Järkytyin kun luin, että suomalaisten keskimääräinen äo on ainastaan 97

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakohtainen keskimääräinen ÄO on aina sata. Et voi verrata kahta tai useampaa maata keskenään. Se on mahdotonta. Esim. USA:n maantieto kutakuinkin olematon kun kutakuinkin  90 % ihmisistä eivät edes tiedä missä Eurooppa sijaitsee. ÄO riippuu ainoastaan siitä mistä olet kotoisin. Veikkaisin että vaikkapa gambialaisten ÄO on hyvin erilainen kun suomalaisten. Näitä asioita ei voi verrata maiden välillä.

Itse asiassa osittain kyllä voi. Et taida tietää, miten älykkyyosamäärää tarkalleen mitataan. Se mittaa ihmisen kognitiivisia kykyjä. Se voidaan tehdä mittaamalla esim. muistia, hahmottamista, päättelyä, ja kielellistä prosessointiakykyä vaativilla tehtävillä. Siihen ei tarvitse mitään yleistietoa. Se ei ole älykkyyttä, se on kirjatietoa, jota kuka tahansa voi lukea ja opetella.

Ihmisrotujen välillä on huomattu eroja älykkyydessä. Mikä on hyvin luonnolista. Kyllähän esim. verityypeissä on valtavasti eroa esim valkoihoisten ja tummaihoisten välillä, niin miksi ei olisi ihmisten kognitiivisessa kapasiteetissakin?

Et tiedä, miten älykkyysosamäärä tarkalleen mitataan. Myös maantieteellinen sijainti maan sisällä vaikuttaa äo-tuloksen kalibrointiin (ei ymmärtääkseni vielä Suomessa). Tietyillä ihmisryhmillä on tosiaan alempi äo kuin toisilla ja syyt ovat koulutuksen puutteessa, elinoloissa, ravinnossa jne. Ei ole mitään viitteitä siitä, eri etnisillä ryhmillä olisi lähtökohtaisesti erilainen keskimääräinen äo.

Ihmisissä ei ole rotuja. Ollaan kaikki samaa lajia ja vielä hyvin läheistä sukua toisillemme. Me kaikki 8 miljardia polveudumme vain muutamasta tuhannesta alkuihmisestä.

Hämmentävää tekstiä.

Mun psykologian opinnoissa väitettiin, että hyvät ja luotettavat älykkyystestit ovat sellaisia ettei koulutus vaikuta tulokseen.

Niiden ei ole tarkoitus mitata opittua tietoa.

Toki aliravitsemus, köyhyys tai muu stressi voi vaikuttaa mm. keskittymiskykyyn ja motivaatioon tehdä testiä, mikä näkyy geikompina tuloksina.

Koulutus varmasti vaikuttaa tulokseen. Ei siis siten, että osaat vastata oikein kun kysytään Ranskan pääkaupunkia, vaan siten, että olet jo ala-asteelta lähtien ratkonut matemaattisia pulmia ja joutunut pohtimaan asioita eri vinkkeleistä. Tietysti se stimuloi aivojen kehitystä, kun niitä käyttää koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakohtainen keskimääräinen ÄO on aina sata. Et voi verrata kahta tai useampaa maata keskenään. Se on mahdotonta. Esim. USA:n maantieto kutakuinkin olematon kun kutakuinkin  90 % ihmisistä eivät edes tiedä missä Eurooppa sijaitsee. ÄO riippuu ainoastaan siitä mistä olet kotoisin. Veikkaisin että vaikkapa gambialaisten ÄO on hyvin erilainen kun suomalaisten. Näitä asioita ei voi verrata maiden välillä.

Itse asiassa osittain kyllä voi. Et taida tietää, miten älykkyyosamäärää tarkalleen mitataan. Se mittaa ihmisen kognitiivisia kykyjä. Se voidaan tehdä mittaamalla esim. muistia, hahmottamista, päättelyä, ja kielellistä prosessointiakykyä vaativilla tehtävillä. Siihen ei tarvitse mitään yleistietoa. Se ei ole älykkyyttä, se on kirjatietoa, jota kuka tahansa voi lukea ja opetella.

