Lue keskustelun säännöt.
Uskon olevani paha ihminen. Onko minun mahdollista muuttua?
30.10.2021 |
Otsikkoon en viitsinyt laittaa että narsisti, koska silloin tätä olisi heti pidetty palstan narsismihullun (tosin hän kai kirjoittaa lähinnä äidistään) tekeleenä, mutta narsisti minä ilmeisesti olen. Nythän on niin, että moni uskoo, ettei narsisti koskaan tunnista itseään narsistiksi, mutta uusien tutkimusten mukaan asia ei ole näin vaan narsistit usein tiedostavat erittäin hyvin narsistisuutensa. En tiennyt tätä itsekään kuin vasta jokin aika sitten, mutta näin todellakin ilmeisesti on.
Olen aina jollain tasolla tiennyt, jo lapsena, että minussa on jotakin pielessä. Suurimman osan elämästäni olen peittänyt tätä tunnetta, myös itselleni, erittäin suurella ylimielisyydellä, mutta nyt vihdoin, erinäisten asioiden seurauksena, olen pystynyt katsomaan itseäni rehellisesti peilistä. Ja se mitä näen kauhistuttaa minua. Ajatus siitä, että voisin olla narsisti on hirveä, mutta olen miettinyt, että pidänkö kuitenkaan ihan oikeasti hirveänä asiana sitä, että olisin narsisti vai onko tämä kauhistus vain jonkinlainen tekotunne, narsistin itsesääliä eikä todellista syyllisyyttä ja kauhua niistä ominaisuuksista joita narsismi pitää sisällään? Olen miettinyt, että inhimilliset tunteeni saattavat olla pelkkää kuvitelmaa, oman itsetuntoni suojelua siltä, että olen lopultakin täydellisen itsekäs, jonkinlainen epäihminen.
Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä). Mutta uskon, että hänessä minä olen saanut sen rangaistuksen jonka ansaitsenkin ja kaikki se loka mitä hän on heittänyt päälleni, on lopultakin ansaittua. Uskon, että tämä ihminen pääsi ihoni alle siksi, että tunnistan hänessä saman pimeyden mikä on myös itsessäni, en vain ole kyennyt sitä aiemmin itsessäni myöntämään.
Onko tästä muuta tietä ulos kuin itsetuho? En luota enää omiin tunteisiini enkä usko, että haluni muuttua voisi olla aitoa. Mutta luulen, että en lopultakaan kykenisi itsemurhaan, että ratkaisevalla hetkellä en pystyisikään tekemään sitä tekoa joka päättää elämäni. Enkä voisi aiheuttaa äidilleni, jota ainakin omasta mielestäni rakastan (mutta olen alkanut epäillä, että voiko olla niin, että läheisiäni kohtaan tuntamani rakkauskin on vain jonkinlainen tekotunne) sellaista tuskaa minkä oman lapsen itsemurha aiheuttaa. Lisäksi uskon, niin kirkosta eronnut kuin olenkin, että mikäli kristinuskon oppi ikuisesta piinasta on totta, niin minä olen väistämättä menossa sinne, en mahdollisen itsemurhan vuoksi vaan siksi, että olen tällainen, ja siksikin ajatus kuolemasta pelottaa. Eli itsemurha taitaa kuitenkin olla poissa laskuista vaikka olen sitä miettinytkin.
Voinko minä muuttua? Omasta mielestäni koen, että haluaisin muuttua, mutta koenko kuitenkaan niin aidosti? Narsisti käsittääkseni ei koskaan koe aivan aitoa tarvetta muuttua, eli onko minulla toivoa?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Samaa ihmettelin. Itse trollailen estottomasti täällä, sillä koko tämä palstahan on pelkkää viihdettä.
Tuo kirjoitus oli hirveän sekava ja siksi siihen on hirveän vaikea vastata. Mitä on se "yleishyödyllinen kerhotoiminta" esimerkiksi, viitataanko tällä nyt johonkin yhteisöön josta kirjoittaja uskoo tässä olevan kyse? Vai mihin?
