Lue keskustelun säännöt.
"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden nainen"
"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden naisen"
Ajatuksia, tosielämän esimerkkejä? Ainakin omassa tuttavapiirissä on mennyt juuri näin.
Naiset käyneet pitkien suhteiden päätyttyä eroseminaarin, ehkä terapian, aloittaneet uusia harrastuksia, keskittyneet lapsiin ja uuden arjen luontiin. Ehkä pienimuotoista tapailua. Miehillä kuitenkin hyvin pian uudet, vakavat parisuhteet. Mistä tämä mielestänne johtuu?
Tinder täynnä juuri eronneita miehiä, tai harkinta-ajalla tai vasta eroa suunnittelevia miehiä. Kun heiltä kysyy, onko erotyö tehty ja suru käsitelty, vastaus on lähes aina että jo aikoja sitten (vaikkei edes välttämättä erottu vielä).
Eroryhmissäkin valtaosa naisia. Ovatko muut huomanneet saman?
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Eikun tämä just. Hoitoala pyörii niin huonoilla palkoilla, koska alalle jatkuvasti hakeutuu ihmisiä jotka venyvät ja venyvät ja ihan ilman palkkaakin osaltaan.
Mä teen just noin kun sanoit. Autan vain ihan lähipiiriä, muut maksaa rahalla. Solidaarisuutta ei ole. Tuki voi olla henkistä, mutta en pidä auttamisesta. Enkä pyydä apua, että siitä ei ole kysymys.
Voin kuvitella antamasi henkisen tuen. Luulen että kukaan ei sinänsä jää mitään paitsi vaikket sinä kenellekään annakaan mitään. Etkä sitten todella pyydä, kun kerran niin lupaat. Syöpähoidoista kieltäydyt ja valitset kuoleman, vanhuksena hyppäät ikkunasta ennen kuin annat hoitajan vaihtaa sulle vaippoja ja antaa iltalääkkeet. Jos ei onnistu, saattohoidon hoidat itse pitämällä pumpattavaa barbaraa kädestä. Rikkinäiset hampaat vedät itse. Kuolet virtsatientulehdukseen kun ei kannata sitä hoidattaa. Siittä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Apua, ajatteleeko nainen vanhana tosiaan näin?
Joo, jos sun tuttavapiirissä on näin parille ukolle käynyt, niin totta kai se koskee kaikkia. Vakavasti ottaen, eiköhän se sukupuolesta riippumatta ole yksilöllistä miten kukakin eronsa käsittelee ja millainen flaksi käy sinkkumarkkinoilla eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Eikun tämä just. Hoitoala pyörii niin huonoilla palkoilla, koska alalle jatkuvasti hakeutuu ihmisiä jotka venyvät ja venyvät ja ihan ilman palkkaakin osaltaan.
Mä teen just noin kun sanoit. Autan vain ihan lähipiiriä, muut maksaa rahalla. Solidaarisuutta ei ole. Tuki voi olla henkistä, mutta en pidä auttamisesta. Enkä pyydä apua, että siitä ei ole kysymys.
Voin kuvitella antamasi henkisen tuen. Luulen että kukaan ei sinänsä jää mitään paitsi vaikket sinä kenellekään annakaan mitään. Etkä sitten todella pyydä, kun kerran niin lupaat. Syöpähoidoista kieltäydyt ja valitset kuoleman, vanhuksena hyppäät ikkunasta ennen kuin annat hoitajan vaihtaa sulle vaippoja ja antaa iltalääkkeet. Jos ei onnistu, saattohoidon hoidat itse pitämällä pumpattavaa barbaraa kädestä. Rikkinäiset hampaat vedät itse. Kuolet virtsatientulehdukseen kun ei kannata sitä hoidattaa. Siittä vaan.
Ai, ehkä se on juuri nuo syöpähoidot kun sai ajattelemaan näin. Hoitotyö hoidettiin ammattimaisesti ja hyvin tietenkin, mistä olen hyvinkin kiitollinen.
Mutta sen ruljanssin nähtyäni en voi kuin ihmetellä miksi ne ihmiset siellä venyvät vaikkei kaikesta lisätyöstä saakaan palkkaa? Arvostaisivat itseään ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vai että on äiti miehen tärkein nainen...joo sitten on vaan Nyrkki-Kyllikin kanssa.
