Miksi niin harva mies sytyttää?
Sanotaan, että me naiset ollaan niin nirsoja. Mietin tätä tänään, kun treffit ihan kivan nettimiehen kanssa päättyivät jälleen niin, että jouduin kauniisti ilmaisemaan, etten ole kiinnostunut. Mulla ei ole moniakaan ehdottomia kriteerejä miehelle, mutta en voi sille mitään, jos en syty kumppaniehdokkaasta. En voi olla intiimisti henkilön kanssa, joka ei viehätä. Toistuvat treffit erilaisten kokelaiden kanssa ovat yhtä lailla pettymyksiä meille naisille, ainakin minulle - ei pelkästään sille osapuolelle, joka tulee torjutuksi. Kun haluaisi syttyä toisesta - useimmiten tapaan tosi mukavia miehiä - mutta ei…Siinä on vielä kivana lisänä se syyllisyys siitä, että taas jouduin lemppaamaan symppiksen miehen, joka varmasti pitää minua nyt kusipäisenä nirppanokkana. Innostun ani harvasta miehestä, silloin yleensä todellakin sytyn, ja juttu johtaa pitkään suhteeseen. Niitä on ollut elämässäni muutama, ja oikean miehen seurassa olen voimakkaasti seksuaalinen.
Miten teillä muilla vanhemmilla sinkkunaisilla? Olen jo hiukan iäkkäämpi tapaus, mutta näyttäisi vähän nuoremmatkin miehet olevan jonkin verran kiinnostuneita. Mutta sekään ei auta, kun en näköjään livenä kiinnostu edes itseäni nuoremmista. En ole sapioseksuaali. Ravintolassa (silloin harvoin kun käyn) tulee joskus ohimennen vilkaistua jotakin komeaa urosta, mutta olen epävarma ja alan himmailla, jos katsekontaktia syntyy. Nettideittailu on meille ujommille helpompaa, kun asetelma on alun alkaen selvä. Ja kyllä me naisetkin ollaan aika epätoivoisia välillä. Se vaan ei ratkea sillä, että otetaan kuka tahansa, joka tulee vastaan. Ei ole mahdollista laskea rimaa, jos sen paikkaa ei ole itse valinnut.
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Kyse tuskin on tuota, jos kuitenkin joskus harvoin kohtaa miehen, joka sytyttää välittömästi ja jonka kanssa ajatus suhteesta kiinnostaa. Jos mies ei kiinnosta siinä mielessä, ei auta vaikka nainen olisi kuinka avoin ja vaikka kuinka toivoisi löytävänsä suhteen. Kaikki eivät ole toisilleen yhteensopivia ja se näkyy just siinä, että jokin siinä toisessa osapuolessa tökkää. Sitä asiaa ei pysty muuttamaan tahdonvoimalla.
Kyllä auttaa. Enkä nyt tarkoita että jos on avoimin mielin liikkeellä niin silloin jokainen mies sytyttäisi. Ei tietenkään mutta silloin sytyttää useampi mies kuin silloin jos ne odotukset virittää valmiiksi kauhean korkealla siitä että pitää heti samantien kolahtaa.
Tämä on nähty lukemattomia kertoja omassa kaveripiirissä. Ensin kauheasti deittaillan mutta kevysesti niin että "katsellaan jos joku oikein kolahtaisi". Mutta mitään ei vuosiin tapahdu. Sitten todetaan että jos sen parisuhteen haluaa niin pitääkin olla oikeasti avoin monille mahdollisuuksilla. Ja kas kummaa, se oikein hyvä ja sytyttäväkin mies löytyykin alta aikayksikön.
Harva mies sytyttää, koska et tiedä mitä haluat. Et tiedä mitä tavoittelet. Et tunne itseäsi. Odotuksesi ovat harhaisia.
Ei tarvitse kaikista syttyä. Mutta jos kukaan ei kelpaa, niin se olet sitten sinä itse, joka on hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Kyse tuskin on tuota, jos kuitenkin joskus harvoin kohtaa miehen, joka sytyttää välittömästi ja jonka kanssa ajatus suhteesta kiinnostaa. Jos mies ei kiinnosta siinä mielessä, ei auta vaikka nainen olisi kuinka avoin ja vaikka kuinka toivoisi löytävänsä suhteen. Kaikki eivät ole toisilleen yhteensopivia ja se näkyy just siinä, että jokin siinä toisessa osapuolessa tökkää. Sitä asiaa ei pysty muuttamaan tahdonvoimalla.
