Lue keskustelun säännöt.
Uskon olevani paha ihminen. Onko minun mahdollista muuttua?
30.10.2021 |
Otsikkoon en viitsinyt laittaa että narsisti, koska silloin tätä olisi heti pidetty palstan narsismihullun (tosin hän kai kirjoittaa lähinnä äidistään) tekeleenä, mutta narsisti minä ilmeisesti olen. Nythän on niin, että moni uskoo, ettei narsisti koskaan tunnista itseään narsistiksi, mutta uusien tutkimusten mukaan asia ei ole näin vaan narsistit usein tiedostavat erittäin hyvin narsistisuutensa. En tiennyt tätä itsekään kuin vasta jokin aika sitten, mutta näin todellakin ilmeisesti on.
Olen aina jollain tasolla tiennyt, jo lapsena, että minussa on jotakin pielessä. Suurimman osan elämästäni olen peittänyt tätä tunnetta, myös itselleni, erittäin suurella ylimielisyydellä, mutta nyt vihdoin, erinäisten asioiden seurauksena, olen pystynyt katsomaan itseäni rehellisesti peilistä. Ja se mitä näen kauhistuttaa minua. Ajatus siitä, että voisin olla narsisti on hirveä, mutta olen miettinyt, että pidänkö kuitenkaan ihan oikeasti hirveänä asiana sitä, että olisin narsisti vai onko tämä kauhistus vain jonkinlainen tekotunne, narsistin itsesääliä eikä todellista syyllisyyttä ja kauhua niistä ominaisuuksista joita narsismi pitää sisällään? Olen miettinyt, että inhimilliset tunteeni saattavat olla pelkkää kuvitelmaa, oman itsetuntoni suojelua siltä, että olen lopultakin täydellisen itsekäs, jonkinlainen epäihminen.
Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä). Mutta uskon, että hänessä minä olen saanut sen rangaistuksen jonka ansaitsenkin ja kaikki se loka mitä hän on heittänyt päälleni, on lopultakin ansaittua. Uskon, että tämä ihminen pääsi ihoni alle siksi, että tunnistan hänessä saman pimeyden mikä on myös itsessäni, en vain ole kyennyt sitä aiemmin itsessäni myöntämään.
Onko tästä muuta tietä ulos kuin itsetuho? En luota enää omiin tunteisiini enkä usko, että haluni muuttua voisi olla aitoa. Mutta luulen, että en lopultakaan kykenisi itsemurhaan, että ratkaisevalla hetkellä en pystyisikään tekemään sitä tekoa joka päättää elämäni. Enkä voisi aiheuttaa äidilleni, jota ainakin omasta mielestäni rakastan (mutta olen alkanut epäillä, että voiko olla niin, että läheisiäni kohtaan tuntamani rakkauskin on vain jonkinlainen tekotunne) sellaista tuskaa minkä oman lapsen itsemurha aiheuttaa. Lisäksi uskon, niin kirkosta eronnut kuin olenkin, että mikäli kristinuskon oppi ikuisesta piinasta on totta, niin minä olen väistämättä menossa sinne, en mahdollisen itsemurhan vuoksi vaan siksi, että olen tällainen, ja siksikin ajatus kuolemasta pelottaa. Eli itsemurha taitaa kuitenkin olla poissa laskuista vaikka olen sitä miettinytkin.
Voinko minä muuttua? Omasta mielestäni koen, että haluaisin muuttua, mutta koenko kuitenkaan niin aidosti? Narsisti käsittääkseni ei koskaan koe aivan aitoa tarvetta muuttua, eli onko minulla toivoa?
Kommentit (100)
Tuli vaan mieleen että sinussa ei ole mitään vikaa vaan sinua kaasuvalotetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et ole vainoaja (mikä onkin rikollista), vaan turiset mitä turiset yleisesti netissä, niin on se kumminkin eri asia. Onko tämä niitä mies-naistappeluita ja kumpaa sukupuolta arvelet arvostelijasi olevan?
