Lue keskustelun säännöt.
"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden nainen"
"Nainen löytää erossa itsensä, mies uuden naisen"
Ajatuksia, tosielämän esimerkkejä? Ainakin omassa tuttavapiirissä on mennyt juuri näin.
Naiset käyneet pitkien suhteiden päätyttyä eroseminaarin, ehkä terapian, aloittaneet uusia harrastuksia, keskittyneet lapsiin ja uuden arjen luontiin. Ehkä pienimuotoista tapailua. Miehillä kuitenkin hyvin pian uudet, vakavat parisuhteet. Mistä tämä mielestänne johtuu?
Tinder täynnä juuri eronneita miehiä, tai harkinta-ajalla tai vasta eroa suunnittelevia miehiä. Kun heiltä kysyy, onko erotyö tehty ja suru käsitelty, vastaus on lähes aina että jo aikoja sitten (vaikkei edes välttämättä erottu vielä).
Eroryhmissäkin valtaosa naisia. Ovatko muut huomanneet saman?
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Niin, se on hyvä kysymys. Tai sitten jokin ihan muu. En ole lukenut ko tutkimusta, mutta tapa jolla siihen viitataan saa epäilemään, että kotitöiden jakautumisen ja seksin välillä on löydetty jonkinlainen korrelaatio mutta syy-seuraussuhteet sen takana on silkkaa spekulaatiota. Liekö poissuljettu iän, elämäntilanteen, lapsiluvun, kulttuuri- ja uskontotekijöiden yms vaikutus.
Onko rais kauksista suljettu pois naisten myötävaikutus tilanteen eskalotumiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehillä se on statuskysymys että liikkuu naisen kanssa ja naisen pitää olla paljon nuorempi kuin mies. Lisäksi miehen on pakko saada varmistettua että saa seksiä ja on joku joka pesee pyykit ja siivoaa.
Mitäs se sitten on naisilla jotka kulkevat paljon vanhemman varakkaan herrasmiehen kanssa, nussien, pyykäten ja siivoten?
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jokainen (sukupuolesta riippumatta) haluaa olla tavoiteltu huomion kohde. Miehillä se ei vaan toimi kun nainen hylkää mies ehdokkaan heti jos ei saa mieheltä huomioo enempää kuin muilta kilpailijoilta. Tämän takia parisuhde asiat eivät koskaan voi olla tasa-arvoisia
Riippuu miehestä. Kyllä joitakin miehiä jahdataan.
Vierailija kirjoitti:
Exmieheni ilmoitti erotessamme, että olisko mulla hänelle jotain deittiä koska hän haluaa kyllä pikimmiten uuden naisen tänne asumaan.
Itse olin tosi halukas elämään yksin pitkäänkin. Tosin siinä kävi sitten niin että miehiä pyöri ympärilläni erottuani yllättävän paljon, yhteen menin rakastumaan aika nopeasti. Mitään seuran hakemista ei tähän puolellani liittynyt, vaan miehet lähestyi hyvin avoimesti kiinnostuneena.
2v myöhemmin ollaan vieläkin yhdessä, mutta itsellä ollut nyt tarve elää varsin erillään (kyllä miehellänikin, minulla lapsia). Elämämme ovat sinällään täysin riippumattomia toisistaan, mutta nykyään mies vähän jo lastenkin kanssa. Minulle on ollut tärkeää saada käsitellä asioita yksin ja ystävieni kanssa, sekä nähdä minkälaisiin asioihin pystyn itsekseni. Olen edennyt urallani todella huimasti kuluneen 2v aikana ja saavuttanut todella hyvän taloudellisen aseman.
