Paskimmat tai epäonnistuneimmat HÄÄT missä ootte ollut?
Mitä tapahtui?
Eikä nyt tänne sit mitään "käy sääliksi kun toisten häitä haukutte" -settiä, täällähän niistä on hyvä avautua!
Itellä ei oo ollut mitään erityisen huonoja, tylsiä häitä on ollut joissa ei selkeää ohjelmaa, yksissä ei ollut esim. mitään puheita ja leikkeinä vaan sulhasen ryöstö joka oli tosi kiusallinen morsiammelle ja sit tää leikki missä vieraat nostelee korista lappuja joissa on jotain tehtäviä.... tuskin kukaan näitä tehtäviä tulee ikinä toteuttamaan.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut lähinnä oikein kivoissa häissä, mutta Vatipäisintä on ollut nimenomaan tuo valokuvaus.
Mikä hemmetin järki on odotuttaa ihmisiä kun valokuvat voisi hoitaa vaikka ensiksi ja juhlia sitten ilman turhaa odottelua?
Tämän vuoksi meillä oli ns. dokumentaarinen hääkuvaus, jossa kuvaaja kshdeksan tuntia ottaa tilannekuvia. Emme ottaneet yhtään ainutta poseerauskuvaa, jonka vuoksi kaikki näyttivät myös luonnollisilta. Ystävän häissä kesti yuntikausia odotuttaa, kun piti olla morsiammen ja sulhasen suvut kuvassa erikseen, kaasot ja bestmanit, sisaruspotretit jne. Häiden kulusta ei oltu sovittu mitään ja todella tylsää oli. Myös nämä perinteiset leikit ovat yleensä täysin turhia.
Häät olivat ULKONA mitä ei kerrottu, kirkolle saapuessa oli karua nähdä ne penkit ulkona ja tajuta ettei mennäkään istumaan kirkkoon.. oli heinäkuun loppu, epävakaiset säät ja tuona päivänä oli puolipilvistä sekä tuuli kovaa. Minulla oli olkaimeton mekko ja ohut hartiahuivi, olin nopeasti umpijäässä enkä ollut ainut. Ei sen puoleen niin kyllä hytisi morsiankin !
Kauhean ahdistava ketju, näen jo Vietnam flashbackeja kaikista väkinäisistä hääleikeistä, noloista karaokevedoista ja tuntemattomien kanssa istumisesta.
Olin 14- vuotiaana serkun häissä. Juhlapaikka oli hieno ja tilava ja kaikki sujui mielestäni ihan ok. En muista mitä oli ruokana tms. Mieleen on kuitenkin jäänyt kun tuore aviomies uhkailee kännissä hakata minut :D
Siis tosissaan käveli naama punaisena vain luokseni ja kyseli onko meillä joku ongelma. Itse olin tuolloin varmaan 50 kiloa ja 165cm silmälasipäinen poika. Onneksi setäni sattui paikalle pelastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Nämä ei olleet mitkään p--kat häät, mutta yllättävät. Oltiin nimittäin pienen porukan kanssa Venäjällä liikkeellä ja mentiin yöksi hotelliin ja iltapalaa nauttimaan sen ravintolaan. Ja siellä oli meneillään häät.
Mitään ei tietysti ymmärretty, kun ei osattu kieltä, mutta seremoniamestari oli äänessä koko ajan. Vähän väliä taputettiin. Maljoja nosteltiin ja meillekin tuotiin maljat. Kamalan makuista jotakin. Hääpari oli kauhean pienikokoinen ja kummankin vaatteet oli liian isot. Morsiamen häämekko varsinkin näytti siltä, kuin se olisi koko ajan valahtamassa pois päältä. Se näytti muutenkin jotenkin pahviselta, ikään kuin pysyisi paikallaan ja kuosissaan vaikka itsestäänkin. Musiikki tuli jostain äänentoistolaitteesta ja se oli valtavan kovaäänistä! Mitään häätanssia ei nähty, mutta ihmiset joi urakalla. Lapsia ei ollut paikalla. Salissa kierteli kulkukissa, jolle ihmiset heitteli makupaloja. Lähdettiin nukkumaan siinä vaiheessa kun meteli oli jo melkoinen. Helteen takia oli pidettävä ikkunoita auki, koska ilmastointia ei ollut ja kuultiin sitä meteliä sitten aamupuolelle yötä. Mutta ihmiset oli kaikki iloisia, mitään riitelyn ja semmoisen ääniä ei kuulunut.