Ihmisrotujen välillä on huomattu eroja älykkyydessä. Mikä on hyvin luonnolista. Kyllähän esim. verityypeissä on valtavasti eroa esim valkoihoisten ja tummaihoisten välillä, niin miksi ei olisi ihmisten kognitiivisessa kapasiteetissakin?

Et tiedä, miten älykkyysosamäärä tarkalleen mitataan. Myös maantieteellinen sijainti maan sisällä vaikuttaa äo-tuloksen kalibrointiin (ei ymmärtääkseni vielä Suomessa). Tietyillä ihmisryhmillä on tosiaan alempi äo kuin toisilla ja syyt ovat koulutuksen puutteessa, elinoloissa, ravinnossa jne. Ei ole mitään viitteitä siitä, eri etnisillä ryhmillä olisi lähtökohtaisesti erilainen keskimääräinen äo.

Ihmisissä ei ole rotuja. Ollaan kaikki samaa lajia ja vielä hyvin läheistä sukua toisillemme. Me kaikki 8 miljardia polveudumme vain muutamasta tuhannesta alkuihmisestä.

Hämmentävää tekstiä.

Mun psykologian opinnoissa väitettiin, että hyvät ja luotettavat älykkyystestit ovat sellaisia ettei koulutus vaikuta tulokseen.

Niiden ei ole tarkoitus mitata opittua tietoa.

Toki aliravitsemus, köyhyys tai muu stressi voi vaikuttaa mm. keskittymiskykyyn ja motivaatioon tehdä testiä, mikä näkyy geikompina tuloksina.

Juuri siksi hyviä ja luotettavia älykkyystestejä on lähes mahdotonta tehdä. Jo pelkästään tottuminen tietynlaisiin tehtävätyyppeihin antaa ihmiselle paremmat valmiudet ratkaista ne verrattuna ihmisiin jotka eivät ole sellaista tehtävätyyppiä koskaan tehneet.

Muutenhan esim. älypeli shakkia voitaisiin käyttää älykkyystestinä eikä olisi väliä että oletko pelannut sitä vuosia vai oletko ihan aloittelija. Tai ihminen ratkaisisi ihan yhtä helposti sanaristikon tai sudokun niin enismmäisellä kerralla kuin sadannella kerralla. Mutta eihän se niin mene. Jos olet tottunut tietynlaisiin pulmatehtäviin niin selviydyt niistä helpommin kuin ne jotka eivät ole.

Siksi mm. suomalainen peruskoululainen ratkaisee älykkyystehtäviä paremmin kuin sellainen joka on saanut huonoa kouluopetusta eikä ole koskaan joutunut ratkaisemaan yhtään pulmatehtävää sitä ennen.

Vierailija kirjoitti:

Maakohtainen keskimääräinen ÄO on aina sata. Et voi verrata kahta tai useampaa maata keskenään. Se on mahdotonta. Esim. USA:n maantieto kutakuinkin olematon kun kutakuinkin  90 % ihmisistä eivät edes tiedä missä Eurooppa sijaitsee. ÄO riippuu ainoastaan siitä mistä olet kotoisin. Veikkaisin että vaikkapa gambialaisten ÄO on hyvin erilainen kun suomalaisten. Näitä asioita ei voi verrata maiden välillä.