Ero oli kyllä elämäni paras päätös ja olen myös kiitollinen uudesta ihmisestä, joka on antanut minun käsitellä asioitani ja antanut tilaa, vaikka halusikin minun kanssa suhteen pian eron jälkeen :)
Tiedostin ja tiedostan edelleeni eläneeni 150% miellyttämissuhteessa tehden kaiken kotona ja yrittäen taipua eksäni kaikkiin oikutuksiin. Tämän takia olen pitänyt nyt tiukasti erillään vielä parisuhteen esim talousasioista ja lapsista, etten joutuisi samaan tilanteeseen. Tosin nykyiselläni ei ole näitä piirteitä, että henkisiä rangaistuksia satelee jos en toimi "oikein" (tosin 13v aikana onnistuin välillä toimimaan tosi huonosti oikein, kun omat kiinnostuksen kohteet veivät kumminkin voiton ja yritin tehdä itselle mieleisiä juttuja). En kuitenkaan osannut lähteä, joten se olkoon kehityskohteeni etten ole enää missään suhteessa vaan roikkumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, nainen voimaantuu ja alkaa huudattaa kaija koota.
Ja monesti nauttii estottomasta seksistä useiden eri kumppanien kanssa.
eli toimii kuten aloituksessa haukutut miehet?
Päättäkääs nyt oletteko terapiassa vai randomeiden nussittavana
Sekä että. Eron jälkeen kakun voi syödä ja säästää. Naisena saan tinderistä vaikka joka päivälle uuden kumppanin. Parhaimmillaan kaksi. Ja saan viimeinkin kokea seksissä kaiken sen mihin ex ei suostunut.
eli naiset voivat toimia kuten miehet, mutta vain miehet toimivat väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista. Miehet haluaa eron jälkeen taas nopeasti seksiä ja ilmaiset kodinhoitopalvelut uudelleen pyörimään sekä toisen nettomaksajan kehiin. Koska joutuisivat muuten tekemään itse kaikki kodin työt ja hoitamaan ja maksamaan yksin ne juoksevat asiat jotka nainen ennen hoiti. Miehet ei ole kauhean monimutkaisia.
Naiset taas on erotilanteissa usein loppuun uupuneita ja tympääntyneitä eivätkä todellakaan halua heti taas uutta miestä elämäänsä lisäkuormaa tuomaan. Ovat saaneet tarpeekseen miehen ymmärtämisestä ja arjen kaikkien hommien pyörityksestä oman ajan ja jaksamisen kustannuksella. Naiselle on ihanaa ottaa siitä lomaa. Saa kerrankin miettiä että mitähän sitä itse oikeasti haluaisi tehdä ja kuka sitä oikeastaan edes onkaan. Nuo kysymykset jäävät naisilla parisuhteessa toisista huolehtimisen jalkoihin.
Tämä on niin totta!
Olin itse eron jälkeen aivan uupunut paitsi miehen tavasta ottaa ero, myös pitkästä parisuhteesta ja siinä omaksumastani perheenäidin roolista. Aivan lopen uupunut ja loppu, hyvä kun tiesin kuka enää olin ja mistä pidin. Elin vuosia miehelle, lapsille ja työlle, ja sitten tulin heitetyksi sivuun. Tilalle tuli pian uusi nainen, totta kai.
Oli tosi vapauttavaa käydä eron jälkeen tyyliin yksin uimassa.
SinultaKIN on siis puuttunut kyky olla miehellesi kumppani, paras ystävä, seksipommi, vaimo, tuki ja olkapää silloin, jos miehellä on ollut murheita. Ei mies kieltämättä kyllä tee yhtään mitään tuollaisilla naisilla.
Pystyisin kaikkeen tuohon ja enempäänkin, jos miehet pystysivät samaan. Vielä näin 40 + ikäisenä ei ole sellaista ihmettä tullut vastaan. Miehet osaa vain vaatia ja ottaa, kunnes naisesta ei ole jäljellä kuin haamu. Verenimijöitä joka sorkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exmieheni ilmoitti erotessamme, että olisko mulla hänelle jotain deittiä koska hän haluaa kyllä pikimmiten uuden naisen tänne asumaan.
Itse olin tosi halukas elämään yksin pitkäänkin. Tosin siinä kävi sitten niin että miehiä pyöri ympärilläni erottuani yllättävän paljon, yhteen menin rakastumaan aika nopeasti. Mitään seuran hakemista ei tähän puolellani liittynyt, vaan miehet lähestyi hyvin avoimesti kiinnostuneena.
