Lue keskustelun säännöt.
Uskon olevani paha ihminen. Onko minun mahdollista muuttua?
30.10.2021 |
Otsikkoon en viitsinyt laittaa että narsisti, koska silloin tätä olisi heti pidetty palstan narsismihullun (tosin hän kai kirjoittaa lähinnä äidistään) tekeleenä, mutta narsisti minä ilmeisesti olen. Nythän on niin, että moni uskoo, ettei narsisti koskaan tunnista itseään narsistiksi, mutta uusien tutkimusten mukaan asia ei ole näin vaan narsistit usein tiedostavat erittäin hyvin narsistisuutensa. En tiennyt tätä itsekään kuin vasta jokin aika sitten, mutta näin todellakin ilmeisesti on.
Olen aina jollain tasolla tiennyt, jo lapsena, että minussa on jotakin pielessä. Suurimman osan elämästäni olen peittänyt tätä tunnetta, myös itselleni, erittäin suurella ylimielisyydellä, mutta nyt vihdoin, erinäisten asioiden seurauksena, olen pystynyt katsomaan itseäni rehellisesti peilistä. Ja se mitä näen kauhistuttaa minua. Ajatus siitä, että voisin olla narsisti on hirveä, mutta olen miettinyt, että pidänkö kuitenkaan ihan oikeasti hirveänä asiana sitä, että olisin narsisti vai onko tämä kauhistus vain jonkinlainen tekotunne, narsistin itsesääliä eikä todellista syyllisyyttä ja kauhua niistä ominaisuuksista joita narsismi pitää sisällään? Olen miettinyt, että inhimilliset tunteeni saattavat olla pelkkää kuvitelmaa, oman itsetuntoni suojelua siltä, että olen lopultakin täydellisen itsekäs, jonkinlainen epäihminen.
Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä). Mutta uskon, että hänessä minä olen saanut sen rangaistuksen jonka ansaitsenkin ja kaikki se loka mitä hän on heittänyt päälleni, on lopultakin ansaittua. Uskon, että tämä ihminen pääsi ihoni alle siksi, että tunnistan hänessä saman pimeyden mikä on myös itsessäni, en vain ole kyennyt sitä aiemmin itsessäni myöntämään.
Onko tästä muuta tietä ulos kuin itsetuho? En luota enää omiin tunteisiini enkä usko, että haluni muuttua voisi olla aitoa. Mutta luulen, että en lopultakaan kykenisi itsemurhaan, että ratkaisevalla hetkellä en pystyisikään tekemään sitä tekoa joka päättää elämäni. Enkä voisi aiheuttaa äidilleni, jota ainakin omasta mielestäni rakastan (mutta olen alkanut epäillä, että voiko olla niin, että läheisiäni kohtaan tuntamani rakkauskin on vain jonkinlainen tekotunne) sellaista tuskaa minkä oman lapsen itsemurha aiheuttaa. Lisäksi uskon, niin kirkosta eronnut kuin olenkin, että mikäli kristinuskon oppi ikuisesta piinasta on totta, niin minä olen väistämättä menossa sinne, en mahdollisen itsemurhan vuoksi vaan siksi, että olen tällainen, ja siksikin ajatus kuolemasta pelottaa. Eli itsemurha taitaa kuitenkin olla poissa laskuista vaikka olen sitä miettinytkin.
Voinko minä muuttua? Omasta mielestäni koen, että haluaisin muuttua, mutta koenko kuitenkaan niin aidosti? Narsisti käsittääkseni ei koskaan koe aivan aitoa tarvetta muuttua, eli onko minulla toivoa?
Kommentit (100)
Ei ole absoluuttista hyvää tai pahaa, vain harmaan sävyjä. Mutta jokainen on kuitenkin hallinnassa yhdestä asiassa elämässään. Siitä, että pyrkiikö tekemään hyvää tai pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminenhän ei olekaan hyvä. Vain Jumala on hyvä, kuten Jeesuskin sanoi.
Vierailija kirjoitti:
Voit ehdottomasti muuttaa käytöstäsi ja toimintaasi. Kannattaa hakeutua terapiaan, jos mahdollista.
Pari videota aiheesta:
Toisaaltahan sanotaan, että terapia ei tehoa narsismiin koska narsisti ei koe aitoa tarvetta muuttua. Itse _koen_, että koen tarvetta muuttua, mutta olen miettinyt, että onko tämäkin vain jonkinlainen tekotunne ja oikeasti en kuitenkaan koe tarvetta muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Ihminenhän ei olekaan hyvä. Vain Jumala on hyvä, kuten Jeesuskin sanoi.