Aamulla sitten aamupalalle tuli krapulaisen näköisiä ihmisiä eikä kellään ollut enää mitään juhlatamineita. Päinvastoin aika repuusin näköistä porukkaa. Mutta hillitysti sitten jo käyttäytyivät. Meitäkin tervehtivät kuin vanhoja tuttuja. Lähdettiin pois ja puhuttiin, että oltiin sitten häissä.
:-D Isäni oli nuorena Ruotsissa töissä ja päätyi suomalaisen kaverinsa kanssa vahingossa häihin kuokkimaan. Olivat kielitaidottomia ja menossa tansseihin jollekin paikalliselle seurantalolle. Koska siellä pihassa oli siististi pukeutunutta väkeä, päätyivät jonottamaan sisälle.
Sisällä joukko ohjattiin pöytään istumaan ja tuotiin ruuat ja juomat eteen. Ihmettelivät hetkisen, kunnes näkyi hääparikin. Siinä vaiheessa iltaa oli kuulemma niin ystävällistä väkeä, tuotiin lisää juotavaa ja taputeltiin selkään, että pojat päättivät jäädä muina miehinä sinne tanssimaan. Kuulemma nättejä tyttöjäkin oli. Kukaan ei kyseenalaistanut, että kenen sukua nämä nuoret suomalaismiehet ovat. Hauskaa oli kuulemma.
Kaverin häät Italiassa. Hirveällä vaivalla ja rahalla lennettiin ja matkattiin pikkukylään Jumalan selän taakse. Oli muka romanttinen ulkoilmavihkiminen, mutta tuuli hirveästi. Tuolit ja koristeet lensivät tuulen mukana väen seistessä. Vieraat pitelivät kaksin käsin hattujaan, kampaukset lepattivat sekaisina, morsiamen puku meinasi nousta korviin.
Silmät täynnä hiekkaa menimme syömään juhlatalon PUISTOON. Siellä yritimme viritellä hauskaa tunnelmaa, kun tuuli pöllytti ruokiin roskaa ja koristekynttilät sammuivat alvariinsa. Pöytäliinojen lepatus loppui siihen, kun alkoi kaatosade. Pyrimme sisään, mutta ongelma syntyi siitä, ettei meille ollut mitään tilaa varattuna. Litimärkinä värjöttelimme tilan aulassa ja odottelimme sateen laantumista.
Lopulta sade lakkasi ja juhla jatkui pihalla. Koitimme tanssia lämpimiksemme, mutta olihan se hieman latistavaa, kun mekko takertui märkänä reisiin ja naamassa valui meikki. Ikimuistoista oli, juu. Aika valloittavia kuvia tuli, sulhanen seisoo alttarilla tukka pystyssä :D
Vierailija kirjoitti:
Ehkä uskallan kertoa, kun tästä on jo jonkin verran aikaa. Nuorempana työkaverin häät juhannuksena, morsiamen kotikylällä paikkakunnan urheilutalolla. Yksin en olisi lähtenyt mutta myös toinen työkaveri sai kutsun. Häät oli useamman tunnin bussimatkan päässä. Tarkoitus oli yöpyä jossakin hotellissa mutta niitä ei ihan hirveästi kyseisellä paikkakunnalla ollut ja lisäksi morsian vaatimalla vaati, että jäämme tottakai hänen vanhempiensa tilalle yöksi, joka on lähellä hääpaikkaa. Vieraassa paikassa yöpyminen on itselleni todella suuri "out of comfort zone" mutta se oli oikeastaan ainut vaihtoehto. Saavuimme paikalle muutamia tunteja ennen häiden aloitusta morsiamen pyynnöstä, jotta ehdimme vaihtaa vaatteet ym.
Pääsimme paikalle niin meidät nakitetiin koristelupuuhiin. Kirkossa en vielä niin havainnut, kuinka paljon vieraita oli mutta juhlapaikassa hämmennys oli aika valtaisa, kun tajusin, että minä ja työkaverini olimme morsiamen vanhempien ja sisaruksen lisäksi ainoat vieraat morsiamen puolelta. Ajattelin etukäteen, että häät ovat varmasti melko suuret, kun työkaveritkin on kutsuttu, varsinkin kun emme kovin läheisiä olleet. Mutta vaivaantuneisuus oli suuri, kun tajusin, että me esiinnymme morsiamen läheisinä häissä. Häät kestivät kaikkineen alle 3h, vihkiminen, ruokailu, muutamat puheet, yksi leikki ja ulos. En tiedä eikö morsianta oltu informoitu lainkaan mutta tämä leikki oli sellainen, johon piti kokoontua morsiamen "naimattomat läheiset" oli jotenkin noloa, kun meitä oli vain minä ja työkaveri. Onneksi miehen puolen "naimatomilla naisilla" oli sen verran tilannetajua, että tulivat tähän mukaan.