Totta kai voi. Älykkyys ei tarkoita yleissivistystä. Samalla tavalla kun voimme mitata kuka juoksee nopeiten, voimme mitata kuka muistaa eniten ja nopeiten vaikka numerosarjoja. Muisti esimerkiksi on yksi älykkyyden osa-alue. Tai kuka osaa laittaa paloja oikeisiin koloihin nopeimmassa ajassa. Tai kuka ymmärtää kuinkakin monimutkaisia ohjeita. Älykkyys on psykologian saralla yksi kaikkein tarkemmin mitattavissa oleva asia. Ja mitä alemmas asteikossa mennään sen selvemmin se tulee esille. Jos sinulle ei voida opettaa mitään, asuit sitten missä tahansa se kertoo todella matalasta älystä. Joten jos Jenkeille kerrotaan, missä Euooppa on ja siltikään he eivät sitä opi, se kertoo jotain älystä, muuten vain huonosta koululaitoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakohtainen keskimääräinen ÄO on aina sata. Et voi verrata kahta tai useampaa maata keskenään. Se on mahdotonta. Esim. USA:n maantieto kutakuinkin olematon kun kutakuinkin  90 % ihmisistä eivät edes tiedä missä Eurooppa sijaitsee. ÄO riippuu ainoastaan siitä mistä olet kotoisin. Veikkaisin että vaikkapa gambialaisten ÄO on hyvin erilainen kun suomalaisten. Näitä asioita ei voi verrata maiden välillä.

Näinhän se asia on lukuunottamatta tuota mahdollisesti hatusta repäistyä maantiedon osaamisprosenttia. Ilmeisesti toden puhujista ei pidetä tällä palstalla alapeukkujen lukumäärästä päätellen.

Ei vaan ole maakohtainen keskimääräinen ÄO aina sata. Ei vaan ole. Nimittäin testien (WAIS, Stanford-Binet) laatijayliopistot pitävät yllä tietokantaa testituĺoksista, ja testit kalibroidaan säännöllisesti niin, että testin suorittaneille maailmanlaajuisesti_ keskimääräinen ÄO asettuu sataan. Toki, testin suorittaneissa _pohjois-amerikkalaisilla, länsi-eurooppalaisilla ja itä-aasialaisilla on yliedustus mm. afrikkalaisiin nähden, mikä voi muodostaa vinoumaa.

Vierailija kirjoitti:

Maakohtainen keskimääräinen ÄO on aina sata. Et voi verrata kahta tai useampaa maata keskenään. Se on mahdotonta. Esim. USA:n maantieto kutakuinkin olematon kun kutakuinkin  90 % ihmisistä eivät edes tiedä missä Eurooppa sijaitsee. ÄO riippuu ainoastaan siitä mistä olet kotoisin. Veikkaisin että vaikkapa gambialaisten ÄO on hyvin erilainen kun suomalaisten. Näitä asioita ei voi verrata maiden välillä.

Ei vaan ole maakohtainen keskimääräinen ÄO aina sata. Ei vaan ole. Nimittäin testien (WAIS, Stanford-Binet) laatijayliopistot pitävät yllä tietokantaa testituĺoksista, ja testit kalibroidaan säännöllisesti niin, että testin suorittaneille _maailmanlaajuisesti_ keskimääräinen ÄO asettuu sataan. Toki, testin suorittaneissa pohjois-amerikkalaisilla, länsi-eurooppalaisilla ja itä-aasialaisilla on yliedustus mm. afrikkalaisiin nähden, mikä voi muodostaa vinoumaa. 

Eli kyllä voi verrata maiden välillä, joskin on muistettava, että monesta maasta ei ole saatavilla luotettavia (=kunnollisesti valvottuja ja riittävän suuren populaation suorittamia) testejä ja siten testituloksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on joku kumma harha, että kaikilla on pitkälle päälle 100 pinnaa se äo. No ei ole. Omani on tutkittu, se on 109 ja sillä on pärjätty mainiosti. Lähihoitaja olen.

Mulla on 137 - olin ennen lähäri, mutta työ oli epäinhimillistä sekä itselleni että asiakkailleni.

Nyt olen tutkija ja se sopii epäsosiaaliselle luonteelleni paremmin - saa olla rauhassa typeriltä ihmisiltä. 

