"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden nainen"

Miehet tarvitsevat laastarisuhteen ja naiset jatkavat elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Sinun ei tarvitsisi kuin ummistaa hetkeksi silmäsi, kuvitella juuri kirjoittamasi kommentti toisen naisen kirjoittamaksi ja että olet mies, jolla on noin kuivakan oloinen nainen. Et miettisi hetkeäkään, etteikö kannattaisi edes kokeilla vaihtaa kuivakka hapannaama hehkeään ja vielä elämäniloa pursuavaan raikkaaseen ja huomattavasti nuorempaan neitoon.

Kuka mitäkin arvostaa. Sehän on selvää, että moni mies valitsee noin jos valitsemaan pääsee. Minun on vaikea kuvitella kovin montaa kypsästi aikuista naista, jolle miehen hehkeys, nuoruus ja pirskahteleva raikkaus riiitäisivät. Mutta kukin tulkoon onnelliseksi tavallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Joo, aivan samaan johtopäätökseen päätyy väkisinkin kun lukee vaikka tätä palstaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Joo, aivan samaan johtopäätökseen päätyy väkisinkin kun lukee vaikka tätä palstaa.

Yritin miettiä jotain selkeästi miehen aloittamaa rakentavaa keskustelua tällä palstalla. Valitettavasti en saanut yhtään mieleeni. En oikeasti ymmärrä mitä ihmettä haette täältä vyöryttämällä meidän päällemme loputonta eri vähemmistöihin ja naisiin kohdistuvaa halveksuntaanne ja pilkkaanne. Toivoisin, että voisitte löytää jonkun paikan, jossa voisitte jakaa sitä kuonaa ihan keskenänne.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ex-mies (48-v) on kymmenen vuoden takaisen eromme jälkeen etsinyt parikymppistä naista itselleen, ei löydy ei. Mies ei ymmärrä miksi. Hyvä puoli on, että aikaa on jäänyt lapsillemme, kun naiset on niin nirsoja :D

Tiedän yhden vastaavan keissin. Mies 45v nyt ja max 25v naista metsästänyt yli 15 vuotta. Ei löydy ei, ja kauhea katkeruus.

Kyllä mä sen ymmärrän että lapsia haluavan miehen pitää huomioida naisen hedelmällinen ikä, mutta fakta valitettavasti on se että todella vaikea on löytää itseään 20 vuotta nuorempaa kumppania rinnalleen.

Naisilla tuo on totta, mutta miehillä aika helppo toteuttaa.

En tunne yhtäkään miestä, joka tuon on onnistunut toteuttamaan, vain näitä ikuisesti nuoria naisia tuloksetta jahtaavia. Jos viittaat tuontimorsiamiin, voin kertoa, että voin poimia halutessani itseäni 20 vuotta nuoremman miehen avioliittoon Rautatientorilta parissa minuutissa, sillä siellä viihtyy paljon tummempaa, avioliittohakuista miestä.

Mies kun pääsee nuoremman naisen makuun, niin on aivan normaalia, että niitä harrastetaan mahdollisimman pitkään. Sitten kun pahin panetus on pois alta, niin valitaan se sopivin vaimoksi ja lasten äidiksi.

Aavistelinkin, että sinulla ei ole aivan tavalliset piirit, kun et tunne yhtään miestä, jolla nuorempi nainen ja joudut turvautumaan sotaa ja vainoa paenneisiin lapsiparkoihin asematunnelissa.

Ja tämä mies vaatii vaimolta neitsyyttä vaikka itse on pannut menemään pitkin maailmaa.

Ja joopa joo, todella hädänalaisia lapsiparkoja nämä partamiehet joita siellä asemalla pyörii.

-eri

Kuulehan rasisti!!1 Etkö ole koskaan nähnyt miten esim. Emma Kari sanoi yhdessä videossa, miten "täällä on naisia ja lapsia"? Sinä varmaan näit siinäkin vain pelkkiä partaisia aikuisia miehiä?! Hakeudu hoitoon!!1

*jumankeuta että pistelee taas vihaksi, niin ettei veri kierrä*

Voi kyynel. Naisia ja lapsia vastaan minulla ei ole mitään ja heitä tänne pitäisikin ottaa turvaan. Enimmäkseen tänne on kyllä tullut niitä miehiä.

