Lue keskustelun säännöt.
Olisinpa tajunnut tämän lasta nimetessä -vinkkiketju muille
Jaetaan vinkkejä muille sen perusteella, mitä on havaittu oman lapsen nimeämisen kohdalla.
Annoimme lapsellemme ikäluokassaan melko yleisen nimen, joka päättyy konsonanttiin. Nimi on tyyliä Alvar. Emme ajatelleet, että nimen kanssa olisi mitään hankaluuksia, kun nimi on sen verran yleinen.
Harmittaa, kun emme etukäteen tajunneet, kuinka usein ihmiset lisäävät i-kirjaimen nimen loppuun. Kaikki sanovat Alvari. Argh.
Kommentit (1628)
Siis mikä olisi pitänyt olla tuo nimi jonka kirjoitit Julialiana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että r-viasta oppii pois,mutta pojalla edelleen vaikka jo lukiossa ärrä sorahtaa todella vahvasti eikä enää suostu käyttämään nimeään joka siis Valtteri,kutsuu itseään Valtsuksi tai toisella nimellään Mikaeliksi.
Joten en suosittele nimeä jossa r.
Puheterapeutille voi mennä myös lukioikäisenä tai aikuisena :)
Joskus suun ja kielen rakenne on sellainen että suomalaista r:ää ei ole mahdollista lausua. Nykyaikana ei ole mitään syytä olettaa että aikuinen, Suomessa koko ikänsä asunut ärrävikainen ei ole koskaan käynyt puheterapeutilla. Eiköhän se ole kouluikäisenä pakollistakin.
Inkeri lienee vähemmän annettu nimi.
Jos asut Mikkelissä, älä ikinä laita tyttären nimeksi Hilmaa tai Idaa. On nimittäin sitten aina Hilima tai Iita/Iitukka.
Poikien nimestä vastaava on Kaapo joka kääntyy muotoon Kuapo.
Tympeitä hetkiä selitellessä sanallisesti miten nimi kirjoitetaan ("yhdellä/kahdella iillä"):
- Piia, Pia
- Mia, Miia
- Elisa, Eliisa
Bonus: anna lapselle nimeksi Daniel ja nimitä häntä aina Danskuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni toinen nimi kirjoitetaan Feeniks ja lausutaan Feeniks
Oma nimi, 60-luvun suosikkinimi Päivi, tuotti hankaluuksia ulkomailla asuessa. Monissa maissa ei ole ä-kirjainta, lisäksi maassa jossa asuin, nimeni ei kuulostanut nimeltä. Onneksi toinen nimeni oli kansainvälisempi ja käytin toista nimeäni ulkomailla asuessani mm. töissä ja muissa ympyröissä.
Joten antakaa lapsellenne useampi nimi joista ainakin toinen on kansainvälinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sukunimi alkaa O-kirjaimella, niin ei missään nimessä nimeksi Markku 😝
Kyllä kaksitavuiset ovat parhaita tosiaan ja vokaaliin päättyviä.
Simppeliä kirjoittaa ja lausua.
Toinen nimi voi olla pidempikin, mutta kolmatta nimeä ei tarvita.
Miltä kuulostaisi tämä...Eeva Kaisa Kyllikki Annikki. Aika kornia sanoisin.
Myöskin r ja s ovat hankalia nimissä, jos on ässä - tai ärrävika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin Piia/Pia-Miia/Mia nimiä joita joutuu tarkentamaan vaikka olisi 2 vokaalia. Myös top 10 nimet ikäluokastaan rajaisin suosiolla pois.
Täällä eräs Miia allekirjoittaa tämän. Nykyään väärä kirjoitusasu johtaa usein myös siihen, että sähköpostiosoite kirjoitetaan väärin eikä viestit tule perille. Kun se on kirjoitettu muotoon Mia.
Jatkuvasti saa olla hokemassa: kahdella ii:llä!
En ymmärrä miksi Mia, Tia, Ria, Pia, Nina... yms. nimet pitäisi kirjoittaa kahdella i:llä?! Kun ovat kivan kansainvälisiä muutoin, niin miksi niistä pitää olla jotkut väkisin väännetyt junttiversiot??? Samoin vaikka Kira, niin miksi siitä pitää vääntää Kiiiiiiiiira? Tai Entäs Joel....miksi siihenkin pitää tunkea kaksi o:ta
Ennen vanhaa ei nimien pohtimiseen käytetty paljoa aikaa. Ei ollut niin paljoa erilaisia lähteitä kuten nykyisin. Tietenkin almanakka oli käytössä ja kirjastosta löytyi ja löytyy erilaisia nimiin liittyviä kirjoja.