Luet kuitenkin tätä palstaa. Uskonpa siis, että tunnet vetoa vähä-älyisten seurassa olemiseen.

On tässä jotain rentouttavaa.

-Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakohtainen keskimääräinen ÄO on aina sata. Et voi verrata kahta tai useampaa maata keskenään. Se on mahdotonta. Esim. USA:n maantieto kutakuinkin olematon kun kutakuinkin  90 % ihmisistä eivät edes tiedä missä Eurooppa sijaitsee. ÄO riippuu ainoastaan siitä mistä olet kotoisin. Veikkaisin että vaikkapa gambialaisten ÄO on hyvin erilainen kun suomalaisten. Näitä asioita ei voi verrata maiden välillä.

Itse asiassa osittain kyllä voi. Et taida tietää, miten älykkyyosamäärää tarkalleen mitataan. Se mittaa ihmisen kognitiivisia kykyjä. Se voidaan tehdä mittaamalla esim. muistia, hahmottamista, päättelyä, ja kielellistä prosessointiakykyä vaativilla tehtävillä. Siihen ei tarvitse mitään yleistietoa. Se ei ole älykkyyttä, se on kirjatietoa, jota kuka tahansa voi lukea ja opetella.

Ihmisrotujen välillä on huomattu eroja älykkyydessä. Mikä on hyvin luonnolista. Kyllähän esim. verityypeissä on valtavasti eroa esim valkoihoisten ja tummaihoisten välillä, niin miksi ei olisi ihmisten kognitiivisessa kapasiteetissakin?

Et tiedä, miten älykkyysosamäärä tarkalleen mitataan. Myös maantieteellinen sijainti maan sisällä vaikuttaa äo-tuloksen kalibrointiin (ei ymmärtääkseni vielä Suomessa). Tietyillä ihmisryhmillä on tosiaan alempi äo kuin toisilla ja syyt ovat koulutuksen puutteessa, elinoloissa, ravinnossa jne. Ei ole mitään viitteitä siitä, eri etnisillä ryhmillä olisi lähtökohtaisesti erilainen keskimääräinen äo.

Ihmisissä ei ole rotuja. Ollaan kaikki samaa lajia ja vielä hyvin läheistä sukua toisillemme. Me kaikki 8 miljardia polveudumme vain muutamasta tuhannesta alkuihmisestä.

Hämmentävää tekstiä.

Mun psykologian opinnoissa väitettiin, että hyvät ja luotettavat älykkyystestit ovat sellaisia ettei koulutus vaikuta tulokseen.

Niiden ei ole tarkoitus mitata opittua tietoa.

Toki aliravitsemus, köyhyys tai muu stressi voi vaikuttaa mm. keskittymiskykyyn ja motivaatioon tehdä testiä, mikä näkyy geikompina tuloksina.

Juuri siksi hyviä ja luotettavia älykkyystestejä on lähes mahdotonta tehdä. Jo pelkästään tottuminen tietynlaisiin tehtävätyyppeihin antaa ihmiselle paremmat valmiudet ratkaista ne verrattuna ihmisiin jotka eivät ole sellaista tehtävätyyppiä koskaan tehneet.

Muutenhan esim. älypeli shakkia voitaisiin käyttää älykkyystestinä eikä olisi väliä että oletko pelannut sitä vuosia vai oletko ihan aloittelija. Tai ihminen ratkaisisi ihan yhtä helposti sanaristikon tai sudokun niin enismmäisellä kerralla kuin sadannella kerralla. Mutta eihän se niin mene. Jos olet tottunut tietynlaisiin pulmatehtäviin niin selviydyt niistä helpommin kuin ne jotka eivät ole.

Siksi mm. suomalainen peruskoululainen ratkaisee älykkyystehtäviä paremmin kuin sellainen joka on saanut huonoa kouluopetusta eikä ole koskaan joutunut ratkaisemaan yhtään pulmatehtävää sitä ennen.