Vaikka jokainen olisi "paha" niin kai nyt sentään sinustakin siinä on aste-eroja eikä ole samantekevää mihin kohtaan asteikolla sijoittuu? Vai onko kaikki ei-hyvä sinusta samalla viivalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit ehdottomasti muuttaa käytöstäsi ja toimintaasi. Kannattaa hakeutua terapiaan, jos mahdollista.
Pari videota aiheesta:
Toisaaltahan sanotaan, että terapia ei tehoa narsismiin koska narsisti ei koe aitoa tarvetta muuttua. Itse _koen_, että koen tarvetta muuttua, mutta olen miettinyt, että onko tämäkin vain jonkinlainen tekotunne ja oikeasti en kuitenkaan koe tarvetta muuttua.
Kannattaa katsoa ne videot, jos englanti sujuu. Narsisti voi kokea aitoa tarvetta muuttua. Syy voi olla esim. se, ettei enää halua tuntea sillä tavalla kuin nyt tuntee, tai ettei halua tulla nähdyksi tietynlaisena ihmisenä, mitä voi pitää itsekkäänä syynä.
Mutta onko sillä syyllä lopulta niin paljon väliä, jos muutos on kuitenkin mahdollinen? Muutoksesta seuraa hyvää sekä narsistille (tai henkilölle, jolla on paljon narsistisia piirteitä) että ympäristölle.
Luultavasti ap on vain narsismissaan manipuloinut tuon toisen ihmisen tekemään pahat tekonsa. Häpeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi. Että ajattelet noin, muutos voi olla jo alkanut. Jeesuksessa on pelastus ikuiselta tulelta.
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta netissä hilluminen, se on syöpää aivoillesi. Hae apua oikeilta tahoilta, olet rikki. Koen itseni samoin kuin sinä, mutta uskon, että olet liian kriittinen itseäsi kohtaan. Ajatuksesi kuullostavat masennukselle, joten hae sitä oikeaa apua.
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Että ajattelet noin, muutos voi olla jo alkanut. Jeesuksessa on pelastus ikuiselta tulelta.
Jos se ikuinen tuli on olemassa, niin uskon olevani menossa sinne jo, väistämättä. Mutta mielestäni tarpeen muuttumiselle ei pitäisi tulla minkään yliluonnollisen rangaistuksen pelosta vaan aidosta tarpeesta olla hyvä, muiden ihmisten, eikä oman itsen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta netissä hilluminen, se on syöpää aivoillesi. Hae apua oikeilta tahoilta, olet rikki. Koen itseni samoin kuin sinä, mutta uskon, että olet liian kriittinen itseäsi kohtaan. Ajatuksesi kuullostavat masennukselle, joten hae sitä oikeaa apua.
En ole masentunut, ei minulla ole siihen edes mitään syytä, ei minulle ole elämässäni tapahtunut mitään pahaa. Lapsuuskin oli todella hyvä ja turvallinen, tiesin, että minua rakastettiin ja minusta huolehdittiin, parempaa kotia en pysty kuvittelemaan. Eikä minulla ole minkäänlaisia traumoja, en ole koskaan kokenut mitään traumaattista. Minua ei ole kohdeltu huonosti, olen elänyt niin pumpulissa, että ihan hävettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro siitä loanheittäjästä, joka aiheutti oivalluksen. Onko tuttu vai vieras?
Vieras nettikirjoittaja.
"Tämän herätyksen minussa sai aikaan ihminen, jota edelleenkin halveksin ja joka on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa sellaisille ihmisille, jotka eivät sitä todellakaan ansaitsisi (enkä tarkoita itseäni, vaan viattomia ihmisiä)."
Miten vieras nettikirjoittaja on aiheuttanut erittäin paljon vahinkoa useille viattomille ihmisille? Tulee nyt mieleen vain rölli (stalkkikavereineen), jota on nuhdeltu. Ja ne vieraat on nuhdeltu ihan livenä. Ovat sen vuoksi romahtaneet psyykkisesti täysin oudoiksi, ennen ihan toisenlaiset, iloiset ja innostuneet yleishyödyllisestä kerhotoiminnasta ja uusista ystävistä?
Samaa ihmettelin. Itse trollailen estottomasti täällä, sillä koko tämä palstahan on pelkkää viihdettä.