Se sytytkö välittömistä on myös kiinni omasta tunnetilastasi.
Ei se sattumaa ole että kesäisin syttyy enemmän rakkaustarinoita kuin talvisin, baarissa useammin kuin ruokakaupassa, tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa useammin kuin...jne.
Ehdottomasti juuri näin. Itsekin aikanani tuskailin kun sitä miestä ei tuntunut löytyvän millään. Kukaan ei vain oikein tuntunut miltään. SItten tajusin että olen ollut henkisesti ihan "suojaukset päällä" ja hylännyt ihan mukavia ja potentiaalisia miehiä ajattelemalla että et tästä kuitenkaan mitään tule. No ei tule kun en anna tulla.
Sitten päätin ihan aktiivisesti että jatkossa en ajattele liikaa mitään ennen kuin ollaan kunnolla tutustuttu. Eikä kestänyt kuin hetken niin tärppäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Kyse tuskin on tuota, jos kuitenkin joskus harvoin kohtaa miehen, joka sytyttää välittömästi ja jonka kanssa ajatus suhteesta kiinnostaa. Jos mies ei kiinnosta siinä mielessä, ei auta vaikka nainen olisi kuinka avoin ja vaikka kuinka toivoisi löytävänsä suhteen. Kaikki eivät ole toisilleen yhteensopivia ja se näkyy just siinä, että jokin siinä toisessa osapuolessa tökkää. Sitä asiaa ei pysty muuttamaan tahdonvoimalla.
Se sytytkö välittömistä on myös kiinni omasta tunnetilastasi.
Ei se sattumaa ole että kesäisin syttyy enemmän rakkaustarinoita kuin talvisin, baarissa useammin kuin ruokakaupassa, tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa useammin kuin...jne.
Jos se ihminen ei miellytä minua ulkoisesti (eikä usein myöskään persoonaltaan) _yhtään_ enkä voi kuvitellakaan mitään lähempää kontaktia hänen kanssaan, ei todellakaan ole mitään merkitystä onko vuodenaika kesä vai talvi tai paikkana baari vai kauppa. Etkö sinä koskaan ole kohdannut ihmistä, joka on sinulle syystä tai toisesta ihan ehdoton ei jo ennen tutustumista? Jos olet niin voit ajatella, että toisilla ihmisillä näitä vaan on enemmän. Ehkä sitten ymmärrät mistä on kyse.
Niin, mitä tuohon nyt voi sanoa. Kiinnostut vain harvoista miehistä, ja olen n. 99% varma että ne miehet joista sinä kiinnostut, ovat niitä miehiä joilla on muitakin kiinnostuneita naisia jonoksi asti.
Eli ehkä tässä kohtaa oleellisin kysymys onkin se että mitä sinulla on tarjota sellaiselle miehelle jonka monet muutkin naiset haluavat? Miksi sen miehen kannattaisi valita sinut?
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä tuohon nyt voi sanoa. Kiinnostut vain harvoista miehistä, ja olen n. 99% varma että ne miehet joista sinä kiinnostut, ovat niitä miehiä joilla on muitakin kiinnostuneita naisia jonoksi asti.
Eli ehkä tässä kohtaa oleellisin kysymys onkin se että mitä sinulla on tarjota sellaiselle miehelle jonka monet muutkin naiset haluavat? Miksi sen miehen kannattaisi valita sinut?
Tämähän ei ollut ap:n ongelma, vaan se, ettei kiinnostusta herättäviä miehiä ole löytynyt. Itselläni on ihan sama ongelma ollut ja olen saanut sen joka on sytyttänyt sitten kun sellainen on löytynyt. En ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa, johon en olisi ollut rakastunut kunnolla, joten ap:n kannattaa vain odottaa. Tinderissä et näe millainen toinen on, joten huteja tulee enemmän toisin kuin irl. Ensisilmäyksellä tai -tuntumalla sen usein tuntee onko mitään vetoa vai ei.
