä, se siirtyy automaattisesti roskakoriin ilman että yksikään ihminen sitä koskaan vilkaisee. Mitä sanoo tekoäly vuoden opinnoista?

Minä taas ajattelen, että tuollainen lahjakkuus kyllä kiinnittää huomion ja varmasti tulee työtarjouksia. Luulisin, että hänessä olisi myös tutkija-ainesta, pystyy varmaan perehtymään syvällisesti johonkin teemaan, joten uskon että häntä houkutellaan seuraavaksi väitöskirjan tekoon.  Ja nythän hän opiskelee jo taas lisään, kohta on taas maisterintutkinto taskussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.

Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä  on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.

Kenen pitäisi sanoa "vau kun olet lahjakas" ja missä vaiheessa? Pitäisikö yliopistoissa järjestää yleinen vau-tilaisuus heti lukuvuoden aluksi? Sinne voisivat ilmoittautua kaikki itsensä vaun arvoiseksi kokevat, ja sitten heidät kukitettaisiin ja muut opiskelukaverit laitettaisiin niiamaan ja kumartamaan. 

Tai tietysti vähintäänkin ensimmäisen tentin jälkeen professorien pitäisi kätellä tenteissä hyvin menestyneet ja sanoa "vau". 

Moisesta typerästä kommentista kolminkertainen VAU.

Vierailija kirjoitti:

Jos on suorittanut vaaditut opinnot, niin eikö se sitten riitä? Eikö niitä tutkintovaatimuksia ole yhteiskuntamme fiksuimmat kuitenkin miettineet niin, että niiden täyttäminen vastaa sitä, että on korkeakoulutettu ihminen? Miksi niitä suorituksia edes vaaditaan, jos tärkeintä on verkostoitua kaljatuoppien äärellä eikä muulla ole väliä? Jos verkostoituminen on kerran välttämätöntä, niin miksi se ei ole pakollista niissä opinnoissa?

No sen pitäisikin mennä niin, että opintosuoritukset ei tule täyteen, jos ei löydy kuitteja riittävästä määrästä alkoholiannoksia ravintoloissa. VTT:n tutkinnon suorittaminen kävi maksan päälle itselläni, mutta pakko kestää, jos haluaa menestyä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä av:n kommentointi on luullakseni samaa "nenänvartta pitkin" katselua, mitä koki oikiksessa.

Ihmiset eivät pysty omalta kateudeltaan sanomaan, että vau miten lahjakas, kun siitähän tässä  on kysymys. Hän on huippulahjakas, lukee nopeasti, hyvä muisti, osaa hyvät työskentelytavat, aikatauluttaa jne.

Kenen pitäisi sanoa "vau kun olet lahjakas" ja missä vaiheessa? Pitäisikö yliopistoissa järjestää yleinen vau-tilaisuus heti lukuvuoden aluksi? Sinne voisivat ilmoittautua kaikki itsensä vaun arvoiseksi kokevat, ja sitten heidät kukitettaisiin ja muut opiskelukaverit laitettaisiin niiamaan ja kumartamaan. 

Tai tietysti vähintäänkin ensimmäisen tentin jälkeen professorien pitäisi kätellä tenteissä hyvin menestyneet ja sanoa "vau". 

Moisesta typerästä kommentista kolminkertainen VAU.

Et siis pysty myöntämään ja sanomaan, että kyseessä on poikkeuksellisen lahjakas ihminen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla aloilla ei kaikkia kursseja edes järjestetä joka vuosi, joten ihan mahdotonta olisi. Sitten esim gradun teko yms.

Nyh, nyh.   Kuulostaa siltä kuin sinulla olisi tarve mitätöidä hänen saavutuksensa.

Ensinnäkin oikeustieteelliseen on jo vaikea päästä ja kyllä tuo hänen saavutuksensa on omaa luokkaansa.

Myönnetään vain reilusti, että kyse on poikkeuksellisen erinomaisesta suorituksesta.

Kannattaa huomata ettei hän edes ensimmäisellä kerralla päässyt sisään. Ilman erityisjärjestelyjä suoritus on aikataulullisesti mahdoton.