Ihminen joka ei ole koskaan juossut, juoksee tietenkin hitaammin kuin sellainen joka on juossut. Mutta emme siltikään voi väittää, että oikeasti molemmat ovat kovia juoksijoita. Jos se toinen ei saa hyvää tulosta.

Testit saattavat olla väärässä, mutta älyissä on eroja. Mutta jos jonkun toisen maan testit annettaisiin suomalaiselle, hänen pitäisi silloin saada vastaavasti siitä todella matalat pisteet. Mutta kävisikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vuoden 2019 tutkimuksen mukaan Suomessa keksimääräinen ÄO on 101.

https://worldpopulationreview.com/country-rankings/average-iq-by-country

Top 10 Countries with the Highest Average IQ - Ulster Institute 2019:*

Japan - 106.49

Taiwan - 106.47

Singapore - 105.89

Hong Kong (China) - 105.37

China - 104.10

South Korea - 102.35

Belarus - 101.60

Finland - 101.20

Liechtenstein - 101.07

Netherlands & Germany (tie) - 100.74

Vierailija kirjoitti:

Käyttäkää vaan niitä älypuhelimia, siinä äly laskee.

Ei puhelin laske älykkyyttä, vaan flegmaattinen asenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toooosi luotettava tutkimus. Sen mukaan maailmassa on valtioita, joiden kaikki asukkaat ovat keskimmäärin lievästi kehitysvammaisia...

Kaikissa maissa ei edes tutkittu yhtään ihmistä.

Laskettiin vaan keskiarvo naapurimaiden tuloksesta 😂

Tosi hyvää tutkimusta sellainen.

Kiinan tuloksesta vähennettiin monta pistettä kun oletettiin, että muilla alueilla voisi olla tyhmempiä ihmisiä.

Tehtiin pelkkä hypoteesi, ja väitettiin sitä tutkumustulokseksi.

Tämä hypoteesi on silkkaa parhauttas: maalla asuvien ihmisten ÄO on alhaisempi...

Tuon luulis olevan aika selvä asia.

Älykkäimmät jatkavat lukion (Kiinan koulujärjestelmää sen kummemmin tuntematta, mutta vertaa Suomeen) jälkeen yliopistoihin. Niitä tyypillisesti ei ole maalla vaan sitä varten pitää muuttaa kaupunkiin. Sitten valmistutaan, maalla kotiseuduilla olisi tarjolla maanviljelijän ja traktorinkorjaajan työtä, kaupungissa taas siistiä toimistotyötä. Tutkimuslaitokset ovat yliopistokampuksilla (kaupungeissa), suuryritykset ovat kaupungeissa... eli ne työnantajat jotka maksavat hyvää palkkaa älykkäille ihmisille.

Poikkeuksiakin on: Maalle muuttaa (takaisin?) kaupungissa opiskelleita luokanopettajia ja lääkäreitä. Pääosa muuttovirrasta kulkee kuitenkin niinpäin, että opiskeluissa pärjäävät muuttavat maalta kaupunkiin ja suuri osa jää sinne. Koska opiskelumenestys korreloi ÄOn kanssa, tästä seuraa se, että keskimääräinen maaseudun ÄO laskee.

Toki on muutakin muuttoliikettä. Kouluja käymättömät mutta muuten potentiaaliset menestyjät saattavat lähteä kaupunkiin paremman työpaikan perässä: Ehkä he hakeutuvat palvelualalle tai alkavat pienyrittäjiksi. Heistä tulee taksikuskeja, kampaajia tai vaikka pienen kaupan omistajia. He eivät ole ÄO-skaalan ääripäistä joten heidän muuttoliikkeensä ei ole merkityksellinen tässä mielessä.

Maalle jäävät ne, joilla ei ole kykyä opiskella eikä seikkailunhalua/luottoa omiin kykyihin/tarvetta etsiä "parempaa elämää" - ehkäpä juuri se osa, jolla koko energia menee jokapäiväisen elämän pyörittämiseen, kun resurssit ovat rajalliset.

