Paskimmat tai epäonnistuneimmat HÄÄT missä ootte ollut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamat vaikuttavat loukkaantuneen siitä, kun on kutsuttu vain iltajuhlaan ns. virallisen osuuden jälkeen. Miksi ihmeessä? Moni olisi vain tyytyväinen, kun pääsee skippaamaan kirkon, vihkimiset ja päiväohjelman, joka usein on melkoista jäykistelyä. Iltajuhlassa voi olla rennommin ja vapaammin, ja hääparikin on todennäköisesti jo päässyt pahimpien stressin yli.

En usko, että ketään tuo nyt lähtökohtaisesti loukkaa, mutta sillä on aika paljon merkitystä kuinka tuo on järjestetty. Eräskin on kertonyt täällä, että tullessaan paikalle muut paremmat vieraat vielä söivät juhla-ateriaa kun oma osa oli odottaa ja katsella vierestä. Onko tuo nyt kovin hienotunteista ja järkevää järjestämistä? Kyllä itselle ainakin tulisi olo, että just muhun nyt vaan ei haluttu panostaa ja tarjota mitään, mutta lahjarahat kyllä kelpaa.  Samoin pidän kyllä moukkamaisena sitä, että kutsutaan vihkimiseen ja iltabileisiin, mutta pääjuhlaan et ole tervetullut. Siinähän on tunteja välissä ja jossakin pitää himmata ja odotella, varsinkin jos on toiselta paikkakunnalta tulossa. Onko taas arvostettu olo? Varsinkin jos näissä on vain muutama random vieras tiputettu sinne iltaan.

Sellainen ero taas on ihan ok, että on jaettu vaikka sukulaiset päiväänja sitten kaverit iltaan. Sekin kannattaisi järkätä sillä tavalla, että ne ensimmäiset päivälliset ovat oikeasti jo loppuneet, kun seuraavat vieraat saapuvat.

Entä jos kaikki tämä on järjestetty hyvin? Joku täällä ainakin valitti vain siitä, kun kutsuttiin pelkkään iltajuhlaan. Mitään muuta valittamisen aihetta viestissä ei nähdäkseni ollut.

Alapeukkujen määrä (ja vastausten puute) tähän kommenttiin vain vahvistaa ajatustani siitä, ettei ehkä sittenkään kannata omissa tulevissa häissä järjestää iltajuhlia, joihin esim. vähän harvemmin nähtävät kaverit voisivat osallistua. Kai se sitten on loukkaavaa, jos kaikkia ei kutsuta kirkkoon ja päiväjuhlaan. Ikävää, minusta nuo rennommat iltajuhlat olisivat olleet kiva idea.

Ei kyllä tekisi mieli mennä mihinkään iltabileisiin, varsinkin jos ne on jossain kauempana kun ei edes näe vihkimistä tai saa ruokaa. Jos kaupungissa missä kaikki asuu ja juhlat on ravintolassa, niin sitten. Mutta sitten pitää selvästi ilmoittaa että vihkiminen ja ruokailu lähipiirin kanssa ja juhlat reilusti myöhemmin. Jos ruokailemassa on vaikka 50 henkeä, niin sitä ei ihan tunnissa jälkiruokineen suoriteta. Teidän on syytä vihityttää itsenne jo puoliltapäivin ja ruokailla kolmen maissa, sitten seitsemään kutsutut vieraat eivät vahingossakaan tule kesken paikalle. Mutta on moukkamaista kutsua vieraita, jos heille ei ole mitään tarjoiluja - pelkkä alkoholi ei riitä. Jos ei ole varaa, niin sitten pitää karsia.

Omissa häissä oltiin ravintolaillallisella oman perheen kesken (20 hlö) ja sitten ilmoitin illalla ystäville että siirryttiin jatkoille, tervetuloa, piikki on auki :) Olivat siis tietoisia, että todennäköisesti on pienet jatkot terdellä ja että ilmoitan siitä tarkemmin itse päivänä. Eikä muita ystäviä siis ollut kutsuttu varsinaiseen hääjuhlaan. Tuolleen tuo toimii, mutta pitää olla avoin kaikille vieraille.

Pakko myöntää, että en viitsisi lähteä jonnekkin terdelle ryyppäämään jonkun häitä, vaikka kuinka olisi piikki auki. Ei ne kyllä mitkään häät olisi. Ihan tavallinen kännäysilta, mistä joutuisi hääparin tilille panemaan satkun tai kaksi.