Tämä ihminen on kirjoittanut monille muille ihmisille pitkin nettiä todella kamalia kirjoituksia esimerkiksi heidän ulkonäöstään. Totta, en tunne näitä ihmisiä, mutta en nyt kyllä näe yhtään syytä uskoa, että kaikki heistä sen ansaitsisivat. Sen sijaan itseni kohdalla näen, että sain mitä ansaitsin, sain luonnehäiriöisenä kimppuuni toisen luonnehäiriöisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Samaa ihmettelin. Itse trollailen estottomasti täällä, sillä koko tämä palstahan on pelkkää viihdettä.
Tuo kirjoitus oli hirveän sekava ja siksi siihen on hirveän vaikea vastata. Mitä on se "yleishyödyllinen kerhotoiminta" esimerkiksi, viitataanko tällä nyt johonkin yhteisöön josta kirjoittaja uskoo tässä olevan kyse? Vai mihin?
Tämä ihminen on kirjoittanut monille muille ihmisille pitkin nettiä todella kamalia kirjoituksia esimerkiksi heidän ulkonäöstään. Totta, en tunne näitä ihmisiä, mutta en nyt kyllä näe yhtään syytä uskoa, että kaikki heistä sen ansaitsisivat. Sen sijaan itseni kohdalla näen, että sain mitä ansaitsin, sain luonnehäiriöisenä kimppuuni toisen luonnehäiriöisen.
Otat kyllä aika tosissasi harmittoman anonyymin nettijutustelun. Täällähän kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa. Sitä paitsi eihän netissä kukaan edes tiedä miltä toinen näyttää. Minäkin kommentoin lähes kaikille ongelmiaan valittaville ensimmäisenä, että "laihduta", vaikken tiedä heidän painostaan mitään.
t. tuo viihdetrollaaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit ehdottomasti muuttaa käytöstäsi ja toimintaasi. Kannattaa hakeutua terapiaan, jos mahdollista.
Pari videota aiheesta:
Toisaaltahan sanotaan, että terapia ei tehoa narsismiin koska narsisti ei koe aitoa tarvetta muuttua. Itse _koen_, että koen tarvetta muuttua, mutta olen miettinyt, että onko tämäkin vain jonkinlainen tekotunne ja oikeasti en kuitenkaan koe tarvetta muuttua.
Jos on motivaatiota ja halua muuttua, terapiasta on hyötyä. On tärkeää ymmärtää se, että narsismin takana on lähes aina varhainen pitkäkestoinen trauma, joka on vammauttanut ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Samaa ihmettelin. Itse trollailen estottomasti täällä, sillä koko tämä palstahan on pelkkää viihdettä.
Tuo kirjoitus oli hirveän sekava ja siksi siihen on hirveän vaikea vastata. Mitä on se "yleishyödyllinen kerhotoiminta" esimerkiksi, viitataanko tällä nyt johonkin yhteisöön josta kirjoittaja uskoo tässä olevan kyse? Vai mihin?
Tämä ihminen on kirjoittanut monille muille ihmisille pitkin nettiä todella kamalia kirjoituksia esimerkiksi heidän ulkonäöstään. Totta, en tunne näitä ihmisiä, mutta en nyt kyllä näe yhtään syytä uskoa, että kaikki heistä sen ansaitsisivat. Sen sijaan itseni kohdalla näen, että sain mitä ansaitsin, sain luonnehäiriöisenä kimppuuni toisen luonnehäiriöisen.
Otat kyllä aika tosissasi harmittoman anonyymin nettijutustelun. Täällähän kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa. Sitä paitsi eihän netissä kukaan edes tiedä miltä toinen näyttää. Minäkin kommentoin lähes kaikille ongelmiaan valittaville ensimmäisenä, että "laihduta", vaikken tiedä heidän painostaan mitään.
t. tuo viihdetrollaaja
Tässä ei ole enää mistään harmittomasta jutustelusta kyse vaan vuosia jatkuneesta "sodasta". Aiemmin pidin itseäni vain yhtenä niistä ihmisistä joita tämä henkilö kiusaa (ja hän todella on kiusannut monia, hän on mennyt pilkkaamaan esimerkiksi erittäin traumaattisista kokemuksista kertovia ihmisiä ja hän osaa iskeä sellaisiin asioihin jotka yleisesti haavoittavat, esimerkiksi juuri ulkonäkö ja seksuaalisuus), mutta enää en koe, että minä olisin hänen suhteensa jonkinlainen uhri tai kiusattu, koska olen yhtä alhainen kuin hän itse on. Yleensä yksittäiset nettikirjoittajat eivät pääse haarniskani läpi, mutta tämä on päässyt ja toisaalta taas minä olen hänelle inhokkilistansa kärkipaikoilla siitä erittäin isosta joukosta ihmisiä joita hän vihaa ja haukkuu.
