Miniäni ei anna minun tavata vanhempiaan, missä syy?
Ongelmani on nyt tällainen. Miniäni ja poikani alkoivat seurustelemaan muistaakseni lukion viimeisenä vuonna, kun olivat samalla luokalla. Nykyään heillä molemmilla on ikää kertynyt 27 vuotta enkä vieläkään ole tavannut hänen perhettään!
Seurusteluvuosina eivät ikinä viettäneet aikaa hänen luonaan, vaan olivat aina meidän luona. Poikani tapasi hänen vanhempansa ensimmäistä kertaa vasta kun seurustelua oli kestänyt yli vuoden!
Ajattelin että viimeistään kihloihin mennessä joisimme kakkukahvit molempien vanhempien kanssa samassa pöydässä, mutta ei. Kysyin miniältä että josko nähtäisiin, mutta hän jotenkin sivuutti koko aiheen.
Häissä näin vilauksen hänen isästään, emme kerenneet edes tervehtiä, äitiä en nähnyt enkä koskaan ole nähnytkään. Ja tiedän, että hänellä on molemmat vanhemmat elossa ja velikin.
Lapsikin on heille siunaantunut eikä miniän vanhempia edes näkynyt mailla halmeilla ristiäisissä. Ikinä eivät käy vanhempiensa luona edes moikkaamassa. Heidän nimensäkin olen joutunut utelemaan pojaltani.
Mistä tässä voi olla kyse?! Muutenkin tuntuu, etten ole koskaan saanut miniään "yhteyttä". Hän on kyllä todella fiksu ja mukava nainen, ja pidänkin hänestä, mutta tuntuu että hän pitää minua jotenkin käsivarren päässä hänestä. Ei ikinä jakanut mitään kokemuksia eikä koskaan ole puhunut eikä puhu perheestään. Ei puhu ikinä asioistaan, ei työasioista eikä mistään. Korkeintaan pientä rupattelua kun tulevat käymään. En oikein saa selvää tästä naisesta.
Pakko oli tulla tänne purkamaan, kun en saa unta. Asia vaivaa minua. Tänään juttelin poikani kanssa ja hän taas hermostui, kun kyselin miniän vanhemmista. Jopa poikani hermostuu jos kyselen heistä jotain. Olen vuosien mittaan huomannut että tämä on tulenarka asia, josta ei uskalla enää puhua. Miniä vaivaantuu selvästi jos on puhe hänen vanhemmistaan ja poikani hermostuu minulle jos kysyn jotain asiasta.
On siis sanomattakin selvää, ettei heistä saa puhua, jotenka kysyn teiltä, miten voisin saada selville mikä tämä juttu nyt on? Haluaisin kovasti tietää keitä miniäni vanhemmat ovat mutta se tuntuu olevan jotenkin vaarallinen puheenaihe. Minusta on outoa kun ollaan yhdessä vuosia ja naimisiin menty ja lapsikin tehty enkä ole tavannut hänen vanhempiaan. Onko tämä yleinenkin ilmiö? Minun ystävättäreni puhuvat aina kuinka taas vietettiin sukujuhlaa ja ties mitä kissanristiäisiä jossa kaikki olivat paikalla, kun minä hädin tuskin tiedän miniäni vanhempien nimiäkään....
Kommentit (80)
Mulla on sympatiat ap:n puolella, ihan normaalia uteliaisuutta eikä mitään anoppikyyläilyä. Kuulostaa siltä että taustalla on jotain vähän vakavampaa josta poikaskin tietää kun ei halua että kyselet asiasta. Tuo käsivarren mitan päässä pitäminen voi myös selittyä sillä, ei osaa tai tahdo lähestyä vanhempia. Ehkä sä voit vaan yrittää olla läheinen ja mukava miniällesi ja toivoa että joku päivä hän uskaltautuu vähän jakamaan itsestään. Mutta älä kuumottele, jokaisella on oikeus päättää itse minkä verran kertoo ja minkä verran ei.