Jos ei kelpaa häihin, niin saisi hääpari ilman minua vetää viinaa siellä kapakan terassilla.

Pakko sanoa että olen samaa mieltä. Ehkä tämä puhuttelee jotain ”terde”-henkisiä ihmisiä, mutta vaikea kuvitella, että suurinta osaa kiinnostaisi. Perheellisiä nyt ei ainakaan.

Huonoimmat häät olivat puolisoni sukulaisen. En tykännyt olla keskellä tuntematonta porukkaa. Puolisokaan ei viihtynyt väkijoukossa. Häät taisivat kestää 6 tuntia + alkuillalla alkoi bileet joita ennen oli sopiva tilaisuus lähteä kotiin. Hieman liian pitkät häät. Mutta väkisin tuollaiset kahden suvun kohtaamiset ovatkin. Tarkoituksena että etenkin morsiamen ja sulhasen vanhemmat tutustuu. Itse viihtyisin paremmin jos juhlat olisi nopeasti ohi, ettei tarvitse missään vaiheessa vaan odotella ahdistuneena. Ainakin nuo häät opettivat meille, että hääjuhlat ei ole meidän juttu. Naimisiin mennään mieluummin kahdestaan. Molempien vanhemmille kerrottaisiin silloin kun satutaan näkemään, eivät ehtisi ostella mitään tarjoiluja.

Kai ne olivat omat häät, ainakin monien megalomaanisia prinsessajuhlia nähneille.

Maistraattivihkiminen jossa kaksi todistajaa, toinen sukulainen, toinen esimieheni. Sen jälkeen ajoimme syömään oikein maukkaan lounaan ravintolaan, loppupäiväksi menimme töihin. Tässä on 12 vuotta mennyt ihan hyvin, joten ilmeisen onnistuneesti nuo paperityöt saatiin tehdyksi.

Monenlaisia häitä olen nähnyt koskaan oikein ymmärtämättä niiden taianomaista merkitystä joillekkin.

Tämä.

Ei kannata jatkaa suhdetta.

Uskovaisen tuttuni häät.. Hääpaikka oli ihan kiva pieni majatalo muuten mutta tilat olivat tosi ahtaat koko porukalle ja ruoka itsetehtyä perusruokaa josta puolet oli epäonnistunut: Koko uunilohi oli esimerkiksi jäänyt puoliraa'aksi ja jäisen vetiseksi mikä oli aika kamalaa. Alkoholia ei tarjoiltu mikä nyt sinänsä ei haitannut. Puheet kestivät ikuisuuden, ohjelma oli melko tylsää ja yhtäkkiä häät loppuivat kuin seinään: Hääpari lähti hotelliin ja kaasot alkoivat ohjeistaa vieraita siivoamaan paikkoja ja keräämään koristeita pois. Osa vieraista livisti mutta ei sitä nyt itse kehdattu kun oli huone yöksi samasta majatalosta. Kaksi tuntia meni sit siinä viel siivotessa porukalla :D toiki olis ollut ihan ookoo jos kaveri olisi kysynyt etukäteen onko jees.

Oon ollut elämässäni kolmissa muissa häissä jotka on kaikki olleet onnistuneita.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 23:34"]

Tuolle Suomenlinnan asukkaalle tuli virhe hinnassa, Suomenlinnan lautta katsotaan HSL:n normaaliksi liikenteeksi, eli samalla lipulla pääsee kuin busseihin, ratikoihin ja metroihinkin. Ei 40e, vaan jotain vajaa 3e matka, kertalipun hinnasta en ole varma koska itselläni kuukausilippu. Ei kukaan asuisi saarella eikä kävisi siellä, jos matka maksaisi 40e :D Suomenlinna on kaupunginosa Helsingissä, siinä kuin Kallio ja Haagakin, joten tietenkään matka sinne ei ole ilmaista kun ei muukaan joukkoliikenne ole, tiedoksi vaan 155 vastaajalle.

HENKILÖAUTON kuljettaminen saareen maksaa 40 euroa. Täysperävaunurekankin saareen saa huoltolautalla, sen menopaluu maksaa kai jotain 200. Ihmiset kulkevatkin sitten HSL:n normilipuilla, minullakin on ihan normi kuukausilippu. :D

t. Edellinen suokkilainen joka sai päivän naurut. Ehkä sitä illalla ei enää ole ihan verbaalisesti selkeimmillään :D

Suomalainen täysperävaunurekka ei edes mahdu lautalle :D Eikä sillä kyllä mitään tekisikään tuolla saarella.....

