Vielä hetki sitten olimme onnellisia
Nyt aivan kamalaa riitaa ja mies illat poissa :(
Menimme kihloihin ja kaiken piti olla paremmin, kuin hyvin. Meillä ennestään lapsia ja halusimme vielä yhden lisää. Suurella todennäköisyydellä olen raskaana ja kauhistuttaa tuleva, jos tämä suhde nyt jatkuu tälläisenä :( :( En minä halua lasta synnyttää tälläiseen parisuhteeseen. Aivan hirveä tilanne :( Toivottavasti en nyt ole raskaana. Se selviää viikon sisällä. Aborttia en ikinä pysty tekemään.
Eilen itkin silmäni turvoksiin (vessassa, jotta lapset eivät näkisi). Nyt pidättelen itkua, kunnes saan lapset nukkumaan.
Jotain on nyt tapahtunut, en vain tiedä mitä. Kysyin mieheltä, miksi lähtee taas ja vastasi "koska hänestä tuntuu siltä, että täytyy mennä"
Mitäpä tässä nyt voi. Elää päivän kerrallaan ja toivoa, että kaikki taas kääntyisi hyvin?
Kommentit (66)
Laita välinpitämätön vaihde päälle. Kun kertoo lähtevänsä, totea vaan neutraalisti, että ok! Tai jotain vastaavaa. Iloisella/ normaalilla äänensävyllä. Älä huuda, älä kysele, älä aloita keskustelua. Kohta se huomaa, että lapsellisella kiukuttelullaan ei saa mitään vastakaikua ja alkaa ääni muuttua kellossa. Miehelläs on minäminäminä kausi menossa ja saa vaan uutta pontta siitä, että vaimo yrittää rajottaa ja kysellä. Anna kulua näin jonkun aikaa niin huomaat, että koti alkaa kiinnostaa= menettämisen pelko herää.. Kulje omia menoja lasten kanssa äläkä edes kysele miestä mukaan tai tarviiko vaikka kaupasta jotain ym.. Jätä ihan huomiotta.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 10:25"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 10:19"]Miksi ihmiset ajautuvat tällaisiin ritoihin? En tajua. Mitä iloa riitelystä on? [/quote] Miten olet saanut sellaisen käsityksen, että siitä olisi jotakin iloa? En tajua. Kyseletkö useinkin tyhmiä?
[/quote]
Jotakin hyötyä siitä on pakko olla. Muutenhan niin ei tehtäisi. Vai eivätkö nämä huutajat ja lautasten paiskojat oikeast osaa käyttäytyä kuin ihmiset?
Toinen nainen sillä on. Olen pahoillani! Been there.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 10:56"]
Laita välinpitämätön vaihde päälle. Kun kertoo lähtevänsä, totea vaan neutraalisti, että ok! Tai jotain vastaavaa. Iloisella/ normaalilla äänensävyllä. Älä huuda, älä kysele, älä aloita keskustelua. Kohta se huomaa, että lapsellisella kiukuttelullaan ei saa mitään vastakaikua ja alkaa ääni muuttua kellossa. Miehelläs on minäminäminä kausi menossa ja saa vaan uutta pontta siitä, että vaimo yrittää rajottaa ja kysellä. Anna kulua näin jonkun aikaa niin huomaat, että koti alkaa kiinnostaa= menettämisen pelko herää.. Kulje omia menoja lasten kanssa äläkä edes kysele miestä mukaan tai tarviiko vaikka kaupasta jotain ym.. Jätä ihan huomiotta.
[/quote]
Aika paska parisuhde ja lapsellinen tapa ratkaista ongelmia. Perus palstaratkaisu. Onnea valitsemallanne tiellä.
Joku pilkkii nyt uudella reiällä.
99% varmuudella miehelläsi on toinen nainen. Ja sanon tämän oman kokemukseni perusteella. Kylmät väreet tulee iholle kun ajattelen omaa tilannettani silloin, ilmapiiri oli jäätävä..se ahdistus oli sanoinkuvaamattoman hirveä, lasten vuoksi oli/on pakko jaksaa.
Mies kiisti toisen naisen, kiisti pettämiset.
Hän on nyt ex ja toinen nainen oli sekä muitakin pettämisreissuja jotka paljastui.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 11:12"]
99% varmuudella miehelläsi on toinen nainen. Ja sanon tämän oman kokemukseni perusteella. Kylmät väreet tulee iholle kun ajattelen omaa tilannettani silloin, ilmapiiri oli jäätävä..se ahdistus oli sanoinkuvaamattoman hirveä, lasten vuoksi oli/on pakko jaksaa. Mies kiisti toisen naisen, kiisti pettämiset. Hän on nyt ex ja toinen nainen oli sekä muitakin pettämisreissuja jotka paljastui.
minäkin sanoisin että 99,9% varmuudella toinen nainen. Ainakin joku vakavampi ihastuminen. Valitettavasti "oireet" ihan klassiset.