Voithan, ap, kirjottaa tänne anteeksipyyntösi, jos uskot sen helpottavan oloasi...
En lukenut aloitusta loppuun. Mutta otsikkoon vastaten kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Ihminenhän ei olekaan hyvä. Vain Jumala on hyvä, kuten Jeesuskin sanoi.
Miksi jumalan tekoina hyviä on sellaiset teot, jotka ihmisen tekoina ovat pahoja?
Jumala kuitenkin täysin mielivaltaisesti laittoi esim Jobin kärsimään ( hyvin narsistisella tavalla), on aiheuttanut järjettömän määrän kuolemia, jättänyt auttamatta silloin kun olisi voinut jne.
Miksi siis jumala on hyvä ja ihminen ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten tuo on asiaa, mutta narsismin traumaperäisyyteen en yksinkertaisesti usko eikä se ilmeisesti ole myöskään suurimman osan narsismin tutkijoista, kanta. Näkisin sitä vastuun pakoiluna jos lähtisin kaivamaan itsestäni jotakin kuviteltua traumaa. Meillä narsistisilla ihmisillähän on tapana syyttää kaikesta aina jotakin muuta kuin itseämme, joten eikö johonkin traumaan uskominen olisi juuri sitä?
Eihän narsistiksi valita tulla. On se sitten trauma tai jokin muu, mutta aina jokin syntymekanismi vaikuttaa siellä taustalla. Joko geneettinen ja/tai ympäristötekijät, mutta ei mikään oma tietoinen valinta.
Eli voit edes sen verran hellittää itsesyytöstesi suhteen: se ei ole oma vikasi, että sinulle on kehittynyt narsistinen persoonallisuushäiriö. Se nyt vaan on joidenkin osa, vain huonoa tuuria.
Mutta eikö sellainen ihminen ole hyveellisempi, joka itse tietoisesti valitsee ryhtyä hyväksi ihmiseksi? Kuin että se oma hyveellisyys olisi vain lähinnä hyvien geenien ja suotuisan kasvuympäristön sanelemaa (joista kumpaankaan ei voi itse vaikuttaa).
Ulkomuistista Jordan Petersonin sitaatti:
"A real good person is someone who is trying to get better. Real goodness is in the attempt."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on liikaa aikaa ajatella ja olet kadottanut yhteyden itseesi ja sun omiin tunteisiin. Älä yritä änkeä itseäsi mihinkään laatikkoon vaan opettele käyttäytymään. Kiitos.
Olet ihan tavallinen ihminen. Narsisti ei välitä muista, mutta sinä näköjään välität. Välität siitä oletko hyvä vai paha, joten haluat ihan selkeästi olla hyvä ihminen. Kun haluaa jotain, sitä pyrkii toimimaan sen mukaan ja luonnollisesti silloin onnistuukin. Kaikki tekevät kuitenkin virheitä, hyvää tahtovat ihmisetkin. Se ei ole maailmanloppu. Silloin korjataan mitä pystytään ja yritetään uudelleen, tai sitten luovutaan yrittämisestä, jos yritti onnistua itsensä vahingoittamisessa. Narsismista: kaikissa ihmisissä on narsismia, kaikissa. Ei tarvitse säikähtää. Olet erittäin vahvoilla, jos kykenet tunnistamaan sen itsessäsi, sillä silloin kykenet säätelemään sitä. Narsismia voi olla liikaa ja sitä voi olla liian vähän ja kumpikin ääripää vahingoittaa ihmistä. Mutta itsessään narsismia ei tarvitse pelätä, se on luonnollinen osa ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa enneminkin siltä, että olet narsistin uhri, jonka narsku on saanut uskomaan, että olisit paha. Et ilmeisesti ole suostunut toimimaan hänen haluamallaan tavalla ja näin ollen olet hänen mielestään itsekäs. Mielestäni se, ettet tahdo vahingoittaa toisia saavuttaaksesi sen mitä tahdot kertoo siitä ette tosiaankaan ole narsisti. Lisäksi pohdit oletko paha ja itsekäs. Narsisti ei näitä asioita miettisi. Tervettä narsismia on ottaa huomioon myös omat toiveet sen sijaan, että ajattelisi ainoastaan sitä mikä on toisille eduksi. Hyvyyshän ei ole synonyymi uhrautuvalle ovimatolle.