Faktat kuntoon:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvoyhdistelm%C3%A4#...jatkettuna_var…

Vierailija kirjoitti:

Ne olivat perinteiset maalaishäät: Iso maalaistalo kuin kartano, pihalla rivi aittoja, talleja, navetta ja upea pihapiiri ! -Paikka henki historiaa ja perinteitä.

Vihkiminen suoritettiin kyläkirkossa, josta nuoripari tuli hevosvetoisilla kärryillä juhlapaikkana toimivaan maalaistaloon. Alkuilta sujui leppoisasti ja fiksusti häävalsseine  kaikkineen, mutta iltamyöhäisellä repesi: Hääväelle oli haettu mitä erilaisempia alkoholijuomia parikin autokuormaa Virosta ja kaikkea sai juoda niin paljon kuin kukin mitäkin halusi. Isäntäväki oli hankkinut paikalle pari apumiestäkin, jotka kaatoivat laseihin tai antoivat koko pullon ja toisenkin vieraalle suoraan pakettiautoistaan. Sanomattakin selvää, että puolenyön tietämillä kukaan ei ollut enään selvinpäin vaan maalaistalon piha muistutti enemmän kännikarkeloita kuin häitä. Jossakin vaiheessa minullakin pimeni vintti (ehkä kolmannen vinkkupullon ja ties kuinka monen grogin jälkeen?).

Kun heräsin aamulla nurmikolta, hipsin pihakaivolle selvittelemään päätäni. Valeltuani itseäni kylmällä vedellä ja ihmetellessäni mitä yöllä oli tapahtunut, aukesi läheisen aitan ovi: Ovesta kömpi esiin morsian puoliksi rikkinäisessä vihkipuvussaan ja perässään mies joka todellakaan ei ollut hänen vastavihitty aviomiehensä. Samaan aikaan aukeni toisenkin aitan ovi: Sieltä kömpi esiin vastavihitty aviomies kelteisillään seurassaan nainen joka ei todellakaan ollut hänen vastavihitty aviovaimonsa. -Kaikille osapuolille oli selvää mitä häissä ja hääyönä oli tapahtunut: Liikaa juonut nuoripari oli kumpikin viettänyt hääyönsä vieraan partnerin kanssa !

Ne olivat siis varsin ikimuistoiset häät. -Eikä loppuselvittelyitä suinkaan helpottanut se, että kyseessä oli pieni paikkakunta, jossa kaikki häävieraat, nuoripari sukulaisineen ja kavereineen, tunsivat toinen toisensa. Näistä häistä puhutaan yhä vieläkin, vaikka niistä on jo 30 vuotta aikaa.

Värikkään tarinan keksit ketjuun. Se ettet tunne Viron historiaa, osoittaa että valehtelet huomion toivossa.

Vierailija kirjoitti:

Ne olivat perinteiset maalaishäät: Iso maalaistalo kuin kartano, pihalla rivi aittoja, talleja, navetta ja upea pihapiiri ! -Paikka henki historiaa ja perinteitä.

Vihkiminen suoritettiin kyläkirkossa, josta nuoripari tuli hevosvetoisilla kärryillä juhlapaikkana toimivaan maalaistaloon. Alkuilta sujui leppoisasti ja fiksusti häävalsseine  kaikkineen, mutta iltamyöhäisellä repesi: Hääväelle oli haettu mitä erilaisempia alkoholijuomia parikin autokuormaa Virosta ja kaikkea sai juoda niin paljon kuin kukin mitäkin halusi. Isäntäväki oli hankkinut paikalle pari apumiestäkin, jotka kaatoivat laseihin tai antoivat koko pullon ja toisenkin vieraalle suoraan pakettiautoistaan. Sanomattakin selvää, että puolenyön tietämillä kukaan ei ollut enään selvinpäin vaan maalaistalon piha muistutti enemmän kännikarkeloita kuin häitä. Jossakin vaiheessa minullakin pimeni vintti (ehkä kolmannen vinkkupullon ja ties kuinka monen grogin jälkeen?).