Mistä tämä tieto on peräisin? Ylen haastattelu on tehty 14.11, jossa kerrotaan hänen kirjoittaneen syksyn kirjoituksissa.

” 14.11.2019

972 tuntia ja 20 minuuttia.

Niin kauan tyrnäväläinen Lotta Yli-Hukkala-Siira luki syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Useamman kuukauden pänttääminen tuotti tulosta: ylioppilastodistuksessa on kahdeksan laudaturia ja kaksi eximiaa.

Se on tänä syksynä paras tulos 3000 valmistuvasta ylioppilaasta.”

” Seuraava tavoite on asetettu jo ensi vuodelle. (Ndr. Eli vuodeksi 2020)

Silloin ovat oikeustieteellisen pääsykokeet. Lotta Yli-Hukkala-Siira aikoo valmistautua niihinkin hyvin ja hyödyntää samoja opiskelumetodeja kuin ylioppilaskirjoituksissa.

Vaikka Yli-Hukkala-Siira on tyytyväinen ylioppilastodistukseensa, yksi aine jäi kaihertamaan mieltä.

– Opiskelen vielä pitkää matikkaa ja kirjoitan sen ensi kesänä. Aineesta on hyötyä, kun hakee jatko-opiskelemaan. Teen sitä vähän myös omaksi iloksi, sillä tykkään matikasta.”

Eli sen mitä tästä saa käsityksen, niin keväällä 2020, (vaikka tekstissä lukee ensi kesänä,)hän kirjoitti pitkän matikan ja kesällä pääsi oikikseen. Aloitti syksyllä Sen jälkeen laskemme vähän päälle vuoden ja tadaa olemme marraskuussa 2021.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pääse lukemaan juttua, mutta voiko joku kertoa MIKSI ihmeessä kukaan haluaa käydä oikiksen vuodessa? Mikä on tähän syynä?

Koki ulkopuolisuuden tunnetta eikä tykännyt ilmapiiristä, halus pois niin nopeasti kuin mahdollista

En usko. Hänenhän piti tietää että on ulkopuolinen jo ennen opintojen alkua sitten. Ei hän ole voinut edes kuukautta selvitellä löytyykö kavereita ja mikä ilmapiiri ja sitten alkaa vasta optimoimaan opintoja ja anomaan tuota oikopolkua. Hänen on täytynyt päättää haluavansa valmistua nopeasti ennen kuin on edes nähnyt hyväksytäänkö häntä. Ei voi siis olla syy nopealle opiskelulle tuo kun nopea opiskelu päätetty ennen kokemusta ilmapiiristä.

Eikö tuo sisäänpääsy ollut melkoisen varma, kun valinta tehtiin yo-todistuksen perusteella. Kuka sinne oikikseen  sitten  pääsee, jos ei 8 ällän ylioppilas?

Ilman pitkän matematiikan arvosanaa ei ovet tällekään auenneet. Todistusvalinnassa siis huomioidaan äidinkielen arvosana plus neljä eniten pisteitä antavaa ainetta. Pitkän matematiikan L antaa selkeästi eniten pisteitä. Pääsykokeiden kautta pääsee ne ,jotka osaa siellä parhaiten. Sinänsä tuonne pääsemistä helpottaa se, että pääsykokeilla valitaan 60% sisäänotosta. Esim. Tekniikan puolella todistusvalinta on 70-80% ja pääsykokeella kilvoitellaan muutamista paikoista.

Vierailija kirjoitti:

Hyh. Ei siinä, rispektiä. Mutta töissä ehtii olla muutenkin. Aika kamala vuosi varmaan ollut.

OTK kuittaa.

No hyvin käänsi koronan voitoksi

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa oli parasta kaikenlaiset tiedekuntabileet, joissa sai juosta kuusi vuotta. Harmillista, jos opiskelijaelämä jää väliin. Elämäni parasta aikaa!

Niin sinun elämäsi. Ei kaikkien muiden.