Mulla on aikuisia lapsia, ja ihan hirveää olisi jos minä yhä olisin heidän elämänsä tärkein aikuinen. Vai miltä kuulostaisi vaimo, jolle äiti on puolisoa tärkeämpi? Kukaan ei liene kuulutkaan sellaisesta, mutta mammanpoika on oikein käsite. On siinä kasvatus täysin epäonnistunut, kun äiti on se joka viehättää, oidipus-kompleksi jopa. Se on mt-häiriö.
Miten lapsesi suhtautuivat siihen, kun yrittivät arvostaa sua ja sanoit vaan kylmästi, että painukaa nyt vttu runkkaamaan siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen kun keksii suhteesta ongelman niin se on sitten ollutkin siellä ihan alusta asti. Siis siitä alusta, jonka mies kuvitteli ennen puhjennutta kriisiä olleen onnellinen.
Kysyykö nainen tässä kohtaa itseltään kuka tässä on kärsinyt enemmän? Se, joka nyt vuosien jälkeen on todennut jääneensä aina vaille asiaa X tai joutuneen käytöksen Y kohteeksi vai se, joka on uskonut olevansa hyvä puoliso ja saa nyt kuulla kaikkien vuosien olleenkin vain harhaa..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Eikun tämä just. Hoitoala pyörii niin huonoilla palkoilla, koska alalle jatkuvasti hakeutuu ihmisiä jotka venyvät ja venyvät ja ihan ilman palkkaakin osaltaan.
Mä teen just noin kun sanoit. Autan vain ihan lähipiiriä, muut maksaa rahalla. Solidaarisuutta ei ole. Tuki voi olla henkistä, mutta en pidä auttamisesta. Enkä pyydä apua, että siitä ei ole kysymys.
Voin kuvitella antamasi henkisen tuen. Luulen että kukaan ei sinänsä jää mitään paitsi vaikket sinä kenellekään annakaan mitään. Etkä sitten todella pyydä, kun kerran niin lupaat. Syöpähoidoista kieltäydyt ja valitset kuoleman, vanhuksena hyppäät ikkunasta ennen kuin annat hoitajan vaihtaa sulle vaippoja ja antaa iltalääkkeet. Jos ei onnistu, saattohoidon hoidat itse pitämällä pumpattavaa barbaraa kädestä. Rikkinäiset hampaat vedät itse. Kuolet virtsatientulehdukseen kun ei kannata sitä hoidattaa. Siittä vaan.
Ai, ehkä se on juuri nuo syöpähoidot kun sai ajattelemaan näin. Hoitotyö hoidettiin ammattimaisesti ja hyvin tietenkin, mistä olen hyvinkin kiitollinen.
Mutta sen ruljanssin nähtyäni en voi kuin ihmetellä miksi ne ihmiset siellä venyvät vaikkei kaikesta lisätyöstä saakaan palkkaa? Arvostaisivat itseään ensin.
Empatiaa on kyllä, ja en ehkä osannut asiaa muotoilla kauhean hyvin. Mutta kysymys on siitä maksuttomasta venymisestä mitä naiset yleensä tekevät. Ei hampaidenhoidosta, vaan siitä että sitä hoidatetaan nyt pienellä kompensaatiolla osaltaan siksi, kun joku ajaa naisia olemaan solidaarinen ja huolehtiva. Kannattaisi muuttaa tuota ehkä ensin, niin monikin asia voisi helpottua. Itse ne paineet tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Eikun tämä just. Hoitoala pyörii niin huonoilla palkoilla, koska alalle jatkuvasti hakeutuu ihmisiä jotka venyvät ja venyvät ja ihan ilman palkkaakin osaltaan.
Mä teen just noin kun sanoit. Autan vain ihan lähipiiriä, muut maksaa rahalla. Solidaarisuutta ei ole. Tuki voi olla henkistä, mutta en pidä auttamisesta. Enkä pyydä apua, että siitä ei ole kysymys.