Kun heräsin aamulla nurmikolta, hipsin pihakaivolle selvittelemään päätäni. Valeltuani itseäni kylmällä vedellä ja ihmetellessäni mitä yöllä oli tapahtunut, aukesi läheisen aitan ovi: Ovesta kömpi esiin morsian puoliksi rikkinäisessä vihkipuvussaan ja perässään mies joka todellakaan ei ollut hänen vastavihitty aviomiehensä. Samaan aikaan aukeni toisenkin aitan ovi: Sieltä kömpi esiin vastavihitty aviomies kelteisillään seurassaan nainen joka ei todellakaan ollut hänen vastavihitty aviovaimonsa. -Kaikille osapuolille oli selvää mitä häissä ja hääyönä oli tapahtunut: Liikaa juonut nuoripari oli kumpikin viettänyt hääyönsä vieraan partnerin kanssa !

Ne olivat siis varsin ikimuistoiset häät. -Eikä loppuselvittelyitä suinkaan helpottanut se, että kyseessä oli pieni paikkakunta, jossa kaikki häävieraat, nuoripari sukulaisineen ja kavereineen, tunsivat toinen toisensa. Näistä häistä puhutaan yhä vieläkin, vaikka niistä on jo 30 vuotta aikaa.

Ei tainnut 30 v sitten saada Virosta viinaa pilvinpimein autolasteittain.

Yksissä (ex-)ystäväpariskunnan häissä mieheni nakitettiin koko illaksi käytännössä hoitelemaan äänentoistoa, kun ketään muutakaan osaavaa henkilöä ei ollut paikalla, ja mies "sattui olemaan alan ammattilainen". Vietti siis sekä "bändin" (lyhyellä varoitusajalla hommaan ilmaiseksi nakitettuja harrastelijamuusikoita morsiamen tuttavapiiristä) kaksi settiä että puheet, juonnot ja leikit omassa nurkkauksessaan kaukana kaikista muista, juuri ja juuri ehti syödä. Ja miksikö ei heti kieltäytynyt? Käytännössä pyydettiin ensin hoitamaan "nopeasti yksi pikkujuttu", mutta lopulta päätyi siis tekemään ilmaista työtä tuntikaupalla, kun ei kehdannut kesken kaiken jättää hääparia pulaan kaiken kansan edessä.

Itse tylsistyin pöydässä vieraassa seurassa, kaikki ruokailut ja ohjelma viivästyivät parilla tunnilla, oli iki-ihania osallistavia hääleikkejä, sulhanen ympäripäissään...

Lopulta sopivan tauon tullen livahdettiin kellekään mitään sanomatta tiehemme. Oli jo liki puoliyö, mutta ohjelmaa olisi yhä vain ollut.... Ei tsissus. Oli haluttu viettää megahäät minibudjetilla, joten en viitsi edes arvailla, mikä kaikki meni kulisseissa pieleen. Ellei oltaisi hankittu parin muun tuttavan kanssa kimppalahjaa, olisin varmaan käynyt hakemassa viemämme lahjakortin lähtiessä mukaan.

Mitään kiitosta muistamisesta tai mieheni ilmaistyöstä ei jälkeenpäin kuulunut, ei saatu edes sitä onnetonta kiitos-korttia.

Morsian oli silminnähden rapulassa.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi suomalaisissa häissä on viinalla aivan liian suuri rooli.

 

Tämä. Suomalaisen junttiuden yksi tiivistelmä on se että häät ilman alkoholia ovat huonot häät, vaikka muuten kaikki olisi mukavaa ja hienostijärjestettyä. Moni voisi mennä peilin eteen ja kysyä ”mikä on suhteeni alkoholiin” kun juhlatkin eivät tunnu miltään ilman hiprakkaa tai kaatokännejä

Kerran olen ollut kaasona ja ne olivat kamalimmat häät ikinä. Ennen häitä morsian sanoi, että ei tarvitse osallistua muutenkuin keksiä yksi ohjelmanumero, myöskään kirkkoon harjoituksiin ei tarvitse tulla. No menin häihin ihan normaalisti ja heti alkoi morsiamen äiti kyselemään, että milloinka nämä saippukuplapullot jaetaan vieraille ja missä ne edes ovat... no en tiennyt tietenkään siitä mitään, hääpaikalla ensin odotettiin (n.1 h), että morsiuspari kävi kuvattavana ulkona, sen jälkeen selvisi, että minä ja bestman joudumme juontamaan häät ( meillä ei ollut aikataulusta tai ohjelmasta mitään tietoa, koska sellaista ei ollut), tämän lisäksi ohjelmaa olisi pitänyt olla enemmän joten siinä lennossa jouduttiin keksimään hääleikkejä. Ruokailun jälkeen pari meni taas kuvattavaksi ja nyt aikaa meni n. 2 h eli suurin osa päivästä oli heidän odottelua ja vierailla oli todella tylsää. Morsiamen isä ja äiti kävi minulta jatkuvasti kyselemässä tiukkaan sävyyn, että mitä seuraavaksi ja onko jo vuorossa tanssia vai kahvia ja onko illaksi järjestetty iltapalaa. No enhän minä tiennyt. Siinä sitten juoksin paikasta toiseen ja selvitin asiaa. Loppujen lopuksi sain morsiamelta kiitokseksi näistä häistä 4,90 € maksaneet korvikset (hintalappu oli niissä kiinni). En enää ikinä lupaudu kenenkään kaasoksi.