Ruokana oli kalakeitto ja jonkinlainen toinen lihakeitto. Ei minkäänlaista kasvisvaihtoehtoa. Jossakin kohtaa morsiamen äiti tuli kuuluttamaan, että keittoa on vielä muutamille henkilöille jäljellä ja kehotti hakemaan lisää.
Häät oli nopeasti purkissa mutta oudoksi tilanteen tekee, että oli tosiaan juhannus. Juhannuksena voisi kuvitella, että häät voisi pitää ainakin osittain ulkona ja vähän pidempikestoisesti kuin juosta läpi koko häätilaisuutta.
Häät olivat siis aika lailla keskellä ei mitään ja olimme morsiamen vanhempien kyydillä, joiden luona oli tarkoitus yöpyäkin. Lähdimme sitten heti häiden jälkeen vanhempien mukana ja vietimme illan heidän seurassaan lähinnä katsellen telkkaria, koska häät olivat loppuneet niin aikaisin. Seuraavana päivänä, kun hääpari tuli takaisin "kotiin" niin pitikin lähteä siivoilemaan hääpaikkaa. Näihin häihin meni siis käytännössä koko juhannus, pelkästään muutaman tunnin hääjuhlan takia. Oma vikahan se osaltaan oli, olisi pitänyt ymmärtää, että työkaverin häihin osallistuminen saattaa olla hieman vaivaannuttavaa.
Ei nämä nyt paskat häät olleet mutta koko juhannuksesta jäi jotenkin hämmentynyt ja kiusaantunut fiilis.
Mun mielestä on huono ajatus järjestää juhannushäät. Jos on pakko saada viedä vierailta juhannus, niin silloin on satsattava sellaiseen hääpaikkaan, jossa oikeasti on myös juhannustunnelmaa ja yöpymismahdollisuus!
Kukaan ei halua viettää juhannusta auton ratissa tai maksaa itseään kipeäksi hotellista...
Omat tulevat hääni. Mietin perumista. Mies on osoittautunut ilkeäksi. Ei selvästi hyvää ainesta esim. isäksi. Tämä stressi aiheuttanut sen että haukkuu mm. henkilökohtaisuuksilla ulkonäöstä. Ei kiinnosta s*ksi k*sipään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ylivoimaisesti kamalimmat oli häät, joissa morsiamenryöstön hassun hauskana tehtävänä oli, että sulhasen ja morsiamen isän piti käydä suukottamassa jokaista naispuolista häävierasta poskelle. Muitakin noloja pakkoleikkejä oli, mutta tuo oli ällöttävä.
Hyi yök!! Mä olisin karannut jonnekin vessaan piiloon. Onpa joku saanut älynväläyksen.
Häät olivat oikein mukavat, mutta kaasot ja bestman eivät onnistuneet hommissaan ollenkaan. Vieraat hoitivat heidän tehtäviä ja kun he livahtivat baariin jäivät vieraat sulkemaan paikat jne.
Olen ollut ainoastaan kaksissa häissä, pienenä lapsena ja isäni uuden naisystävän sukulaisia/tuttuja kyseessä aviopareina.
Muistan vain, että en tunnistanut juhlaseurueista yhtään ketään ja oli tylsää. Kiusaannuin, kun tuon isän naisystävän sukulaismies tuli leikillään hakemaan tanssimaan.
Tämä noin 7-9-vuotiaana.
En ole vielä koskaan nauttinut häissä olemisesta. Niissä ei sinänsä ole vikaa, mutta itse pidän niitä tylsinä ja vähän teennäisinä juhlina. Ymmärrän, että pitää olla kiitollinen, kun on saanut kutsun häihin. Se on kuitenkin tärkeä päivä hääparille. Itse olisin tyytyväinen, vaikka en tulisi kutsutuksi. Säästyisi rahat mekosta, kampauksesta, lahjasta, matkasta ym.