Jos tämä tekee minusta rasistin niin sitten olen sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Juurikin näin. Kyllä naiset käsittelevät eron loppuun ennenkuin uutta suhdetta. Toki poikkeuksiakin löytyy. Ehkäpä miehet ei osaa elää yksin ja tarvitsevat kylkeensä jonkun lohduttajan.

No ei ainakaan omasta kokemuksesta käsittele. Kiire heilläkin on päästä uuden miehen kainaloon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Joo, aivan samaan johtopäätökseen päätyy väkisinkin kun lukee vaikka tätä palstaa.

Yritin miettiä jotain selkeästi miehen aloittamaa rakentavaa keskustelua tällä palstalla. Valitettavasti en saanut yhtään mieleeni. En oikeasti ymmärrä mitä ihmettä haette täältä vyöryttämällä meidän päällemme loputonta eri vähemmistöihin ja naisiin kohdistuvaa halveksuntaanne ja pilkkaanne. Toivoisin, että voisitte löytää jonkun paikan, jossa voisitte jakaa sitä kuonaa ihan keskenänne.   

Olen samaa mieltä. Kirjoittelen tänne harvakseltaan, mutta kyllä tämän yhden pelkkää oksennusta naisten päälle tuottavan miehen on oppinut tunnistamaan ihan liiankin hyvin. En voi ymmärtää, että hänkö muka naimisissa? Kuinka hänellä riittää aikaa ja energiaa tulla tälle palstalle solvaamaan suomalaisia naisia näin usein? Jokseenkin käsittämätön tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Mikä hyöty? Mikä hyöty on siinä, että pitää huolta toisista ihmisistä? Oikeastiko aikuiselle ihmiselle täytyisi sitä jotenkin perustella? Kyllä, solidaarisuus näkyy myös hiekkalaatikkojengeissä ja esimerkiksi hyväkuntoisten vauvanvaatteiden antamisessa ystävien tai sisarusten lapsille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ennen eroa kuuden vuoden erittäin kuiva kausi, seksiä oli keskimäärin kerran vuodessa, koska mies piti minua niin vastenmielisenä ulkoisesti. Ei kuitenkaan halunnut erota. Peiliin katsomalla tiesin että en ollut vastenmielisen näköinen vaan ihan normaali, keski-ikäinen nainen. Hän ei kuitenkaan kestänyt vanhenevaa kehoani eikä muutamaa lisäkiloa. Itse ehdotteli ekan vuoden aikana seksiä ehkä kerran kuussa, mutta tultuani aina torjutuksi, en enää viitsinyt. Lopulta, kun vaihe ei päättynyt ollenkaan, hain eroa. Olemme molemmat yksin edelleen, erosta pari vuotta. Toistuva torjutuksi tuleminen traumatisoi minut niin etten uskalla lähestyä ketään, pelkään tulevani jälleen torjutuksi.

Olen paljon miettinyt että tein alunperin todella huonon valinnan, mies osoittautui hyvin ulkonäkökeskeiseksi heti aluksi, mutta laitoin nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin silloin. Halusi mm että olisin värjännyt vaaleat hiukseni tummiksi, koska hän preferoi brunetteja. Huoh. Valitettavasti huonot puolet vain ajan mittaan vahvistuvat ihmisessä. Nyt tämän tajuan.

Hyvä opetus, miksi ei koskaan pidä ottaa pinnallista miestä. Kun ikä väkisin muuttaa ulkonäköä, kaverilla ei enää edes seiso. Palstalla on useampi näitä pinnallisia ukkeleita.

Jos ei ole pakottavaa tarvetta tehdä lapsia, naisen kannattaa satsata nuoruus opintoihin ja uraan ja alkaa suhteeseen miehen kanssa vasta keski-iässä ja sen jälkeen. Näin karisee joukosta pinnalliset ulkonäön ja nuoruuden perässä juoksijat. Itse olen tehnyt näin ja hyvin tyytyväinen strategiaani. Monet sydänsurut on näin jääneet väliin ja vähän vaille viisikymppisenä löytyi mies, joka ei ryppyjä säikähdä ja jonka kanssa rakkaus on vahvaa ja kestävää.

Miksi miehen pitäisi huolia ryppyinen kun saa nuorempiakin?