Olen havainnut, että ajaton nimi olisi ollut paras. Eli voisi pyrkiä valitsemaan nimen, joka sopisi vielä 50 vuoden päästäkin. Nimen tulisi sopia kokonaisuuteen. Esim. mikäli sukunimi on kovin r-tai s-pitoinen tai vaikkapa siinä olisi kaksoiskonsonantteja, pyritään niitä välttämään etunimessä.
Persoonallinen nimi on myös ok. Muotinimet eivät kestä aikaa.
Selkeät konkreettisia asioita tarkoittavat luontonimet jättäisin sinne. Miksi muutenkaan hankaloitetaan ja vaikeutetaan lapsen elämää kaikenlaisilla vanhempien omituisilla päähänpistoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista pitkistä (ja monista lyhyistäkin) nimistä väännetään joku lempinimi. Jos kuvittelet, että Benjamin tai Sebastian olisi tuolla nimellä esim. koulussa, niin kyllä se on joku Benkku tai Sebbe muille.
T. Äiti, joka antoi ihanan pitkän nimen ja kukaan muu kuin me vanhemmat ei sitä käytetä...
Tuota justiinsa pelkään. Meillä on Aleksanteri ja jos olisin halunnut Aleksin tai vastaavan, olisin nimennyt pojan Aleksiksi. Mutta sellaista se on eikä varmaan ole sellaista ihmistä, jolla ei olisi lempinimeä oli se sitten väännetty etu- tai sukunimestä.
Kyllä se menee niin, että jos nimessä on yli kaksi tavua, se käytännössä aina vääntyy lempinimeksi. Ja toisaalta, yksitavuiset pidentyvät (Leo-Leksa). Ehkä ihmisille on jotenkin luontevinta käyttää kaksitavuista nimeä. Ei
Leo on kaksitavuinen.
Meillä on lapsilla vain yksi etunimi. Pariin otteeseen on jotain lomakkeita tullut takaisin saatteella, että kaikki etunimet pitää olla.
Samoin työ/opiskelupaikan sähköpostiin heidän piti ottaa välikirjain tyyliin mikko.k.virtanen ja kun toista nimeä ei ole niin tuon kirjaimen saivat valita itse. Toinen otti Q:n ja toinen Z:n. Ei ole kuulemma tämä jälkeen ollut ihan harvinaista että ihmeiset kyselee sitä toista nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ns "hienot" pitkät ulkomaalaisperäiset nimet kääntyy aina paremmin suomalaiseen suuhun sopiviksi.
Adelina tai Aldalmina tai Amanda = Allu
Madeleine = Mallu
Catherine = Kata
Nikolas, Nicholas = Nikke
Jne
Vierailija kirjoitti:
Tympeitä hetkiä selitellessä sanallisesti miten nimi kirjoitetaan ("yhdellä/kahdella iillä"):
- Piia, Pia
- Mia, Miia
- Elisa, Eliisa
Bonus: anna lapselle nimeksi Daniel ja nimitä häntä aina Danskuksi.
Itselläni on tämmönen nimi ja sitä pitää toistaa ja tavata. Kiitos äiti ja isä
erkki-jorma-börje on kaunis nimi tai matti-teppo-seppo
Matti-mikko
Martta-heluna
Piri-Jiri
Jaakko-teppo
Äitini oli ihastunut synnytyslääkäriin, jonka etunimi oli Aslak. Sain siis sen nimen. Nimi on ihan kelpo, mutta ihmiset mieltävät sen Lappiin, vaikka sielläkin se on laina muinaisnorjasta, As-slagr, tarkoittaa Aasojen taistelu. Aasat olivat skandinaavien jumalia.
Olen elämäni aikana saanut usein vastata kysymykseen, olenko kotoisin Lapista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, niitä Hannuja ja Anuja ei kannata välttämättä lähettää vaihtareiksi Ranskaan.
Ja Pascal voi pysyä Ranskassa.
Ja Pierre-Pascal Percé vielä kauempana, vaikka Uudessa-Kaledoniassa.
Vierailija kirjoitti:
Tympeitä hetkiä selitellessä sanallisesti miten nimi kirjoitetaan ("yhdellä/kahdella iillä"):
- Piia, Pia
- Mia, Miia
- Elisa, Eliisa
Bonus: anna lapselle nimeksi Daniel ja nimitä häntä aina Danskuksi.
Kyllä on elämässä päässyt helpolla, jos nimen selittelyn luokittelee tympeäksi.Terveisin, Nina
Puheterapeutille voi mennä myös lukioikäisenä tai aikuisena :)