Ystäväni häät eivät ollee paskat, mutta kaason roolissa minulle tuli kyllä aika paskamainen yllätys. Ystävälläni oli kaksi kaasoa, joista itse olin toinen. Osallistuin paljon jo ennakkoon hääjärjestelyihin, kutsujen suunnitteluun ja tekemiseen, hääpaikan koristeluun ja lupasin soittaa häissä myös pianoa. Toinen kaaso asui kaukana, joten hän osallistui vasta viimeisenä iltana hääpaikan koristeluun. Bestman osallistui järjestelyihin ainoastaan kännäämällä juhlapaikalla. Olin lähdössä hääpaikalta kotiin kymmeneltä illalla, häät olivat seuraavana päivänä ja lähtiessä morsian vielä huikkasi, että minä sitten juonnan ohjelmat. WTF? Samalla kuulin, että myös ohjelmien keksiminen oli minun heiniäni. Siihen saakka oli puhuttu vain pianoesityksestä. Siinä ei sitten auttanut muu kuin keksiä vielä yöllä ohjelmanumerot seuraavaan päivään ja juontaa ne. Toisesta kaasosta ja bestmanista ei ollut apua. Homma lankesi minulle, koska "olet niin kekseliäs". Loppujen lopuksi ohjelmista tuli ihan hyvät ja viihdyttävät, samoin juhlan juontaminen onnistui hyvin, mutta aikamoinen paniikki iski vielä häitä edeltävänä iltana, kun kaikki oli tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Omat tulevat hääni. Mietin perumista. Mies on osoittautunut ilkeäksi. Ei selvästi hyvää ainesta esim. isäksi. Tämä stressi aiheuttanut sen että haukkuu mm. henkilökohtaisuuksilla ulkonäöstä. Ei kiinnosta s*ksi k*sipään kanssa.
Oikeasti peru ja lopeta suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.
En usko, että ketään tuo nyt lähtökohtaisesti loukkaa, mutta sillä on aika paljon merkitystä kuinka tuo on järjestetty. Eräskin on kertonyt täällä, että tullessaan paikalle muut paremmat vieraat vielä söivät juhla-ateriaa kun oma osa oli odottaa ja katsella vierestä. Onko tuo nyt kovin hienotunteista ja järkevää järjestämistä? Kyllä itselle ainakin tulisi olo, että just muhun nyt vaan ei haluttu panostaa ja tarjota mitään, mutta lahjarahat kyllä kelpaa. Samoin pidän kyllä moukkamaisena sitä, että kutsutaan vihkimiseen ja iltabileisiin, mutta pääjuhlaan et ole tervetullut. Siinähän on tunteja välissä ja jossakin pitää himmata ja odotella, varsinkin jos on toiselta paikkakunnalta tulossa. Onko taas arvostettu olo? Varsinkin jos näissä on vain muutama random vieras tiputettu sinne iltaan.
Sellainen ero taas on ihan ok, että on jaettu vaikka sukulaiset päiväänja sitten kaverit iltaan. Sekin kannattaisi järkätä sillä tavalla, että ne ensimmäiset päivälliset ovat oikeasti jo loppuneet, kun seuraavat vieraat saapuvat.
Entä jos kaikki tämä on järjestetty hyvin? Joku täällä ainakin valitti vain siitä, kun kutsuttiin pelkkään iltajuhlaan. Mitään muuta valittamisen aihetta viestissä ei nähdäkseni ollut.
Alapeukkujen määrä (ja vastausten puute) tähän kommenttiin vain vahvistaa ajatustani siitä, ettei ehkä sittenkään kannata omissa tulevissa häissä järjestää iltajuhlia, joihin esim. vähän harvemmin nähtävät kaverit voisivat osallistua. Kai se sitten on loukkaavaa, jos kaikkia ei kutsuta kirkkoon ja päiväjuhlaan. Ikävää, minusta nuo rennommat iltajuhlat olisivat olleet kiva idea.
Ei kyllä tekisi mieli mennä mihinkään iltabileisiin, varsinkin jos ne on jossain kauempana kun ei edes näe vihkimistä tai saa ruokaa. Jos kaupungissa missä kaikki asuu ja juhlat on ravintolassa, niin sitten. Mutta sitten pitää selvästi ilmoittaa että vihkiminen ja ruokailu lähipiirin kanssa ja juhlat reilusti myöhemmin. Jos ruokailemassa on vaikka 50 henkeä, niin sitä ei ihan tunnissa jälkiruokineen suoriteta. Teidän on syytä vihityttää itsenne jo puoliltapäivin ja ruokailla kolmen maissa, sitten seitsemään kutsutut vieraat eivät vahingossakaan tule kesken paikalle. Mutta on moukkamaista kutsua vieraita, jos heille ei ole mitään tarjoiluja - pelkkä alkoholi ei riitä. Jos ei ole varaa, niin sitten pitää karsia.