Ei tarvitsekaan. Sehän tämän koko strategian pointti on, että en halua niitä pinnallisia miehiä jotka haluavat vain nuorempia. Sitten kun on ryppyinen, niin ne katoavat automaattisesti ympäriltä eikä tarvitse tuhlata sydäntään heihin. Se tässä strategiassa on myös hyvä puoli, että kun ei ota miestä nuorena, tottuu yksinoloon eikä vanhempana oli mikään tragedia jos kukaan mies ei huolikaan. Minut huoli, ja varmasti mies olisi saanut nuoremmankin mutta rakastuimme toisiimme. 

Hyvä puoli on myös se, että miesten pinnallisuus alkaa olla kaiken ikäisille naisille niin iso turn off, että pidemmällä tähtäimellä luonnonvalinta alkaa tuottaa vähemmän pinnallisia miehiä kun pinnalliset eivät enää pääse suhteisiin naisten kanssa.

Olet nyt aivan epälooginen. Mitä se sun haluaminen ketään liikuttaa, koska eihän sinulla ole mitään mahdollisuutta saada sellaista miestä, joka saa nuoria naisia? Vai uskotteleeko naiset tosiaan, että khyyyyyllä sellainenkin mies mut ottaisi mieluummin kuin nuoren, rypyttömän ja timmin kropaltaan?

Tuossahan tuo nainen kertoi, että on jo löytänyt rakkauden. Mikä sinua vaivaa? Miksi sinulla on aivan silmitön tarve olla ilkeä vanhemmille naisille? Miksi haluat ilkeillä heille siitä että he ovat vanhoja? Monissa ihmisissä on vaikka mitä negatiivisia puolia, joista voisi ilkeillä, mutta sinä päätät ilkeillä vanhuudesta, jossa ei ole mitään pahaa eikä väärää ja joka koskettaa jossain vaiheessa meitä kaikkia.

Sinun ei tarvitse olla kiinnostunut vanhemmista naisista. Sinun ei tarvitse edes puhua heille. Silti päätät käyttää aikaasi heille puhumiseen ja ilkeilyyn. Miksi? On käsittämätöntä, miksi kirjoitat kuin heitä ei saisi olla olemassakaan ja haluat että he tuntisivat olonsa mahdollisimman surkeaksi. Ehkä se kertoo enemmän jostain omasta ikäkriisistäsi kuin mistään muusta.

Äläpäs nyt hermostu! Oletan, että kun naiset saavat täysin vapaasti nälviä miehiä esim. näin: "Kun ikä väkisin muuttaa ulkonäköä, kaverilla ei enää edes seiso. Palstalla on useampi näitä pinnallisia ukkeleita.", niin kai se tasa-arvon vuoksi on myös hyväksyttävää toiseenkin suuntaan?

Onneksi en ole kuvauksien kaltainen kaljuuntuva ja kaljamahainen impotentti, mutta joku ulkonäköpaineista ja impotenssista kärsivä mies saattaa ottaa tuollaisesta tekstistä vähän itseensä. Mielestäni tuollainen kielenkäyttö naisilta ei myöskään vaikuta positiivisella tavalla siihen mielikuvaan mikä naisista syntyy keskustelutaitojen pohjalta.

Miksi ette koskaan puutu toistenne kielenkäyttöön? 

Siis nämä miehethän ovat itse kertoneet että heillä ei seiso ikäistensä vaimojen kanssa vaan vain nuorten thai-naisten kanssa. Ei ole nälvimistä jos nainen sanoo saman. Olen tuo, joka kirjoitti etten halua näitä miehiä joilla halut loppuu naisen vanhenemiseen. Minä olen saanut miehen mallin isältäni, joka rakasti ja arvosti puolisoaan pilke silmäkulmassa loppuun asti, ja tiedän myös että heillä oli vilkas seksielämä vielä 75-vuotiaina. (Älkää kysykö mistä tiedän :D) Sama mies kasvatti lempeydellä 4 tytärtä ja kasvatti nämä arvostamaan itseään. Hän ei myöskään pitänyt lastensa ikäisiä tyttöjä seksiobjekteina. Sellaisen miehen minäkin haluan, muu ei minulle kelpaa. Miksi pitäisikään? Nuo aasia-tyttöjä ihailevat miehet eivät halua minua enkä minä heitä. Eikö se ole win-win-tilanne? 