Vierailija kirjoitti:

Ei tule työllistyminen olemaan helppoa. Työnantajat useinkin luulevat haluavansa yli-ihmisen (joiden joukkoon tämäkin henkilö epäilemättä kuuluu), mutta eivät kuitenkaan käytännössä halua. Liian erikoista, lahjakasta tai älykästä kummaksutaan suomalaisessa työelämässä. Jos rekrytoija ei tämmöisestä tyypistä olisi kuullut, niin tokihan 1 vuoden opintoja cv:ssä pidettäisiin vitsinä, ja hakemus lentäisi vähintään siinä vaiheessa roskakoriin.

Puhumattakaan sitten, että nykyään monessakin paikassa alkukarsinnat suorittaa tekoäly. Jos hakemus/cv ei täytä kriteereitä, se siirtyy automaattisesti roskakoriin ilman että yksikään ihminen sitä koskaan vilkaisee. Mitä sanoo tekoäly vuoden opinnoista?

En tiedä, mutta minä sanoisin, että aika paska tekoäly, jos heittää roskakoriin parhaimmat hakijat. Miten ikinä, vuodessa oikiksen suorittanut ei vaan voi olla huono, kun noiden kurssien keskiarvokin oli yli neljä. 8 laudaturia ja useita kieliä osaava ihminen.

Kauheaa ajetella, että joku on liian hyvä. Luulisi asiakkaiden haluavan parhaimman mahdollisen asianajajan itselleen, mutta firmat ei uskalla palkata heitä.

Vierailija kirjoitti:

Jos on suorittanut vaaditut opinnot, niin eikö se sitten riitä? Eikö niitä tutkintovaatimuksia ole yhteiskuntamme fiksuimmat kuitenkin miettineet niin, että niiden täyttäminen vastaa sitä, että on korkeakoulutettu ihminen? Miksi niitä suorituksia edes vaaditaan, jos tärkeintä on verkostoitua kaljatuoppien äärellä eikä muulla ole väliä? Jos verkostoituminen on kerran välttämätöntä, niin miksi se ei ole pakollista niissä opinnoissa?

Monia kaihertaa nimenomaan se, että tähän suoritukseen "vaaditut"opinnot eivät ole samoja, joita muilta opiskelijoilta vaaditaan. Näin koska aikataulullisesti ei normaalia Opintosuunnitelmaa noudattaen voi valmistua tuossa ajassa. Johtuen mm. Siitä, että suoritukset pitää tehdä tietyssä järjestyksessä ja tietyt esivaatimukset pitää täyttää ennenkuin pääsee etenemään.

Tämä ihminen väittää tehneensä vuorokaudessa 49 tunnin edestä opintoja. Tai sitten oikiksen nopat on täynnä ilmaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tule työllistyminen olemaan helppoa. Työnantajat useinkin luulevat haluavansa yli-ihmisen (joiden joukkoon tämäkin henkilö epäilemättä kuuluu), mutta eivät kuitenkaan käytännössä halua. Liian erikoista, lahjakasta tai älykästä kummaksutaan suomalaisessa työelämässä. Jos rekrytoija ei tämmöisestä tyypistä olisi kuullut, niin tokihan 1 vuoden opintoja cv:ssä pidettäisiin vitsinä, ja hakemus lentäisi vähintään siinä vaiheessa roskakoriin.

Puhumattakaan sitten, että nykyään monessakin paikassa alkukarsinnat suorittaa tekoäly. Jos hakemus/cv ei täytä kriteereitä, se siirtyy automaattisesti roskakoriin ilman että yksikään ihminen sitä koskaan vilkaisee. Mitä sanoo tekoäly vuoden opinnoista?

En tiedä, mutta minä sanoisin, että aika paska tekoäly, jos heittää roskakoriin parhaimmat hakijat. Miten ikinä, vuodessa oikiksen suorittanut ei vaan voi olla huono, kun noiden kurssien keskiarvokin oli yli neljä. 8 laudaturia ja useita kieliä osaava ihminen.

Kauheaa ajetella, että joku on liian hyvä. Luulisi asiakkaiden haluavan parhaimman mahdollisen asianajajan itselleen, mutta firmat ei uskalla palkata heitä.

Se, että teet opinnot nopeasti, ei mitenkään osoita, että olisit paras mihinkään oikeaan Käytännöntyötehtävään.