Miten muuten voi tunnistaa, kavereiden kera, jonkun yhden nettikirjoittajan ilman hakkerointia + panettelua? Huom., ei vastauksia ja juttu ei jatku tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit ehdottomasti muuttaa käytöstäsi ja toimintaasi. Kannattaa hakeutua terapiaan, jos mahdollista.
Pari videota aiheesta:
Toisaaltahan sanotaan, että terapia ei tehoa narsismiin koska narsisti ei koe aitoa tarvetta muuttua. Itse _koen_, että koen tarvetta muuttua, mutta olen miettinyt, että onko tämäkin vain jonkinlainen tekotunne ja oikeasti en kuitenkaan koe tarvetta muuttua.
Kannattaa katsoa ne videot, jos englanti sujuu. Narsisti voi kokea aitoa tarvetta muuttua. Syy voi olla esim. se, ettei enää halua tuntea sillä tavalla kuin nyt tuntee, tai ettei halua tulla nähdyksi tietynlaisena ihmisenä, mitä voi pitää itsekkäänä syynä.
Mutta onko sillä syyllä lopulta niin paljon väliä, jos muutos on kuitenkin mahdollinen? Muutoksesta seuraa hyvää sekä narsistille (tai henkilölle, jolla on paljon narsistisia piirteitä) että ympäristölle.
Tuossa oli sellaisia oivalluksia joita tunnistan itsessäni, esimerkiksi sanan "mutta" käyttö. Hyvin usein puolustan itseäni juuri tällä "kyllä, mutta... "-argumentilla. Olen myös jatkuvasti puolustuskannalla. Tuossa sanotaan selvästi, että narsistisen käytöksen muuttaminen vaatii jatkuvaa itsetarkkailua ja oman käytöksen miettimistä _siinä hetkessä_ . Uskon, että näin olisi omallakin kohdalla, minun on mietittävä käytöstäni aina, joka hetki, jos haluan muuttaa toimintapojani.
Se mikä minua tuossa häiritsi oli väite siitä, että kasvatus olisi jotenkin merkittävässä asemassa narsismissa. Joidenkin kohdalla näin epäilemättä on, uskon kyllä, että ihmisestä voidaan myös kasvattaa narsisti, mutta useimmitenhan tämä on synnynnäinen häiriö. Ei ainakaan minun tapauksessani kasvatusta voi mistään syyttää. Kun mietin äitiäni, niin hän on aidosti hyvä ihminen, sellainen jota minä en ole, ja uskon, että hänelle tuottaa hirveää tuskaa se, että minusta tuli tällainen. Entisaikaan olisin voinut uskoa olevani jonkinlainen peikkojen tuoma vaihdokas, niin kaukana olen siitä aidosti lämpimästä, rakastavasta ihmisestä joka on äitini.
Olen miettinyt, että voiko kaltaiseni koskaan haluta muutosta muista kuin itsekkäistä syistä. Koska tuo, että "ei halua enää tuntea näin" sopisi minuun, ja sehän on itsekäs syy. Kuitenkin koen, että en haluaisi myöskään enää loukata muita, mutta koenko näin aidosti vai onko se tällainen tekotunne josta olen puhunut, parempaakaan termiä en tälle keksi kuin tekotunne. Että kuvittelen tuntevani aitoa tunnetta, mutta oikeasti en tunne. Voiko paha olla aidosti huolissaan siitä, ettei ole hyvä? Ja mistä voin tietää, tunnenko jotain aidosti?
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten voi tunnistaa, kavereiden kera, jonkun yhden nettikirjoittajan ilman hakkerointia + panettelua? Huom., ei vastauksia ja juttu ei jatku tästä.
Anteeksi, mutta en ymmärrä tätä kysymystä.
Itseään ei voi diagnosoida,
Edes maailman etevin psykiatri.
Itseään voi auttaa,
Ja voi antaa ennenkaikkea muiden auttaa itseään.
Narsistisia piirteitä on kaikissa ihmisissä jotka ei pohjimmiltaan voi luottaa muihin. Taustalla voi olla laiminlyöntiä tai huonoa aikuisen esimerkkiä.
Suhtaudu kiinnostuksella elämääsi, mitä käytöksen takana on. Toinen ihminen peilinä, terapeutti.
Voit ehdottomasti muuttaa käytöstäsi ja toimintaasi. Kannattaa hakeutua terapiaan, jos mahdollista.
Pari videota aiheesta: