Lue keskustelun säännöt.
Muistutus lääkärin toiminnasta
15.01.2015 |
Tein tänään muistutuksen terveyskeskuslääkärini toiminnasta. Kyseessä on pitkä-aikainen sairastelu, joka on invalidiosoinut minut täysin, enkä ole saanut tarvittavaa apua / tutkimuksia, vaan minut on leimattu mielenterveyspotilaaksi ja oireistoni psykosomaattiseksi. Minulla on masennusdiagnoosi kyllä, mutta olen psykiatrisella poliklinikalla ollut useita vuosia sen vuoksi hoidettavana (psykiatrin ja psykologin käynnit) ja hoitava psykiatrini on jopa kirjoittanut lausunnon, ettei oireistossani ole kyse psykosomaattisista, vaan fyysisistä oireista. Tästä huolimatta en ole apua saanut.
Nyt mitenkin, että mitä tästä muistutuksesta mahtaa seurata? Tuskinpa mitään lääkärille ainakaan, mutta saanko vielä pahemman leiman? Muistutuksen minut neuvoi tekemään potilasasiamies.
Kommentit (58)
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 12:22"]
Varaudu odottelemaan vastausta kauan. Mulla vastauksen saaminen kesti kaksi kertaa sen maksimiajan ja silloinkaan ei olisi tullut, jollen olisi sanonut että nyt tulen sen hakemaan, oli valmis tai ei. Vastaukset tosi ympäripyöreitä, niillä lääkärit vain turvasivat selustansa jos/kun tässä kohta kuolen. Mihinkään toimenpiteisiin se ei lääkäreitä velvoita. Mullekin potilasasiamies sanoi että seuraava askel on potilasvahinkoilmoitus, mutta en ole sitä vielä tehnyt, kun eihän tässä ole vielä sitä "vahinkoa" tapahtunut kun olen vielä elossa. Sen sijaan mitään asiaan liittyvää minulta ei olla tutkittu, eli mietin Aluehallintovirastoon tms. instanssiin valituksen tekemistä.
[/quote]
Tätä mä vähän pelkäänkin, että omalla kohdallani käy samoin. Lääkärit turvaa selustansa, pystyvät osoittamaan että on otettu sydänkäyrä ja pari verikoetta, mutta ei oikeasti tutkittu potilasta -> en saa apua jatkossakaan. Mulla on oireisto sen verran monimuotoinen, etten edes tietäisi millaisen lääkärin puoleen kääntyä, jos varaa yksityiselle puolelle olisi. Toivon että muistutus saisi vähän potkua tutkimuksiin, koska en usko itsekään kovin kauaa enää tällä menolla elossa olevani. 4kk sitten, kun oireet alkoi ne olivat ohimeneviä ja kiusallisia, mutta pian niistä tulikin joka hetkisiä ja elämää rajoittavia. Jos tätä elämäksi vielä voi kutsua.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tuli 2 viikon sisään vastine, jossa lääkärin virheet myönnettiin. Minua autettiin tekemään potilasvahinkoilmoitus. Sain korvauksia.
Kerrohan vielä tarkemmin se oirekuvasi.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 11:51"]Tekosi seurauksena terveydenhuollon ammattilaisilla on yhä vähemmän aikaa hoitaa sinua ja muita potilaita.
Häpeä!
[/quote] Häpeäisit itse.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 12:28"]
Kerrohan vielä tarkemmin se oirekuvasi.
[/quote]
En näe tähän mitään syytä, kun puheena on muistutus. Mutta voin näin yleisesti ottaen sanoa, että oireisiin kuuluu sydämen tykytykset (jatkuvaa tykytystä, sydän myös lyö niin kovaa että se tuntuu vasten patjaa maatessa), toisen korvan jatkuva soiminen, rintakivut ja käsivarren kivut, nivel- ja hermokivut, tunnottomuus, ja nyt viimeaikoina olen kahteen otteeseen myös pyörtynyt rasituksessa. Minulle on ehdotettu kaikkea ms-taudista somaattisen hermoston häiriöön, mutta tutkittu ei ole oikeastaan muuta kuin sydän.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Listaapa ap nyt mitkä ne sun oireet on?
Kuullostaa tyyppiliseltä lorvikatarrilta eli laiskuudelta ja jokapaikan kipuilulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 12:28"]
Kerrohan vielä tarkemmin se oirekuvasi.
[/quote]
En näe tähän mitään syytä, kun puheena on muistutus. Mutta voin näin yleisesti ottaen sanoa, että oireisiin kuuluu sydämen tykytykset (jatkuvaa tykytystä, sydän myös lyö niin kovaa että se tuntuu vasten patjaa maatessa), toisen korvan jatkuva soiminen, rintakivut ja käsivarren kivut, nivel- ja hermokivut, tunnottomuus, ja nyt viimeaikoina olen kahteen otteeseen myös pyörtynyt rasituksessa. Minulle on ehdotettu kaikkea ms-taudista somaattisen hermoston häiriöön, mutta tutkittu ei ole oikeastaan muuta kuin sydän.
ap
[/quote]
Se unohtui mainita, että tuosta sydämen tykyttelystä ja kovista lyönneistä on ulkopuolisetkin maininneet. Esimerkiksi hammaslääkäri, kun hammaslääkärituoli tärisi ja heilu minun siinä maatessani sydämenlyöntien mukaan. Kukaan ei tiedä miksi se niin lyö, ja miksi se aiheuttaa koko kropan tärinää, mutta ilmeisesti ei ole vakavaa?....
ap
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 12:35"]
Kuullostaa tyyppiliseltä lorvikatarrilta eli laiskuudelta ja jokapaikan kipuilulta.
[/quote]
En voi sanoa, että toivoisin sinun saavan samat oireet, kuin minulla on (sillä näiden kestäminen on yhtä helvettiä, ja mielenterveys on niin kovilla, kuin vaan voi olla), mutta ehkä toivoisin että hetkellisesti kokisit saman olotilan, kuin missä minä olen 24/7, ja ymmärtäisit miten se vaikuttaa kun et pysty enää edes nukkumaan, kun tuntuu että sydän räjähtää kohta rinnasta ulos. Tai vaikkapa se, kun kannat ostoskassia kotiin ja alat itkemään siitä kivusta jonka se kantaminen aiheuttaa käteesi. Ehkä sitten sinäkin ymmärtäisit. Tuskinpa sittenkään... Sinullekin määrättäisiin rauhoittavia, ja passitettaisiin kotiin. Harmi vaan että ne rauhoitavat eivät tee yhtikäs mitään oireiden kannalta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastatko mitään liikuntaa? Millainen on yleiskuntosi?
Voi olla ihan sairauskin, mutta monella lummalliset kolotukset ovat vain huonoa kuntoa ja liikkumattomuutta. Kokeilepa huviksesi liikkua rutkasti enemmän, siis ihan kuntoa kohottavaa treenausta eikä mitään pelkkää kävelyä. Ei se ota jos ei ainakaan.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 13:07"]
Harrastatko mitään liikuntaa? Millainen on yleiskuntosi? Voi olla ihan sairauskin, mutta monella lummalliset kolotukset ovat vain huonoa kuntoa ja liikkumattomuutta. Kokeilepa huviksesi liikkua rutkasti enemmän, siis ihan kuntoa kohottavaa treenausta eikä mitään pelkkää kävelyä. Ei se ota jos ei ainakaan.
[/quote]
Harrastin ennen oireiden alkamista paljon liikuntaa, mm. kävelyä ja pyöräilyä päivittäin. Kunto on nyt rapautunut täysin, kun ei oikein kykene lähikauppaa kauemmas kävellen matkustelemaan, mutta olen silti yrittänyt kotosalla vähän jumpata. Pieni liikunta tuntuu joskus auttavan hieman, mutta jos vähänkään ylitse menee niin sitten on loppupäivä yhtä helvettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy muistaa, etteivät nämä diagnosoimattomat vaivat ole infektiokuormaltaan välttämättä sen pienempiä kuin esim. MS-tautikaan. MS-taudissa elimistö lisäksi hajottaa itseään, kun hyökkää mikrobien kimppuun liian suurella voimalla. Ja krooninen väsymysoireyhtymä -vaiva, jolla ei selitystä mistä johtuu, on osoittautunut vaikeahoitoiseksi jopa antibiooteilla, verrattuna muihin sairauksiin.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 13:07"]Harrastatko mitään liikuntaa? Millainen on yleiskuntosi?
Voi olla ihan sairauskin, mutta monella lummalliset kolotukset ovat vain huonoa kuntoa ja liikkumattomuutta. Kokeilepa huviksesi liikkua rutkasti enemmän, siis ihan kuntoa kohottavaa treenausta eikä mitään pelkkää kävelyä. Ei se ota jos ei ainakaan.
[/quote]
no tämä pitää kyllä varmasti minun kohdallani paikkaansa! Minulla lorvikatarri, en liiku, kunto nolla. Kovat säryt Ym oireet kuten ap:lla. Uskoisin johtuvan omalla kohdallani liikkumattomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko käynyt toisella lääkärillä? Nykyään saa vaihtaa terveyskeskusta tai jopa kuntaa, missä asiat hoidetaan, jos et pysty yksityisellä käymään.
Sun siis ri pidä hävetä. Laitoin vahingossa väärän peukun.
Oireesi ovat hyvin epämääräisiä (sydämentykytys ja nivelkivut poislukien), joten en yhtään ihmettele, jos ensimmäinen ajatus on ollut paniikkihäiriö tai vastaava. Sinua on kuitenkin (käsittääkseni?) yritetty hoitaa vahvoilla rauhoittavilla lääkkeillä ja niistäkään et apua ole saanut? Olet ollut psykiatrisessa hoidossa jo kauan, ja sinut hyvin tunteva psykiatri on kirjoittanut lausunnon, että et kärsi paniikkioireilusta, vaan oireet ovat fyysisiä? Kyllä tässä kohtaa pitäisi kenen tahansa lääkärin ymmärtää, että kyseessä ei tosiaan olekaan se psyykkinen puoli, vaan nyt on häikkää jossain muualla. Itselleni tulee mieleen ensimmäisenä reumasairaudet, jotka voivat aiheuttaa sepelvaltimotautia. Toinen vaihtoehto on sympaattisen hermoston toimintahäiriö, jonka selvittelyssä voi mennä aikaa. Onko kilppariarvot otettu? Entä sydämen ultra?