Täällä jo aiemmin mainittiin kaasuvalottaminen. Ajatuksesi kuulostavat juuri siltä, että sinua on perusteellisesti manipuloitu ja kaasuvalotettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ihmiset ovat narsisteja. Kuka enemmän, kuka vähemmän. Kun narsismi on todella pahalla asteella, voisi puhua patologisesta tms. narsismista. Minusta siinä vaiheessa, kun ihminen ei tunne mitään myötätuntoa ketään kohtaan, ollaan todella pahalla asteella. Ap, sinä sentään tunnet myötätuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt, että voiko kaltaiseni koskaan haluta muutosta muista kuin itsekkäistä syistä. Koska tuo, että "ei halua enää tuntea näin" sopisi minuun, ja sehän on itsekäs syy. Kuitenkin koen, että en haluaisi myöskään enää loukata muita, mutta koenko näin aidosti vai onko se tällainen tekotunne josta olen puhunut, parempaakaan termiä en tälle keksi kuin tekotunne. Että kuvittelen tuntevani aitoa tunnetta, mutta oikeasti en tunne. Voiko paha olla aidosti huolissaan siitä, ettei ole hyvä? Ja mistä voin tietää, tunnenko jotain aidosti?
Eiköhän kaikilla muillakin ole loppujen lopuksi tuo motiivi, "en halua enää tuntea näin". Eikä muidenkaan ole aina helppo analysoida tunteitaan, miksi nyt tuntee juuri niin kuin tuntee. Hyvin monella vaikuttaa hyvin voimakkaasti tuo odotus, miten "kuuluisi" tuntea. Tiedostamattaankin. (Ja sekin voi olla vain oma, ehkä hyvinkin subjektiivinen käsitys siitä, mikä on joku universaali odotusarvo.. Jota ei oikeasti edes ole olemassa.. Kerroksia riittää!) Puoli voittoa on jo se, että tunnistaa tämän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminenhän ei olekaan hyvä. Vain Jumala on hyvä, kuten Jeesuskin sanoi.
Miksi jumalan tekoina hyviä on sellaiset teot, jotka ihmisen tekoina ovat pahoja?
Jumala kuitenkin täysin mielivaltaisesti laittoi esim Jobin kärsimään ( hyvin narsistisella tavalla), on aiheuttanut järjettömän määrän kuolemia, jättänyt auttamatta silloin kun olisi voinut jne.
Miksi siis jumala on hyvä ja ihminen ei?
S a a t a n a hävisi siinä Jumalalle. S a a t a n a pyysi luvan saada kiusata Jobia ja Jumala antoi siihen luvan.
S a a t a n a halusi kyseenalaistaa ja tehdä tyhjäksi Jobin uskon ja luottamuksen Jumalaan, onnistumatta siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Samaa ihmettelin. Itse trollailen estottomasti täällä, sillä koko tämä palstahan on pelkkää viihdettä.
Tuo kirjoitus oli hirveän sekava ja siksi siihen on hirveän vaikea vastata. Mitä on se "yleishyödyllinen kerhotoiminta" esimerkiksi, viitataanko tällä nyt johonkin yhteisöön josta kirjoittaja uskoo tässä olevan kyse? Vai mihin?
Tämä ihminen on kirjoittanut monille muille ihmisille pitkin nettiä todella kamalia kirjoituksia esimerkiksi heidän ulkonäöstään. Totta, en tunne näitä ihmisiä, mutta en nyt kyllä näe yhtään syytä uskoa, että kaikki heistä sen ansaitsisivat. Sen sijaan itseni kohdalla näen, että sain mitä ansaitsin, sain luonnehäiriöisenä kimppuuni toisen luonnehäiriöisen.