-------------------

Isäni kaltaiset naisia arvostavat vanhan ajan herrasmiehet ovat häviävä luonnonvara Suomessa, mutta itse ehdin löytää miehen jolle naisen vanheneminen on luonnollinen asia. Seisokki on helppo saada ja suhteessamme on iästämme huolimatta voimakas seksuaalinen vetovoima, mutta myös paljon muuta. Kumppanuutta, ystävyyttä, rakkautta. Miksi kaipaisin mitään muuta?

On ihan eri asia jos on ollut saman rakastavan puolison kanssa ja tuntee toisen läpikotaisin kaikkine puolineen. Ei silloin välttämättä ole mitään ongelmia.

Itse jouduin tahtomattani uudelle kierrokselle reiluna nelikymppisenä ja yllätyksekseni huomasin kun jossain vaiheessa uskalsin seurustelua aloittaa, että kyllä se oikeasti on vaikeaa saada kovaa seisokkia jonkun puolituntemattoman pahasti ylipainoisen tai vastaavasti rusinaisen röökimuijan kanssa joka on omaa ikäluokkaa tai vanhempi. Joten ei se mistään tuulesta temmattu asia ole. Jos katselen aikuisviihdettä tai muuten vain nuoria naisia niin seisokin kanssa ei ole mitään ongelmia.

Ja sitten se asia, että kuinka moni yli 50-vuotias mies käyttää salaa niitä sinisiä pillereita taatakseen mieskuntonsa. Ei niitä muuten myytäisi joka vuoksi myydä suuria määriä. Ja ne ovat olleet saatavilla jo 20 vuotta.

Niin, voin kuvitella että itsellänikin olisi vaikeuksia kiihottua yli viisikymppisestä puolituntemattomasta miehestä. Mutta rakastuneena oman kumppanin kanssa kiihottuminen on helppoa. Samoin näyttää asia toimivan hänellä. Mitä tässä on ihmeellistä?

No on siinä sellainen ero, että nainen pystyy aina harrastamaan seksiä oli (täysin) kiihottunut tai ei. Se on aika iso paine pois hartioilta ja siksi naiset eivät yleensä ymmärräkään miten tärkeää se visuaalinen ja ihokontaktin kautta kiihottuminen miehille on.

Ei miehen tarvitse harrastaa seksiä kanssani jos ei halua. Jos joku mies kiihottuu vain nuorten naisten kanssa, niin ei hänen kannata minun kanssani olla enkä minä halua olla hänen kanssaan. Juuri tämän takia olen halunnutkin miehen jolle naisen ikä ei ole mikään ongelma koska jokainen meistä vanhenee ja itse pidän seksistä. Miksi tätä tarvitsee jankata?

Siniset pillerit ovat varmaan olleet monen ikääntyneen parin pelastus.

Juuri näin. Kuinkakohan monen vanhemman mamman mies käyttää sinisiä pillereitä puolison tietämättä. Se kun ei ole mitenkään vaikeaa, valmis annos nielaistaan nopeasti nesteen kanssa ja se on siinä.

Kyllä se kiihottumisongelma on lähes kaikilla miehillä vanhemmiten ja jos ei ole niin sitten harrastaa seksiä tyyliin kerran vuodessa ja pökkisi vaikka puupölkkyä jos niikseen tulee.

Ja kun joku kyseli miksi sitten eksytään epäviehättävien naisten kanssa petipuhiin niin miesten dnahan on koodattu tieheä seksin harrastaminen. Ja tavismiehellä ei hirveästi ole seksikukumppanien kanssa valinnanvaraa, on otettava se mitä saa. Suurin osa naisista ei tätä voi ymmärtää, koska heidän kehossaan ei ole testosteronia samassa mittakaavassa kuin miehillä.

Jos se seksi on kerran teille niin pakkomielteisen tärkeää, että sitä pitää saada vaikka vastenmielisinä pitämienne naisten kanssa, niin ei varmaan silloin kannata niitä naisia niin hirveästi haukkua. Kuten tiedät, naisetkin lukevat näitä palstoja ja tuo puhe ei kyllä mitenkään kannusta vanhempia naisia miessuhteisiin. Harva nainen haluaa seksiä jos tietää, että mies pitää häntä ällöttävänä. Voi käydä niin, että jouduttu tyytymään siihen puupölkkyyn.