Voin kuvitella antamasi henkisen tuen. Luulen että kukaan ei sinänsä jää mitään paitsi vaikket sinä kenellekään annakaan mitään. Etkä sitten todella pyydä, kun kerran niin lupaat. Syöpähoidoista kieltäydyt ja valitset kuoleman, vanhuksena hyppäät ikkunasta ennen kuin annat hoitajan vaihtaa sulle vaippoja ja antaa iltalääkkeet. Jos ei onnistu, saattohoidon hoidat itse pitämällä pumpattavaa barbaraa kädestä. Rikkinäiset hampaat vedät itse. Kuolet virtsatientulehdukseen kun ei kannata sitä hoidattaa. Siittä vaan.
Ai, ehkä se on juuri nuo syöpähoidot kun sai ajattelemaan näin. Hoitotyö hoidettiin ammattimaisesti ja hyvin tietenkin, mistä olen hyvinkin kiitollinen.
Mutta sen ruljanssin nähtyäni en voi kuin ihmetellä miksi ne ihmiset siellä venyvät vaikkei kaikesta lisätyöstä saakaan palkkaa? Arvostaisivat itseään ensin.
Toivon että ikä ja lisääntyvä elämänkokemus tuo sinulle viisautta tässä asiassa. Kuulostat aivan hirvittävän pinnalliselta ihmiseltä. Se mikä sinulle näyttäytyy itsekeskeisyydessäsi siltä, ettei ihminen arvosta itseään, voi olla tälle ihmiselle jotain ihan muuta. Mutta hyvä että tajuat edes olla kiitollinen saamastasi hoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Joo, aivan samaan johtopäätökseen päätyy väkisinkin kun lukee vaikka tätä palstaa.
Yritin miettiä jotain selkeästi miehen aloittamaa rakentavaa keskustelua tällä palstalla. Valitettavasti en saanut yhtään mieleeni. En oikeasti ymmärrä mitä ihmettä haette täältä vyöryttämällä meidän päällemme loputonta eri vähemmistöihin ja naisiin kohdistuvaa halveksuntaanne ja pilkkaanne. Toivoisin, että voisitte löytää jonkun paikan, jossa voisitte jakaa sitä kuonaa ihan keskenänne.
Ne on täällä, koska tämä on niiden ainoa naiskontakti, vaikka miten valehtelevat neitsytvaimoista. Jos noilla olisi oikeasti joku nuori nainen, miksi ne asuisi täällä?
Tuo yksikin (se ilkeilijä) on kahdelta palstalta naurettu ulos, kun sattumalta joku tunnisti, ja ilmeni sen kaikki muutkin valheet. Ei sillä ole muuta paikkaa tai elämää.
Huhuh! Missä kaikkialla se sit on häröillyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Joo, aivan samaan johtopäätökseen päätyy väkisinkin kun lukee vaikka tätä palstaa.
Yritin miettiä jotain selkeästi miehen aloittamaa rakentavaa keskustelua tällä palstalla. Valitettavasti en saanut yhtään mieleeni. En oikeasti ymmärrä mitä ihmettä haette täältä vyöryttämällä meidän päällemme loputonta eri vähemmistöihin ja naisiin kohdistuvaa halveksuntaanne ja pilkkaanne. Toivoisin, että voisitte löytää jonkun paikan, jossa voisitte jakaa sitä kuonaa ihan keskenänne.
Olen samaa mieltä. Kirjoittelen tänne harvakseltaan, mutta kyllä tämän yhden pelkkää oksennusta naisten päälle tuottavan miehen on oppinut tunnistamaan ihan liiankin hyvin. En voi ymmärtää, että hänkö muka naimisissa? Kuinka hänellä riittää aikaa ja energiaa tulla tälle palstalle solvaamaan suomalaisia naisia näin usein? Jokseenkin käsittämätön tapaus.
Sanon nyt suoraan: Get over it.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti heti eron jälkeen Tinder käyntiin ja panisin minkä kerkeisin. En kyllä ottaisi naista riesaksi vaan eläisin nuoruuden uudelleen. En todellakaan jäisi suremaan koska elämä on lyhyt. Voisin vakiintua jos vastaa tulisi elämänmyönteinen tasapainoinen ihminen. Ei mielellään kauhean nuorta joka haluaisi tehdä lapsia, koska lapset on jo. Enkä alkaisi isäksi toisten lapsille koska omat lapset on ykkösenä elämässä.