T. Nirso nainen, varattu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Kyse tuskin on tuota, jos kuitenkin joskus harvoin kohtaa miehen, joka sytyttää välittömästi ja jonka kanssa ajatus suhteesta kiinnostaa. Jos mies ei kiinnosta siinä mielessä, ei auta vaikka nainen olisi kuinka avoin ja vaikka kuinka toivoisi löytävänsä suhteen. Kaikki eivät ole toisilleen yhteensopivia ja se näkyy just siinä, että jokin siinä toisessa osapuolessa tökkää. Sitä asiaa ei pysty muuttamaan tahdonvoimalla.
Se sytytkö välittömistä on myös kiinni omasta tunnetilastasi.
Ei se sattumaa ole että kesäisin syttyy enemmän rakkaustarinoita kuin talvisin, baarissa useammin kuin ruokakaupassa, tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa useammin kuin...jne.
Jos se ihminen ei miellytä minua ulkoisesti (eikä usein myöskään persoonaltaan) _yhtään_ enkä voi kuvitellakaan mitään lähempää kontaktia hänen kanssaan, ei todellakaan ole mitään merkitystä onko vuodenaika kesä vai talvi tai paikkana baari vai kauppa. Etkö sinä koskaan ole kohdannut ihmistä, joka on sinulle syystä tai toisesta ihan ehdoton ei jo ennen tutustumista? Jos olet niin voit ajatella, että toisilla ihmisillä näitä vaan on enemmän. Ehkä sitten ymmärrät mistä on kyse.
Jos on tietysti ulkoisesti ja sisäisesti täysin vastenmielinen ihminen kyseessä, se on tietenkin eri asia.
Suurin osa kuitenkin näiden "sarjadeittailijoiden" deittailukumppaneista on miehiä, jotka eivät ole vastenmielisiä (ne vastenmieliset on karsittu jo aiemmin), vaan kaikin puolin ihan kunnollisia miehiä, potentiaalisia kumppaneita.
Jos ei itse tunnista eikä tunnusta sitä, että on henkisesti aivan kuoressa, ei tietenkään silloin ole mitään mahdollisuuksia löytää sitä "kipinää".
Silloin deittailu on ihan yhtä tyhjän kanssa; sama kun ravaisi asuntonäytöillä ilman ostoaikeita tai työhaastatteluissa ilman halua vaihtaa työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhut samalla tavalla kuin kirjotat, niin ei ole ihme että ei ketään jaksa sellaista. Blablablabluppblablupp…
Niin, jos luit aloituksen, niin pointti oli se etten itse kiinnostu. Miehet yleensä haluaisivat tavata uudelleen.
ApMiehet haluavat aina tavata uudelleen, koska luvassa saattaa olla seksiä. Tuo ei kerro ovatko tosissaan kiinnostuneita.
Mulle itselleni ”kiinnostus” sisältää myös mahdollisuuden, että voisi olla pelkkää seksiäkin. Mutta siihen tarvitaan se molemminpuolinen halu,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä tuohon nyt voi sanoa. Kiinnostut vain harvoista miehistä, ja olen n. 99% varma että ne miehet joista sinä kiinnostut, ovat niitä miehiä joilla on muitakin kiinnostuneita naisia jonoksi asti.
Eli ehkä tässä kohtaa oleellisin kysymys onkin se että mitä sinulla on tarjota sellaiselle miehelle jonka monet muutkin naiset haluavat? Miksi sen miehen kannattaisi valita sinut?
Tämähän ei ollut ap:n ongelma, vaan se, ettei kiinnostusta herättäviä miehiä ole löytynyt. Itselläni on ihan sama ongelma ollut ja olen saanut sen joka on sytyttänyt sitten kun sellainen on löytynyt. En ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa, johon en olisi ollut rakastunut kunnolla, joten ap:n kannattaa vain odottaa. Tinderissä et näe millainen toinen on, joten huteja tulee enemmän toisin kuin irl. Ensisilmäyksellä tai -tuntumalla sen usein tuntee onko mitään vetoa vai ei.
T. Nirso nainen, varattu
Niin, hankala tilanteessa AP kyllä on. Hänellä on vaihtoehtoina joko odottaa sitä "yksi tuhannesta" miestä johon AP pystyy kokemaan vetoa, tai vaihtoehtoisesti voi elää loppuelämänsä yksin.