Tämä puhe mitä täältä lukee, ei kannusta miessuhteisiin meitä nuorempiakaan naisia. Ainakin minun osalta tämä touhu saa jäädä, en halua että olen miehelle tarpeeksi ja kelpaava vain silloin kun olen nuori. Mieluummin olen ilman kuin perustan elämäni miehelle, joka ei enää kiihotu ja vaihtaa nuorempaan kun vanhenen. Vanhenemista kun en voi estää, niin voin estää tuon kivun ja surun sillä etten edes ota ketään miestä.

Enkä ole ainoa joka ajattelee näin.

noin 45-vuotiaana miehenä voin sanoa, että on meitä sellaisiakin jotka syttyvät siitä yhteydestä, siitä että suhde on pysyvä ja se toinen tahtoo olla siinä vaikka arkea eletäänkin. Kyllä se kipinä löytyy jos sitä molemmat haluavat ylläpitää samalla tavalla. Voi olla ihan eri tavalla avoin kun tuntee aidosti. Eikä tämä ollut mikään seksuaalinen vihjaus, vaikka se usein ainakin itsellä on heti seuraavana listalla tuon henkisen yhteyden huomaamisen jälkeen... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.

M46 kirjoitti:

No ei ainakaan omasta kokemuksesta käsittele. Kiire heilläkin on päästä uuden miehen kainaloon.

Mulla ei ole ollut kiire. En ole pystynyt edes tapailuun ainakaan vuoteen eron jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Mikä hyöty? Mikä hyöty on siinä, että pitää huolta toisista ihmisistä? Oikeastiko aikuiselle ihmiselle täytyisi sitä jotenkin perustella? Kyllä, solidaarisuus näkyy myös hiekkalaatikkojengeissä ja esimerkiksi hyväkuntoisten vauvanvaatteiden antamisessa ystävien tai sisarusten lapsille. 

Eikun perustele nyt vaan se hyöty sinulle? Hyvä mieli, koska autat? Ihmiset hakee mielihyvää itselleen, ja osa meidän historiasta ja selviytymisestä on perustunut siihen, että osataan jelppiä laumakaveria. Se vaan menee jossain kohtaa yli, se luo liikaa paineita olla osa laumaa. Ja toisaalta, jos et auta niin on mekanismeja jotka yrittää estää tämän, laumasta ulos sulkemisen mahdollisuuskin aiheuttaa surua. Ihan aivokemiaa. 

Hyvä jos voi tuon välttää, koska itselleen ei kantsi aiheuttaa vahinkoa kummallakaan tavoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Mikä hyöty? Mikä hyöty on siinä, että pitää huolta toisista ihmisistä? Oikeastiko aikuiselle ihmiselle täytyisi sitä jotenkin perustella? Kyllä, solidaarisuus näkyy myös hiekkalaatikkojengeissä ja esimerkiksi hyväkuntoisten vauvanvaatteiden antamisessa ystävien tai sisarusten lapsille. 

Eikun perustele nyt vaan se hyöty sinulle? Hyvä mieli, koska autat? Ihmiset hakee mielihyvää itselleen, ja osa meidän historiasta ja selviytymisestä on perustunut siihen, että osataan jelppiä laumakaveria. Se vaan menee jossain kohtaa yli, se luo liikaa paineita olla osa laumaa. Ja toisaalta, jos et auta niin on mekanismeja jotka yrittää estää tämän, laumasta ulos sulkemisen mahdollisuuskin aiheuttaa surua. Ihan aivokemiaa. 

Hyvä jos voi tuon välttää, koska itselleen ei kantsi aiheuttaa vahinkoa kummallakaan tavoin. 

Joo, ole sä toki miesten tavoin vaan muiden sinulle antaman hoivan ja välittämisen varassa osallistumatta siihen itse yhtään mitenkään, ettet vaan liikaa rasitu ja joudu olemaan osa laumaa. WTF?   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.

No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Mikä hyöty? Mikä hyöty on siinä, että pitää huolta toisista ihmisistä? Oikeastiko aikuiselle ihmiselle täytyisi sitä jotenkin perustella? Kyllä, solidaarisuus näkyy myös hiekkalaatikkojengeissä ja esimerkiksi hyväkuntoisten vauvanvaatteiden antamisessa ystävien tai sisarusten lapsille. 