Tutkimusten mukaan taipumus älykkyyteen on osittain perinnöllistä, eli jos sukupolvien ajan kaikkein älykkäimmät muuttavat alueelta pois ja suurin osa puolisoista saadaan omasta lähiympäristöstä, laskee ÄO kyseisellä alueella vähitellen. Kiinassa, missä kuilu kaupunkien ja maaseudun välillä on huomattava, on ihan loogista olettaa että ero älykkyydessä maaseudun ja kaupungin välillä on olemassa.

Tämän olen valitettavasti huomannut.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä huomaa kun tätä palstaa lukee.

Näin on. Kun se oma äly ei kykene käsittämään propagandaa, tullaan sitä uhkaaviin kommentteihin huutamaan "persu", kun ei muuta osata. Tuolla tavoin tyhmä ihminen voi mielessään olla "niiden älykkäämpien joukossa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä huomaa kun tätä palstaa lukee.

Näin on. Kun se oma äly ei kykene käsittämään propagandaa, tullaan sitä uhkaaviin kommentteihin huutamaan "persu", kun ei muuta osata. Tuolla tavoin tyhmä ihminen voi mielessään olla "niiden älykkäämpien joukossa".

Mutta Suomen kannalta toki huono tuollainen tyhmyys, joka pelaa mielikuvilla. Tätä muita kuin Suomen etua ajavat sitten käyttävät hyväkseen.

Vierailija kirjoitti:

No ei ihme että tää kusetus menee läpi tässä maassa jos ollaan noi tyhmiä.

Terv. ÄO 132

Kyllä. Meuhkataan miten "valtaosa on oikessa" ja se riittää.

Vierailija kirjoitti:

Ilmiö, josta ei saa puhua, heikentää väestön keskimääräistä älykkyysosamäärää.

Näin tekee valitettavasti. Tämä pätee osin työperäiseen mutta ennen kaikkea ei-työperäiseen ilmiöön. Ja tässä kohtaa keskitason alapuolella olevat voivat sitten joukolla arvailla että mikä ihmeen ilmiö.

Suomalaisten älykkyys on laskenut jo 80- luvulla syntyneistä ikäryhmistä lähtien.

Korkein äo 76-81 syntyneillä.

Meillähän on samat ao numerot kuin Nigerialla!?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten älykkyys on laskenut jo 80- luvulla syntyneistä ikäryhmistä lähtien.

Korkein äo 76-81 syntyneillä.

Olematta rasisti niin otanta vuoden 81 väestöstä oli huomattavasti vaaleampi kuin vuoden 21 otanta. Suomessa asuu nykyjään paljon väestöä, joka ei ole saanut suomalaista peruskoulutusta. Miten paljon tämä korreloi tilastojen kanssa. Ööh, ei varmaan mitenkään…

Vierailija kirjoitti:

Ite oon huomannut, että varsinkin eteläeurooppalaiset miehet ovat paljon fiksumpia kuin suomalaiset. Sen älykkyyden huomaa kaikesta mitä ne tekee. Tekevät hommat nopeasti ja ovat myös kohteliaita ja rohkeita. Eivät hitaita julliskoja niinkuin suomalaiset.

Juu, tekevät hommat heti mañana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite oon huomannut, että varsinkin eteläeurooppalaiset miehet ovat paljon fiksumpia kuin suomalaiset. Sen älykkyyden huomaa kaikesta mitä ne tekee. Tekevät hommat nopeasti ja ovat myös kohteliaita ja rohkeita. Eivät hitaita julliskoja niinkuin suomalaiset.

Juu, tekevät hommat heti mañana.

Laiskuus kun on viisautta. Tyhmä paljon työtä tekee. viisas  pääsee vähemmällä...

Eli antaa muiden vaan maksaa...