Pointtini aiemmassa viestissäni oli se että sitten kun se harvinaistakin harvinaisempi mies tulee vastaan johon AP iskee silmänsä, niin onko AP:lla kilpailukykyä napata se mies itselleen, vai viekö kilpasisko kyseisen miehen. Eli onko AP:lla edellytyksiä klousata diili kun se ihannemies on siinä käden ulottuvilla? Mielestäni tämä on ihan relevantti kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Kyse tuskin on tuota, jos kuitenkin joskus harvoin kohtaa miehen, joka sytyttää välittömästi ja jonka kanssa ajatus suhteesta kiinnostaa. Jos mies ei kiinnosta siinä mielessä, ei auta vaikka nainen olisi kuinka avoin ja vaikka kuinka toivoisi löytävänsä suhteen. Kaikki eivät ole toisilleen yhteensopivia ja se näkyy just siinä, että jokin siinä toisessa osapuolessa tökkää. Sitä asiaa ei pysty muuttamaan tahdonvoimalla.
Se sytytkö välittömistä on myös kiinni omasta tunnetilastasi.
Ei se sattumaa ole että kesäisin syttyy enemmän rakkaustarinoita kuin talvisin, baarissa useammin kuin ruokakaupassa, tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa useammin kuin...jne.
Jos se ihminen ei miellytä minua ulkoisesti (eikä usein myöskään persoonaltaan) _yhtään_ enkä voi kuvitellakaan mitään lähempää kontaktia hänen kanssaan, ei todellakaan ole mitään merkitystä onko vuodenaika kesä vai talvi tai paikkana baari vai kauppa. Etkö sinä koskaan ole kohdannut ihmistä, joka on sinulle syystä tai toisesta ihan ehdoton ei jo ennen tutustumista? Jos olet niin voit ajatella, että toisilla ihmisillä näitä vaan on enemmän. Ehkä sitten ymmärrät mistä on kyse.
Jos on tietysti ulkoisesti ja sisäisesti täysin vastenmielinen ihminen kyseessä, se on tietenkin eri asia.
Suurin osa kuitenkin näiden "sarjadeittailijoiden" deittailukumppaneista on miehiä, jotka eivät ole vastenmielisiä (ne vastenmieliset on karsittu jo aiemmin), vaan kaikin puolin ihan kunnollisia miehiä, potentiaalisia kumppaneita.
Jos ei itse tunnista eikä tunnusta sitä, että on henkisesti aivan kuoressa, ei tietenkään silloin ole mitään mahdollisuuksia löytää sitä "kipinää".
Silloin deittailu on ihan yhtä tyhjän kanssa; sama kun ravaisi asuntonäytöillä ilman ostoaikeita tai työhaastatteluissa ilman halua vaihtaa työpaikkaa.
Ihmisellä voi olla pelkoja, joiden takia kukaan ei sytytä, mutta onhan netti todella huono verrattuna irl, ettet voi mitenkään tietää miltä joku henkilö tuntuu livenä. Ja on olemassa ihan aitoa nirsoutta mikä ilmenee vähän joka asiassa. Kun nyt otit esimerkiksi työpaikan, niin esimerkiksi itse olen hylännyt paperilla erinomaisen paikan, jota minulle tarjottiin vain siksi, että fiilis siitä oli huono. Myöhemmin kuulin, että fiilis oli oikeassa.
Kuten jo ekassa viestissäni sanoin, jos aiemmat suhteet ovat olleet onnistuneita, niin omaan intuitioon kannattaa luottaa eikä tapailla ketään väkisin ilman oikeaa fiilistä. Deittailusta voi pitää taukoakin, mikä pakko aina on olla joku. Itsekin olin puolitoista vuotta ilman minkäänlaisia haluja tapailla ketään sydänsurujen takia, vaikka itse olin se jättäjä. Hyvää ja oikeaa kannattaa odottaa.
T. Nirso nainen, varattu
Miehillä on ihan sama tilanne, hyvin harva nainen sytyttää. On vain kaksi olennaista eroa: miehet menevät naisen kanssa sänkyyn vaikka ei sytyttäisi ja todella moninaiset tyytyy siihen mitä saa.
