Miksi ilkeilläkin ihmisillä on iso ystäväpiiri?

Kenties ne heidän ystävänsä ovat samanlaisia. Ei tuollaisia ihmisiä pysty kauaa katselemaan, jos on itse aivan toisenlainen.

Ne on samasta puusta veistettyjä. ”Normaalit” ihmiset eivät kauaa katsele.

"Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset vielä lähempänä."

Jos kääntää ilkeälle juoruilijalle selän, niin muuttuu itse ilkeilyn kohteeksi.

Jos haluat tunnistaa narsistin, niin seuraa tuota porukkaa ja katso kuka on eniten äänessä. Lähes varma tunnistuskeino.

mies53v

Samanlaiset styylaa keskenään. Ei siinä sen kummempaa ole. Ne vähän herkemmät ja kiltit ihmiset eivät kohtaa koskaan toisiaan koska herkkyyttä ei kannata näyttää ulospäin. Se ei koskaan johda hyvään. 

Ovat aluksi ystävällisiä ihmisille, joiden tuntemisesta katsovat hyötyvänsä.

Ovat monesti pinnallisen hurmaavia.

Tarjoavat heti kättelyssä "minua joko rakastetaan tai vihataan"-kortin tehden selväksi, että ellet rakasta niin olet sitten vihollinen. Ja näyttävät myöhemmin, miten se toimii: jos et halua samaa kuin ilkiö, sinusta tehdään hylkiö.

Ilkeilijöillä pitää olla myös oma hoviporukka, keiden kanssa käydään asioita läpi, jotta tuntevat olonsa kotoisaksi. Ei sitä kukaan normaali ihminen jaksa kauan katsoa, vaan erkanee lopulta porukasta pois.

Koska yllättävän monella ihmisellä on... ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

"Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset vielä lähempänä."

Jos kääntää ilkeälle juoruilijalle selän, niin muuttuu itse ilkeilyn kohteeksi.

Jos se ei tiedä/ muista olemassaoloasi niin tuskin jaksaa juoruta. Ihmiset pitää itseään liian tärkeänä. Suurin osa ei kiinnosta tippaakaan ketään.

Suomalaiset ovat epäempaattista kansaa.

Ei kyllä sais olla

Ilkeitä ihmisiä on paljon, he ovat massaa.

Mutta sellaset erikoiset, Persoonat, herkät taiteilijasielut, älyköt, maailmanmatkaajat, runopojat ja hippitytöt. Ne on usein yksinäisiä, jopa erakkoja. Varsinkin jos eivät kohtaa toista samanlaista, ja harvoin kohtaavat, koska heidänlaisiaan on harvassa.

Koska yleensä heillä on vain tietyt kohteet joille ovat ilkeitä ja muille taas ovat supermukavia. 

On paljon ihmisiä, jotka ihailevat ilkeyttä. Jos joku uskaltaa olla ilkeä muille, hän näyttäytyy vahvana: ei tarvitse muiden hyväksyntää. Se herättää monissa ihailua. Halutaan kuulua vahvojen jengiin.

Monilta jää huomaamatta tämä, että kyseinen ihminen tosiaan on ilkeä.

"Samasta puusta veistettyjä" on koverinsakin, kuten ylempänä jo sanottiin. Tai sitten liian kilttejä ihmisiä, jotka eivät pane vastaan koskaan.

Yhteiskunta katsoo kiusaajiakin läpi sormien. Onneksi lakiin on tulossa muutos kiusaamisesta, mutta ihmisten asenne pitäisi muuttua myös.

Vierailija kirjoitti:

On paljon ihmisiä, jotka ihailevat ilkeyttä. Jos joku uskaltaa olla ilkeä muille, hän näyttäytyy vahvana: ei tarvitse muiden hyväksyntää. Se herättää monissa ihailua. Halutaan kuulua vahvojen jengiin.

Monilta jää huomaamatta tämä, että kyseinen ihminen tosiaan on ilkeä.

Oikeastihan tuo on heikkoutta. Arkoja ihmisiä..

Niillä on hoviväkensä. Kaikki eivät jaksa ja lähtevät lätkimään.

Vierailija kirjoitti:

Koska yleensä heillä on vain tietyt kohteet joille ovat ilkeitä ja muille taas ovat supermukavia. 

Juuri tuollainen käytös on vastenmielistä, en jaksa ihmisiä, jotka päättävät, ketkä ovat hyviä tyyppejä ja muille ovat kuspäitä. Ei kaikista voi pitää, muttei heitä tarvitse kiusatakaan.

Olen ihmetellyt samaa. Sitten moni lempeä, empaattinen, auttavainen ja kiltti on ilman ystäviä, itse olen tällainen.

Ihmiset ovat erilaisia, kaikkien kanssa ei tarvitse ystävystyä. Voit valita ystäväsi, määrä ei ole tärkeää vaan kenestä pidät.