2v myöhemmin ollaan vieläkin yhdessä, mutta itsellä ollut nyt tarve elää varsin erillään (kyllä miehellänikin, minulla lapsia). Elämämme ovat sinällään täysin riippumattomia toisistaan, mutta nykyään mies vähän jo lastenkin kanssa. Minulle on ollut tärkeää saada käsitellä asioita yksin ja ystävieni kanssa, sekä nähdä minkälaisiin asioihin pystyn itsekseni. Olen edennyt urallani todella huimasti kuluneen 2v aikana ja saavuttanut todella hyvän taloudellisen aseman.
Ero oli kyllä elämäni paras päätös ja olen myös kiitollinen uudesta ihmisestä, joka on antanut minun käsitellä asioitani ja antanut tilaa, vaikka halusikin minun kanssa suhteen pian eron jälkeen :)
Kuinka ollakaan... *huoh*
En näe syytä olla tarttumatta periaatteesta tilaisuuksiin elämässä. Pitkään (n. 4kk) pistin vastaan, mutta sitten en enää jaksanut. Ja koska nyt olen edelleen onnellinen (ja vapaa) uudessa suhteessa, en näe asiaa huonona. Ajankohta oli kyllä huonohko ja mietin asiaa kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jokainen (sukupuolesta riippumatta) haluaa olla tavoiteltu huomion kohde. Miehillä se ei vaan toimi kun nainen hylkää mies ehdokkaan heti jos ei saa mieheltä huomioo enempää kuin muilta kilpailijoilta. Tämän takia parisuhde asiat eivät koskaan voi olla tasa-arvoisia
Riippuu miehestä. Kyllä joitakin miehiä jahdataan.
Ne on juuri niitä top 10 pelimiehiä joilla naisia riittää ja ovat juuri niitä jotka osaa huomioida oikealla tavalla oikealla hetkellä että saa sen yhden yön suhteen ja vaihtaa seuraavaan naiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne miehetkään aina pääse niin helposti yli. Eikä uuteen suhteeseen hyppääminen ole aina merkki ylipääsystä. Joskus se uusi suhde on laastari, joskus se alkaa laastarina ja muuntuu oikeaksi vakavaksi suhteeksi ja joskus se alunperinkin tosissaan aloitettu uusi suhde ottaa kuitenkin miehen erokipuilusta osumaa. Minä olen nainen johon vaihdettiin lennosta, ja kyllä miehen ero varjosti suhdettamme alussa melko pitkään. Tavallaan vieläkin. Mies on toki ajat sitten eronsa käsitellyt, mutta meidän suhteeseemme alkuvuosien kipuilu on jättänyt jäljet. Miehen exä varmaan kuvittelee että mies on kepein sydämin vaan hypännyt uuteen suhteeseen. Ei kaikki ole aina sitä miltä näyttää.
Kiitos viestistäsi. Tämähän samalla kuitenkin vahvistaa sen, että ero on pohjimmiltaan miehilläkin käsittelemättä ja se tuo omat painolastinsa uuteen suhteeseen. Onko se kuinka reilua sitten uutta puolisoa kohtaan, on oma kysymyksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas naiset kehuvat omaa tapaansa hoitaa asia ja haukkuvat miesten vastaavaa.
Eronneena ja uudessa suhteessa jo vuosia olleena miehenä mieleen tulee ainakin kolme syytä miesten eron jälkeiselle toiminnalle. Tarkoitan tässä nyt aikuisten ihmisten tilannetta.
1) Erot eivät ole symmetrisiä, sillä noin 75% avioliitoista päättyy naisen päätökseen. Mitä sitä turhia tuollaisia vuosikausia pohtimaan, sillä myös useimmat muut naiset toimivat samalla lailla. Tuskaa voi toki olla, mutta ei siihen mikään vatvominen auta. Siiispä laastarisuhde päälle. Ja kun niitä on jokunen ollut, joukossa on yleensä joku oikein ihastuttava nainen.