Harva lapseton haluaa äitipuoleksi, sorry.
Olisi pitänyt kirjoittaa ettei äitipuolta olla edes hakemassa. Lapsille riittää yksi äiti.
Ei varmaankaan mutta kun ne vieraat lapset ovat myös haitaksi naiselle, ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Mikä hyöty? Mikä hyöty on siinä, että pitää huolta toisista ihmisistä? Oikeastiko aikuiselle ihmiselle täytyisi sitä jotenkin perustella? Kyllä, solidaarisuus näkyy myös hiekkalaatikkojengeissä ja esimerkiksi hyväkuntoisten vauvanvaatteiden antamisessa ystävien tai sisarusten lapsille.
Eikun perustele nyt vaan se hyöty sinulle? Hyvä mieli, koska autat? Ihmiset hakee mielihyvää itselleen, ja osa meidän historiasta ja selviytymisestä on perustunut siihen, että osataan jelppiä laumakaveria. Se vaan menee jossain kohtaa yli, se luo liikaa paineita olla osa laumaa. Ja toisaalta, jos et auta niin on mekanismeja jotka yrittää estää tämän, laumasta ulos sulkemisen mahdollisuuskin aiheuttaa surua. Ihan aivokemiaa.
Hyvä jos voi tuon välttää, koska itselleen ei kantsi aiheuttaa vahinkoa kummallakaan tavoin.
Uutisväläys: kaikkeen ei tarvitse liittyä oma hyöty tai mielihyvä. Nainen kykenee toimimaan muiden hyväksi oikein hyvin ihan vaan vastuun- ja velvollisuudentunnosta, empatiasta, rakkaudesta, ihn van siitä syystä että sitä me yhteisöissä tehdään. Toista se on teille oman mielihyvän perässä juokseville vapaamatkustajille.
Miksi tuotit mielipahaa miehille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Toivottavasti et oikeasti ole hoitoalalla. Olet aivan kamala ihminen pohjimmiltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Toivottavasti et oikeasti ole hoitoalalla. Olet aivan kamala ihminen pohjimmiltasi.
Niin, tuo on se todellisuus jota tämä julkisen sektorin hoito- ja hoivatyötä dissaava porukka ajaa. Turha sitä on kaunistella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Eikun tämä just. Hoitoala pyörii niin huonoilla palkoilla, koska alalle jatkuvasti hakeutuu ihmisiä jotka venyvät ja venyvät ja ihan ilman palkkaakin osaltaan.
Mä teen just noin kun sanoit. Autan vain ihan lähipiiriä, muut maksaa rahalla. Solidaarisuutta ei ole. Tuki voi olla henkistä, mutta en pidä auttamisesta. Enkä pyydä apua, että siitä ei ole kysymys.
Voin kuvitella antamasi henkisen tuen. Luulen että kukaan ei sinänsä jää mitään paitsi vaikket sinä kenellekään annakaan mitään. Etkä sitten todella pyydä, kun kerran niin lupaat. Syöpähoidoista kieltäydyt ja valitset kuoleman, vanhuksena hyppäät ikkunasta ennen kuin annat hoitajan vaihtaa sulle vaippoja ja antaa iltalääkkeet. Jos ei onnistu, saattohoidon hoidat itse pitämällä pumpattavaa barbaraa kädestä. Rikkinäiset hampaat vedät itse. Kuolet virtsatientulehdukseen kun ei kannata sitä hoidattaa. Siittä vaan.
Oletko sä aikuinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Toivottavasti et oikeasti ole hoitoalalla. Olet aivan kamala ihminen pohjimmiltasi.
Niin, tuo on se todellisuus jota tämä julkisen sektorin hoito- ja hoivatyötä dissaava porukka ajaa. Turha sitä on kaunistella.