Hänen kanssaan keskustelu, jos sitä nyt voi keskusteluksi edes kutsua, on vienyt minut siihen pisteeseen, että olen joutunut tunnustamaan olevani itsekin narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit ehdottomasti muuttaa käytöstäsi ja toimintaasi. Kannattaa hakeutua terapiaan, jos mahdollista.
Pari videota aiheesta:
Toisaaltahan sanotaan, että terapia ei tehoa narsismiin koska narsisti ei koe aitoa tarvetta muuttua. Itse _koen_, että koen tarvetta muuttua, mutta olen miettinyt, että onko tämäkin vain jonkinlainen tekotunne ja oikeasti en kuitenkaan koe tarvetta muuttua.
Jos on motivaatiota ja halua muuttua, terapiasta on hyötyä. On tärkeää ymmärtää se, että narsismin takana on lähes aina varhainen pitkäkestoinen trauma, joka on vammauttanut ihmisen.
En pysty keksimään, että mikä tämä trauma voisi minun kohdallani olla, koska ei minulle ole tapahtunut mitään sellaista mikä traumoja aiheuttaa. Muuten tuo on asiaa, mutta narsismin traumaperäisyyteen en yksinkertaisesti usko eikä se ilmeisesti ole myöskään suurimman osan narsismin tutkijoista, kanta. Näkisin sitä vastuun pakoiluna jos lähtisin kaivamaan itsestäni jotakin kuviteltua traumaa. Meillä narsistisilla ihmisillähän on tapana syyttää kaikesta aina jotakin muuta kuin itseämme, joten eikö johonkin traumaan uskominen olisi juuri sitä?
Minkälainen olisi kaltaiselleni sopiva terapia? Ottaako kukaan terapeutti edes vastaan jos potilas sanoo haluavansa käsitellä omaa narsismiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Samaa ihmettelin. Itse trollailen estottomasti täällä, sillä koko tämä palstahan on pelkkää viihdettä.
Tuo kirjoitus oli hirveän sekava ja siksi siihen on hirveän vaikea vastata. Mitä on se "yleishyödyllinen kerhotoiminta" esimerkiksi, viitataanko tällä nyt johonkin yhteisöön josta kirjoittaja uskoo tässä olevan kyse? Vai mihin?
Tämä ihminen on kirjoittanut monille muille ihmisille pitkin nettiä todella kamalia kirjoituksia esimerkiksi heidän ulkonäöstään. Totta, en tunne näitä ihmisiä, mutta en nyt kyllä näe yhtään syytä uskoa, että kaikki heistä sen ansaitsisivat. Sen sijaan itseni kohdalla näen, että sain mitä ansaitsin, sain luonnehäiriöisenä kimppuuni toisen luonnehäiriöisen.
Otat kyllä aika tosissasi harmittoman anonyymin nettijutustelun. Täällähän kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa. Sitä paitsi eihän netissä kukaan edes tiedä miltä toinen näyttää. Minäkin kommentoin lähes kaikille ongelmiaan valittaville ensimmäisenä, että "laihduta", vaikken tiedä heidän painostaan mitään.
t. tuo viihdetrollaaja
Tässä ei ole enää mistään harmittomasta jutustelusta kyse vaan vuosia jatkuneesta "sodasta". Aiemmin pidin itseäni vain yhtenä niistä ihmisistä joita tämä henkilö kiusaa (ja hän todella on kiusannut monia, hän on mennyt pilkkaamaan esimerkiksi erittäin traumaattisista kokemuksista kertovia ihmisiä ja hän osaa iskeä sellaisiin asioihin jotka yleisesti haavoittavat, esimerkiksi juuri ulkonäkö ja seksuaalisuus), mutta enää en koe, että minä olisin hänen suhteensa jonkinlainen uhri tai kiusattu, koska olen yhtä alhainen kuin hän itse on. Yleensä yksittäiset nettikirjoittajat eivät pääse haarniskani läpi, mutta tämä on päässyt ja toisaalta taas minä olen hänelle inhokkilistansa kärkipaikoilla siitä erittäin isosta joukosta ihmisiä joita hän vihaa ja haukkuu.