2) Mainittukin jo tässä ketjussa, mutta seksin saaminen ei ole sinkkumiehelle yhtä helppoa kuin naiselle. Kuka järkevä aikuinen mies jaksaa jatkuvasti selata jotain appia tai käydä baarissa sen yhden jutun takia. Laastarisuhteessa saa yleensä ainakin alussa niin paljon kuin huvittaa.
3) Kysyntä. Eronnut mies on yleensä ollut joissain naissuhteissa jo ennen liittoaan. Ainakin itselle on jäänyt vaikutelmaksi, että naiset arvostavat itseluottamusta ja kokemusta siitä, että mies tietää mitä tekee. En tarkoita tässä vain seksiä. Naisten kanssa on osattava olla muutenkin. Eronnut mies on tässä vahvassa etulyöntiasemassa lähes ikisinkkuihin miehiin nähden.
Eronneiden miesten tavassa hoitaa tilanne ei ole mitään moitittavaa.
Laastarisuhteissa on paljonkin moitittavaa. Siinä käyttää toista hyväkseen, uskottelee olevansa oikeasti ihastunut ja kiintynyt, vaikka oma päänuppi on ihan mullinmallin eikä sillä pysty kenestäkään siinä vaiheessa aidosti välittämään.
Mä taas näen että suhteessa on aina se 2 osapuolta, ja sillä toisella on oma vastuu olla menemättä yhteen vastaeronneen kanssa, ja alkamaan laastariksi. Monesti ihmettelenkin juuri niinpäin, että miksi ihmeessä joku alkaa seurustelemaan vastaeronneen kanssa. Siinähän on sillä eronneella sellainen myllerrys päällä että hän ei varmastikaan osaa tehdä sillä hetkellä mitään järkeviä päätöksiä. Että kuka se siinä sitten onkaan joka "käyttää hyväksi" toista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Tuossa on erittäin pätevä syy hylätä jokainen nainen, joka vaati tekemään puolet kotitöistä. Eihän tuo ole suhde, vaan kiristystä ja orjuuttamista.
Miten on orjuuttamista vaatia toista tekemään oma osuus yhteisistä hommista? Koskeeko tämä myös naisia, että on orjuuttamista vaatia heiltä edes puolta kotitöistä? Kuka ne kotityöt tekee jos niitä ei voi kummaltakaan vaatia kun se on orjuuttamista?
Eikä normaalissa suhteessa tarvita mitään kiristystä, kun se on aikuiselle ihmiselle ihan itsestään selvää että osallistutaan. Se oli nyt lähinnä hypoteettinen skenaario. Jos puolisoni kieltäytyisi kotitöistä ja lastenhoidosta minun pitäisi irtisanoutua vaativasta unelmatyöstäni ja kyllä, luultavasti nostaisin siitä hyvästä kytkintä. Eiköhän hänkin häipyisi, jos minä alkaisin vapaamatkustajaksi ja aiheuttaisin laiskottelullani hänelle valtavia ongelmia töissä.
Vaimo ottaa joka kerta uuden lasin juodessaan vettä. Sama juttu kahvin kanssa, aamun ensimmäistä luppia ei saa huuhdeltua.
Tiskit jäävät pitkin kämppää, ei vahingossakaan valmiina odottavaan tiskikoneeseen. Roskiksen täyttyessä otetaan uusi muovisäkki roikkumaan ovenkahvaan. Maitotolkkejä ei huuhdella vaan ne jäävät tiskipöydälle.
Sitten valitetaan että asunto on epäsiisti ja täällä haisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Niin, se on hyvä kysymys. Tai sitten jokin ihan muu. En ole lukenut ko tutkimusta, mutta tapa jolla siihen viitataan saa epäilemään, että kotitöiden jakautumisen ja seksin välillä on löydetty jonkinlainen korrelaatio mutta syy-seuraussuhteet sen takana on silkkaa spekulaatiota. Liekö poissuljettu iän, elämäntilanteen, lapsiluvun, kulttuuri- ja uskontotekijöiden yms vaikutus.
Onko rais kauksista suljettu pois naisten myötävaikutus tilanteen eskalotumiselle?