Ja mitäs tapahtuu, jos vain lähdwt ovesta ulos kun miehesi tulee töistä ja sanot meneväsi kavereille, etkä jää ottamaan tästä lähdöstä nillityksiä vastaan?
Kun muutaman kerran noin teet, niin eiköhän mieskin jo halua istua alas kommunikoimaan.
Olen sillä linjalla, että aina ei tarvitse olla kyse pettämisestä.
Meillä miehen työssä alettiin alentamaan työtehtäviä: titteli ja palkka pysyi samana, mutta osastolle lykättiin yhä enemmän sinne ei-kuuluvia hanttihommia. Tyyliin lääkärille hoitoapulaisen tehtäviä, vaikkei lääkäristä kyse olekaan. Tai insinöörille tehtäviä tekevälle aletaan laittamaan puhelinvaihdetöitä... Tämä söi miestä aivan julmettomasti. Vaikutti hänen koti-isän rooliinsakin. En meinannut uskaltaa kysyä työstä mitään, en uskaltanut puhua omasta työstäni (jossa viihdyn). Mies oli tosi helposti kiukustuva, suuttui lapsille helposti, lähti vain ulos "asioille", kaikki mitä tein tai sanoin oli väärin päin. Yritin puhua ja puhua, mutta ei. Yritin tukea miestä, mutta senkin tein väärin. Ja puhuin siitäkin, että pahaa oloaan ei saa kaataan muuhun perheeseen, mutta tottakai siitä saa/pitää puhua. Mies haki pari vuotta muihin hommiin ja koko ajan tilanne paheni ja mietin eroa. Viimein miehelle tärppäsi uusi työ, jossa tehdään sitä mitä on sovittu ja vastaa taas koulutusta. Miehestä kuoriutui takaisin se oma tuttu itsensä ja jälleen on kaikki hyvin. Se työ on hänelle vain niin tärkeä osa elämää, että vaikuttaa sitten kaikkeen... Ei pitäisi, mutta näin se vaan on.
Tämä yhtenä esimerkkinä muusta kuin pettämisestä.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 20:22"]Riitelemme pääsääntöisesti miehen menemisestä ja siitä, että ei vietä aikaa kanssani nykyisin enää ollenkaan. Kun otan asian esille, jotenki kummasti kaikki kääntyy minua vastaan ja minä olen syyllinen tähän tilanteeseen omalla käyttäytymiselläni.
Mies kääntää sanani minua vastaan ja keskustelusta ei tule yhtään mitään. En oikein ymmärrä koko tilannetta nyt ollenkaan. Joku miehen mieltä painaa ja syyttää siitä minua, mutta ei saa sanotuksi kuitenkaan asiaa, vaan syyttelee minua mitä kummallisemmista asioista (kaivelee vanhoja juttuja ja vetoaa aikaisempaan kriisiimme, että "eipä tämä tilanne ole näköjään paremmaksi muuttunut", että samaa paskaa jne) Olen vissiin tehnyt jotain, josta en ole ajantasalla ollenkaan tai jättänyt tekemättä jotain.
Meillä siis ollut vaikeaa aikoinaan ja suhde ollut tosi huonossa jamassa. Olemme kuitenkin saaneet puhuttua asioita ja suhteemme on ollut parempi, kuin hyvä. Tämänhetkinen tilanne siis hämmentää nyt minua. Enkö saisi puuttua miehen menemisiin?
Anteeksi sekava teksti :(
-ap-
[/quote]
Höpönlöpöt tuolle pettää sinua huutelulle.
Minusta tuntuu että tässä viestissä on oleellinen: teillä on ollut jotain kriisiä ja jatkoitte kuitenkin suhdetta.
Ette kuitenkaan ole voineet puhua (ja kuunnella) toisianne ja näin tilanne laukeaa.
Miehet eivät toimi kuin naiset!
Miehet on suoranaisia ja selkeitä. Mies sanoi ihan suoraan "ettei ole mitään muuttunut".
SINÄ olet avain siihen joka tietää mistä teidän vanha kriisi johtui ja SINUN pitäisi nähdä se teidän nykytila!
Mies on voinut huonosti, sinulle taas tullut "yllätyksenä" tuo miehen kokemus ettei mikään ole muuttunut. Tämä tulee siitä miten itselleen riittää arjen toimiminen omalla kohdalla, mutta mitään se ei kerro miten kumppani on viihtynyt. Ymmärrätkö?
Mies kertoo että suhde voi huonosti. Niin jotenkin näen sinut kuitenkin pikasopimassa asiat niin voitte taas koittaa sitä vauvaa. Tuli vahva tunne että raskaus on suuremmassa roolissa kuin miehesi.