Hänen kanssaan keskustelu, jos sitä nyt voi keskusteluksi edes kutsua, on vienyt minut siihen pisteeseen, että olen joutunut tunnustamaan olevani itsekin narsisti.
Itse asiassa mietin, että ehkä minä olenkin tämän tarinan ainoa pahis. Tämä ihminen on sanonut, että olen mielisairas, harhainen ja valehtelen. Vaikka pystyn nytkin lukemaan hänen kirjoituksiaan, niin ehkä olenkin kuvitellut ne mielessäni, ja oikeasti hän on kirjoittanut aivan muuta. Minusta tuntuu, että en tiedä enää mikä on totta ja mikä omaa kuvitelmaani. Voinko luottaa enää mihinkään mitä kuulen ja näen, vai onko todellisuudentajunikin jo täysin vääristynyt?
Joku tällä palstallako on tämä henkilö, vai liikkuuko muuallakin, missä surffaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminenhän ei olekaan hyvä. Vain Jumala on hyvä, kuten Jeesuskin sanoi.
Vaikka jokainen olisi "paha" niin kai nyt sentään sinustakin siinä on aste-eroja eikä ole samantekevää mihin kohtaan asteikolla sijoittuu? Vai onko kaikki ei-hyvä sinusta samalla viivalla?
Ei tietysti ole samantekevää, teoilla on seurauksensa. "Hyvyydellä" ei voi kuitenkaan ansaita pelastusta.
Rehellisesti, kuulostat vaan stressaantuneelta ja siltä että olet ollut eristyksissä ihmisistä liikaa. Aloituskappaleesta ei selvinnyt, että millä perusteella luulet itseäsi narsistiksi. Todennäköisesti sinulla on ollut liikaa aikaa miettiä asioita yksin ja olet alkanut olettamaan kaikenlaista. Tottakai tunteet toisia ihmisiä kohtaan kuolee tai tuntuu kuolevan, mikäli ihmisiä ei elämässä paljon ole muuta kuin oma äiti.
Narsisti ei usein miettisi mitään itsemurhaa, muuta kuin siinä mielessä että etsii sääliä ja sitä, että toiset reagoisi tähän itsetuhoisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku tällä palstallako on tämä henkilö, vai liikkuuko muuallakin, missä surffaat?
Oli aiemmin muualla, nykyään täällä koska sai bannit toiseen paikkaan.
Mutta onko sillä väliä, tämä nettisota tämän ihmisen kanssa on tuonut minut tähän pisteeseen, mutta lopultahan kyse on siitä, mitä MINÄ voin tehdä, etten olisi enää tällainen. Minusta vain tuntuu, etten pysty enää luottamaan mihinkään havaintooni, koko maailmankuvani ja havaintoni muista ihmisistä ja koko todellisuudesta on ilmeisesti täysin vääristynyt.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti, kuulostat vaan stressaantuneelta ja siltä että olet ollut eristyksissä ihmisistä liikaa. Aloituskappaleesta ei selvinnyt, että millä perusteella luulet itseäsi narsistiksi. Todennäköisesti sinulla on ollut liikaa aikaa miettiä asioita yksin ja olet alkanut olettamaan kaikenlaista. Tottakai tunteet toisia ihmisiä kohtaan kuolee tai tuntuu kuolevan, mikäli ihmisiä ei elämässä paljon ole muuta kuin oma äiti.
Narsisti ei usein miettisi mitään itsemurhaa, muuta kuin siinä mielessä että etsii sääliä ja sitä, että toiset reagoisi tähän itsetuhoisuuteen.