Ei varsinaisesti  paskat eikä epäonnistuneet häät, mutta sellaiset missä tunsin oloni todella kiusalliseksi ja ahdistuneeksi. Olin tutustunut yhteen neitokaiseen ja olimme hengailleet yhdessä muutaman viikon. Nimenomaan hengailtu, ei seurusteltu. Tämä nainen kutsuttiin äitinsä häihin (vanhemmat eronneet aiemmin ja äiti menossa uusiin naimisiin) ja minua hän pyysi avecikseen.

Okei, ei siinä sitten mitään. 200 vierasta, koko tämä tapailemani naisen suku ja muutama kaveri joita en ollut aiemmin tavannut. Kaikki tuntemattomia. Ja minä joka tunnen ahdistusta tuntemattomassa porukassa. Nuoria kun oltiin niin halusin vain olla kohtelias. Jälkikäteen ajateltuna en olisi menettänyt mitään vaikka olisin samantein kieltäytynyt kutsusta.

Oli 5. häät joihin olen elämäni aikana osallistunut mutta karseimmat tähän asti. Muissa en tuntetnut oloani niin ulkopuoliseksi koska oli tuttuja ihmisiä lähellä. Ei enään ikinä tuntemattomien häihin!

Vierailija kirjoitti:

Ettäkö häät ovat epäonnistuneet, jos siellä on alkumaljojen ja ruokajuoman lisäksi baari? Että vieraat joutuvat ostamaan muut juomansa itse? Jo on aikoihin eletty! Mielestäni hääparin ei todellakaan tarvitse tarjota loputonta viinavirtaa vierailleen, etenkään jos eivät itse juuri juo. Eivät ne mikään kännäilyjuhla ole muutenkaan, jos viinaa on ihan pakko saada niin kyllä sen varmaan voi kustantaa itse.

Tässä ketjussa ilmenee kyllä hyvin ihmisten pihyys :D

Niin... tämä on kaksipiippuinen juttu. En minäkään kannata mitään kaatokännäämistä enkä alkoholisteja, mutta suomalaisissa häissä on ikimuistoisista ajoista lähtien panostettu ruoan ja juoman riittävyyteen. Vieraat on syötetty ja juotettu kunnolla.

Lähisukulaisen ja nyt jo ex-puolison häät :D 

Kaikki, tarkoitan KAIKKI, tiesivät häiden olevan sellainen viimeinen keino yrittää pelastaa suhde, joka ei toiminut. Pariskunta pui ongelmiaan hyvin julkisesti somessa jne, joten tunnelma häissä oli vähintään hämmentynyt ja hieman kiusaantunut.

Omalta osaltani häiden kohokohta oli se, kun yksi morsiusneidoista sairastui ja minut buukattiin tilalle edellisenä iltana - että kuvien sommittelu onnistuisi morsiamen haluamalla tavalla. Olin kuulemma ainoa, jolle se alkuperäiselle morsiusneidolle hankittu mekko menisi päälle. Kuvien ottaminen oli ihan tuskaa - en muutenkaan viihdy kameran edessä, saati sitten vieraiden ihmisten edessä esittämässä, että koko jutussa olisi mitään järkeä. Toisaalta kulissimorsiusneito sopi kulissihäiden teemaan kuin nenä päähän. 

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti  paskat eikä epäonnistuneet häät, mutta sellaiset missä tunsin oloni todella kiusalliseksi ja ahdistuneeksi. Olin tutustunut yhteen neitokaiseen ja olimme hengailleet yhdessä muutaman viikon. Nimenomaan hengailtu, ei seurusteltu. Tämä nainen kutsuttiin äitinsä häihin (vanhemmat eronneet aiemmin ja äiti menossa uusiin naimisiin) ja minua hän pyysi avecikseen.