Oikeasti moni mies haluaisi sen superkauniin ja sympaattisen naisen, mutta kun ei saa, niin sitten valitaan se mikä saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä tuohon nyt voi sanoa. Kiinnostut vain harvoista miehistä, ja olen n. 99% varma että ne miehet joista sinä kiinnostut, ovat niitä miehiä joilla on muitakin kiinnostuneita naisia jonoksi asti.
Eli ehkä tässä kohtaa oleellisin kysymys onkin se että mitä sinulla on tarjota sellaiselle miehelle jonka monet muutkin naiset haluavat? Miksi sen miehen kannattaisi valita sinut?
Tämähän ei ollut ap:n ongelma, vaan se, ettei kiinnostusta herättäviä miehiä ole löytynyt. Itselläni on ihan sama ongelma ollut ja olen saanut sen joka on sytyttänyt sitten kun sellainen on löytynyt. En ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa, johon en olisi ollut rakastunut kunnolla, joten ap:n kannattaa vain odottaa. Tinderissä et näe millainen toinen on, joten huteja tulee enemmän toisin kuin irl. Ensisilmäyksellä tai -tuntumalla sen usein tuntee onko mitään vetoa vai ei.
T. Nirso nainen, varattu
Niin, hankala tilanteessa AP kyllä on. Hänellä on vaihtoehtoina joko odottaa sitä "yksi tuhannesta" miestä johon AP pystyy kokemaan vetoa, tai vaihtoehtoisesti voi elää loppuelämänsä yksin.
Pointtini aiemmassa viestissäni oli se että sitten kun se harvinaistakin harvinaisempi mies tulee vastaan johon AP iskee silmänsä, niin onko AP:lla kilpailukykyä napata se mies itselleen, vai viekö kilpasisko kyseisen miehen. Eli onko AP:lla edellytyksiä klousata diili kun se ihannemies on siinä käden ulottuvilla? Mielestäni tämä on ihan relevantti kysymys.
Aika dramaattista, jos vaihtoehdot ovat loppuelämä yksin. Ei kai nyt sentään, kyllähän ihmisiä muuallakin tapaa kuin deiteillä. Tietysti realismia on hyvä olla mukana, mutta jos parisuhde on aiemminkin syntynyt vaivatta sen oikealta tuntuvan kanssa, niin se tuskin muuttuu. Ikä tietysti vaikuttaa eli jos mennään siihen ikäluokkaan, missä muut ovat jo pääosin parinsa löytäneet ja perustaneet perheen, niin tarjolla on vähemmän potentiaalisia kumppaneita.
Oli miten oli, niin väkisin ja velvollisuudesta ei kannata seurustelua aloittaa.
T. Nirso, varattu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Kyse tuskin on tuota, jos kuitenkin joskus harvoin kohtaa miehen, joka sytyttää välittömästi ja jonka kanssa ajatus suhteesta kiinnostaa. Jos mies ei kiinnosta siinä mielessä, ei auta vaikka nainen olisi kuinka avoin ja vaikka kuinka toivoisi löytävänsä suhteen. Kaikki eivät ole toisilleen yhteensopivia ja se näkyy just siinä, että jokin siinä toisessa osapuolessa tökkää. Sitä asiaa ei pysty muuttamaan tahdonvoimalla.
Se sytytkö välittömistä on myös kiinni omasta tunnetilastasi.
Ei se sattumaa ole että kesäisin syttyy enemmän rakkaustarinoita kuin talvisin, baarissa useammin kuin ruokakaupassa, tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa useammin kuin...jne.
Jos se ihminen ei miellytä minua ulkoisesti (eikä usein myöskään persoonaltaan) _yhtään_ enkä voi kuvitellakaan mitään lähempää kontaktia hänen kanssaan, ei todellakaan ole mitään merkitystä onko vuodenaika kesä vai talvi tai paikkana baari vai kauppa. Etkö sinä koskaan ole kohdannut ihmistä, joka on sinulle syystä tai toisesta ihan ehdoton ei jo ennen tutustumista? Jos olet niin voit ajatella, että toisilla ihmisillä näitä vaan on enemmän. Ehkä sitten ymmärrät mistä on kyse.