En tarkoittanut, että elämässäni ei olisi muita ihmisiä kuin äiti, käynhän minä töissäkin. Mutta äiti on iso syy siihen, miksi en kuitenkaan voisi tehdä itsemurhaa, koska tajuan mitä oman lapsen itsemurha vanhemmalle aiheuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitko kopioida tähän jotain käymäänne keskusteluntapaista? Auttaisi hahmottamaan.
En usko, että on olemassa hyvää tai pahaa ihmistä, vain hyviä tai pahoja tekoja. Minulla on vähän sama homma, en oikein välitä muiden ihmisten mielipiteistä tai tunteista. Huomasin jossain puolessa välissä kahtakymmentä ikävuotta että, jos teen lähinnä muille ikäviä asioita, elämäni menee huonommin. Siksi yritän nykyään tehdä asioita, jotka eivät loukkaa muita. Tämän ansiosta elämäni on nyt parempaa, ihmissuhteet säilyy ja työkaverit ei vihaa minua, parisuhde voi paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nettisota? En ole oikeasti havainnut täällä tuollaista. Mistä tiedät, että sama kirjoittaja on kyseessä vai onko hänellä nimimerkki, josta hänet tunnistaa?
Vierailija kirjoitti:
Voitko kopioida tähän jotain käymäänne keskusteluntapaista? Auttaisi hahmottamaan.
En oikeastaan kehtaa, enkä halua enää jatkaa sitä sotaa tämän henkilön kanssa, ja hän todennäköisesti tulee osallistumaan tähän aloitukseen jos sattuu lukemaan tätä ja tunnistaa itsensä. Minä en halua jatkaa sitä enää.
Eikä tässä ole kyse hänestä, hän oli vain se mitä tarvittiin siihen, että minä tajuan olevani itsekin narsisti. Ja nyt olen alkanut uskoa, että olen tässä se ainoa narsisti ja luuloni siitä mitä hän on sanonut, ovat olleet harhaani. En tiedä enää onko kokemani todellisuus totta. En tiedä voinko luottaa enää edes aisteihini.
Ei tämä konflikti kyseisen henkilön kanssa ole ainoa asia jonka vuoksi uskon olevani narsisti, vaan kun mietin elämääni niin tähän lopputulokseen on pakko tulla. Olen aina ollut suunnattoman itsekäs ja olen loukannut muita ihmisiä syvästi. Jopa läheisiäni joita kuvittelen rakastavani. Olen miettinyt jo hyvin nuorena, että tunteeni eivät ehkä ole oikeita tunteita, vaan kuten olen jo sanonut, jonkinlaisia tekotunteita. Olen äärimmäisen herkkätunteinen pienimmillekin itseäni koskeville tölväisyille vaikka toisaalta olen hirvittävän kova. Vaikka minulla on toisaalta ollut liioitellun korkea käsitys itsestäni, niin pohjimmiltani olen aina jotenkin tiennyt, että minussa on jotakin perustavanlaatuisella tavalla vinossa.
Mitä vastaisit näihin?
1. Kun teitä arvostellaan, tuletteko usein vihaiseksi tai tunnetteko itsenne nöyryytetyksi jopa tunteja tai päiviä myöhemmin?
2. Onko teidän joskus täytynyt käyttää toisia ihmisiä hyväksenne saadaksenne, mitä haluatte?
3. Saatteko joskus toiset tekemään mitä haluatte vain suostuttelemalla tai puhumalla kaunisti?
4. Tuntuuko teistä, että teillä on erityisiä lahjoja tai kykyjä?
5. Onko kukaan koskaan sanonut teille, että mielipiteenne itsestänne on liian korkea?
6. Mikäli teille tulee ongelmia, pyrittekö yleensä löytämään huippuasiantuntijan avuksenne?
7. Haaveiletko usein suurista saavutuksista tai kuuluisuudesta?
8. Haaveiletko usein ”täydellisestä” romanssista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Samaa ihmettelin. Itse trollailen estottomasti täällä, sillä koko tämä palstahan on pelkkää viihdettä.
Tuo kirjoitus oli hirveän sekava ja siksi siihen on hirveän vaikea vastata. Mitä on se "yleishyödyllinen kerhotoiminta" esimerkiksi, viitataanko tällä nyt johonkin yhteisöön josta kirjoittaja uskoo tässä olevan kyse? Vai mihin?
