"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden nainen"
"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden naisen"
Ajatuksia, tosielämän esimerkkejä? Ainakin omassa tuttavapiirissä on mennyt juuri näin.
Naiset käyneet pitkien suhteiden päätyttyä eroseminaarin, ehkä terapian, aloittaneet uusia harrastuksia, keskittyneet lapsiin ja uuden arjen luontiin. Ehkä pienimuotoista tapailua. Miehillä kuitenkin hyvin pian uudet, vakavat parisuhteet. Mistä tämä mielestänne johtuu?
Tinder täynnä juuri eronneita miehiä, tai harkinta-ajalla tai vasta eroa suunnittelevia miehiä. Kun heiltä kysyy, onko erotyö tehty ja suru käsitelty, vastaus on lähes aina että jo aikoja sitten (vaikkei edes välttämättä erottu vielä).
Eroryhmissäkin valtaosa naisia. Ovatko muut huomanneet saman?
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Mä olen näillä kilometreillä ja elämänkokemuksella samaa mieltä.
Miehen kuuluu olla suhteessa MIES, suojelija, ja hänen tulee tehdä kaikki ns. miesten työt ja pitää perheestään huolta myös rahallisesti.
Miksi naiset eivät ymmärrä, millaiselle miehelle kannattaa tehdä lapsia ja millaiselle ei?
On aivan turha tehdä lapsia jollekin työttömälle sohvalla maksavalle Penalle ja sitten valittaa, kun se ei tee mitään.
Älkää hyvät naiset ottako tällaisia miehiä, vaan ottakaa menestyvä mies joka osaa pitää perheestään huolta.
Naisen kuuluu olla kotona kuningatar. Ja miehen kuningas!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Ja sitten taas empiria kertoo, että vähemmän osallistuvaa kumppania ei arvosta, ja kun ei arvosta, lakkaa peitto heilumasta ja syntyy eroajatus. Mielenkiintoinen näkökulma tuo, että kotona yhtä paljon kuin puolisonsa tekevä mies on alistettu. Ihan kuin loisiminen olisi miehelle luontaista.
No, kerropas, miksi jopa feministi valitsee lopulta kumppaniksi hyvinkin maskuliinisen miehen? Toisaalta taas feministien helmoissa pyörivät miehet eivät näytä saavan näiltä seksiä kuin väkisin. Eikä se ole loisimista, että kotityöt tekee mieluummin se, joka ne paremmin osaa.
Ja muutenkin asioiden puolittamisen järjettömyyden ymmärtää vasta sitten, kun esim. yhdessä asuessa todellakin kaikki kustannetaan puoliksi. Vasta nykyinen vaimo on ymmärtänyt esim. mitä maksaa auton ylläpito ja kaikki kunnostukset kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Laitatko linkin tuohon tutkimukseen?
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Mä olen näillä kilometreillä ja elämänkokemuksella samaa mieltä.
Miehen kuuluu olla suhteessa MIES, suojelija, ja hänen tulee tehdä kaikki ns. miesten työt ja pitää perheestään huolta myös rahallisesti.
Miksi naiset eivät ymmärrä, millaiselle miehelle kannattaa tehdä lapsia ja millaiselle ei?
On aivan turha tehdä lapsia jollekin työttömälle sohvalla maksavalle Penalle ja sitten valittaa, kun se ei tee mitään.
Älkää hyvät naiset ottako tällaisia miehiä, vaan ottakaa menestyvä mies joka osaa pitää perheestään huolta.
Naisen kuuluu olla kotona kuningatar. Ja miehen kuningas!
Miesten työt kaupungissa, kerrostalossa ovat...?
Vastaan edelliseen, niitä ei ole. Näissä olosuhteissa on kasa sukupuolettomia kotitöitä, jotka on tehtävä. Molempien palkkatyöpäivän päälle ne jaetaan, jotta molemmille jää aikaa palautua, aikaa itselle ja aikaa parisuhteelle. Vastuunkanto on aina miehekästä, ei sitä pyykki- tai tiskivuorelle kiipeäminen mitenkään vähennä. Hommaa on perheessä kahdelle joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Tuo sinun "tutkimus" on palstalla pyörineen huoltomiehen väitteet, ei mitään sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Laitatko linkin tuohon tutkimukseen?
Ei se Googlen käyttö niin hankalaa ole että sitä ei kannattaisi käyttää ilman vaatimuksia todisteiden eteen tuomisesta. En ole tuo kommentin kirjoittaja, olen vain ärsyyntynyt uusavuttomuuteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Eikö se ole aivan sama vaikka toinen löytäisi uuden kumppanin seuraavana päivänä erosta.
Toista ei omista edes parisuhteen aikana saati sitten parisuhteen jälkeen.
-M51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Ja sitten taas empiria kertoo, että vähemmän osallistuvaa kumppania ei arvosta, ja kun ei arvosta, lakkaa peitto heilumasta ja syntyy eroajatus. Mielenkiintoinen näkökulma tuo, että kotona yhtä paljon kuin puolisonsa tekevä mies on alistettu. Ihan kuin loisiminen olisi miehelle luontaista.
