Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin harva mies sytyttää?
07.11.2021 |
Sanotaan, että me naiset ollaan niin nirsoja. Mietin tätä tänään, kun treffit ihan kivan nettimiehen kanssa päättyivät jälleen niin, että jouduin kauniisti ilmaisemaan, etten ole kiinnostunut. Mulla ei ole moniakaan ehdottomia kriteerejä miehelle, mutta en voi sille mitään, jos en syty kumppaniehdokkaasta. En voi olla intiimisti henkilön kanssa, joka ei viehätä. Toistuvat treffit erilaisten kokelaiden kanssa ovat yhtä lailla pettymyksiä meille naisille, ainakin minulle - ei pelkästään sille osapuolelle, joka tulee torjutuksi. Kun haluaisi syttyä toisesta - useimmiten tapaan tosi mukavia miehiä - mutta ei…Siinä on vielä kivana lisänä se syyllisyys siitä, että taas jouduin lemppaamaan symppiksen miehen, joka varmasti pitää minua nyt kusipäisenä nirppanokkana. Innostun ani harvasta miehestä, silloin yleensä todellakin sytyn, ja juttu johtaa pitkään suhteeseen. Niitä on ollut elämässäni muutama, ja oikean miehen seurassa olen voimakkaasti seksuaalinen.
Miten teillä muilla vanhemmilla sinkkunaisilla? Olen jo hiukan iäkkäämpi tapaus, mutta näyttäisi vähän nuoremmatkin miehet olevan jonkin verran kiinnostuneita. Mutta sekään ei auta, kun en näköjään livenä kiinnostu edes itseäni nuoremmista. En ole sapioseksuaali. Ravintolassa (silloin harvoin kun käyn) tulee joskus ohimennen vilkaistua jotakin komeaa urosta, mutta olen epävarma ja alan himmailla, jos katsekontaktia syntyy. Nettideittailu on meille ujommille helpompaa, kun asetelma on alun alkaen selvä. Ja kyllä me naisetkin ollaan aika epätoivoisia välillä. Se vaan ei ratkea sillä, että otetaan kuka tahansa, joka tulee vastaan. Ei ole mahdollista laskea rimaa, jos sen paikkaa ei ole itse valinnut.
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Ohis,
Mutta mikä ihmisiä ap:n aloituksessa vaivasi? Muutama plaaplaaplaatteli. Miksi?
Ne oli ne palstan päivystävien setämiesten kommentit aiheeseen, josta he voivat vain haaveilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia. Epänormaalimpaa on minusta se, jos kiinnostuu lähes kaikista, jotka kiinnostuvat itsestä. Silloin tulee kyllä naiselle lunta tupaan oikein tupruttamalla.
Jos suhteesi ovat aiemmin olleet hyviä, niin luota vain intuitioosi. Väkisin ei pysty kehenkään vetoa tuntemaan.
T. Nirso nainen, varattu
Minäkin sytyn harvoista miehistä, ja aina niistä vääränlaisista vielä. ☹️
Ap, googlaa demiseksuaalisuus. Voi olla siitä kyse, minullakin on.
Ne on toiset miehet jotka on mukavia ja toiset niitä, jotka sytyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsi oikeuden pöytäkirjoista (julkisia asiakirjoja) tosistuvasti tuomittu pyromaani. Taatusti sytyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhut samalla tavalla kuin kirjotat, niin ei ole ihme että ei ketään jaksa sellaista. Blablablabluppblablupp…
Niin, jos luit aloituksen, niin pointti oli se etten itse kiinnostu. Miehet yleensä haluaisivat tavata uudelleen.
Ap
Miehet haluavat aina tavata uudelleen, koska luvassa saattaa olla seksiä. Tuo ei kerro ovatko tosissaan kiinnostuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alitajuisesti hylkäät miehet, koska tiedät ettet ole tarpeeksi hyvä heille.
Tai sitten päin vastoin tietää että saisi paremmankin. Mulla tämä on aina ollut syynä torjumiselle, olen kokenut ettei mies ole minulle tarpeeksi hyvä. Kiinnostukseni herää vasta silloin kun joudun epäröimään, olenko tarpeeksi hyvä miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi... hmm, en tiedä. Kai se on jotain biologiaa sekin. Että "valitsee" sen itselle sopivimman ja parhaan uroksen.
Jos mietin omaa tinder-touhua, niin eihän minua varmaan 95% niistä miehistä kiinnosta (jos mulla on vaikkapa nyt 2000 tykkäystä siellä jonossa). Lopuista 5% kiinnostun sen verran että tulee match (100 miestä). Niistä ehkä puolet (50 miestä) on minusta oikeasti kiinnostuneita, eli syntyy keskustelua jne. Niistä ehkä prosentin kanssa menen treffeille. Tässä kohtaa niitä miehiä on enää siis 20 kpl. Niistä joka kymmenes on keskimäärin sellainen että kolahtaa niin että päädytään sänkyyn.