Jos on tietysti ulkoisesti ja sisäisesti täysin vastenmielinen ihminen kyseessä, se on tietenkin eri asia.
Suurin osa kuitenkin näiden "sarjadeittailijoiden" deittailukumppaneista on miehiä, jotka eivät ole vastenmielisiä (ne vastenmieliset on karsittu jo aiemmin), vaan kaikin puolin ihan kunnollisia miehiä, potentiaalisia kumppaneita.
Jos ei itse tunnista eikä tunnusta sitä, että on henkisesti aivan kuoressa, ei tietenkään silloin ole mitään mahdollisuuksia löytää sitä "kipinää".
Silloin deittailu on ihan yhtä tyhjän kanssa; sama kun ravaisi asuntonäytöillä ilman ostoaikeita tai työhaastatteluissa ilman halua vaihtaa työpaikkaa.
Ei se ihminen välttämättä ole vastenmielinen, mutta ei vaan miellytä siinä mielessä. Saattaa olla tosi sympaattinen ulkoisesti ja luonteeltaan, muttei herätä mitään seksuaalisia tunteita. On enemmänkin sellainen neutraali hahmo. Mulle heittämällä suurin osa miehistä on tällaisia. Kun kohtaan seksuaalisesti kiinnostavan, tunnistan sen välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Höpö höpö. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Siinä ei mikään avoimuus auta. Kyse on miehen feromonien tuoksusta. Nainen valitsee tuoksun perusteella tyypin, jonka perimä on mahdollisimman erilainen kuin itsellä. Tämä tuottaa elinvoimaisia jälkeläisiä. Tämä on koodattu geeneihin.
Ei se seksuaalinen kiinnostus välttämättä herää ensitapaamisella. Jos ihminen on mukavan oloinen ja kivannäköinen, voi olla ihan järkevää tavata uudelleen, vaikkei mitään kipinöitä lentelisi. Näin tein itse, ja kyllä ne kipinätkin myöhemmin löytyi ;)
Joskus välitön kemia voi olla huono merkki. Se ihminen saattaa vastata johonkin alitajuiseen psykologiseen tarpeeseen, joka kannattaisi ehkä jättää huomiotta. Näinhän esimerkiksi joku saattaa ihastua jatkuvasti samanlaisiin ihmisiin, jotka eivät tosielämässä sovi hänelle.
Nirsoudessa ei ole mitään vikaa jos vain taso riittää. Ongelma monella nirsolla on, että niistä samoista miehistä joista nirso on kiinnostunut on myös todella moni muutin nainen.
Itse 44v mies ja sama ongelma. Treffeillä voi olla kivaakin, mutta silti fiilis on joko ettei kiinnosta tavata uudestaan tai ihan sama tavataanko. Todella harvoin tulee fiilistä, että kiinnostuisin toisesta aidosti. Ihastumisesta nyt puhumattakaan. Nyt mennyt oikeastaan siihen, etten jaksa kiinnostua edes viestittelemään vaan lopettelen tutustumisen jo ennen treffejä. Ei jaksa jauhaa samoja perusjuttuja uudestaan jonkun tuntemattoman kanssa. Paras olisi kohdata joku oikeassa elämässä, mutta tilaisuudet tälläiselle kohtaamiselle ovat todella tiukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Höpö höpö. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Siinä ei mikään avoimuus auta. Kyse on miehen feromonien tuoksusta. Nainen valitsee tuoksun perusteella tyypin, jonka perimä on mahdollisimman erilainen kuin itsellä. Tämä tuottaa elinvoimaisia jälkeläisiä. Tämä on koodattu geeneihin.
Tuo on hieman ristiriidassa sen kanssa että osa naisista löytää jatkuvasti heitä kiinnistavia miehiä ja joillekin se tulee vastaan kerran vuosikymmenessä jos silloinkaan. Eli kyllä naisissa on paljonkin eroja sen suhteen miten helposti he jostain syttyvät.
Parempi olla ilman kokonaan kuin tyytyä johonkin mitä ei halua.
Se sytytkö välittömistä on myös kiinni omasta tunnetilastasi.
Ei se sattumaa ole että kesäisin syttyy enemmän rakkaustarinoita kuin talvisin, baarissa useammin kuin ruokakaupassa, tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa useammin kuin...jne.