Otat kyllä aika tosissasi harmittoman anonyymin nettijutustelun. Täällähän kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa. Sitä paitsi eihän netissä kukaan edes tiedä miltä toinen näyttää. Minäkin kommentoin lähes kaikille ongelmiaan valittaville ensimmäisenä, että "laihduta", vaikken tiedä heidän painostaan mitään.
t. tuo viihdetrollaaja
Tässä ei ole enää mistään harmittomasta jutustelusta kyse vaan vuosia jatkuneesta "sodasta". Aiemmin pidin itseäni vain yhtenä niistä ihmisistä joita tämä henkilö kiusaa (ja hän todella on kiusannut monia, hän on mennyt pilkkaamaan esimerkiksi erittäin traumaattisista kokemuksista kertovia ihmisiä ja hän osaa iskeä sellaisiin asioihin jotka yleisesti haavoittavat, esimerkiksi juuri ulkonäkö ja seksuaalisuus), mutta enää en koe, että minä olisin hänen suhteensa jonkinlainen uhri tai kiusattu, koska olen yhtä alhainen kuin hän itse on. Yleensä yksittäiset nettikirjoittajat eivät pääse haarniskani läpi, mutta tämä on päässyt ja toisaalta taas minä olen hänelle inhokkilistansa kärkipaikoilla siitä erittäin isosta joukosta ihmisiä joita hän vihaa ja haukkuu.
Hänen kanssaan keskustelu, jos sitä nyt voi keskusteluksi edes kutsua, on vienyt minut siihen pisteeseen, että olen joutunut tunnustamaan olevani itsekin narsisti.
Olet törmännyt erittäin myrkylliseen ihmiseen.
Ei kannata taistella tällaisten kanssa. Ei uhrata hetkeäkään aikaa tuhoaviin ihmisiin.
Pakene. Älä ole missään tekemisissä. Sen mitä voit tehdä, on antaa anteeksi ja varoittaa muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Samaa ihmettelin. Itse trollailen estottomasti täällä, sillä koko tämä palstahan on pelkkää viihdettä.
Tuo kirjoitus oli hirveän sekava ja siksi siihen on hirveän vaikea vastata. Mitä on se "yleishyödyllinen kerhotoiminta" esimerkiksi, viitataanko tällä nyt johonkin yhteisöön josta kirjoittaja uskoo tässä olevan kyse? Vai mihin?
Tämä ihminen on kirjoittanut monille muille ihmisille pitkin nettiä todella kamalia kirjoituksia esimerkiksi heidän ulkonäöstään. Totta, en tunne näitä ihmisiä, mutta en nyt kyllä näe yhtään syytä uskoa, että kaikki heistä sen ansaitsisivat. Sen sijaan itseni kohdalla näen, että sain mitä ansaitsin, sain luonnehäiriöisenä kimppuuni toisen luonnehäiriöisen.
Otat kyllä aika tosissasi harmittoman anonyymin nettijutustelun. Täällähän kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa. Sitä paitsi eihän netissä kukaan edes tiedä miltä toinen näyttää. Minäkin kommentoin lähes kaikille ongelmiaan valittaville ensimmäisenä, että "laihduta", vaikken tiedä heidän painostaan mitään.
t. tuo viihdetrollaaja
Tässä ei ole enää mistään harmittomasta jutustelusta kyse vaan vuosia jatkuneesta "sodasta". Aiemmin pidin itseäni vain yhtenä niistä ihmisistä joita tämä henkilö kiusaa (ja hän todella on kiusannut monia, hän on mennyt pilkkaamaan esimerkiksi erittäin traumaattisista kokemuksista kertovia ihmisiä ja hän osaa iskeä sellaisiin asioihin jotka yleisesti haavoittavat, esimerkiksi juuri ulkonäkö ja seksuaalisuus), mutta enää en koe, että minä olisin hänen suhteensa jonkinlainen uhri tai kiusattu, koska olen yhtä alhainen kuin hän itse on. Yleensä yksittäiset nettikirjoittajat eivät pääse haarniskani läpi, mutta tämä on päässyt ja toisaalta taas minä olen hänelle inhokkilistansa kärkipaikoilla siitä erittäin isosta joukosta ihmisiä joita hän vihaa ja haukkuu.