Omissa häissä oltiin ravintolaillallisella oman perheen kesken (20 hlö) ja sitten ilmoitin illalla ystäville että siirryttiin jatkoille, tervetuloa, piikki on auki :) Olivat siis tietoisia, että todennäköisesti on pienet jatkot terdellä ja että ilmoitan siitä tarkemmin itse päivänä. Eikä muita ystäviä siis ollut kutsuttu varsinaiseen hääjuhlaan. Tuolleen tuo toimii, mutta pitää olla avoin kaikille vieraille.
Tähän lisäisin vielä, että jos iltajuhlissa ei ole mitään hääparin kustantamaa kunnon tarjoilua, kutsutuille kannattaa tehdä selväksi, että häälahjaa ei tarvitse hankkia. Varsinkaan rahalahjaa. Muuten tuollainen erillinen iltajuhla antaa kuvan, että kakkosluokan vieraat on kutsuttu illanvieton varjolla vain hääkassaa kerryttämään.
No aivan varmasti ne maalaishäät, joissa vanhat ukot kävivät salaa juomassa pontikkaa tai Kossua ja tulivat änkyräkänniin jo ennen iltaa. Ainakin Kainuussa oli sellainen sanonta joskus 60- ja 70-luvuillakin vielä, että jos häissä ei ole viinaa, ne eivät ole häät vaan "pi.......lun peijaiset". Siis vanhojen miesten mielestä. Hohhoijaa. Eipä tarvinnut käydä kuin yksissä häissä. No muut ihmiset tietysti söivät, tanssivat hyvin hanuristin soittaessa tanssimusiikkia jne. Lapsiakin oli mukana.
Lisäys kohtaan 820/797: Tottakai känniset ukot muutaman tappelun saivat aikaan.
Kaverin häät joitain vuosia sitten olivat muuten ihanat, rakastan niitä tyyppejä, mutta ikävä kyllä ulkohääpaikassa oli enemmän hyttysiä ja mäkäräisiä kuin ikinä missään. Oltiin tuulettomana päivänä järven rannalla ja voi sitä huitomista ja huiveihin kietoutumista.. Off-purkit suhisi joka suunnalla, mutta ötökäitä oli vaan niin pirusti.
Morsian itse oli ihan punaisilla paukamilla kaikkialta rintakehästä ja selästä, kun hänellä oli avoin mekko. Hääkuvissa näkyy ihan selvänä ne kymmenet punaiset läntit joka puolella.
Lisäksi av-laitteisto ei toiminut ollenkaan, eli koko häissä ei ollut minkäänlaista musiikkia tai juontoja mikkiin. Alue oli melko laaja, joten jos juhlan aikana sattui istumaan kauempana, tai oli käymässä vessassa, ei voinut kuulla yhtään mikä ohjelmanumero oli käynnissä. Ja jotenkin se musiikin täysi puuttuminen kyllä latisti loppuillan tunnelmaa, kun oltiin kaikki siellä pihalla ja seisoskeltiin/istuskeltiin viidettä tuntia juttelemassa.
Hääkakku oli ohjelmassa, mutta siinä oli joku viivytys ja kakku saapui oikeasti joskus iltakahdeksalta, häät alkoi kuitenkin 12-13 aikaan päivällä. En tiedä moniko vieras oli vielä silloin paikalla. Itse olin jo lähtenyt ennen sitä.
En nyt tiedä paskimmat, mutta avaudun silti.
Yhden sukulaisen häät, missä ei ollut mitään omaperäistä, vaan kaikki mahdolliset hääkliseet nähtiin hyvin orjallisesti toteutettuna. Hääkakun leikkaukset, morsiamen isän puhe, kutsukortti, koristelu, Hääleikit, mansikkakermakakku ja karjalan piirakat ym. Kaikki oli miljoona kertaa nähtyä ja tehtyä. Kyllä te tiedätte.
Pahinta oli kun morsian sanoi illan päätteksi että, "Nää nyt oli tämmöiset vähän erilaiset, omannäköiset häät". Ajattelin vaan päässäni että, "Et voi olla tosissasi!".
Anteeksi.