Okei, ei siinä sitten mitään. 200 vierasta, koko tämä tapailemani naisen suku ja muutama kaveri joita en ollut aiemmin tavannut. Kaikki tuntemattomia. Ja minä joka tunnen ahdistusta tuntemattomassa porukassa. Nuoria kun oltiin niin halusin vain olla kohtelias. Jälkikäteen ajateltuna en olisi menettänyt mitään vaikka olisin samantein kieltäytynyt kutsusta.

Oli 5. häät joihin olen elämäni aikana osallistunut mutta karseimmat tähän asti. Muissa en tuntetnut oloani niin ulkopuoliseksi koska oli tuttuja ihmisiä lähellä. Ei enään ikinä tuntemattomien häihin!

Tulee mieleen omat ikimuistoiset 30-vuotisjuhlat. Täytin samana päivänä 30 ja vietin sen mieheni perhetutun hautajaisissa. En koskaan ollut tavannut vainajaa enkä leskeäkään kuin kerran. Muistopöydän valokuvasta tsekkasin, että tuonnäköinen miekkonen se vainaja oli.

Siinä meni se päivä naama peruslukemilla, ohjelmalehtisiä vieraille kirkon ovella jaellen ja hautajaisvirsiä jatkoilla seurakuntakeskuksessa veisaten. En tuntenut sieltä muita kuin mieheni ja hänen vanhempansa.

Tuttavapariskunnan häät Tamperelaisen lähiön kalseassa seurakuntasalissa. Morsian oli hyvin uskovaisesta suvusta joten ei ollut edes häävalssia, alkoholijuomista tai musiikista puhumattakaan. Yksi virsi sentää veisattiin. Ainoa puhe ei käsitellyt lainkaan itse hääparia vaan morsiamen edesmennneitä sukulaisia.

No kakku oli ihan hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri meni erittäin varakkaisiin naimisiin hienoon sukuun ja häissä oli sitten myös viimeisen päälle hieno pukukoodi. Munkin oli ostettava iltapukua ja ties mitä härpäkettä että pystyin edes osallistumaan, rahaa meni aivan tolkuttomasti. Kyllä meinasi mennä leuka sijoiltaan kun näin sitten lopulta minkä verran häihin oli panostettu. Ei juurikaan koristeluja, ankean näköinen sali. Ruoka oli opiskelijaravintolatasoa ja sitä oli aivan liian vähän. Pitkän pitopöydän päässä oli ruskea kökkönen ties mitä ja lisänä mikrotettuja pakastevihanneksia. Ei muuta. Pitopalvelun krapulainen ainoa tarjoilija ilmeisesti nukuskeli jossain suurimman osan tilaisuudesta, pöydissä ei ollut edes vettä. Ohjelmana oli ensin parisenkymmentä epävireistä musiikkiesitystä hääparin kavereilta. Niitä kuunneltiin nälkäisinä ja kyllästyneinä. Illan tansseja tahditti kavereiden kaksihenkinen bändi. Toinen tyyliin soitteli meodikaa ja toinen hakkasi rumpuja. Kaikista pahinta oli kuitenkin se, että mun sinkkuudesta (häiden ainoa sinkku, jee) oli tehty ohjelmanumero. Mua nöyryytettiin ja pilkattiin hääohjelmassa niin, että kävin välillä vessassa itkemässä. Olisin lähtenyt kotiin, mutta menin sisulla loppuun, koska olin panostanut laittautumiseen niin paljon, etten halunnut lähteä kotiinkaan. Anyways, hirveimmät häät IKINÄ!

Ai saakeli, nauroin vedet silmissä tuolle kahden hengen bändille, toinen paukutteli rumpuja ja toinen soitteli melodikaa😂

Kaverin kolmannen häät, kahdet aiemmat olivat olleet maistraatissa ja nyt halusi isot prinsessahäät kirkossa. Morsian oli juuri 30 täyttänyt, anorektisen laiha ja likinäköinen . Punainen puku jossa korsettimainen yläosa oli  tippua koko ajan ja koska ei halunnut vihille silmälasit päässä, tiuski kaikille että "mitä toi ? Mitä tossa lukee? Auta ku mä en saat""a näe!" Sulhanen oli selvästi krapulassa. Kaiken kruunasi morsiamen epävireisesti, täysin keuhkoin ja kyyneleet silmissä sulholleen  laulama "sinä vain " sekä kielisuudelmat tanssilattialla.