Hänen kanssaan keskustelu, jos sitä nyt voi keskusteluksi edes kutsua, on vienyt minut siihen pisteeseen, että olen joutunut tunnustamaan olevani itsekin narsisti.
Itse asiassa mietin, että ehkä minä olenkin tämän tarinan ainoa pahis. Tämä ihminen on sanonut, että olen mielisairas, harhainen ja valehtelen. Vaikka pystyn nytkin lukemaan hänen kirjoituksiaan, niin ehkä olenkin kuvitellut ne mielessäni, ja oikeasti hän on kirjoittanut aivan muuta. Minusta tuntuu, että en tiedä enää mikä on totta ja mikä omaa kuvitelmaani. Voinko luottaa enää mihinkään mitä kuulen ja näen, vai onko todellisuudentajunikin jo täysin vääristynyt?
En nimitä tuota edes narsismiksi, vaan pahuudeksi. Olet joutunut vastakkain pahan ihmisen kanssa. Pahuutta ei pidä koskaan psykologisoida, se on vaan silkkaa pahuutta.
Älä lue enää yhtään hänen kirjoitustaan. Pakene kauas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tornado kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastaisit näihin?
1. Kun teitä arvostellaan, tuletteko usein vihaiseksi tai tunnetteko itsenne nöyryytetyksi jopa tunteja tai päiviä myöhemmin?
2. Onko teidän joskus täytynyt käyttää toisia ihmisiä hyväksenne saadaksenne, mitä haluatte?
3. Saatteko joskus toiset tekemään mitä haluatte vain suostuttelemalla tai puhumalla kaunisti?
4. Tuntuuko teistä, että teillä on erityisiä lahjoja tai kykyjä?
5. Onko kukaan koskaan sanonut teille, että mielipiteenne itsestänne on liian korkea?
6. Mikäli teille tulee ongelmia, pyrittekö yleensä löytämään huippuasiantuntijan avuksenne?
7. Haaveiletko usein suurista saavutuksista tai kuuluisuudesta?
8. Haaveiletko usein ”täydellisestä” romanssista?Ykköseen vastaisin, että pitää täysin paikkansa kohdallani. Kakkosen kaltaista tilannetta ei ole ole koskaan ollut, enkä pidä muiden hyväksikäyttöä hyväksyttävänä. Mutta koska en luota enää omiin ajatuksiini ja tunteisiini, niin en pysty sanomaan etteikö minustakin voisi jossakin tilanteessa löytyä toisesta ihmisestä itsekkäästi hyötyvä tyyppi. Kolmoseen vastaus on ei, minulla ei jyräävästä luonteestani huolimatta ole koskaan ollut tällaista kykyä. Neloseen vastaus on, että periaatteessa ei tunnu, mutta edelleenkin pidän itseäni pohjimmiltani fiksumpana kuin realiteetit osoittavat. Tiedän että se on harhaa, mutta silti. Vitoseen vastaus on kyllä. Kutoseen ei. Seiskaan vastaus on, että nuorena haaveilin suurista saavutuksista, nykyään olen tajunnut ettei se ole mahdollista. Kasiin vastaus on ei.