No, kerropas, miksi jopa feministi valitsee lopulta kumppaniksi hyvinkin maskuliinisen miehen? Toisaalta taas feministien helmoissa pyörivät miehet eivät näytä saavan näiltä seksiä kuin väkisin. Eikä se ole loisimista, että kotityöt tekee mieluummin se, joka ne paremmin osaa.
Ja muutenkin asioiden puolittamisen järjettömyyden ymmärtää vasta sitten, kun esim. yhdessä asuessa todellakin kaikki kustannetaan puoliksi. Vasta nykyinen vaimo on ymmärtänyt esim. mitä maksaa auton ylläpito ja kaikki kunnostukset kotona.
Asiat voi puolittaa myös sektoroidusti, kuten meillä, juurikin tuon osaamisen mukaan. Ei kuitenkaan niin, että toinen makaa sohvalla ja odottaa toisen tekevän kaiken, koska tämä paremmin osaa. Rakkautta ei ole antaa kumppanin nääntyä taakkansa alle, oli asetelma millainen tahansa.
Minulle feministi on henkilö, joka ajaa kaikkien yksilöiden tasa-arvoa. En kelpuuttaisi toisenlaista kumppania, onneksi ei ole tarvinnutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Höpö höpö, ei ole Suomessa näin, jossain latinakulttuurissa ehkä.
Mikään ei seksympää kuin iso mies putsaamassa pikkukissan turkkia, kun pentu on pudonnut jauhopussiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Tuo sinun "tutkimus" on palstalla pyörineen huoltomiehen väitteet, ei mitään sen kummempaa.
Huoltomiehet varmasti näkevät kaikenlaista. En vähättelisi heidän kokemuksiaan. Sinua siivottomana naisena kenties ärsyttää, jos muutkin tietävät totuuden?
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole aivan sama vaikka toinen löytäisi uuden kumppanin seuraavana päivänä erosta.
Toista ei omista edes parisuhteen aikana saati sitten parisuhteen jälkeen.
-M51
Niin, oi ajatusten Tonava.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Mä olen näillä kilometreillä ja elämänkokemuksella samaa mieltä.
Miehen kuuluu olla suhteessa MIES, suojelija, ja hänen tulee tehdä kaikki ns. miesten työt ja pitää perheestään huolta myös rahallisesti.
Miksi naiset eivät ymmärrä, millaiselle miehelle kannattaa tehdä lapsia ja millaiselle ei?
On aivan turha tehdä lapsia jollekin työttömälle sohvalla maksavalle Penalle ja sitten valittaa, kun se ei tee mitään.
Älkää hyvät naiset ottako tällaisia miehiä, vaan ottakaa menestyvä mies joka osaa pitää perheestään huolta.
Naisen kuuluu olla kotona kuningatar. Ja miehen kuningas!
Joopa joo. Ei kotitöitä tekevät miehet ole mitään sohvalla makaavia luusereita, päinvastoin. Suurin osa minun tuntemistani on akateemisia, menestyneitä miehiä. Heillä vaan sattuu olemaan yhtä menestynyt tai menestyneempi puoliso. Kun ei kaikki naiset halua supistaa elämäänsä pyykkäämiseen ja vaipanvaihtoon - eikä kaikki miehet halua puolisoksi pelkkää kotityökonetta.
Mies ei kokenut olleensa enää suhteessa vuosiin kun suhteessa ei ollut seksiä eikä rakkautta vaan pelkkää arjen pyörittämistä. Sellainen suhde on käsitelty loppuun jo ennen eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Tuossa on erittäin pätevä syy hylätä jokainen nainen, joka vaati tekemään puolet kotitöistä. Eihän tuo ole suhde, vaan kiristystä ja orjuuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Miesten työt kaupungissa, kerrostalossa ovat...?
Tienata ja pitää perheestään huolta. Jos pyykkivuoret kasaantuu, mies voi vaikka palkata siivoojan.
Mies voi tehdä enemmän töitä ja maksaa perheen kuluja enenmän ja sijoittaa rahaa lapsilleen rahastoihin.
Vaimo voi näinollen tehdä vähemmän töitä ja kuskata lapsia harrastuksiin ja tehdä niitä kotitöitä.
Näin minun tuntemissa fiksuista tasapainoisissa perheissä tehdään.
Tunnen myös yhden perheen, jossa lääkärivaimo tekee enemmän töitä, ja mies on enemmän lasten kanssa. Sekin toimii.
Jos kumpikaan ei anna yhtään periksi vaan haluaa luoda uraa täysillä ja silti elää perhe-elämää, se ei toimi. Joko uhraat aikaasi tai rahaasi. Perhe on aina uhraus.
Älkää perheelliset vollottako vaan pitäkää huolta niistä perheistänne! Olkaa ylpeitä lapsistanne, kodeistanne ja puolisoistanne!