Mulla on sympatiat ap:n puolella, ihan normaalia uteliaisuutta eikä mitään anoppikyyläilyä. Kuulostaa siltä että taustalla on jotain vähän vakavampaa josta poikaskin tietää kun ei halua että kyselet asiasta. Tuo käsivarren mitan päässä pitäminen voi myös selittyä sillä, ei osaa tai tahdo lähestyä vanhempia. Ehkä sä voit vaan yrittää olla läheinen ja mukava miniällesi ja toivoa että joku päivä hän uskaltautuu vähän jakamaan itsestään. Mutta älä kuumottele, jokaisella on oikeus päättää itse minkä verran kertoo ja minkä verran ei.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 00:23"]Pidä huoli omista asioistasi. Miniäsi perhe ei kuulu sinulle pätkääkään. Minäkin pitäisin noin vittumaista kyylää käsivarren mitan päässä, ihan oman mielenterveyteni turvaamiseksi. Vai pitäiskö sen miniän lähettää raportti sulle joka kerta kun käy paskallakin?
[/quote]
Siis mitä vittua? Vajakkiko olet? Jos ovat naimisissa ja kohta kymmenen vuotta kimpassa, niin kai nyt jotain voi kertoa!
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 00:40"]
11, en todellakaan usko että miniäni olisi narsisti. 10 vuoden ajan olen hänet tuntenut ja hän on kyllä todella herttainen ja kiltti. Tekee poikani onnelliseksi ja on hyvä äiti. Viimeinen asia mitä uskoisin hänestä on tuo narsismi. -Ap
[/quote]
en niin väittänytkään. tuossa nyt oli vaan kaksi mahdollista teoriaa. itse et avannut tilannetta yhtään enempää.
En lähde arvelemaan syytä miniän käytökseen, mutta anopin puolesta tuli vähän surullinen olo. Miniä on kuitenkin hänen poikansa puoliso ja lastenlasten äiti. Onhan se surullista, jos hän on jäänyt hieman etäiseksi kaikkien näiden vuosien jälkeen. Kun mietin omia mutkattomia välejäni anoppiin ja kaikkia niitä keskusteluja joita ollaan käyty, niin surulliselta tuntuu että ap on jäänyt tästä kaikesta paitsi. Onneksi on sentään jonkinlaiset välit, että näkee poikansa perhettä. Mutta kuitenkin, vähän surulliselta tuo tilanne kuulostaa. Ja onhan tuo miniänkin puolesta ikävää, että on joku tuollainen asia mitä pitää pimittää ja piilotella ja jonka esiinottaminen aiheuttaa vaivautuneisuutta.
Ei kannata udella, saatat aja miniän kauemmaksi sinusta, ja sitähän et varmaan halua.
Itselläni on ääliömäinen painajaisperhe, vaikka onkin ulkoisesti menestynyt ja luojalle kiitos anopista ja appiukosta, jotka eivät ikinä utele, tai kysele, vaan ovat aina antaneet paljon tilaa minulle, pidän heistä todella paljon ja arvostan tuota filosofiaa mikä heillä on lastensa puolisoihin.
muut eivät halua istua saman pöydän ääreen, hyväksy asia.
Miniäsi ei halua puhua vanhemmistaan, miksi ihmeessä et vooi hyväksyä asiaa?
Asia ei kuulu sinulle, anna olla.
Anteeksi nyt, mutta kuulostat kyllä todella rasittavalta "mutta kun minä haluan" -anopilta, joka pistää nokkansa joka asiaan.
Olet ap jo itsekin huomannut, että miniä ei halua vanhemmistaan puhua, joten sinun tulee lopettaa kyselyt ja uteleminen. Jos haluat lähentyä miniän kanssa, yritä olla vähän hienovaraisempi. Taustalla on varmaankin jotain ikävää, mutta syyt eivät kuulu sinulle. Nyt sinua motivoi vain oma uteliaisuutesi, ei aito huoli tai toiveet sukujen yhdistymisestä. Poikasi ja hänen vaimonsa osaavat kyllä halutessaan avautua sinulle ja pyytää apua, jos sellaista tarvitsevat. Luota heidän arvostelukykyynsä.