14 jatkaa; kannattaa soittaa sinne heti kun se neljä viikkoa on mennyt, mulla eivät kai olleet aloittaneet edes kirjoittamaan sitä siinä vaiheessa.
Ja kun joku kehotti menemään yksityiselle, niin mulla ainakin nimenomaisesti oli niin että olen käynyt monellakin yksityisellä (vaikkei tosiaan olisi rahaa monen kotona vietetyn vuoden jälkeen), mutta ne aina tyssäävät siihen, ettei yksityisissä lääkärikeskuksissa voida tehdä kokeita kuin tiettyyn rajaan saakka tai olisivat niin kalliita ettei kannata. Joten yksityislääkäri tekee lähetteen sairaalaan (yleensä kiireisen, jonka reagointiaika on 1-7 vrk), joka aina ohjautuu tälle samalle mulkvistilääkärille, joka peruu lähetteet, unohtaa toki ilmoittaa minulle asiasta.
Olen myöskin yrittänyt vaihtaa hoitavaa sairaalaa (pk-seudulla), mutta seKÄÄN ei juuri minun kohdalla onnistu, vaikka lain mukaan pitäisi olla mahdollista. Eli keinot aika vähissä. Olen niin kyllästynyt tähän taisteluun, että vähät minusta, mutta kun on pienet lapset joilla itselläkin vaikea harvinainen sairaus, mahdollisesti jäämässä kokonaan orvoiksi :(
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 13:29"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 13:07"]Harrastatko mitään liikuntaa? Millainen on yleiskuntosi? Voi olla ihan sairauskin, mutta monella lummalliset kolotukset ovat vain huonoa kuntoa ja liikkumattomuutta. Kokeilepa huviksesi liikkua rutkasti enemmän, siis ihan kuntoa kohottavaa treenausta eikä mitään pelkkää kävelyä. Ei se ota jos ei ainakaan. [/quote] no tämä pitää kyllä varmasti minun kohdallani paikkaansa! Minulla lorvikatarri, en liiku, kunto nolla. Kovat säryt Ym oireet kuten ap:lla. Uskoisin johtuvan omalla kohdallani liikkumattomuudesta.
[/quote]
Mulla oireet alkoi siinä vaiheessa kun aloin aktivoitumaan elämässäni enemmän, eli harrastin parin tunnin kävelylenkkejä, pyöräilyä ja laihdutin noin 15kg. Vaikka laihduin todella nopeasti, niin söin kuitenkin ihan terveellisesti ja normaalisti eli en ns kitudieetillä. Aloitin kuntokuurin tuossa viime kesänä ja oireet alkoi syksyllä. Mitään sen kummempia muutoksia en elämässäni ole tehnyt... Sitäkin olen miettinyt, että jos jokin aineenvaihdunnan häiriö on muodostunut, mutta tiedä sitä. Mulla ei myöskään ole tapana ravata lääkärissä turhan takia, eli kärsin pitkään ja hiljaa niin pitkään kuin mahdollista. Siinä vaiheessa, kun rinnassa alkoi tuntumaan kovia vihlaisuja, ja sydän hakkasi levossakin niin kovaa että unet jäi 2-3h pintaan oli kuitenkin pakko mennä lääkäriin.
ap
Eikö sulla ole tullut mieleen etsiä toinen lääkäri, vaikka sitten yksityispuolelta? Jos pyrit / sinut lähetetään erikoislääkärin puheille terveyskeskuksen kautta, niin totta kai kaikki entiset lausunnot seuraavat mukana kuten myös neurologin vastaanotolle. Mene jonkun toisen lääkärin pakeille oma-aloitteisesti ilman tk:n apua. Jos ei ole mitään ennakkotietoja, niin luulisi, että tutkimuksia tehtäisiin ja saisit sen kaipaamasi diagnoosin. On totta, että yksityislääkärin palvelut maksavat, mutta jos sieltä apu löytyy, niin ei liene liian kallista. Tosin täytyy ottaa sekin huomioon, että saat samanlaisen dignoosin kuin aikaisemminkin.
Minulla tulee mieleen muuan sukulainen, nyt jo edesmennyt, joka ravasi lääkäriltä lääkärille, kun oli vaivaa milloin siellä, milloin täällä. Hänen sisaruksensa tosin totesivat, että hän on yllättävän hyväkuntoinen ollakseen niinkin sairas kuin väittää olevansa. Poistatti amalgaamit hampaista, ei apua. Kulki monenlaisissa hoitolaitoksissa, ei enmpää kuin hetkellinen apu, kun sai riittävästi huomiota osakseen. Lopulta sitten iski herra Alzheimer ja sitä seurustelua kestikin toistakymmentä vuotta. Ensioireet ehkä jo vieläkin kauempaa.