Niinpä. Tänään olemme lukeneet karua kertomaa kehitysvammaisten hoitoon liittyvistä epäkohdista. Vanhustyön tilasta tiedämme jo paljon. Sekö korjaantuu sillä, että naiset lähtevät kovapalkkaisiin insinöörihommiin? Käsiä tarvitaan lisää, rahaa ei tässä ikääntyvässä yhteiskunnassa tule olemaan enempää julkiseen sektoriin laitettavaksi. Naisten hyvällä tahdolla täällä on edelleen pakko asioita ja ihmisiä - ihmisiä - hoitaa tulevaisuudessakin, valitettavasti. Turha siitä on naisten tyhmyyttä ja liiallista solidaarisuutta syyttää. Teemme mihin pystymme, kuten aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Eikun tämä just. Hoitoala pyörii niin huonoilla palkoilla, koska alalle jatkuvasti hakeutuu ihmisiä jotka venyvät ja venyvät ja ihan ilman palkkaakin osaltaan.
Mä teen just noin kun sanoit. Autan vain ihan lähipiiriä, muut maksaa rahalla. Solidaarisuutta ei ole. Tuki voi olla henkistä, mutta en pidä auttamisesta. Enkä pyydä apua, että siitä ei ole kysymys.
Voin kuvitella antamasi henkisen tuen. Luulen että kukaan ei sinänsä jää mitään paitsi vaikket sinä kenellekään annakaan mitään. Etkä sitten todella pyydä, kun kerran niin lupaat. Syöpähoidoista kieltäydyt ja valitset kuoleman, vanhuksena hyppäät ikkunasta ennen kuin annat hoitajan vaihtaa sulle vaippoja ja antaa iltalääkkeet. Jos ei onnistu, saattohoidon hoidat itse pitämällä pumpattavaa barbaraa kädestä. Rikkinäiset hampaat vedät itse. Kuolet virtsatientulehdukseen kun ei kannata sitä hoidattaa. Siittä vaan.
Ai, ehkä se on juuri nuo syöpähoidot kun sai ajattelemaan näin. Hoitotyö hoidettiin ammattimaisesti ja hyvin tietenkin, mistä olen hyvinkin kiitollinen.
Mutta sen ruljanssin nähtyäni en voi kuin ihmetellä miksi ne ihmiset siellä venyvät vaikkei kaikesta lisätyöstä saakaan palkkaa? Arvostaisivat itseään ensin.
Empatiaa on kyllä, ja en ehkä osannut asiaa muotoilla kauhean hyvin. Mutta kysymys on siitä maksuttomasta venymisestä mitä naiset yleensä tekevät. Ei hampaidenhoidosta, vaan siitä että sitä hoidatetaan nyt pienellä kompensaatiolla osaltaan siksi, kun joku ajaa naisia olemaan solidaarinen ja huolehtiva. Kannattaisi muuttaa tuota ehkä ensin, niin monikin asia voisi helpottua. Itse ne paineet tehdään.
Ei. Itse niitä paineita ei tehdä. Se joku, joka minua ennen painosti venymään ja tekemään enemmän kuin oman osuuteni kotona, oli eksä ja eksän suku. Kirjoitin asiasta jo aiemmin ketjussa. Kyllä niillä joillakuilla, jotka ajavat naista olemaan solidaarinen ja huolehtiva, on kasvot - ihan aina. Paineita tulee, kun painostetaan, ja jää tulematta, kun ei painosteta.
Yleisesti ottaen muutenkin se on se mies joka haluaa jonkun itseään passaamaan eikä pärjää yksin. Nainen on itsenäinen eikä tarvitse ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.
Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.
Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.
Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.
Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti.
Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.
Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa.
Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia.
Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.
No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on?
Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi.
Toivottavasti et oikeasti ole hoitoalalla. Olet aivan kamala ihminen pohjimmiltasi.
Niin, tuo on se todellisuus jota tämä julkisen sektorin hoito- ja hoivatyötä dissaava porukka ajaa. Turha sitä on kaunistella.
Mites sua dissattiin tuon oletettavasti miehen taholta? Ihan asiallisia ja perusteltuja kysymyksiä.
Normaali kohteliaisuus riittää aika pitkälle. Ja se ettei pyydä apua koskaan keltään. En mä siitä mitään saa millään tasolla.