Miten ihmeessä tämä liittyy parisuhteiden työnjakoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Ja sitten taas empiria kertoo, että vähemmän osallistuvaa kumppania ei arvosta, ja kun ei arvosta, lakkaa peitto heilumasta ja syntyy eroajatus. Mielenkiintoinen näkökulma tuo, että kotona yhtä paljon kuin puolisonsa tekevä mies on alistettu. Ihan kuin loisiminen olisi miehelle luontaista.
No, kerropas, miksi jopa feministi valitsee lopulta kumppaniksi hyvinkin maskuliinisen miehen? Toisaalta taas feministien helmoissa pyörivät miehet eivät näytä saavan näiltä seksiä kuin väkisin. Eikä se ole loisimista, että kotityöt tekee mieluummin se, joka ne paremmin osaa.
Ja muutenkin asioiden puolittamisen järjettömyyden ymmärtää vasta sitten, kun esim. yhdessä asuessa todellakin kaikki kustannetaan puoliksi. Vasta nykyinen vaimo on ymmärtänyt esim. mitä maksaa auton ylläpito ja kaikki kunnostukset kotona.
Asiat voi puolittaa myös sektoroidusti, kuten meillä, juurikin tuon osaamisen mukaan. Ei kuitenkaan niin, että toinen makaa sohvalla ja odottaa toisen tekevän kaiken, koska tämä paremmin osaa. Rakkautta ei ole antaa kumppanin nääntyä taakkansa alle, oli asetelma millainen tahansa.
Minulle feministi on henkilö, joka ajaa kaikkien yksilöiden tasa-arvoa. En kelpuuttaisi toisenlaista kumppania, onneksi ei ole tarvinnutkaan.
Miten hirveän sekamelskan te naiset saatte aikaan, jos sen siivoamiseen tarvitaan kaksi aikuista? Eikö teitä yhtään nolota ainainen rutkutus, jos miestä ei ne kiinnosta, kun ei teillä kuitenkaan ole isoa lapsilaumaa ja naapurin lapset siihen lisäksi vahdittavana? Mitä ne kerrostalossa asuvan parin kotityöt kaikkinensa ovat, että niitä ei yksi saa hoidettua?
Minulle feministi on seonnut nainen, ei mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juurikin näin. Kyllä naiset käsittelevät eron loppuun ennenkuin uutta suhdetta. Toki poikkeuksiakin löytyy. Ehkäpä miehet ei osaa elää yksin ja tarvitsevat kylkeensä jonkun lohduttajan.
"Juurikin näin" ja v#tut! Ex-muijalla oli uusi alle kuukaudessa kun ite pyörin syvissä vesissä masentuneena seuraavan puoli vuotta. Sama kaverillakin kun 7v suhde loppui kuin seinään kun nainen ei ilmeisestikkään halunnut naimisiin ja kaveri jo ennakkoon kutsu kesähäihinsä vaikka paikkaa ja aikaa ei edes ollut. Eron jälkeen kaveri oli pari viikkoa saikulla ja alkoholi alkoi maistumaan. Parin kuukauden jälkeen oli heidän yhteisen tuttavapariskunnan häät, niin naisella oli jo uus kierrossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista. Miehet haluaa eron jälkeen taas nopeasti seksiä ja ilmaiset kodinhoitopalvelut uudelleen pyörimään sekä toisen nettomaksajan kehiin. Koska joutuisivat muuten tekemään itse kaikki kodin työt ja hoitamaan ja maksamaan yksin ne juoksevat asiat jotka nainen ennen hoiti. Miehet ei ole kauhean monimutkaisia.
Naiset taas on erotilanteissa usein loppuun uupuneita ja tympääntyneitä eivätkä todellakaan halua heti taas uutta miestä elämäänsä lisäkuormaa tuomaan. Ovat saaneet tarpeekseen miehen ymmärtämisestä ja arjen kaikkien hommien pyörityksestä oman ajan ja jaksamisen kustannuksella. Naiselle on ihanaa ottaa siitä lomaa. Saa kerrankin miettiä että mitähän sitä itse oikeasti haluaisi tehdä ja kuka sitä oikeastaan edes onkaan. Nuo kysymykset jäävät naisilla parisuhteessa toisista huolehtimisen jalkoihin.