Tämä ihminen on kirjoittanut monille muille ihmisille pitkin nettiä todella kamalia kirjoituksia esimerkiksi heidän ulkonäöstään. Totta, en tunne näitä ihmisiä, mutta en nyt kyllä näe yhtään syytä uskoa, että kaikki heistä sen ansaitsisivat. Sen sijaan itseni kohdalla näen, että sain mitä ansaitsin, sain luonnehäiriöisenä kimppuuni toisen luonnehäiriöisen.
Otat kyllä aika tosissasi harmittoman anonyymin nettijutustelun. Täällähän kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa. Sitä paitsi eihän netissä kukaan edes tiedä miltä toinen näyttää. Minäkin kommentoin lähes kaikille ongelmiaan valittaville ensimmäisenä, että "laihduta", vaikken tiedä heidän painostaan mitään.
t. tuo viihdetrollaaja
Tässä ei ole enää mistään harmittomasta jutustelusta kyse vaan vuosia jatkuneesta "sodasta". Aiemmin pidin itseäni vain yhtenä niistä ihmisistä joita tämä henkilö kiusaa (ja hän todella on kiusannut monia, hän on mennyt pilkkaamaan esimerkiksi erittäin traumaattisista kokemuksista kertovia ihmisiä ja hän osaa iskeä sellaisiin asioihin jotka yleisesti haavoittavat, esimerkiksi juuri ulkonäkö ja seksuaalisuus), mutta enää en koe, että minä olisin hänen suhteensa jonkinlainen uhri tai kiusattu, koska olen yhtä alhainen kuin hän itse on. Yleensä yksittäiset nettikirjoittajat eivät pääse haarniskani läpi, mutta tämä on päässyt ja toisaalta taas minä olen hänelle inhokkilistansa kärkipaikoilla siitä erittäin isosta joukosta ihmisiä joita hän vihaa ja haukkuu.
Hänen kanssaan keskustelu, jos sitä nyt voi keskusteluksi edes kutsua, on vienyt minut siihen pisteeseen, että olen joutunut tunnustamaan olevani itsekin narsisti.
Itse asiassa mietin, että ehkä minä olenkin tämän tarinan ainoa pahis. Tämä ihminen on sanonut, että olen mielisairas, harhainen ja valehtelen. Vaikka pystyn nytkin lukemaan hänen kirjoituksiaan, niin ehkä olenkin kuvitellut ne mielessäni, ja oikeasti hän on kirjoittanut aivan muuta. Minusta tuntuu, että en tiedä enää mikä on totta ja mikä omaa kuvitelmaani. Voinko luottaa enää mihinkään mitä kuulen ja näen, vai onko todellisuudentajunikin jo täysin vääristynyt?
En tiedä, mainitsitko jo aikaisemmin (pahoittelut jos jo kerroit), mutta onko sinulla hoitokontaktia johonkin. Oletko hakenut apua?
Ei sitä kaikkea tarvitse yksin osata. Jos osaat kokata, mutta et kalastaa, pyydä kaveria kalastamaan ja sinä hoidat kokkaamisen. Aivan samalla tavoin "paha" ihminen voi tuoda elämäänsa tasapainoa turvautumalla hyvään ihmiseen silloin kun ei itse osaa olla "hyvä".
Nettiröllithän ovat tosiaan kuulemma narsismiin taipuvaisia, ja sieltä tulee sitä syyllistämällä manipulointia suut silmät täyteen, että jos sen perusteella lähtee epäilemään itseään ja oikeuksiaan, niin keikkuvaa kyytiä on tiedossa. Vastuuttomia vauveleita, että siitä vain varovaiset päänsilittelijät adoptiohakemusta vetämään. Sitten on hyvä.
Jeesuksen täytetyn työn vuoksi saa kaiken synnin anteeksi ja on Hänessä uusi luomus, joka tulee täydellisesti esiin ylösnousemuksessa. Ei siinä itsen kaivelussa (varsinkin mitä lähempänä on Valkeutta eli Jeesusta) löydä kuin lisää virhettä ja vääryyttä, sana synti käännetäänkin ohiampumiseksi. Silti on tietysti tarpeen valvoa itseään ja tuoda asiat valoon Jeesukselle.