Joo, ei sitä tavallaan usein tapahdu, jos miettii kuinka paljon miehiä on maailmassa. Mutta kiinnostun kuitenkin aina välillä, jos en koskaan ikinä syttyis kenestäkään, niin sit ehkä miettisin onko mulla sen asian suhteen joku tunnelukko tms.
Tämä vaan kertoo siitä, että ette ole avoimia.
Etsitte miehiä, mutta ette ole avoimia ihmisiä, avoimia ihastumiselle, saati seurustelulle.
Deittailette konemaisesti miehiä, mutta koska ette anna itsenne avautua, petytte. Ja aiheutatte pahaa mieltä deittailemissanne miehissä. Lopettakaa tuollainen.
Kehittykää itse ihmisenä ennen kuin alatte deittailla. Opetelkaa avoimuutta - sitäkin voi oppia.
Sinkut, jotka ovat pitkään sinkkuja, ovat sitä ihan syystä - omasta syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin tuli kirjotukseta semmoinen kuva että syytät miehiä siitä kun sinulle itselle ei mikään kelpaa niin mitä muuta se on kuin nirsoutta
Miehet on niin rasittavia. Ehkä et halua sitoutua äidin rooliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua kiinnostaa seksuaalisesti 99 % aikuisista miehistä. N31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi... hmm, en tiedä. Kai se on jotain biologiaa sekin. Että "valitsee" sen itselle sopivimman ja parhaan uroksen.
Jos lähtisi ihan alkuun siitä, että ei lähtisi etsimään sitä "urosta" vaan mukavaa ja kiinnostavaa ihmistä. Olen mies mutta en pidä itseäni minään "uroksena".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et edes tutustu miehiin vaan hylkäät heti. Sulla on voinut mennä montakin timanttia sivu suun.
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Ei uros kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi... hmm, en tiedä. Kai se on jotain biologiaa sekin. Että "valitsee" sen itselle sopivimman ja parhaan uroksen.
Jos lähtisi ihan alkuun siitä, että ei lähtisi etsimään sitä "urosta" vaan mukavaa ja kiinnostavaa ihmistä. Olen mies mutta en pidä itseäni minään "uroksena".
"Uros" viittaa siihen että ne mukavat miehet ovat liian nössöjä.
Pitää olla tuimakatseinen ottajamies.
Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen.
Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen.
Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen.
Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen.
Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!
Kemiaa ei synny, jos et ole avoin. Sama ongelma koko ketjussa.
Ihmettelette, miksi niin äärimmäisen harvoin kukaan mies sytyttää. Miksi ette tunne kiinnostusta, fyysistä vetovoimaa?
Se johtuu siitä, että ette osaa ja uskalla kohdata ongelmaanne. Ette osaa olla henkisesti avoimia ja aidosti kiinnostuneita parisuhteen etsimisestä. Teillä todellakin on tunnelukko asian suhteen.
Silloin harvoin, kun olette vapautunut, tai jostakin muusta syystä aivan poikkeuksellisessa mielentilassa, kiinnostutte aidosti jostakin ihmisestä. Jos vastapuolelta ei tule kiinnostusta juuri sillä hetkellä, petytte ja sulkeudutte kuoreenne entistä tiukemmin.
Deittailu on teille helppoa, mutta parisuhteen löytäminen on todella vaikeaa, koska ette osaa ja uskalla avautua, ette uskalla, ette tunnista tai ette halua kohdata tunnelukkoanne. Joku mies voi tietysti kovalla yrittämisellä ja kärsivällisyydellä saada teidän tunteenne avautumaan, mutta sellaisia miehiä on (etenkin Suomessa) hyvin harvassa.
Kyse tuskin on tuota, jos kuitenkin joskus harvoin kohtaa miehen, joka sytyttää välittömästi ja jonka kanssa ajatus suhteesta kiinnostaa. Jos mies ei kiinnosta siinä mielessä, ei auta vaikka nainen olisi kuinka avoin ja vaikka kuinka toivoisi löytävänsä suhteen. Kaikki eivät ole toisilleen yhteensopivia ja se näkyy just siinä, että jokin siinä toisessa osapuolessa tökkää. Sitä asiaa ei pysty muuttamaan tahdonvoimalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos puhut samalla tavalla kuin kirjotat, niin ei ole ihme että ei ketään jaksa sellaista. Blablablabluppblablupp…
Joillekin meistä ei ole mahdottomuus lukea pidempiä kuin yhden tai kahden rivin aloituksia. Sinun ulosantisi muuten vaan vastenmielistä ja kertoo varmasti kaiken sinusta ihmisenä.
Voin samaistua! Tärkeintä on kemia. Sitä joko on tai ei ole. Ei auta vaikka olisi muutoin ”paperilla” täydellinen kumppani. Olin esimerkiksi treffeillä yhden ihan komean ja fiksun miehen kanssa, mutta huomasin, että en halua olla fyysisesti hänen lähellä. Jopa vähän inhotti. Mieti siinä sitten jotain seksiä!