Tämä on niin totta!
Olin itse eron jälkeen aivan uupunut paitsi miehen tavasta ottaa ero, myös pitkästä parisuhteesta ja siinä omaksumastani perheenäidin roolista. Aivan lopen uupunut ja loppu, hyvä kun tiesin kuka enää olin ja mistä pidin. Elin vuosia miehelle, lapsille ja työlle, ja sitten tulin heitetyksi sivuun. Tilalle tuli pian uusi nainen, totta kai.
Oli tosi vapauttavaa käydä eron jälkeen tyyliin yksin uimassa.
SinultaKIN on siis puuttunut kyky olla miehellesi kumppani, paras ystävä, seksipommi, vaimo, tuki ja olkapää silloin, jos miehellä on ollut murheita. Ei mies kieltämättä kyllä tee yhtään mitään tuollaisilla naisilla.
Pystyisin kaikkeen tuohon ja enempäänkin, jos miehet pystysivät samaan. Vielä näin 40 + ikäisenä ei ole sellaista ihmettä tullut vastaan. Miehet osaa vain vaatia ja ottaa, kunnes naisesta ei ole jäljellä kuin haamu. Verenimijöitä joka sorkka.
misandria on oikeutettua, sillä se on alistettujen sortajiaan kohtaan tuntemaa vihaa.
Nainen, joka vihaa miehiä, ei ole yhtä vaarallinen kuin mies, joka vihaa naisia. Niiden muodostamaa uhkaa tai ilmaisukeinoja ei myöskään voi verrata toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en haluaisi olla se nainen, johon vaihdetaan lennosta. Tulee väistämättä mieleen se, että halutaanko juuri minut parisuhteeseen vai halutaanko vaan parisuhde, ja minut satuttiin tapaamaan sopivasti vanhan päätyttyä. Same same but different.
Ihmissuhteet ylipäänsä rakentuvat tarpeille. Eivät ne rakennu siltä pohjalta, että minä vaan olen niin ihana, että tuo toinen haluaa olla kanssani, vaikka minulla ei ole mitään annettavaa.
Seksi, läheisyys, yhteinen arki, raha. Siinäpä ne.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka "ei halua" laastarisuhdetta tajuaa oman arvonsa parisuhdemarkkinoilla eikä lähde tavoittelemaan sitä siltojen asukkia johon hänellä voisi olla saumaa.
Ensin pitää saada treenattua kostokroppa ja muutenkin parannettua asennetta miehiä kohtaan.
Ei se ole mikään kostokroppa. Naisella on eron jälkeen aikaa ja rahaa keskittyä enemmän itseensä, joten kyllähän se näkyy ulkonäössä. Sen lisäksi kukaan ei ole valittamassa ajan ja rahan menosta.
Tää muuten pitää paikkansa! Parisuhteessa olevien naisten liikkuminen vähenee (miehillä se ei muutu mihinkään). Naisilla menee kaikki vapaa-aikakin kodista, miehestä ja etenkin lapsista huolehtimiseen, eli kun parisuhde päättyy, naisille tulee lisää aikaa harrastamiseen.
Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi avio/avoliitto vähentää paljon naisten elinvuosia - sinkkunaiset elävät pidempään.
"Elämän suuret muutokset heijastuvat otettujen askeleiden määrään. Naisilla uuden parisuhteen alkaminen vähentää liikkumista, kun taas suhteen päättyminen saa miehet passivoitumaan.""“Naiset, jotka muodostavat uuden parisuhteen, muuttavat yhteen asumaan tai menevät naimisiin, myös vähentävät askeleita merkitsevästi. Se on erikoinen tulos, koska miehillä ei taas tapahdu juuri mitään muutoksia siinä kohtaa”"
"Tulokset ovat kuitenkin samoilla linjoilla yleisen trendin kanssa, jonka mukaan elämänmuutokset työssä, asumistilanteessa tai siviilisäädyssä vähentävät yksilön liikkumista.“Kun perhe perustetaan ja lapsia tulee, se melkein aina vähentää fyysistä aktiivisuutta, ainakin joksikin aikaa. Naisten elämänmuutoksista suurimpia on juuri lasten saaminen, ja se vähentää selvästi harrastustyyppistä liikuntaa.”"