Eikun perustele nyt vaan se hyöty sinulle? Hyvä mieli, koska autat? Ihmiset hakee mielihyvää itselleen, ja osa meidän historiasta ja selviytymisestä on perustunut siihen, että osataan jelppiä laumakaveria. Se vaan menee jossain kohtaa yli, se luo liikaa paineita olla osa laumaa. Ja toisaalta, jos et auta niin on mekanismeja jotka yrittää estää tämän, laumasta ulos sulkemisen mahdollisuuskin aiheuttaa surua. Ihan aivokemiaa. 

Hyvä jos voi tuon välttää, koska itselleen ei kantsi aiheuttaa vahinkoa kummallakaan tavoin. 

Uutisväläys: kaikkeen ei tarvitse liittyä oma hyöty tai mielihyvä. Nainen kykenee toimimaan muiden hyväksi oikein hyvin ihan vaan vastuun- ja velvollisuudentunnosta, empatiasta, rakkaudesta, ihn van siitä syystä että sitä me yhteisöissä tehdään. Toista se on teille oman mielihyvän perässä juokseville vapaamatkustajille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Joo, aivan samaan johtopäätökseen päätyy väkisinkin kun lukee vaikka tätä palstaa.

Yritin miettiä jotain selkeästi miehen aloittamaa rakentavaa keskustelua tällä palstalla. Valitettavasti en saanut yhtään mieleeni. En oikeasti ymmärrä mitä ihmettä haette täältä vyöryttämällä meidän päällemme loputonta eri vähemmistöihin ja naisiin kohdistuvaa halveksuntaanne ja pilkkaanne. Toivoisin, että voisitte löytää jonkun paikan, jossa voisitte jakaa sitä kuonaa ihan keskenänne.   

Ne on täällä, koska tämä on niiden ainoa naiskontakti, vaikka miten valehtelevat neitsytvaimoista. Jos noilla olisi oikeasti joku nuori nainen, miksi ne asuisi täällä?

Tuo yksikin (se ilkeilijä) on kahdelta palstalta naurettu ulos, kun sattumalta joku tunnisti, ja ilmeni sen kaikki muutkin valheet. Ei sillä ole muuta paikkaa tai elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.

No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on? 

Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Naiselle itselleen? Palkaton kotityö, lastenhoito, läheishoiva ja vapaaehtoistyö muodostavat noin kolmanneksen maamme bruttokansantuotteesta. Revi siitä hyötyä.

No sepä just. Yhteiskunta pyörii osaltaan siksi että naiset ovat niin saakelin solidaarisia. En voi käsittää että miksi noille hoitoaloille hakeudutaan, tai miksi ne kotityöt otetaan omaksi jutuksi. Okei, olen mies, en ehkä voikaan ymmärtää. Mutta eikö näitä voi miettiä kun tajuaa millaiset biologiset mekanismit siellä taustalla on? 

Joo, jätä sä toki äitisi pyörimään paskavaipoissa ja ojaan kuolemaan ja naapurin lapsen syöpähoitojen yhteydessä hoiva ja syli antamatta miettiessäsi omaa palkkapussiasi. 

Eikun tämä just. Hoitoala pyörii niin huonoilla palkoilla, koska alalle jatkuvasti hakeutuu ihmisiä jotka venyvät ja venyvät ja ihan ilman palkkaakin osaltaan. 

Mä teen just noin kun sanoit. Autan vain ihan lähipiiriä, muut maksaa rahalla. Solidaarisuutta ei ole. Tuki voi olla henkistä, mutta en pidä auttamisesta. Enkä pyydä apua, että siitä ei ole kysymys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tarvitsevat naisia, mutta naiset eivät tarvitse miehiä. Siinähän se on yksinkertaisesti.

Vähän vakavammin otettuna, naisella on monta erilaista vaihetta elämänkaaren aikana jotka täytyy käydä läpi. Tyttö, teini, nuori nainen, nainen, äiti, vaihdevuosien jälkeinen nainen ilman hormoneja, isoäiti.

Ja sit, pojat on poikia. Ainoastaan vauvaiässä sukupuolet ja muut sukupuolettomat on samanlaisia.