Jotenkin se marttyyriutesi Kun poraat sängyssä ettet tahdo lasta "tällaiseen suhteeseen" pitäisi olla sinulle herätys siitä että sille SUHTEELLE kuuluu tehdä jotain! Mieskin lähti!
Miksi SINUN pitäisi mitään jauhaa? Eikö olisi aika olla hiljaa ja kuunnella mitä mies on mieltä?
Oman mieheni käytös muuttui tuollaiseksi, kun sillä oli toinen nainen... :(
No ei tarvi tosiaan olla toista naista. Hänellä on joku oma prosessi meneillään ja viestittää sitä tuolla poissaololla. Olisi kyllä hyvä, jos asiasta pääsisi jollakin tavalla keskustelun alkuun. Lasten kanssa ei minusta tarvi hyväksyä tuollaista "Lähden nyt" -toimintatapaa. Menot täytyy sopia ja molemmilla täytyy olla samanlaiset mahdollisuudet käydä välillä omissa menoissa.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 11:12"]
99% varmuudella miehelläsi on toinen nainen. Ja sanon tämän oman kokemukseni perusteella. Kylmät väreet tulee iholle kun ajattelen omaa tilannettani silloin, ilmapiiri oli jäätävä..se ahdistus oli sanoinkuvaamattoman hirveä, lasten vuoksi oli/on pakko jaksaa. Mies kiisti toisen naisen, kiisti pettämiset. Hän on nyt ex ja toinen nainen oli sekä muitakin pettämisreissuja jotka paljastui.
[/quote]
Mulla sama juttu aikoinaan, ja tässä tapauksessa vois melkein jo puhua 100%:sta, niin samalla kaavalla mennään taas.
Mies on suora, eikä ajattele monimutkaisesti, kyllä. Mutta seksiä mies haluaa aina, vaikka ois kuinka riitaista. Fyysiset halut kun voittaa ne psyykkiset. Kun seksi loppuu kokonaan, taustalla on toinen nainen. Aika yleispätevä juttu.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 19:58"]
Nyt aivan kamalaa riitaa ja mies illat poissa :(
Menimme kihloihin ja kaiken piti olla paremmin, kuin hyvin. Meillä ennestään lapsia ja halusimme vielä yhden lisää. Suurella todennäköisyydellä olen raskaana ja kauhistuttaa tuleva, jos tämä suhde nyt jatkuu tälläisenä :( :( En minä halua lasta synnyttää tälläiseen parisuhteeseen. Aivan hirveä tilanne :( Toivottavasti en nyt ole raskaana. Se selviää viikon sisällä. Aborttia en ikinä pysty tekemään.
Eilen itkin silmäni turvoksiin (vessassa, jotta lapset eivät näkisi). Nyt pidättelen itkua, kunnes saan lapset nukkumaan.
Jotain on nyt tapahtunut, en vain tiedä mitä. Kysyin mieheltä, miksi lähtee taas ja vastasi "koska hänestä tuntuu siltä, että täytyy mennä"
Mitäpä tässä nyt voi. Elää päivän kerrallaan ja toivoa, että kaikki taas kääntyisi hyvin?
[/quote]
Varmaan kannattaa tehdä sitä kuuluisaa työtä parisuhteen eteen. Keittää toiselle kahvia, ostaa lempileikettä kaupasta, harrastaa seksiä, vaikka aina ei kiinnostaisi.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 20:38"]
Kohta itken silmät päästäni, kun luen näitä vastauksia. Viimeiseksi olisin toista naista ajatellut. Ollaan niistäkin juteltu kriisimme aikana aikoinaan ja silloin jo mies teki selväksi minulle, ettei kyllä toista naista ottaisi, ennen kuin ero edellisestä on selvä. On niin pettämistä vastaan.
Tosin mitä tätä palstaa olen lukenut, niin miehiin ei voi muka koskaan luottaa :(
-ap-
[/quote]
Olemmekohan me lukeneet samaa palstaa ollenkaan?
Minun mielestä tätä palstaa lukiessa on tullut selväksi, ettei ihmisiin kannata kovinkaan usein luottaa. Niin iso osa tämän palstan naisista ja miehistä pettää. Hyvin selväksi on tullut myös se kaksinaismoralismi mihin molemmat sukupuolet syyllistyvät. Naiset ovat mielestään oikeutettuja pettämään kun mies ei anna tai koska miehetkin pettää (vaikkei juuri oma mies niin tekisikään). Ja samalla miehet ovat munillaan sitoutumattomia sikoja, jos eivät ymmärrä ettei nainen aina seksiä halua. Ja miehet näyttävät toimivan ihan samoin.
Yököttävää!