Olet todennäköisesti saanut elämän jossa olet tullut aika lailla lellityksi ja heräät itsereflektioon ehkä normaalia myöhemmin. Sinulla on selkeästi itsekeskeisiä piirteitä. Kuitenkaan vastaukseksi eivät viittaa persoonallisuushäiriöön jota narsisimi on. Itsekeskeisyyden ja narsismin välillä on jo iso ero ihan aivotasolla. Narsismissa ihmiseltä puuttuu tiettyjen aivoalueiden aktivaatio kokonaan ja narsismissa on lähes mahdotonta ajatella asioita muuten kuin omasta vinkkelist käsin. Narsisti voi oppia sosiaalisesti suotavampi toimintatapoja mutta aitoon itsereflektioon narsistia on vaikea saada. Sitäkin tapahtuu. Narsistit eivät koe esimerkiksi sympatiaa tai empatiaa ketään kohtaan eivätkä he ajattele altruistisesti koskaan. Heille muut ihmiset ovat tapoja saada asioita ja se on vain heille näin mitään sen kummempaa draamaa. He myös usein luulevat että maailma on tällaista kaikille; heidän on vaikea ymmärtää että muut voivat aidosti haluta muille hyvää tai olla hyväntahtoisia ilman omia tarkoitusperiä. Heillä ei ole kykyä ajatella ”muiden mielellä”. Narsistin halu saada muiden ihailua ja huomiota sekä erilaisia asioita muilta on pohjaton. Narsistisessa persoonallisuushäiriössä yksilö kärsii suunnattomasti jos ei saa huomiota. Vastaustesi perusteella olet todennäköisesti keskenkasvuinen, itsekeskeinen ja ehkä elänyt pumpulissa mutta vastauksesi eivät minun mielestäni tämän perusteella viittaa narsismiin. T. Psykologi (ihan valviran laillistama ja näin)
Ai saakeli, nyt saatiin ketjuun mukaan ihan Valviran laillistama (keittiö)psykologikin, joka heti osasi sanoa, että ap-trolli on vain lellitty, keskenkasvuinen ja elänyt pumpulissa. :-D No onhan tää palsta kieltämättä ihan viihdyttävä, aina tiettyyn pisteeseen saakka, kunnes alkaa taas sylettämään liiallinen idioottitrollaus ja paskanjauhanta.
Minä en trollaa, vaikka enhän minä sitä sinulle pysty mitenkään todistamaan. Olen tässä tosissani, olen alkanut uskoa olevani persoonallisuushäiriöinen. Ei minulla ole muutakaan paikkaa jossa voisin tällaisesta hävettävästä asiasta kysyä, tämä on anonyymipalsta johon kirjoittaa suuri joukko ihmisiä ja vastauksia saa paljon.
Minulla on tällä hetkellä sellainen olo, etten enää tiedä mikä on totta.
Joku puhui täällä kaasuvalotuksesta. Olet joutunut kaasuvalotuksen uhriksi. Älä kaivele enää itseäsi. Tsemppiä. Pakene tuollaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet heille tehnyt?
Harjoittanut henkistä väkivaltaa.
Voitko kertoa tarkemmin?
Puhunut hirvittävän ilkeästi, halventanut, pilkannut, ollut täysin itsekäs. Epäilen myös sanoneeni asioita joita en tiedä enkä muista sanoneeni, koska en luota enää todellisuudentajuuni.
Pyydä anteeksi heiltä IRL jotka tunnet. Ja pyydä heiltä netissä anteeksi.
Ei sinussa ole mitään vikaa, eikä sinun tarvitse muuttua ollenkaan. Ajattele vain mukavia asioita, rakasta itseäsi, elä täysillä tämä ainutlaatuinen elämä.
Jos sinulle tulee tuollaisia ajatuksia, niin suuntaa mielenkiintosi muualle. Mene ulkoilemaan ja hymyile kaikille vastaantulijoille ja katso heitä silmiin. Ole kiinnostunut ympäristöstäsi.
Ala syömään monipuolisesti hedelmiä ja omega 3 rasvaa. Olet täysin normaali ihminen.
Jos et onnistu itse katkaisemaan nauhaa, niin hakeudu terapiaan, esim. Terveyskeskuksen kautta.