Voi olla myös uskonnollinen tausta ja jos miniäsi on eronnut lahkosta niin osa suvuistahan kieltää lapsensa niissä tapauksissa, onhan näitä juttuja ollut jehovista yms. Toden näköisesti miniäsi ei ole missään tekemisissä lapsuuden perheensä kanssa joten ei tiedä eikä ehkä haluakaan tietää heistä mitään. Unohda utelut ja keskity isovanhemmuuteen kerta lapsenlapsillasi ei heitä elämässään enempää ole.
Välit tulehtuneet jostkin syystä, vanhemmilla mt-häiriötä tai narsismia. Olen menossa mieheni kanssa naimisiin ja on vaikea kertoa omille vanhemmille asiasta, koska äitini on narsisti. Pidän häneen mahdollisimman vähän yhteyttä, siinä samalla myös isään, ja tuntuu todella ahdistavalta kutsua häntä häihin, kun tiedän, etten tee sitä oikein (eli kuten hän haluaa) ja jälkikäteen varmasti saan kuulla paskapuhetta siitä ja muista ihmisistä eli miten kaikki oli taas päin persettä. Miksi piti edes järjestää häät ja morsiamena olen niin lihava ja näytin kamalalta häissä. Ja ystäväni ja sukulaiseni ovat paskoja ja samaan syssyyn menee mieheni sukulaiset. Osaan jo odottaa tätä.
Ja äitini on korkeakoulutettu ja johtavassa asemassa. Ulospäin perheessä ei ole mitään vikaa, eikä juttujani uskottaisi sen takia. Muutama onneksi uskoo, mutta ovat joutuneet kokemaan herätyksen esim.äidin raivokohtauksen nähdessään. Sisältä tämä perhe sitten onkin helvetinmoinen mätäpaise... T .33
[quote author="Vierailija" time="18.01.2015 klo 01:09"]
Voi olla, että miniällä on huono suhde vanhempiinsa ja he pitävät itsekin yhteyttä juuri sen verran kuin on "pakollista".
Mahdollista on myös, että miniän vanhemmat eivät vaan itse halua tavata sua/vaimoasi.
[/quote]
Kenen vaimoa?
Varo ettet sotke lapsesi liittoa. En ole itsekän nähnyt lapseni appivanhempia. Eikä halutakaan. Asiat kyllä kunnossa meillä.
Jos ovat koulutettuja ihme jollet osaa kaivaa tietoja.
Kysy lapsenlapsilta ovelasti. Mitä mummille kuulluu mitä ukki tekee onko mummi sairas mitäteette mummilassa mitä ruokaa mummi teki millainen koti on miten menette sinne tykkääkö ukki mummosta asuuko ukki mummin kaa onko mummi teille kiva onko mumi antanu lahjoja. Joo kysy verhotusti ja ovelasti 4 v selittää hyvin maat ja mannut.
Voi kysyä lapsenlapsilta onko mummilla jotain outoja usk. Tapoja. Poltaano tupakkaa juoko kahvia. Onko telkka. Odallistuuko teatteriin elokuviin urheilukilpailuihin kirkkokuoroon. Nämä on kielletty lestoilta. Paitsi tupakka.
Jospa onkin niin etteivät hyvinkoulutetut hyväksyneet tyttärensä liittoa. Oletko alempaa kastia? Näin he eivät halua tutustua sinuun.
Oon ollut vastaavasti miniäkokelaana 5 v kihloissa, naimisiin asti ei päästy. En koskaan puhunut perheestäni sulhasen vanhemmille, äitini tapasivat varmaan kerran. Eikö poikasi voi kertoa sinulle, mistä on kyse? Minua ei haittaa, jos kumppani puhuu vanhemmilleen, mutta itse en halua.
Alle kouluikäinen höpöttää kaikki mahdolliset asiat estottomasti. Hyödy!
Silleen vaikka että se asia ei kuulu sulle eikä siitä haluta puhua ja nielet vaan kiltisti nyt nämä faktat.