Asuessaan yksin naisella ei ole tarvetta pitää kämppää tiptop vaan hän on armollisempi itselleen ja pienelle kaaokselle.
Kun mies tulee kuvioihin naiselle tulee pakollinen tarve näyttää maailmalle että hän on täydellinen ja valmis äitiyteen.
Miehillä ei tätä ongelmaa ole
Naiset on tutkitustikin yksin asuessaan epäsiistimpiä. Siitä se juontaa, että kun possunainen vihdoin saa miehen, niin pakottaa miehen tekemään vähintään yli puolet kotihommista, koska ne ovat niin vastenmielisiä naiselle olleet aina.
Vai että pakottaa. Se on kylläkin itsestäänselvyys, että kumpikin hoitaa osuutensa kotitöistä.
Tai sitten palkataan siivooja, yhdessä.
Ei se vaan käytännössä toimi, että ns. kotityöt jaetaan tasan. Siitäkin on tehty laaja tutkimus, millä tavalla miehen maskuliinisuus vaikuttaa parisuhteessa. Silloin, kun mies on alistettu yhtä paljon tekeväksi siivoajaksi, pyykkäriksi ja kokiksi, lakkaa peitto pikkuhiljaa heilumasta, koska nainen alitajuisesti lakkaa näkemästä miehen miehenä.
Olen eri, mutta tilastot on vaan tilastoja. Yksilötasolla on vaihtelua laidasta laitaan - tunnen pareja joilla mies ei tee kotitöitä ja seksielämää ei ole ollut vuosiin, ja pareja joissa kotityöt tehdään puoliksi ja seksiä on monta kertaa viikossa.
Olen ollut jopa huomaavinani tietyn naistyypin, joka on sekä kunnianhimoinen että hyvin seksuaalinen, ja näiden miehet on järjestäen hyvännäköisiä miehiä jotka hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä - ja saa kiihkeää seksiä. Ihan jo siksi, että näiden naisten on mahdotonta valita miestä joka ei tee kotitöitä. Uranainen ei pärjää, jos kotona on joku sohvalla makaava machoyrmy jonka arvolle ei tiskaus tai vaipanvaihto sovi.
En siis yritä kiistää tilastollista korrelaatiota joka on tutkimuksissa todettu. Mutta kiistän väitteen "ei toimi" siltä osin että se olisi joku yleispätevä sääntö. Kyllä on pareja joilla se toimii ja joilla mikään muu ei nimenomaan toimisi. Jos minun mieheni lopettaisi kotityöt hän olisi hyvin äkkiä oman käden varassa ulkoruokinnassa.
Mikä tuossa tutkimuksessa, jossa mies alistetaan kotitöitä tekemään ja nainen menettää kiinnostuksen, on olennaista? Kotityöt vai alisteinen asema naiselle, jolle nuo työt ”kuuluu”?
Niin, se on hyvä kysymys. Tai sitten jokin ihan muu. En ole lukenut ko tutkimusta, mutta tapa jolla siihen viitataan saa epäilemään, että kotitöiden jakautumisen ja seksin välillä on löydetty jonkinlainen korrelaatio mutta syy-seuraussuhteet sen takana on silkkaa spekulaatiota. Liekö poissuljettu iän, elämäntilanteen, lapsiluvun, kulttuuri- ja uskontotekijöiden yms vaikutus.
Onko rais kauksista suljettu pois naisten myötävaikutus tilanteen eskalotumiselle?
Miten ihmeessä tämä liittyy parisuhteiden työnjakoon?
Liittyy syy-seuraussuhteiden spekulointiin.
Kyseenalaistatko paljon tutkijoiden työtä vai ainoastaan silloin kun tulos on vasten omaa narratiiviasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista. Miehet haluaa eron jälkeen taas nopeasti seksiä ja ilmaiset kodinhoitopalvelut uudelleen pyörimään sekä toisen nettomaksajan kehiin. Koska joutuisivat muuten tekemään itse kaikki kodin työt ja hoitamaan ja maksamaan yksin ne juoksevat asiat jotka nainen ennen hoiti. Miehet ei ole kauhean monimutkaisia.