🇺🇦🇮🇱
En tiedä asiasta tarpeeksi mutta kyllä noin ulkopuolisen tarkkailijan silmään kieltämättä näyttää siltä että miehelle helpompaa vain panna uutta putkeen.
Tuntuu näin naisena siltä että maailman pohjapiirustus ei ole reilu kun menee näin. Mies pääsee irti niin paljon helpommin kuin nainen. Paitti että sitten on paljon niitä miehiä jotka ei pääse. Se vain kun ei itselle satu näitä miehiä kohdalle vaan juuri ne miehet jotka pääsee helposti irti ja kohti seuraavaa seikkailua.
Terveintä kaikille olisi että päästää irti niistä todella epäsopivista hiutaleista jotka löytää heti korvaajan, mutta kun me ei pystytä tähän. Me pidetään kynsin hampain kiinni jostain ihmisestä jolle me ollaan vain yksi vaihtoehto koko vaihtoehtojen meressä. En tiedä mikä ajaa meidät tähän hulluuteen mutta näin se on.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa miehistä ei saa niin helposti irtoseksiä kuin kevyesti tapaileva nainen.
Siksi se uusi perhe on hankittava
Jos seksi menee kaiken edelle niin mikäs siinä sitte. Tunteiden käsittely, oman historian tarkastelu ja tunnetaitojrn opettelu vois tietty auttaa siinä että sen uudenkin perheen saisi pysymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa nyt ymmärtää mikä miehiä naisissa kiinnostaa. Tietenkin ottaa uuden ettei tarvitse olla ilman...
Kokkia, siivoojaa, pyykkäriä? Niin ainakin mun ex. Puoli vuotta söi eineksiä ja asui yksin sotkuissaan. Laittoi Tinderin laulamaan ja sai uuden kodinhoitajan.
Miksi teistä suomalaisista naisista tulee suhteen edetessä tuollaisia tylsimyksiä? Miksi teille ei opeteta miten parisuhdetta vaalitaan?' Mä kun menin naimisiin naisen kanssa, joka on aivan erilaisesta kulttuurista, niin meillä järjestetään yhteistäkin aikaa, jolloin esim. rakastellaan todella pitkään ja monta kertaa. Välillä käydään ulkona syömässä kahdestaan ja kun lapset nukkuvat, saatamme viettää romanttisen illan hellitellen toisiamme.
Suomalaisen naisen pitäisi nyt pikkuhiljaa jo kasvaa pois siitä piikamoodista ja edes yrittää tehdä jotain parisuhteet eteen. Silloin, kun mies haluaisi rakastella, niin ei ne mielihalut tyydyty sillä, että sä teet ruokaa, peset pyykiä tai siivoat.
P.S. Entinen miehesi saa nyt seksiä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta huutelen sivusta.
Se on vähän vaikea nauttia elämästä, jos koti on kuin kaatopaikka.Itse odotin vuosia, että ex käärii hihat ja tekee osuutensa. Yleensä töistä kotiintullessa koti oli jo mullinmallin.
Ja tähän päälle se, ettei huomioitu. Synttäreitä, jouluna tai vuosipäivänä en saanut edes korttia tai kukkaa, koska "emmä keksiny mitään, ei nää päivät mulle merkkaa oikee mitään".Joo, lopulta niin "arvostettu" tunne, ettei tosiaan kiinnosta miettiä mitään "romanttisia hetkiä". Nekin hetket kun olivat täysin minun varassani, ei niitä minulle koskaan järjestetty.
Kyllä elämisen jäljet saa kotona näkyä. Mikään ei ole rasittavampaa, kuin joku siivoushullu, joka kulkee joku luutu kourassa jatkuvasti ja pyyhkii pölyjä jos ei muuta siivottavaa ole. Naisen pitää olla NAINEN ja sitä kautta se arvostuskin tulee. Siivoajan, pyykkärin ja kokin ammatit eivät ehkä ole niin arvostettuja kaikkien miesten mielestä, että niitä pitäisi kotona vielä erikseen "arvostaa". Minun on helppo arvostaa vaimoani, koska hän pitää eri roolit eirllään. Hän on lapsillemme äiti, mutta minulle kaunotar ja kumppani. Keittiössä hän on kokki, mutta makuuhuoneessa taas seksipeto. Kotia siivotaan välillä yhdessä, yleensä vaimo ehtii ensin, mutta ei todellakaan "odota vuosia, että käärisin hihani".
Ihana vaimo sulla 👍
Jäi epäselväksi, mitä tuossa mies tekee liittonsa eteen? Selostettu vain kaikki, mitä vaimo tekee.
Sekä että. Eron jälkeen kakun voi syödä ja säästää. Naisena saan tinderistä vaikka joka päivälle uuden kumppanin. Parhaimmillaan kaksi. Ja saan viimeinkin kokea seksissä kaiken sen mihin ex ei suostunut.