Kiintoisa näkemys. Se on varmaan tavallaan totta, että naiset käsittelevät eri tavalla kuin miehet väistämättä iän myötä muuttuvaa elämäänsä. Miehet kuvittelevat, että kaikki jatkuu ihannetilassa samanlaisena nuoruudesta hautaan. Siksi tuo säälittävä nuorten naisten itsekritiikitön perässä juokseminen ja joskus täydellinen vastuuttomuus perhe-elämässä ja esim. omien vanhempien tukemisessa. Ikääntymistä ja rappeutumista on vaikea hyväksyä jos ihanneminä on ikuinen pikkupoika, joka laskettelee suustaan pikkupoikien härskejä juttuja sosiaalisena toimintana.

Mutta miksi naiset eivät tee samoin? Mikä siinä on että pitää kaikki taakat ottaa kantaakseen, mitä hiton väliä muilla ihmisillä, heidän mielipiteillään tai yhteisön toimivuudella on? Kaikki pitää huolen omista jutuistaan, ketään ei tarvitse ilman palkkaa autella. Yhteisöllisyys ja sovinnollisuus ovat pahinta maailmassa, ne on ansa. Parempi kun keskittyy omaan pieneen lähipiiriinsä, eikä sen ulkopuoliseen elämään ihan kauheasti. 

Varmaankin siksi, että naisten arvomaailma on avarampi, suvaitsevampi, lämminsydämisempi ja solidaarisempi kuin miesten.

Mutta mikä se hyöty tästä on naisille itselleen? Mikä ajaa olemaan solidaarinen oman jaksamisen kustannuksella? Tähänhän esimerkiksi hoitoala perustuu osaltaan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta yhteiskunta voi silti toimia hienosti, kunhan ollaan kohteliaita eikä puututa toisten asioihin liikaa. 

Solidaarisuus näkyy esimerkiksi näissä hiekkalaatikkojengeissä, tai vauvakamojen kilpavarustelussa? Uskoisin että erot yksilötasolla on suuria, ei voi sanoa että naiset olisivat muuta kuin keskimäärin avarakatseisempia. 

Mikä hyöty? Mikä hyöty on siinä, että pitää huolta toisista ihmisistä? Oikeastiko aikuiselle ihmiselle täytyisi sitä jotenkin perustella? Kyllä, solidaarisuus näkyy myös hiekkalaatikkojengeissä ja esimerkiksi hyväkuntoisten vauvanvaatteiden antamisessa ystävien tai sisarusten lapsille. 

Eikun perustele nyt vaan se hyöty sinulle? Hyvä mieli, koska autat? Ihmiset hakee mielihyvää itselleen, ja osa meidän historiasta ja selviytymisestä on perustunut siihen, että osataan jelppiä laumakaveria. Se vaan menee jossain kohtaa yli, se luo liikaa paineita olla osa laumaa. Ja toisaalta, jos et auta niin on mekanismeja jotka yrittää estää tämän, laumasta ulos sulkemisen mahdollisuuskin aiheuttaa surua. Ihan aivokemiaa. 

Hyvä jos voi tuon välttää, koska itselleen ei kantsi aiheuttaa vahinkoa kummallakaan tavoin. 

Uutisväläys: kaikkeen ei tarvitse liittyä oma hyöty tai mielihyvä. Nainen kykenee toimimaan muiden hyväksi oikein hyvin ihan vaan vastuun- ja velvollisuudentunnosta, empatiasta, rakkaudesta, ihn van siitä syystä että sitä me yhteisöissä tehdään. Toista se on teille oman mielihyvän perässä juokseville vapaamatkustajille.

Huoh, tuo vastuun- ja velvollisuudentunto on juuri se ansa millä teitä kusetetaan. Jätä tekemättä, kyllä muut pärjäävät ihan hyvin. 

Kun tuo taipumus empatiaan juuri johtuu jostain, ei se ole valinta vaan ominaisuus. Sut on ohjelmoitu sellaiseksi että sinä huolehdit asioista. Joten tuskin pääset siitä kokonaan irti, mutta voitko kuvitella että isommassa väkimäärässä tuota ilmiötä käytetään ihan surutta hyödyksi? Ei se ole ominaisuus joka on tarpeen muuta kuin lauman koossapysymiseksi ja hengissäsäilymiseksi.