Naiset taas on erotilanteissa usein loppuun uupuneita ja tympääntyneitä eivätkä todellakaan halua heti taas uutta miestä elämäänsä lisäkuormaa tuomaan. Ovat saaneet tarpeekseen miehen ymmärtämisestä ja arjen kaikkien hommien pyörityksestä oman ajan ja jaksamisen kustannuksella. Naiselle on ihanaa ottaa siitä lomaa. Saa kerrankin miettiä että mitähän sitä itse oikeasti haluaisi tehdä ja kuka sitä oikeastaan edes onkaan. Nuo kysymykset jäävät naisilla parisuhteessa toisista huolehtimisen jalkoihin.
Tämä on niin totta!
Olin itse eron jälkeen aivan uupunut paitsi miehen tavasta ottaa ero, myös pitkästä parisuhteesta ja siinä omaksumastani perheenäidin roolista. Aivan lopen uupunut ja loppu, hyvä kun tiesin kuka enää olin ja mistä pidin. Elin vuosia miehelle, lapsille ja työlle, ja sitten tulin heitetyksi sivuun. Tilalle tuli pian uusi nainen, totta kai.
Oli tosi vapauttavaa käydä eron jälkeen tyyliin yksin uimassa.
SinultaKIN on siis puuttunut kyky olla miehellesi kumppani, paras ystävä, seksipommi, vaimo, tuki ja olkapää silloin, jos miehellä on ollut murheita. Ei mies kieltämättä kyllä tee yhtään mitään tuollaisilla naisilla.
Pystyisin kaikkeen tuohon ja enempäänkin, jos miehet pystysivät samaan. Vielä näin 40 + ikäisenä ei ole sellaista ihmettä tullut vastaan. Miehet osaa vain vaatia ja ottaa, kunnes naisesta ei ole jäljellä kuin haamu. Verenimijöitä joka sorkka.
misandria on oikeutettua, sillä se on alistettujen sortajiaan kohtaan tuntemaa vihaa.
Nainen, joka vihaa miehiä, ei ole yhtä vaarallinen kuin mies, joka vihaa naisia. Niiden muodostamaa uhkaa tai ilmaisukeinoja ei myöskään voi verrata toisiinsa.
Millä tavalla mies on vaarallisempi jos miettii tilannetta että molemmat sanoo puukko kädessä ja sanoo että nyt sinulta lähtee henki? Miten miehen toteuttama uhka on vaarallisempi kuin naisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillehän se ero tulee aina ”ihan puskista” ja kaikki oli ”ihan hyvin” 🤣
Suhteen aikana mies perseilee ja vaimo nalkuttaa. Vaimolle riittää jossain vaiheessa se pelleily ja hän tekee päätöksen suhteen lopettamisesta kun aika on sopiva. Vaimo lopettaa nalkuttamisen ja alkaa tekemään toimia elämänsä uudelleen järjestämiseksi. Tässä vaiheessa mies on tyytyväinen kun nalkutus loppui ja erheellisesti luulee, että akka oppi olemaan. Vaimo pakkaa kamat ja muuttaa tai heittää miehen pihalle. Mies ihmettelee miten tässä näin kävi kun kaikkihan oli ihan hyvin.
lue: kun mies on lypsetty tyhjiin ja kaikki mahdolliset edut mitä nainen voi parisuhteesta saada on lunastettu.
Niin, se on hyvä kysymys. Tai sitten jokin ihan muu. En ole lukenut ko tutkimusta, mutta tapa jolla siihen viitataan saa epäilemään, että kotitöiden jakautumisen ja seksin välillä on löydetty jonkinlainen korrelaatio mutta syy-seuraussuhteet sen takana on silkkaa spekulaatiota. Liekö poissuljettu iän, elämäntilanteen, lapsiluvun, kulttuuri- ja uskontotekijöiden yms vaikutus.